Kohde-etuuden kehitys, plus liikkeellelaskijan spreadit. Itse instrumentilla kaupankäynti ei vaikuta.
Auttakee. Olen aloittanut sijoittaja. Ostin viikonloppuna fortumin osaketta… no oletin että se olisi aamulla mennyt läpi. Oston status on nordnetin mukaan “working”. kuinka kauan kestää oston mennä läpi? Ja jos osake on ehtinyt nousta, niin näkyykö ne voitot mulla kuitenkin, vai ottaako se sen nykysen hinnan, eikä osto hinnan. Haluan vain varmstaa 
Jos salkussasi ei ole lappua, kauppa ei ole tapahtunut. Ja kauppaa ei oikein voi tapahtua alle senhetkisen markkinahinnan, ihan sama milloin toimeksiannon laitoit. Lopusta voit sitten kysyä Nordnetin asiakaspalvelusta varmaan, ts. mikä on toimeksiantosi tilanne jne.
Viikonloppuna tehdyt “ostot” ovat vain pyyntö ostaa MA aamuna. Jos kurssi avasi korkeammalle kuin ostotoimeksiantosi, se ei yllättäen toteutunut. Päivän alin on 16.730, jos toimarisi ei ollut tämä tai yli, se ei ole voinut toteutua.
1 tykkäys
Eli instrumentin hintakehityksellä ei siis ole mitään merkitystä tuotteen ostajan kannalta? En kyllä ymmärrä miksi niiden tarjoustasot liikkuu vinhaa vauhtia kaiken aikaa.
Koska ne seuraavat kohde-etuuden hintaa. Vaikka kukaan ei bull tai bear lappua osta tai myy, tarjoustasot muuttuvat koko ajan ja vastapuoli on järjestään näiden liikkeellelaskija.
Eli Jos vaikka on Fortum Bull x5 lappu ja osakkeen hinta on juuri nyt 17.10, ja tämä bull lappu hypoteettisesti vaikka saman 17.10, seuraavalla minuutilla fortumin lappu onkin 17.11. Samalla hetkellä Bull x5 lappu onkin 17.15 vaikkei kukaan välissä ostanut tai myynyt. Ja osto/myyntilaitojen välinen hintaero on se spreadi josta näiden lappujen liikkeellelaskija tekee tuottonsa. Eli jokaisesta ostosta ja myynnistä sijoittaja “kärsii” hieman näiden hintojen hintaerosta. Parhaiten tämän näkee jos kohde-etuus vatkaa ylös ja alas tiheään - aina kun suunta muuttuu, heilahtavat näiden instrumenttien osto/myyntilaidat merkittävästi, koska spreadi.
Samasta syystä myöskään näiden tuotteiden graafit eivät ole Nordnetissä hyödyllisiä, koska graafille ilmaantuvat vai todelliset ostot ja myynnit bull/bear lapuilla, ei osto/myyntilaitojen liikkeet.
Tää selvensi paljon. Kiitos
Entäs sitten kun myyn esim. x5 bullin joka on ostettu vaikkapa kohde-etuuden ollessa 90% nykyisestä tasosta. Pomppaako minun myyntini takia x5bullin arvo 55% (11,1% x5)
Osto/myyntilaidat eivät riipu.
Nordnetin näyttämät toteutuneet kaupat tottakai pompsahtaa. Eli näissä on kaksi paikkaa missä näytetään hinnat - yksi ylhäällä missä näkyy alin, ylin ja viimeisin tapahtunut kauppa. Näissä bull/bear lapuissa nämä ovat varsin irrelevantteja tietoja. Lisäksi näkyy osto/myyntilaidat, eli tämänhetkinen todellinen markkina-arvo.
Voi kun Nordnet näyttäisi nämä järkevämmin, mutta systeemi on mikä se on.
Edit: Hmm en näitä lappuja ole käyttänyt hetkeen mutta nykyään näköjään Nordnet näyttää myös laidat tuossa otsikossa. Edistystä!
