Eräällä sijoituspalstalla heitin faktan, että on aina ja poikkeuksetta velkavivuttaja jos on yhtä aikaa osakesijoituksia ja asuntolainaa jonka voi maksaa pois milloin tahansa.
Yllättäen kommentoijista pääosa oli eri mieltä.
Asiantuntijoiden mukaan tuosta ei ole poikkeusta.
Esim jos asuntolainan määrä ylittää sijoituksiin laitetun summan on sijoitus lainoitettu 100%:sti ja oma pääoma 0%.
Onko palstalla tuossa tilanteessa olevia ja mikä on mielipiteesi?
Asunnon nykyarvo + osakesijoitukset - velka = kaava jolla selviää oletko velkavivuttaja jos tuota määritelmää haluaa käyttää. Siinä ei ole mitään järkeä että huomioi vain asuntolainan muttei asunnon nykyarvoa.
Minusta velkavivuttaja on sellainen joka on ottanut lainaa osakkeiden ostoa varten, myöskään se että on lyhennysvapaalla ja laittaa lyhennysten verran osakkeisiin ei minusta ole vivutusta mutta tästä voi olla eri mieltäkin.
Minusta tämä on ainoa oikea tapa ajatella kokonaisvarallisuutta. Mutta jos haluaa tarkastella sijoitusvarallisuutta erillisenä niin sekin sallittakoon, siinä vaan helposti huijaa itseään jos ei tarkastele kokonaisuutta. Esimerksi minä pidän lyhennysvapaata koska näen että saa osakemarkkinoilta suuremman tuoton kun asuntolainan korko. Jos näitä ajattelee täysin erillisinä paketteina sitä ei ymmärrä sijoittavansa lainarahaa.
Näinhän se on, itse olen kaverille kahvin velkaa, joten lasken itseni kauheaksi riskisijoittajaksi / velka vivuttajaksi. Vaikka oikeasti tämä on vain semantiikkaa.
PS. vaikkakin asuntolaina “on pakko” sijoittaa asuntoon, joten se raha on periaatteessa allokoituna siihen asuntoon?
Olen kanssasi samaa mieltä. Tosin pankitkin ovat ihme ja kyllä asiasta eri mieltä. Lainan ehdot kun ovat yleensä paljon huonommat, jos pyydät lainaa velatonta asuntoa vastaan, jotta voisit sijoittaa saadut rahat osakkeisiin.
Jos tilanne onkin se, että sinulla on osakkeita ja haluat ostaa asunnon ja ottaa siihen lainaa, niin sitten ei olekaan ongelmaa. Velkaa saa runsaasti ja marginaali on pieni.
Kummassakin tilanteessa kaverin kokonaisvarallisuus on sama, mutta velanehdot ovat ihan erit riippuen siitä oliko ensin asunto vai osakkeet, vaikka molemmissa vakuutena olisi sama asunto.
Yksi virkailija joskus selitti asiaa sillä, että sijoituslaina käsitellään pankin kirjanpidossa eritavalla ja sillä on kovemmat pääomavaateet. Itse en ole tätä koskaan hyväksynyt ja on aivan idioottimaista, että ei tarkastella kokonaistilannetta vaan sitä mihin on rahat laittamassa.
Tälle +1. Itse ajattelen asiaa juuri näin, koska osakkeisiin menevät rahat voisin käyttää myös lainan lyhennykseen. Tässä siis allokoidaan pääomaa hieman samaan tapaan kuin yrityksissä. Samoin esimerkiksi valitsemalla 30v takaisinmaksun asuntolainaan velkavivutat aika paljon enemmän kuin 20v lainalla. Lyhennysvapailla myös. Asuntolainalla vivutus vain sikäli helppo mieltää erilaiseksi kuin osakkeilla, että margin callia ei tule kovin helpolla kun ei asunnolla ole vastaavaa helposti nähtävää markkinahintaa.
Tätä olen myös ihmetellyt. Miksi sillä on pankille väliä ostatko uuden talon (jolloin voit velkarahoittaa helposti) vai asutko nykyisessä ja otat sitä vastaan lainaa. Eli miksi pitää muuttaa ja maksaa varainsiirtoverot välissä, että saa lainaa halvemmalla. 
Pankkien riskiarviot ottavat huomioon ihmisten riskihakuisuuden ja käyttäytymisen. Jos velalliselle annetaan rahaa, jonka hänen tiedetään (tai luullaan) sijoittavan suhtkoht stabiiliin kohteeseen, voidaan arvonvaihtelu arvioida olevan +/- 5% ja riskien (pankille) pienempiä. Asuntolainan ottajat ovat yleensä vähemmän riskihakuisia kuin sijoituslainan hakijat. Kun velallinen indikoi, että aikoo lyödä rahat osakkeisiin, on odotusarvo arvonvaihtelulle aika paljon rajumpi.
Jos laina defaulttaa, koituu siitä aina pankille paljon ongelmia, viiveitä, lakimiesten käyttöä ja kuluja, joten vaikka vakuus olisikin, ei pankki silti halua joutua sellaisiin tilanteisiin. En siis ihmettele, että hinnoittelevat tilanteen eri tavalla perustuen siihen, mihin olettavat rahojen menevän sillä se vaikuttaa lainan riskisyyteen.Sijoituslaina kysyttäenssähän yleensä ei sitouduta laittamaan rahoja indeksiin tms (joka sekin voi kyykätä paljon), vaan pankin pitää ihan oikeasti varautua siihenkin, että velaillinen vetää sijoituslainansa 100% hypelappuun sen huipulla.
Looginen selitys, mutta eikö pankille pitäisi indikoida samaa se jos myyn nykyisen velattoman kämpän ja ostan saman hintaisen, mutta haluan rahoittaa sen lainalla, enkä aiemman kämpän myyntirahoilla? Käsittääkseni pankki kuitenkin käsittelee tällaisen tilanteen eri tavalla.
