Pörssisäätiö on julkaissut kaikille ilmaisen Sijoittajan vero-oppaan 2021 
Suosittelen pistämään talteen. Tälle on varmasti tilausta ja käyttöä 
21 tykkäystä
Joskus aiemminkin täällä vissiin asiaa pohtinut, mutta yritetään uudelleen:
Miksi korkea liikevoittomarginaali yhtiöllä on hyve? Jos yhtiölle hyväksytään PE10, onko väliä tuleeko se 25 vai 100 rahan liikevaihdolla? Inflaatio-keskustelusta viisastuneena, korkeat marginaalit voi viitata hyvään hinnoitteluvoimaan, mutta luulisi että pienemmät marginaalit olisi helpommin nostettavissa kuin valmiiksi korkeat, esim. perinteisillä tehostamistoimilla, kuten kulukuurin/YT:iden kautta.
Kamux saa nostettua marginaalinsa 4% → 5% pitkällä aika välillä, kun he saavat enemmän ja enemmän integroituja palveluitansa kaupan myös saksassa ja ruotsissa, eli voitto nousee 25%.Mitä admicomin pitäisi tehdä että se saisi nostettua omansa 40%->50% (sama 25% kasvu)?
5 tykkäystä
Hyvä kysymys! Sitä voi pitää hyveenä (sijoittajan vinkkelistä) esimerkiksi näistä syistä:
-jokainen euro liikevaihtoa muuttuu arvokkaammaksi. Esim. euro Admicomin liikevaihtoa tuo 30 senttiä nettotulosta, 40 senttiä liikevoittoa karkeasti heittäen. Kamuxilla se 4 senttiä.
-Tämä riippuu paljon kulujen joustosta (Kamuxillahan ne joustaa kohtuullisesti mm. provikkapalkoista johtuen) mutta ohuet marginaalit uhkaavat litistyä nopeammin jos liikevaihto surkastuu.
Kuvitellaan, että firman A ja K kulut ei jousta ne tekee yllämainittuja kannattavuuksia. A:n liikevaihto laskee 95 senttiin, kulut (60 senttiä) ennallaan joten liikevoitto putoaa 35 senttiin. K:lla sama muutos romauttaa tuloksen sentin verran tappiolle.
-Voi ajatella, että korkeampaa kannattavuutta olisi vaikeampi parantaa, mutta tähän vaikuttaa yhtiön bisnesmalli, toimiala, kilpailu jne. Jos Admicom siirtyisi ns. lypsylehmämoodiin sen pitäisi pystyä tekemään 50 % ebittiä. Sen sijaan Kamuxin 5 % ebit, no jaa a se on työn ja tuskan takana.
-Korkea kannattavuus kertoo kilpailueduista, ja kilpailuedut tuo ennustettavuutta ja turvaa mikä taas mahdollistaa korkeamman hinnoittelun osakkeellekin.
Tässä muutamia seikkoja mitä aamutuimaan itselleni tuli mieleen.
Matalampi kannattavuus vaatii yleensä massiivista volyymia ja kokoluokkaa mitkä ei itsessään ole välttämättä helppoja saavuttaa.
23 tykkäystä
En tiedä tuleeko oikean aiheen alle, mutta tällainen kysymys heräsi äsken:
Tein myyntitoimeksiannon osakkeesta x markkinahinnalla, 33kpl.
30 toteutui eli sain myytyä, mutta 3 ei.
Makea 7e välityspalkkio meni tietysti tuosta 30kpl myynnistä. Eli nyt jos haluaisin myydä loput 3 osaketta, joutuisin maksamaan uuden 7e välityspalkkion, koska eivät menneet kaikki kerralla myyntiin? onko todella näin 
Oletan, että kyseessä on Nordnet.
Jos tuo myynti on tapahtunut tänään, voit laskea myyntitoimeksiantosi hintaa (tuon kolmen jäljellejäävän osalta), jos ne menevät tänään kaupaksi niin menevät samoilla kuluilla.
Mikäli toimeksianto toteutuu useassa erässä saman pörssipäivän aikana, yhdelle laskelmalle niputetaan korkeintaan 10 osatoteutumista. Jos osatoteutumisia yhtä tekemääsi toimeksiantoa kohtaan on enemmän kuin 10, ne niputetaan uudelle laskelmalle (10 osatoteutumista/laskelma). Kaupankäyntipalkkio veloitetaan per laskelma niin, että se on vähintään kaupankäyntitasosi mukainen minimipalkkio tai palkkioprosentti (tai tarjouksen/kampanjan mukainen palkkio).
