Shell:n Ja Bp:n ostaminen on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Nyt kun molemmat on tullu koronadropin alle niin monen mielestä voisi olla hyvä hetki ostaa. Itteä tämä mietityttää. Jos oikein ymmärrän niin kummallakaan ei oo mitään tukitasoja perjaattees enää jäljellä. Mikä siis estäisi näitä tippumasta jatkossakin? Onko muuta vaihtoehtoa kuin merkittävä uutinen ja koronan purkautuminen? Olisiko siis parempi odottaa että kurssi lähtee nousuu ennen kuin sijoittaa näihin? Nousuvaraa on kuitenkin oletettavasti niin paljon että mukaan ehtisi vaikka vähä myöhästyiski. Tietenkin pohjaonginnassa onnistuminen on mukavaa mutta sitä on aika moni jo yrittäny tässä maaliskuusta lähtien etenkin Shell:n kanssa.
1 tykkäys
Itse olisin aika varovainen näiden isojen öljyfirmojen kanssa, tuossa markkinassa tulee varmasti korostumaan se että lähivuosina voittajat nousee nopeastikkin ylös ja häviäjät katoaa kokonaan. Kannattaa tutkia tarkkaan miten kukin lähtenyt/suunnittelee lähtevänsä strategiassa uusiutuviin energian tuotto tapoihin, kaikkihan aina strategiassa puhuvat noista mutta ketkä toimijoista ovat jo todellisuudessa investoineet paljon tuohon.
- Kannattaa varautua pidempiaikaiseen pitoon, eli pikavoittoja ei kannata odottaa.
2 tykkäystä
Tietämättä tarkemmin yhtiöiden uusiutuvien investoinneista tai muista kuin öljybisneksistä niin pitäisin mielessä sen, kuinka öljyn hinta ja jalostusmarginaalit eivät ole oikein palautuneet vieläkään koronaryöpsähdyksestä. En tuijottaisi pelkkää halpaa hintaa, vaan pohtisin tarkemmin, miksi yhtiöt ovat niin halpoja ja miltä niiden nykyliiketoimintamalli näyttää tulevaisuutta ajatellen.
3 tykkäystä
Olisi kiinnostavaa tietää taustaa kurssien liikkeisiin liittyen. Olen ymmärtänyt, että kurssi liikkuu ostojen ja myyntien mukaan. Listatussa yhtiössä arvo määrittyy siis kysynnän ja tarjonnan mukaan, mutta onko yrityksen omalla tuloksella itsessään vaikutusta osakkeen liikkeisiin (oletuksena 0 kauppaa hamaan tappiin).
Vain ostot ja myynnit vaikuttavat. Jos yrityksen tulos paranee niin varmaan löytyy enemmän ostajia kunnes hinta on noussut vastaamaan firman arvoa. Mutta jos kukaan ei osta tai myy niin ei se hinta maagisesti muutu ilman kauppoja. Tosin ihan varmasti jopa vähävahtoisen pikkufirman lappujen ostajia ja myyjiä löytyy sen verran että jos firman tilanne muuttuu (ylös tai alas), hinta reagoi kyllä hyvin nopeasti.
1 tykkäys
Hei osaisiko joku kertoa että miten nuo bull serfikaatit oikein toimii teslan osake +4% tänää ja silti bull vain alaspäin menee🤔
1 tykkäys
Mistä johtuu että joidenkin salkussa olevien osakkeiden arvo päivittyy vasta kyseisen pörssin sulkeuduttua? Itsella käy näin Kanukki osakkeiden kanssa. Sinällään ei suurta väliä, mutta jos tulisi valtava arvonnousu/lasku niin en saisi laitettua rajahinnalla ostoa/myyntiä koska sen voi laittaa vain tietyn rajanhinnan sisään osakkeen sen hetkisestä arvosta joka ei siis olisi päivittynyt.
1 tykkäys
Eiköhän se riipu välittäjästä, eli tämmöiset pitää kysellä käytetyn välittäjälafkan asiakaspalvelusta.
1 tykkäys
Jep. Lähinnä mietin onko jotain yleispätevää selitystä että jotain pörssejä, kuten tässä tapauksessa Kanadan pörssiä, ei välittäjäpalvelut seuraa “livenä”. Mutta pitänee kysyä omalta lafkalta suoraan.
