Hurjat kasvuluvut. Projektit tuntuu sitovan aika paljon pääomaa.
Lamorin osavuosikatsaus Q1 2022: Ennätyksellinen vuosineljännes - liikevaihto yli kuusinkertaistui vertailukaudesta - Lamor Corporation Oyj Webcast alkoi 10:00 nyt live
8 tykkäystä
Tuloslivestä pari huomiota alkuun lounastauolta.
Korostettiin skaalautuvuutta ja organisaation tehokkuutta. Esim. Perussa oli 30 ihmisen organisaatio onnettomuuden alkaessa.
Toim huom näkyy myös Q1 marginaaleissa näillä volyymeilla👍
Viittasi myös joihinkin foorumeihin yms jossa oli haastettu miten pitäisi suhtautua näihin “incident and incident related income”. Olleet vuosittain 2010 vuodesta alkaen keskimäärin 6meur vuodessa kun suuri yksittäinen Deep Horizon jätetään pois laskuista. Nämä on siis tärkeitä mutta taloudellisia tavoitteita jne ei lasketa onnettomuuksien varaan (tulkistinko oikein😊).
5 tykkäystä
Ja näin. Nyt olemme alempana kuin ennen osaria. Hiljaiseksi vetää kurssin kehitys. Ei ainakaan instituutioille kelpaa kun myivät eilenkin aivan hulluna. Mites ne ESG-rahastot, ei kelpaa sinnekään?
Toimitusjohtaja voisi kommentoida onko sitä Indereksen seurantaa tulossa enää ollenkaan kun eilen emme saaneet yllättäen mitään kommenttia asiaan. Voisin vielä sen katsoa ja miettiä peliliikkeitä sitten. Eihän tässä kannata isompaa pottia makuuttaa kun mielenkiintoisia käänneyhtiötä pörssistä löytyy.
No älähän vielä hätäile…samoja mietteitä itsellänikin ollut, mutta uskotaan tulevaan ja odotellaan vielä ainakin seuraava kvartaali 
1 tykkäys
Seuranta on tulossa, en uskalla päivää luvata, mutta ihan lähiaikoina. Kuten kaikki voivat esim. laitojen leveydestä havaita, niin likviditeetti on meille haaste tällä hetkellä. Yritetään parhaamme mukaan tehdä IR-työtä sekä kertoa avoimesti tekemisestämme, mutta tämä on marathon, ei sprintti. Palaan muihin kysymyksiin/kommentteihin paremmalla ajalla.
53 tykkäystä
Oletteko pohtineet LP-palvelua likviditeetin parantamiseksi? Käsittääkseni LP ei aivan maltaita maksa ja laidat kaventuisivat sillä heti. Ainakin Lago Kapital tarjoaa tätä palveluna
3 tykkäystä
Seuranta alkoi 5,3 € tavoitehinta ja lisää suositukseksi
11 tykkäystä
Tervehdys tänne Lamor-ketjuun. Oheisen linkin takaa pääsee lukemaan täälläkin odotetun seurannan aloitus raportin yhtiöstä: Kasvuhakuinen ympäristöratkaisujen toimittaja | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus.
Jos raportin osalta herää kysymyksiä, niin laittakaa ihmeessä tulemaan. Olen tänään lähdössä viikonlopuksi reissuun, mutta palaan vastailemaan sitten viimeistään alkuviikosta. Tänään on tarkoituksena kuitenkin kuvata vielä video raporttiin liittyen.
31 tykkäystä
Moi,
Kerran kysymyksiä toivotaan niin pakkohan niitä on esittää 
Millainen kassavirtavaikutus FSO Saferin uppoamisella ja miljoonan barrelin öljyvuodolla Punaisenmeren alueelle olisi Lamorin osalta? Eri ennusteissa puhdistustyön hinnaksi on arvioitu kymmeniä miljardeja dollareita.
16 tykkäystä
Onko mahdollista, että Lamor osallistuisi tulevaisuudessa Ukrainan sodan jälkien siivoamiseen?