Tässä esimerkki, punaisten laatikoiden luvut ovat reaaliaikaista tosiasiaa lapun arvosta (sen osto- ja myyntilaita)
Viimeisin hinta on vain milllä viimeeksi tätä lappua on ostettu tai myyty, sillä on vähän tekemistä tämänhetkisen tarjotun osto- ja myyntihinnan kanssa. Ja graafi trackkaa vain tapahtuneita kauppoja, ei osto/myyntilaitojen heiluntaa.
Kiitos paljon. Tuo siinä juuri sotkee kun näkymä on suunniteltu osakekauppaa varten.
edit. Mistä tiesit että seuraan juuri tuota samaa bullia:)
Mikä yllä olevassa on siis vikana?
Selvästi yläreunan yhteenvedossa ilmoitetaan viimeisin kauppa, nykyinen ostohinta ja nykyinen myyntihinta. Näiden lisäksi päivän ylin ja alin hinta sekä vaihto euroissa.
Lisäksi oikealla tarjoustasot sekä viimeiset kaupat.
Jos näitä ei osaa tulkita, ollaan käymässä kauppaa väärällä instrumentilla.
EDIT: Näköjään ehditkin juuri muokata viestiäsi tähän liittyen.
Muistelisin tuon olleen hieman erilainen ennen. Tai sitten muistan väärin. Joka tapauksessa näissä graafi ja viimeisin tapahtunut kauppa ovat vähemmän relevantteja kuin osakkeissa.
Onko tohon mitään järkevää teoriaa, että kun esim tänään Ruotsalaisesta HIQ:sta tehtiin 70kr ostotarjous, jonka jälkeen osake treidaa 70,4-70,8 välimaastossa eli yli ostotarjoushinnan? Tätä nähnyt nyt jonkinverran noiden kanssa ja ihmetellyt.
Omat laput lähti laitaan 70,80kr hinnalla.
Mielestäni tällöin markkinat hinnoittelevat sitä skenaariota, että ostotarjous on liian alhainen (ja sitä tullaan korottamaan/kilpaileva tarjous ilmestyy).
2 tykkäystä
Kysymys yleisesti liittyen vanhaan sanontaan “ota tappiot nopeasti ja anna voittojen juosta”. Tuota osto- ja myyntiketjua kun seuraa, niin paljon tulee yllä olevalla perustelulla kommentteja nimenomaan tappioiden katkaisemisesta, nopealla ajalla hankinnan jälkeen. Millaista ajanjaksoa käytätte tappioiden nopeaan katkaisuun ja varsinkin kun sen suhteuttaa hankinnan suunniteltuun pitoaikaan?
Itse suhtaudun tähän pitkäaikaisella omistusnäkökulmallani (min. 5 vuotta) niin, että haluan nähdä suoriutumisen vähintään kahden kvartaalin verran (jos paniikki), mutta mielellään vähintään kokonaisen vuoden perusteella. Eli käytännössä vähintään 1/10 - 1/5 -osa suunnitellusta minimipitoajasta. Tämä siksi, että pitkällä tähtäimellä ei lyhyen ajan kurssipudotuksella ole väliä ilman fundapuolen radikaaleja muutoksia.
1 tykkäys
Vaikea antaa yksiselitteistä vastausta kun täällä pyörii niin daytraderia, swing-treidaajaa kuin ikiholdaajaa ja näiden mystisiä väli-seka-hirviömuotojakin on nähty.
Jos aikajänne on vuosia, kurssigraafi itsessään edes päivätasolla ei merkkaa juuri mitään, vain firman bisnes ja ala kokonaisuutena (näkymät) ovat oikeastaan relevantteja. Tappiot pitää katkaista jos näyttää siltä ettei sijoitushorisontin piirissä näytä tilanne paranevan. Väliaikaiset dipit pitää hyödyntää position kasvattamiseen ja keskihinnan laskuun jos ollaan tappiolla ja ei halua kokonaan firmaa heittää yli laidan.