Oletan että tässä on Nordnet markets -sertistä kyse? Kyseisten sertifikaattien arvona näkyy edellisen toteutuneen kaupan hinta, ja kun niillä ei välttämättä kovin paljoa kauppaa käydä niin näkyvä arvo ja arvonmuutos voivat olla monenkin tunnin takaa. Tässä tapauksessa voisi siis olla niin että sertin arvona näkyy vanha hinta, jolloin Teslan kurssi lienee ollut miinuksella. Sertifikaatin todellinen arvo löytyy kun vilkaisee sen tarjoustasoista ostolaidan ensimmäisen tason.
Hei, aloittelija taas kyselee täällä. Olen törmännyt monessa paikkaa tilanteeseen, jossa tietyn firman osakkeet myydään pois kun P/E-luku (arvostus) noussut liian korkeaksi. Onko tämä siis järkevää myös hold-strategian pitkäjänteiselle sijoittajalla. Oletuksena, ettei fundamentit muutu ja ei syty kolmatta maailmansotaa vaan esim. yritys on maksanut vakaata osinkotuloa ja yritys on muutenkin defensiivinen ja houkutteleva. Tuntuu vaan, että veivaaminen ei olisi fiksua kulujenkin takia ja löytyykö sitten niille voittorahoille toista parempaa sijoitusta.
Riippuu strategiasta. Itse teen momentumsijoittamista ja salkun keskimääräinen PE on 346 
Fundamentti sijoittajalle joka pitää osakkeita pitkään en voi suositella vastaavaa. Silläkin on tosin väliä minkä sektorin firma. Käsittääkseni pankeilla on yleensä matalat PEt kun taas tekno firmoilla on korkeat. Mitä tällä haen on että PE 20 voi alalla X olla korkea mutta alalla Y se voi olla matala. Myös kasvulla on merkitystä. Jos yhtiön tulos kasvaa niin korkeampi PE luku voi olla hyväksyttävää. Peter Lynch kehitti PEG luvun joka on PE / kasvu. PEG luvun käyttäjät etsivät yrityksiä joiden PEG luku on 0 ja ~1 välissä.
Oletus että fundamentit ei muutu niin eikö PE luku ole fundamentti? Pitkällä aikavälillä tuotto odotus tuskin on kovin hyvä jos PE on korkea, tällöin myynti voisi ehkä olla kannattavaa. Toisaalta löytyy firmoja kuten Tesla jonka PE luku oli korkea jo vuosi sitten mutta osakkeen hinta on kuitenkin yli 7 kertaistunut sen jälkeen.
Tuosta veivaamisesta niin arvosijoittamisen ideahan on juuri tuo että ostetaan aliarvostettuja yhtiöitä ja myydään ne kun niiden arvostus normalisoituu. Tuo on sen verran hidasta että se ei mielestäni ole veivausta. Yksittäinen kauppa ei vielä tee kauheasti kuluja, joten jos firman arvostus nousee korkeaksi ja löytää jotain parempaa tilalle niin en ehkä osto / myynti kulujen takia jättäisi vaihtoa tekemättä (Oma näkökulma tosin ehkä hieman erilainen kuin suurimmalla osalla porukasta tuon momentum strategian takia: vaihdan osakkeet sen hetken “parhaimpiin” kerran kuussa, eli ostoja ja myyntejä tapahtuu melko paljon).
En osaa antaa mitään suoraa “tee näin” vastausta, mutta ehkä tuosta voi jotain mietittävää keksiä.
3 tykkäystä
Sulla menee nyt hieman asiat ristiin:
- Kuten edellä sanottiin P/E, tai oikeastaan se E, on fundamentti
- Toiseksi kolmannen maailmansodan syttyessä P/E, tai ainakin P todennäköisesti sukeltaa, jolloin yritys olisi tulokseensa nähden pikemminkin halpa kuin kallis
- Vakaa osinkotulo voi olla merkki laatuyrityksestä, mutta toisaalta myös saattaa velkaannuttaa yritystä, mikäli se maksaa enemmän kuin tuloksensa, pitääkseen osingosta tai statuksesta kiinni
Edellä Esa1996 jakoikin hyviä pointteja:
- Hyväksyttävä P/E riippuu paljon toimialasta ja kasvunäkymistä
- Korkea arvostus ei tarkoita etteikö arvostus voisi vielä kohota nimimerkillä “Kone on kallis 59€:ssa”
Muita huomioita:
- Kuluja suurempana huomiona pitäisin mahdollisia veroseuraamuksia:
Esimerkki:
Ostat yhtiötä AB OY 1000€:lla. Kurssi kaksinkertaistuu ja päätät myydä. Verottaja nappaa voitosta 30% (300€), joten kurssin pitäisi laskea yli 15%:lla, jotta veivi olisi kannattava. Mikäli kurssi olisi kolminkertaistunut, nappaisi verottaja 600€, joten kurssin olisi laskettava yli 20%.