Huomioithan myös, että jos osatoteutumiset jakaantuvat usealle eri pörssipäivälle, jokaiselle päivälle muodostuu aina uusi laskelma. Osatoteutumiset ovat erityisen tavallisia vähemmän vaihdetuilla arvopapereilla.
Jos muutat osittain toteutuneen toimeksiannon kappalemäärää ylöspäin, lisäyksestä muodostuu uusi toimeksianto. Syötetyn toimeksiannon hintaa voi muuttaa alas/ylös ja kappalemäärää alas ilman uuden välityspalkkion veloitusta.
1 tykkäys
Uusi kulu menee vain jos tapahtumat jakautuvat useammalle päivälle. Voit myös edata hintaa ilman ongelmia. Jos peruutat loppuerän kokonaan niin sitten joudut maksamaan lisää jos haluat uudestaan pistää tarjolle.
Määrää ei voi lisätä ilman uutta kulua. Määrää voi vähentää.
Eli joko jää oottelemaan josko hinta muuttuu takaisin sinne missä menee kaupaksi tai edaa hintaa.
1 tykkäys
Moro!
Onko kenelläkään täällä kokemusta vakuutuskuorista?
Tilanne on siis se, että kymmenisen vuotta sitten lahjaksi saatu salkku on päässyt kasvamaan jo sen verran arvokkaaksi, että myynti ei onnistu ilman, että opinto- ja asumistuki katkeaa. Koitin netistä löytää arvioita vakuutuskuoren kuluista, mutta aika huonolla menestyksellä. Tilin arvo ylittää näkemäni raja-arvot, enkä näe, että tarvitsisin rahoja elämiseen tms. ainakaan seuraavaan 5-10 vuoteen.
AOT:ni koostuu perinteisistä suomalaisista arvoyhtiöistä, joten todennäköisesti mieluummin holdailen niitä läpi kuplien ja kuprujen. Kuitenkin esimerkiksi Nesteen arvostus ja samalla osuus salkusta rupeaa olemaan kurssinousun takia hurjan hurja, enkä ihmettelisi vaikka sen kurssi puoliintuisi kuplan puhketessa.
Enkä siis kysy neuvoa, että mitä tehdä tilanteessani, vaan ihan vaan omakohtaisia kokemuksia vakuutuskuorista ja niiden kuluista.
Jahas… Luin tarkemmalla silmällä Pörssisäätiön vero-opasta ja sieltä pisti silmään seuraava seikka:
“Kapitalisaatiosopimuksen luovutukseen sovelletaan pääsääntöisesti luovutusvoittoverotusta koskevia säännöksiä lukuun ottamatta tuloverolain 46 §:n 1 momentissa tarkoitettua hankintameno-olettamaa. Luovuttaja voi siten vähentää vain todellisen hankintamenon”. Muuttunut nähtävästi vuonna 2020 tälläiseksi tämä laki.
Eli eipä ole järkevää näillä seteillä edes lähteä miettimään vakuutuskuoria.
Tosiaan vakuutuskuorien verokikkailu ominaisuus taidettiin perua 2020 kun OST:t lanseerattiin samanlaisella ominaisuudella. Tai näin ainakin muistelisin.
1 tykkäys
Pääseekö kiinteistösijoitusrastossa hyötymään millään tavalla korkoa korolle -ilmiöstä. Tuotto lasketaan kuukausittain, mutta raporttien mukaan tuotto lisätään vain kerran vuodessa. Onko täällä ketään joka tietäisi, miten tällainen rahasto toimii.
Eiköhän ihan missä tahansa sijoitustoiminnassa pääse nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä, mikäli ohjaa tuotot edelleen johonkin tuottavaan.
1 tykkäys
Tervetuloa Foorumille @Tosi_On, tämä kysymys lienee parhaiten sopiva tähän ketjuun, niin siirsin sen tånne! 
1 tykkäys
Mikä määrittää toimeksiantojen toteutumajärjestyksen?
Kuvitellaan, että sunnuntaina 10 ihmistä tekee toimeksiannon osakkeesta X. Pörssin ollessa kiinni voidaan todeta, että perjantaina osakkeen sulkemishinta oli 1€.