Jos aikajänne on tunteja tai päiviä, firman bisnekset merkkaavat oikeastaan vain jos niistä kertovia uutisia yrittää frontata tai ratsastaa niistä kertovien uutisten tuomaa trendiä ylämäkeen. Tämän päälle sitten TA-graafi-horroskoopeista yritetään katsoa että mitenköhän ne muut lyhyen jänteen veivaajat saattavat tilanteen tulkita ja miten kehittyy volyymi ja mikä on koko markkinan trendi ja… Kaikki tämä on pitkälle holdaajalle vain kohinaa, mutta treidaajat ja veivaajat lypsävät näillä rahaa (ja turskaa, tilanteesta riippuen!)
Itse pääasiassa swingtreidaan ja lähtökohtana on yrittää haistella trendejä ja ratsastaa niillä ja jos lappu ei oston jälkeen kehity suotuisasti ihan päivien jänteellä, aika nopeasti lentää ulos. Jos on uskoa että lasku on vain yleistä markkinatrendiä (indeksit tekee samaa) tällöin vaihtoehtona on position kasvatus ja keskihinnan lasku odottaen markkinoiden seuraavaa heilahdusta ylöspäin. Jos puolestaan itse lappu ui vastavirtaan indekseihin nähden (markkina nousee, lappu laskee), tällöin ulkoilutus on aika herkässä, mutta tietty näissäkin pitää harkita milloin on hätiköityä vielä luovuttaa, milloin on vielä toivoa. Liian herkkä veivaus kasvattaa lähinnä välittäjän kassaa ja jos vastavirtaan uinti on vielä lapun normaalissa vaihteluvälissä halutulla aikajänteellä, välillä pitää vain istuskella. Mitä isompi lappu, sitä enemmän botit veivaavat sitä Indeksejä peesaten. Joku QT, Kamux tai Remedy on niin pienivaihtoinen että nämä eivät aina reagoi indeksien liikkeisiin suoraan (tai tekevät sen viivellä) mutta joku Metso Outotec tai Nokia kyllä tuntuu liikahtavan heti jos esim. tulee joku makrouutinen ja S&P 500 dippaa puoli prossaa minuutissa sen vuoksi.
Swingtreidaamisen lisäksi salkussa on myös muutamia pitemmän aikajänteen (kuukausia, vuosia) lappuja joilla harvemmin veivailen ellei markkinalla tapahdu niille jotain hyvin outoa (poikkeuksellinen dippi joka näyttää perusteettomalta → lisää, poikkeuksellinen pomppu jonka ei usko kestävän → vähennä, osta myöhemmin takaisin) mutta näiden kohdalla olen myös pistänyt enemmän aikaa firman bisneksiin ja alaan tutustumiseen - ja näin näitä yleensä on se 2-3 korkeintaan koska seuraaminen vaatii sitä aikaa. Tällä hetkellä tuommoisina majailee AMD (pitkä “ikiholdi”), Finnair (haetaan saalista kun korona menee ohi, 6-12kk, ehkä jopa 24kk) ja Kamux on vähän sillä rajoilla - olen vähän veivannutkin, mutta en usko että menee pino koskaan nollille ellei jotain tosi ihmeellistä tapahdu.
3 tykkäystä
Tuohon vaikuttaa moni asia, alkaen omasta sijoitusstrategiasta yleensä ja casesta. En myöskään lähtisi sanomaan, että Buy&Hold ja aktiivisempi toiminta olisivat toisisaan kokonaan poissulkeviakaan.