10 tykkäystä
Hienoa, että raportti saatiin pihalle. Kiitos @Aapeli_Pursimo
Koska on itsestään selvää, ettei Perun tyyppisten öljykeikkojen varaan voi rakentaa pitkäaikaisia sijoituspäätöksiä niin itseäni on listautumisesta saakka mietityttänyt, onko näitä suurempia palvelusopimuksia maaperän puhdistukseen liittyen saatavilla enemmänkin vai olivatko viime vuonna napatut sopimukset lähinnä kertaluonteisia sattumia. Inderesin raportti ainakin itselleni hälvensi huomattavasti tätä omasta näkökulmastani suurinta epätietoisuutta. Vielä tämän vuoden aikana on raportin mukaan kilpailutukset 500-1000 miljoonan sopimuksista.
Viime vuonna Lamorin voittoprosentti kilpailutuksista oli lähes 100 prosenttia, joten oletan, että noista kilpailutuksista valuu suhteellisen mukava potti Lamorin haaviin. Tosin täytyy huomioida, että Lamorin osuus projekteista pyörii usein 25-50 prosentin paikkeilla. Inderesin tämän hetken lukuihin ei ole sisällytetty juuri yhtään oletuksia suurista voitetuista kilpailutuksista, joten potentiaali lukujen korjaantumiseen ylöspäin jo tämän vuoden aikana on mielestäni vähintäänkin kohtalainen. Varsinkin kun Brunein n. 150m euron kilpailutus näyttäisi olevan jo H1/2022.
Pysyn mukana tässä tarinassa.
18 tykkäystä
Tervehdys,
Yritän pikaisesti vastata muutamaan kysymykseen viime päiviltä.
Esimerkiksi Euroopassa maaperän kunnostukseen käytetään vuodessa n 2,5 miljardia euroa, kun taas Kuwaitin projektikokonaisuuden budjetti on 3,3 miljardia dollaria. Tuossa muutamia esimerkkejä siitä, mikä on ympäristökunnostusmarkkinan potentiaali meidän näkökulmasta.
Tässä vaiheessa on aivan liian aikaista kommentoida Ukrainan tilannetta, koska kukaan ei voi varmuudella sanoa kuinka kauan sota jatkuu ja mikä lopputulema on. Siitä lienee kuitenkin yksimielisyys, että Ukrainan jälleenrakentaminen tulee olemaan yksi maailman historian suurimpia hankkeita, jossa ympäristökunnostamisella tulee olemaan iso rooli.
Jos tehdään sormiharjoitus julkisen informaation perusteella. Repsol on julkisten lähteiden mukaan käyttänyt noin 100 miljoonaa taalaa Perun öljyvahinkon kunnostukseen ja projektin kokoluokka on 1/100 siitä, mitä FSO Safer olisi. Tuolla logiikalla alalaita on 10 miljardin USD:n kohdalla. Toki skaalan kasvaessa projektien kompleksisuus ja haasteet kasvavat merkittävästi, joten kukaan ei pysty uskottavasti arvioimaan, mitä tuollainen kunnostus aidosti maksaisi.
Tämä on juurikin näin. Meidän pitkän aikavälin tavoitteita tai ohjeistusta ei ikinä tulla perustamaan yksittäisten ympäristövahinkojen varaan.
Ambipar on tarjoomaltaan lähimpänä.
Minusta tässä viestissä on tuotu esiin niitä haasteita, joita olemme havainneet myöskin itse sijoittajaviestinnässä. Oma henkilökohtainen refklektioni on, että kärsimme yhtiönä hivenen historiallisesta painolastista öljyntorjuntalaitteiden tuottajana sekä pitkästä track recordista. Joissakin yhteyksissä olen käyttäneet vertausta, että olemme kuin pivotoimassa oleva scale up, jolla on jo asiakkaat olemassa. Nyt vaan pitää pystyä myymään olemassa olevilla asiakkaille uusia ratkaisuja.