Olettaisin pankkien itysensäkin ymmärtävän, että he toimivat aina puutteellisen tiedon varassa. Käytännössä sen tiedon, mitä velallinen antaa. Suomessa ei ole varallisuus- tai velkarekisteriä, josta pankki voisi tarkistaa hakijan tiedot 100% varmuudella. Tästä seuraa se, että toimintamallit pitää rakentaa todennäköisyyksien pohjalta ja kattamaan tyypilliset skenaariot. Pitää muistaa, että jokainen lainoja myöntävä pankkivirkailija ei voi olla koulutettu käsittelemään kaikkia erilaisia erikoistapauksia ja ohjeiden sekä käytäntöjen tulee olla jollan tasolla suuripiirteisiä.
Lopputuloksena varmasti aina syntyy tilanteita, jotka “eivät käy järkeen”.
eikö pankille pitäisi indikoida samaa se jos myyn nykyisen velattoman kämpän ja ostan saman hintaisen, mutta haluan rahoittaa sen lainalla, enkä aiemman kämpän myyntirahoilla? Käsittääkseni pankki kuitenkin käsittelee tällaisen tilanteen eri tavalla.
Edelleen oletan, että sillä on merkitystä, mitä hakija tuossa indikoi rahojen käyttötarkoitukseksi (tai miten pankki sen tulkitsee). Veikkaan, että prosentit tulee olemaan erit jos kertoo A) haluavansa käteistä vanhempainvapaan ajaksi, B) sijoitusasunnon ostoon, C) Nikolan osakkeiden ostoon, D) YOLO!
Huomasin, että Bettsonin osakkeitteni keskihankintahinta oli laskenut salkussani lähes 10 kruunua per osake. Ihmettelin tätä asiaa, sillä osakkeiden määrä ei ole kuitenkaan muuttunut miksikään. Lähetin asiasta viestiä asiakaspalveluun ja sain lyhyen vastauksen, että asia liittyisi noihin Betssonin maksamiin osinkoihin osakkeiden kautta. Nuo ns. osinkoosakkeet lunastettiin kuitenkin pois yhtiön ilmoittamaan hintaan, joten en ymmärrä, miten se olisi voinut vaikuttaa jäljelle jääneitten alkuperäisten osakkeideni hankintahintaan. Osaisiko joku selittää mistä on kyse?
Kun yhtiöt kertoo vaikka Q4 rapsassa 1.10-31.12 tuloksen + näkymät ja tämä tapahtuu vaikka 26.1, niin käsittääkö näkymät myös 1.1-26.1 tapahtumat, vai onko TJ tehnyt muistiinpanot miltä markkina uutenavuotena näytti? Tilauskertymät yms. voi jollain firmoilla ehtiä muuttua radikaalistikin tuossa ajassa.
Joillakin välittäjillä pääsee käymään kauppaa pre- ja aftermarketissa. Itsekin olen sieltä jotain SPAC-osaketta poiminut. Suomalaisista välittäjistä Mandatum(?) on ainoa, jolla pääsee premarkeriin. Itselläni on Interactive Brokers ja sillä pääsee premarketiin tavallinen pulliainenkin. Suomen aikaa premaeket on klo 11-16.30 ja jatkuu sitten ”normaalina” pörssikauppana klo 23.00 asti, jolloin pörssi menee kiinni. Tämän jälkeen on aftermarket, joka taitaa jatkua klo 03.00 asti Suomen aikaa.
Tässä vielä selitetty aihetta tarkemmin:
Mä en ole päässyt mandatumilla premarkettiin. Onko siitä jossain ohjeet kuinka pääsee?
Rajakurssitoimeksiannosta. Dansken kurssit päivittyvät noin vartin viiveellä, ja näen haluamani osakkeen olevan selvästi halvempi tällä hetkellä (suoraan avauksesta) kuin Danskessa. Laitoin rajakurssitoimeksiannon hintaan 64,00 ja sen aikana osake oli vajonnut jo muutaman desimaalin senkin alapuolelle, noin 63,84:ään. Toteutuuko toimeksianto myös tuolla rajakurssia alemmalla kurssilla vai pitääkö osua täsmälleen vaadittuun summaan 64,00?
Jos tekisin päivän kurssi -toimeksiannon, toteutuisiko se todelliseen sen hetkiseen hintaan vai Dansken viiveelliseen, paljon korkeampaan hintaan?
Rajahinta määrittelee kurssin minkä yli ostoa ei tehdä tai ali myyntiä ei toteuteta.
Mikäs se sivu olikaan mistä näkee esim. haltissa olevat osakkeet? Jos jossain olisi lisäksi laskurit näkyvillä kaupankäynnin jatkumiselle niin olisi vallan bueno
E: löysinkin itse vähän turhan helposti, että nolottaa edes kysyin… mutta laitan nyt linkin tähän jos joku muu ihmettelee…
https://www.nasdaqtrader.com/trader.aspx?id=TradeHalts
Hei vähä aiheen ulkopuolelta mut oon aloitteleva sijoittaja ja oon kiinnostunut et mitä alustaa käytätte treidaamiseen? hyötyjä/haittoja eri alustoilla? jne.
Vuoden verran mulla ollut Nordnet aot ja ost. Päätin kokeilla myös etoroa. Sitten tajusin että verottaja muistaa toisesta osakesäästötilistä 10€/päivä. Mutta tulkitseeko verottaja etoroa osakesäästötiliksi? En nyt löydä esim paljonko on maksimi sijoitus etorolle. Jos se on tuo 50t niin silloin olisi näin.
Ehdin jo poistaa etoro tilin paniikissa 