Huomioithan, että ylläoleva laskelma pätee vain, jos uskot firman potentiaaliin edelleen. Mikäli et usko enää nousuvaraan, kannattaa etsiä rahoille kohde, jonka uskot tuottavan paremmin.
TL;DR
Sinun on suhteutettava nykykurssi yritykselle laskemaasi (tai Inderesin laskemaan) arvoon. Muista, että analyysit vanhenevat mikäli yrityksen toiminnassa tai näkymissä tapahtuu muutoksia. Esimerkkinä vaikka NoHo, jonka näkymät paranivat keväällä huomattavasti rahoitussopimuksen varmistuttua. Päinvastaisena esimerkkinä Wirecard, jonka näkymät heikkenivät yhdessä yössä, kun epäselvyydet tulivat ilmi.
2 tykkäystä
Hei, kiitos vastauksista. Nuo tekno-osakkeet on yleensä ollutkin omien havaintojeni mukaan niitä korkean P/E:n omaavia. Noissa tietysti mahdollisuuksia veivaukseen kun saatetaan mennä vauhdilla ylös ja hissillä alas 
Sota homma oli stetsonista vedetty ja lähinnä kuvaa totaalista sotaa missä yhteiskunnan jokainen osa-alue on valjastettu sodan käyntiin. Nyt tuo korona aiheutti saman kaltaisen tilanteen Finnairille. Toki kurssi laskee, mutta omistaja-arvoa ei luo kun ei ole asiakkaita. Itselle tuo P/E on ollut mystinen luku kun ajattelen sen aina noiden oppaiden mukaan (monta vuotta kestää tienata samalla tuloksentekovauhdilla sijoitettu pääoma takaisin). Sitten katsoo P/E 1000 osakkeita ja rapsuttaa päätään, kuka tuohon sijoittaa muuten kun myydäkseen sen viikon päästä pois. Mutta kuten tuli selväksi, strategioita on monia. Millainen on mielestänne järkevä summa millä noita veivauksia tehdään, jos nyt miettii sen riskin ja kulut pois.
Missä vaiheessa vuotta teette veromyyntejä, jos näyttää siltä että siihen mennessä on vuotta on tullut paljon luovutusvoittoja/osinkoja ja salkussa on pakkasella olevia positioita (=soveltuu veromyyntiin)?
Lisäksi itselleni herää väistämättä ajatus, että veromyynteihin alkaa leipomaan sisään ajoitus-spekulaatioita tai muuta näkemyksen ottamista? Tarkoitan tällä esim.
- teen veromyynnin tänään mutta en osta takaisin huomenna koska arvelen lapun kääntyvän laskusuuntaan (jolloin tietysti otan riskin etten saa lappuja takaisin myyntihintaan)
- teen veromyynnin mutta en osta samalla painolla takaisin koska haluan muuttaa lapun painoa salkussa
1 tykkäys
Möin perjantaina muutamat osakkeet pois, nyt maanantaina näkyis että pystyin siirtämään ost->aot ilman korkoja, minne rahani hävisi vai onko tuossa jokin viive? Nordnettiä siis käytän
edit: ahaa huomasin tuolla alhaalla tilan: siirretään…
Et oikeasti ole vielä myynyt mitään. Tai no, siis olet peruuttamattomasti kyllä tehnyt kaupat, mutta niitä ei ole vielä selvitetty. T+2. Eli selvitys tapahtuu vasta kaksi päivää kaupan jälkeen.
oisiko tuo alustava vero nostoista ollut 0e jos oisin oottanut tämän ajan? vai meneekö jokatapauksessa kyseinen vero?
En tiedä OSTista kun en ole käyttänyt.
Ostilta menee verot aina kun nostat sieltä rahaa. Maksettava summa määräytyy sen mukaan paljonko tuottoa on tullut talletettuun summaan nähden ja paljonko nostat rahaa sieltä.