Markkinadynamiikka on muuttunut vastuullisuustrendin myötä merkittävästi ja teolliset yritykset joutuvat jatkossa tiukemalle ympäristövaatimusten näkökulmasta. Tämä on tapahtunut sekä regulaattoireiden että asiakkaiden taholta. Esimerkiksi Guyanan projektissa asiakkaamme aidosti käsittelee ensimmäistä kertaa historiansa aikana liiketoiminnassaan syntyvät jätteet. Sen lisäksi teollisilla yrityksillä on valtavasti historiallista korjausvelkaa niin aiempien alueiden, hyvänä esimerkkinä esimerkiksi huoltoasemat, kuin käsittelemättömien jätteidenkin suhteen. Olemme käyttäneet sellaista vertausta, että jos esimerkiksi öljyn tuottaminen loppuisi tänään, niin jälkien korjaamiseen menisi noin 50 - 70 vuotta. Tämä kertoo minusta hyvin siitä, että meidän liiketoiminnan potentiaali ei juurikaan ole liitänäinen öljyn hintaan tai uusiin poraushankkeisiin. Toki se näkökulma on helppo ostaa, että meidän track uusien ratkaisujen osalta on lyhyt, mutta toisaalta taas olemme päässeet nykyiseen tilauskantatasoon ilman listautumisen tuomia lisäresursseja. Sisäisesti meillä on vahva usko siitä, että nämä nykyiset projektit ovat vasta alkusoittoa ja tulevina vuosina tullaan näkemään merkittävää kasvua läpi koko nykyisen portfolion sekä uusia lähtöjä muun muassa muovijätteen käsittelyn osalta.
55 tykkäystä
Q1 webcastin Q&A:ssa n. 33 min kohdalla kysyttiin kilpailutusten aikajanasta. Referoituna Bruneissa on ollut koronasulkuja pitkään ja se kilpailutus olisi viivästymässä. Banghladesin kilpailutuksesta Pirneskoski toivoi voivansa kertoa lisää Q3:lla. Kuwaitin jatkoprojektin kilpailutus olisi puolestaan Q4:n lopulla. Brunein lisäksi Etelä-Amerikan kilpailutukset ovat mahdollisesti vasta ensi vuonna.
5 tykkäystä
Valitettavasti tuli hieman mutkia matkaan aikataulujen kanssa ja tämän myötä päästään kuvaamaan videota vasta maanantaina, pahoittelut tästä. Tässä kuitenkin vapautui hieman aikaa vastailla tänne. Mika tuossa vastailikin tossa jo suurimpaan osaan, mutta kommentoin tätä omasta puolestani.
Mukavaa, jos tykkäsit raportista! Täytyy sen verran tarkentaa, että tiistain webcastin yhteydessä yhtiö totesi, että Brunein tiukan koronapolitiikan myötä aikataulu saattaa venyä. Oli tämä jäänyt lisäämättä raporttiin eli korjattu aikataulu on näillä näkymin H1’22-H1’23, kun tämän osalta kuullaan lisää (päivitetty nyt raporttiin). Sen sijaan Bangladeshin projektin osalta yhtiö vihjaili, että saattaisimme kuulla lisää kuluvan vuoden Q3:n aikana. Myös Kuwaitin osalta näillä näkymin lisätietoja on luvassa vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa.
Ennusteiden osalta tosiaan hyvä huomioida, että näitä kilpailutusten päättymisten ajoittamista ja projektien lopullista toteutuksen aikataulua (sis. liikevaihdon jakauma projektin ajalle) on hyvin haastavaa mallintaa. Ensi vuoden ennusteiden osalta onkin hyvä huomata, että tuo lasku johtuu nimenomaan tuosta mainitsemastasi Perun projektin poistumasta ja oletammekin tästä oikaistuna liikevaihdon nousevan. Ja tosiaan vuodesta 2024 eteenpäin ennusteissa on merkittävämpi uusi projekti, sillä oletamme Saudi-Arabian ensimmäisen vaiheen osuuden olevan silloin jo hyvin vähäinen. Sopimukseen sisältyvän jatko-option käyttöhän voisi myös tukea ennusteita riippuen sen lopullisesta kokoluokasta. Kuten tuli raportissa todettua, niin ennusteemmehan saattavat osoittautua varovaisiksi ja tilanne muuttua nopeasti, jos yhtiö onnistuu jatkamaan erinomaista putkea suurten kilpailutusten voittamisen suhteen (esim. Bangladesh) tai laajentamaan nykyisiä sopimuksiaan. Mutta päivitellään ennusteita sitten vasta mahdollisten positiivisten uutisten myötä.