Esimerkiksi jollakulla taktiikka voi olla jopa buy&hold osakkeiden suhteen se, että laskutrendin käynnistyessä myydään (vaikka liukuvalla stop-lossilla) ja sitten ostetaan takaisin alempaa. Eli yhdistetään pidempään pitotaktiikkaan pientä momentum-treidaamista. Tätäkin voi sitten tehdä koko potilla tai osalla siitä. Itse aion siirtää toimintaani enemmän tähän suuntaan (ainakin osalla kassasta).
Toinen lähestymistapa on taas ostaa pienissä erissä, erityisesti dipeistä näitä buy&hold osakkeita.
Periaattessa havaintoikkunan aikavälillä ei tuossa ole väliä, enemmänkin sillä, miten pitkiä olettaa eri momentumien olevan.
Etuna molemmissa on onnistuessaan tehokkaampi pääoman käyttö tuoton tekemiseen. Toisaalta haasteena sitten riski siitä, että ei ehdi jossain vaiheessa mukaan tai että muutokset on niin pieniä, että tuossa ei voita mitään käytettyyn työmäärään nähden. Mutta jos toisaalta sijoittaa 5-10v horisontilla, niin kyllä sinä aikana MrMarket tarjoaa mahdollisuuksia yleensä kaupankäymiseen.
1 tykkäys
Pari noviisin kysymystä:
-
Löytääkö jostain kootusti kaikkien Helsingin pörssin seurattujen osakkeiden osto/myyntisuositukset?
-
Missä määrin on mielekästä rakentaa omaa sijoitusstrategiaa näiden suositusten varaan?
-
Onko eri analyysilafkojen näkemyksissä merkittäviä eroja tai siinä, miten hyvin suositukset vastaavat osakkeen tulevaisuuden kehitystä?
Jos vielä suositushistoriat on jostain kätevästi saatavilla, niin se vasta mielenkiintoinen taulukko olisikin!
Asiaa on luultavasti puitu foorumilla jossain vaiheessa, mutta en nyt kuitenkaan hakemalla löytänyt.
Vähän menee nyt offtopic mutta en parempaakaan ketjua tälle löytänyt. Osaako joku neuvoa mitä Rolls-Roycen osaketta kannattaa Nordnetistä ostaa, RYCEF, RYCEY, RLLCF?
1 tykkäys
Tällaiset kysymykset kannattaa ehkä esittää tässä ketjussa 
Tuonne lentokonevalmistajien ketjuun enemmän sitten yhtiökohtaisia uutisia yms. Siirsin viestin toisesta ketjusta tänne.
6 tykkäystä
Seppo Saario iltalehdessä puhuu etf sijoittamisesta ja sanoo suosivansa Usa pörssistä Nasdaq indeksiä. Mainitsee nimeltä Lyxor Nasdaq 100. Itsekin suosin Nasdaq:ia mutta olen valinnut Shares NASDAQ 100 UCITS. Nämähän ovat pintapuolisesti aivan samoja vekottimia joten tuo Lyxori alkoi vaikuttamaan paremmalta koska kulut ovat Lyxorissa vain 0.3% versus iShares 0.33%. Tarkan markan miehenä aloin tutkimaan onko asia kuitenkaan näin yksinkertainen. Huomasin että iShares on pitkässä juoksussa ollut huomattavasti tuottavampi.
1v: +50.6% vs +50.17%
3v: +108.66% vs +110.64%
5v: +184.25% vs +192.25%
10v: +608.11% vs +696.8%.
Joten isompi kuluinen on selkeästi tässä tapauksessa parempi. Mahtaakohan ero johtua rahaston säilytysyhteisöstä Luxemburg vs Irlanti ja näiden erillaisista verosäännöksistä.
Teoria on siis että Lyxori joutuisi maksamaan osinkojen lähdeveron mutta iShares ei.
http://doc.morningstar.com/document/e4fa0c44e3470905e7662c94c7f23015.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
http://doc.morningstar.com/document/202301fd3c577a67a7b4221a907c4dd8.msdoc/?clientid=nordnet&key=b3a3825282b90bac
3 tykkäystä