Ostolaidalla on 100 kpl á 1,02€ osake ja kaikki 10 ihmistä tekevät ostotoimeksiannon 100 kpl hintaan 1,02€. Mitä ja missä järjestyksessä tapahtuu maanantaina kun pörssi aukeaa? Kuka tuon toimeksiannon ikään kuin “voittaa”?
Onko se kiinni välittäjästä (tuurista) kenen toimeksiannon järjestelmä ottaa työn alle, aikaleimaperusteinen, jotain muuta?
1 tykkäys
Toimeksianto toteutuu järjestyksessä 1) hinta 2) välittäjä (välittäjän sisäiset toimeksiannot toteutetaan ensin, esim. NON-NON) ja 3) aika (ensimmäisenä jätetty toimeksianto).
Ainakin aikaisemmin oli niin, että aamulla tarjouskirjat sekoitettiin, mutta nykyään taitaa olla niin, että ensin jätetty toimeksianto pitää paikkansa jonossa myös pörssin ollessa kiinni.
Pörssin auetessa on huutokauppa, jossa avaushinta määräytyy. Ensimmäinen kurssi on se, millä saadaan suurin vaihto. Jos kukan ei halua myydä hintaan 1,02, niin sitten ostotarjoukset jäävät listalle odottamaan mahdollisia myyjiä.
Jos tämän jälkeen ilmaantuu myyjä, joka suostuu luopumaan osakkeista hintaan 1,00, niin kaupat toteutuvat hintaan 1,02 (olivat tarjouskirjalla aikaisemmin eli hinta-kriteeri) kunnes myyjän osakkeet loppuvat tai ostotarjoukset loppuvat aina tasolle 1,00 asti.
7 tykkäystä
Eiköhän tuo ole aamuhuutarin takia aika lailla sama - sen verran iso läjä kuitenkin pyöritellään tuossa vartin huutarin aikana sisään tarjouskirjaan. Merkitsee todennäköisesti vain todella pienivaihtoisissa lapuissa joissa ei myyntilaitaa “halvalla” ollut juuri lainkaan.
Tässä on harvinaisen selkeästi ja ytimekkäästi selitetty huutokauppa.
Olen yrittänyt löytää jotain helppoja shorttaustuotteita, jotka voisivat tuottaa vähän laskumarkkinassa. Onko esim. Inverse ETF sellainen tuote, jota uskaltaa pitää salkussa muutaman päivän tai esim viikon ajan? Olen ymmärtänyt, että on shorttaustuotteita, joita ei suositella pidettäväksi salkussa yön yli. Esim. yhden tuotteen, jonka löysin, en pystynyt edes ostamaan appin kautta vaan olisi pitänyt soittaa välittäjälle.
Nyt löysin Xtrackers S&P 500 Inverse Daily Swap UCITS ETF ja ajattelin, että ostaisin vähän kokeeksi salkkuun. En ole koskaan ostanut ETF tuotteita, mutta olen käsittänyt että niiden osto ja myynti tapahtuu osti/myyntihetkellä, eli vähän toisin kuin rahastoissa.
Pystyykö ETF:ssä laittamaan stop loss toimeksiannon? Ja onko näissä short ETF suurin riski, että menettää siihen sijoitetun pääoman, muttei kuitenkaan sen enempää?
Olen yrittänyt tutkia näitä vähän itsenäisesti, mutta enimmäkseen vastaan tulee aika yleisellä tasolla olevia artikkeleita.
Kannattaa yrittää huolella tutustua tuotteisiin mitä suunnittelet käyttäväsi, ettei tule yllätyksiä.
Viputuotteilla tulee yön-yli shortatessa ongelmaksi se, että jos kohde-etuus (esim SP500 indeksi) ensin maanantaina nousee 5%, ja sitten tiistaina laskee takaisin alkuperäiseen eli n. 4.8% lasku, esim X5 viputuote ensin nousee 1,25 arvoon, ja sitten laskee 0,95 arvoon alkuperäisestä, vaikka itse kohde-etuus onkin lähtö paikassa.
ETFiä ostetaan ja myydään samaan tyyliin kuin osakkeitakin, eikä niinkuin rahastoja, eli ihan oikeilla jäljillä olet. Luulisin että ETFiin saa stopparit myös, en ole ikinä kokeillut millään tuotteella.
Ja käsittääkseni et voi menettää short-ETFillä enempää kuin sijoitetut rahasi.
2 tykkäystä
1 tykkäys