24 tykkäystä
Kiitos @Aapeli_Pursimo laadukkaasta raportista ja kiitos myös @Mikaeli aktiivisuudestasi foorumilla. Teistä on ollut todella paljon hyötyä itselle entuudestaan aivan vieraan toimialan ymmärtämisessä. Hyvältähän tämä näyttää.Olisin kysynyt hiukan poliittisesti epäkorrektin kysymyksen. Omissa silmissäni korruption hallinta on jäänyt pienelle huomiolle. Öljy ei ole tunnettu läpinäkyvvydestään myöskään rahan liikkeiden suhteen. Muunmuassa Perun öljyteollisuus on edennyt takavuosina lahjusskandaalista toiseen ja aika monessa muussakin Lamorin toimintamaassa esiintyy korruptiota. Uskon vahvasti, että suomalaisuus suojaa hyvin ja Lamor on ansioitunut ESG-mittareilla mutta haluaisin vielä kuulla kuinka olette suojautuneet korruptioriskeiltä, kun ympäristönne jossa toimitte, sisältää riskejä.
27 tykkäystä
Kahvikupin kanssa raportin ääressä vielä. Hajanaisia ajatuksiani:
-
Kuten @Aapeli_Pursimo “varoittelikin”, Inderesin ennusteet voiva osoittautua varovaiseksi jos a) Lamor jatkaa kilpailutusten voittamista entiseen tahtiin (ja oma huomioni aiempaan keskusteluun viitaten b) jos tulee onnettomuuksia joita Lamor lähtee setvimään. Näitä kun ei ole ennusteissa mukana koska eihän niitä voi ennusta…
). -
Jostakin syystä yksi kolmesta isosta nykyisistä suurista palvelusopimuksista, Guyanan keissi, ei ole edes tilauskannassa. “Konsortio yhdessä kumppanien kanssa. Lamorin osuus 25 % projektista. Projekti ei kuulu osaksi Lamorin tilauskantaa”. Tässä lienee syynä tuo Lamorin pienempi osuus projektista ja varmaan vaikea ennustaa vielä minkä kokoiseksi projekti rahallisesti etenee (?)…
-
Saudi-Arabian (arvio 60meur, ei kait kata 3 vuoden jatko-optiota vaan vain nykyisen 3v diilin) ja Kuwaitin (arvio n. 140meur kuluvan 5 vuoden diili (lisäksi kaksi seuraavaa vaihetta tulossa joskus kilpailutukseen)) ovat sijoittajan näkökulmasta herkullisia pitkäjänteisiä suuria projekteja joista tulee saamaan kuukausittain tuloutusta toteuman mukaan. Nämä pitkät projektit mahdollistavat myös tuloslivessäkin mainitun oppimiskäyrän.
3.b Näistä kahdesta diilistä koostuu leijonanosa tilauskannasta ja näiden vuosittainen arvo keskimäärin tasaisella vauhdilla sen verran iso että luulisi organisaation pystyvän keskittämään hienosti paukkuja näihin merkittäviin projekteihin. Täten luotan että skaalaetuja saatavilla vrt. että tilauskanta koostuisi kymmenistä pienemmistä keikoista…
-
Pidän suuntauksesta että palveluliiketoiminta on valtaosa liiketoiminnasta vrt. laitemyynti. Kassanvartija saa tosin näistä projekteista odotella rahoja aika kauan maksuaikojen ollessa pitkiä…
-
Palveluliiketoiminnan hinnoittelumalli jännittää toisaalta. Jos vauhti kiihtyy ja projekteja halutaan voittaa, hinnoitteluvirheen seurauksena voi kate mennä sen sileän tien. Raportissakin sama sanottuna "Tarvittavien
resurssien hinnat voivat kuitenkin muuttua
tarjouksen jättämisen ja projektin välisenä aikana,
mikä voi vaikuttaa merkittävästi projektin
kannattavuuteen. "
Onneksi kuitenkin “Yleisesti Lamor ei
kuitenkaan ole halvin vaihtoehto, vaan
kilpailutusten voittaminen perustuu usein muihin
asioihin kuten vahvaan kokonaisvaltaiseen
osaamiseen (sis. valmius toimittaa koko
kokonaisuus), brändiin sekä luotettavaan
maineeseen asiakkaiden keskuudessa.”
-
Lamorin historiasta ja äkillisestä kasvusta tulee huoli että onko tämä ns. liian hyvä ollakseen totta. Eli ensin kymmeniä vuosia perheyhtiö tehnyt kelpo liiketoimintaa mutta ei ole määrättömiin kasvanut. Sitten (kun pörssihypekin on päällä
) tehdään yhtäkkiä valtava kasvuloikka, mennään pörssiin ja kerrotaan että tuplataan liikevaihto viikossa jne. Mutta onhan näitä vastaavia tarinoita oikeasti paljonkin, ja moni tarina päättyy/jatkuu aivan onnellisesti. Ja 2012 sinne on tullut Tesi ja Ilmarinen sijoittajiksi joten katson isojen suunnitelmien alkaneen viimeistään sieltä. Eli ei tämä sitten kuitenkaan ole hätäisesti minkään korona-pörssikupla-nollakorko-hypehässäkän peruja. -
Strategia ja tavoitteet osio. “Olla maailmanlajuisesti johtava kokonaisvaltaisia ympäristöratkaisuja tuottava yritys ja toimia vahvana edelläkävijänä kestävässä kehityksessä”. Hyvä tavoite. Mutta.
Nyt kun tämä nykyinen numeerinen tavoite on taputeltu, haluaisin kuulla näkemyksiä Inderesin tai @Mikaeli puolesta että mikä on tulevaisuudessa realistinen tavoite? Voiko Lamor tehdä joskus miljardin liikevaihtoa vuodesta toiseen? Onko rajoja olemassa… Tai onko se mielekäs tavoite…?
Toimiala-osiossa Inderes sanoo toki että markkinaa riittää mutta mihin Lamor uskaltaa asettaa rimaa? “Lamor on arvioinut sen kohdemarkkinoiden koon olevan tällä hetkellä reilut 8 miljardia euroa, mutta arvioinut lähivuosien kohdemarkkinapotentiaalin kasvavan 30 miljardiin euroon sen laajentaessa tarjoamaansa, uusien suurten projektien käynnistyessä ja sen levittäytyessä uusille markkina-alueille”
Tämä puolestaan tuli vielä vähän yllärinä “Öljyntorjuntamarkkina on pienin Lamorin kohdemarkkinoista”. Onneksi tarjooma onkin laajentunut paljon muuallekin kuin vain öljyntorjuntaan.
-
Vastaus aiempaan pohdintaani että mitä kaikkea on oikaistu kun puhutaan oikaistusta liikevoitosta. Niin raportista: “Nykyisistä kannattavuustavoitteista pidämme relevantimpana oikaistua liikevoittomarginaalia, sillä se huomioi suuriin palveluprojekteihin kuuluvat kalustoinvestoinnit ja näistä aiheutuvat poistot.” Osinkojahan me emme muuten kaipaakaan mutta voihan niitä vähän maksaa henkilökunnan omistusten iloksi ja bonukseksi jos kassa riittää…
-
Strategian must win battles seuraavan 5 vuoden aikana. Osaaminen ja uudet teknologiat mainittu. Kyllä vain. Nämä asiat tulevat varmasti ratkaisemaan tulevien vuosien kilpailutusten voittajat.
-
Lyhyesti toimiala-analyysistä. Ihan valtavia mahdollisuuksia tuo markkina tarjoaa, esimerkiksi pirstaloitunut jätteen- ja vedenkäsittelymarkkina…
Tämä oli muuten mielestäni mielenkiintoinen juttu: Lamorilla on oma Hailer projektinhallinta- ja kommunikaatioalusta. Tykkään. Sitähän voi vaikka alkaa myymään muillekin yrityksille eri aloille. Lisenssituloa sieltä…
Yhteenveto: En löytänyt tarpeeksi karhuiltavaa tästä, voisitteko auttaa…
Yksikin iso voitettu kilpailutus lisää ja 2023 vuoden ennusteet kääntyy laskun sijaan sekin nousuun ja tällöin tuomio on: mallisalkkuun.
Kiitos @Aapeli_Pursimo ja Inderes laajasta raportista ja kiitos @Mikaeli vastauksista foorumila. Tämän viestin sisällä olikin Mikaelille isoin kysymys se seuraavista liikevaihtotavoitteista…
38 tykkäystä
Täällähän on herkkua videomuodossakin! Lamor: Kasvua globaalisti | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
17 tykkäystä
Moi kaikille
Olen ollut melko hiljainen foorumilla, mutta voin jatkossa tukea @Mikaelia avaamalla esim Lamorin historiaa, arvoja yms mikäli teitä kiinnostaa. Omasta taustastani löytyy vajaan kahden vuosikymmenen kokemus eri rooleissa Lamorin liiketoiminnassa ympäri maailmaa. Läpinäkyvyyden nimissä haluan antaa full disclaimerit siitä että jättäydyin pois Lamorin operatiivisesta toiminnasta sekä hallituksesta viime vuoden aikana, omistan edelleen merkittävän osuuden yhtiöstä ja toimin tällä hetkellä Lamorin spin off yhtiö Hailerin toimarina. Näitä taustoja vastaan voitte siis jatkossa punnita allekirjoittaneen ajatuksia.
Päätin tässä vaiheessa “tulla kaapista” koska oli hauska lukea että @Maikkol noteerasi Haileria täällä. Olemme toistaiseksi pitäneet melko matalaa profiilia, mutta totuus on kuitenkin se että Lamorissa on panostettu valtavasti digitalisaatioon viimeisten vuosien aikana rakentamalla ns. näkymätöntä digitaalista infraa / verkostoa mm projektihallinan, HSSEQ, laitehallinnan sekä Lamorin kumppaniverkoston kommunikaation ympärille. Tämä antaa hyvät edellytykset uusille skaalautuville liiketoimintamalleille Lamorissa. Hailerissa tehdään samanlaisia hankkeita myös muilla toimialoilla koska strategiamme on kehittää geneeristä digitaalista alustaa räätälöitävien prosessien, linkatun datan sekä kontekstiin sidotun viestinnän ympärille. Noiden kolmen tukipilarin päälle voi rakentaa oikeastaan ihan mitä vaan digitaalisella saralla. Saa haastaa 
58 tykkäystä
@LarseNi No olipa hauska sattuma että tulit jutulle juuri nyt! Olin just alkamassa kysymään lisää tästä kun googlailin lisää ja huomasin että Hailer onkin oma osakeyhtiö nyt. Kuulostaa mahtavalta tuo Hailerin strategia ja varsinkin siltä osin miten se voi auttaa Lamorin keississä.
Lamorin vuosikertomuksessa mainitaan että “Tilikauden aikana myytiin 6,4 % osuus Hailer Oy:stä.”.
Omistaako Lamor vielä tämän jälkeen Hailer Oy:stä osuutta vai oliko tuossa 6,4%ssä kaikki?
14 tykkäystä