Päätimme IPO suunnittelun yhteydessä että selkeyden nimissä on parempi putsata pöytä omistusten suhteen niin että yhtiöt toimivat arms length pohjalta. Syyt päätökselle olivat lähinnä jatkuva tiivis yhteinen kehitys sekä softamaailman kokeelliset kehitysmenetelmät versus pörssiyhtiön toimintatavat. Tässä löytyy muuten syntytarinaa blogimuodossa jos kiinnostaa:
22 tykkäystä
Tasaisesti on tullut Lamoria tankkailtua yleisestä alakulosta huolimatta. Vaihto on niiiiin pientä, että pahempi paniikki voisi lapussa näyttää todella pahalta. Hyvin on hintataso pitänyt.
Tänään sitten yli 50k kpl osaketta vaihtoi omistajaa klo 11:45.
11 tykkäystä
Lamor tilasi 193 000 kiloa lehmän lantaa Intiasta Kuwaitiin ja osui jonkinnäköiseen kipupisteeseen. Tästä on riittänyt Twitterissä vitsiä ja myös tiukempaa poliittista keskustelua. Intian ja Kuwaitin suhteet eivät ole ongelmattomat.
Twitterissä vaikka hakusanalla cow dung.
Uutisen taustalta kai voi ajatella hommien etenevän Kuwaitissa hienosti.
14 tykkäystä
Tämähän oli hieno uutinen. Uusiutuvaa, maatuvaa ja kasvua edistävää luonnonvaraa - ikiaikaista lannoitetta. Kuwaitissa tutkittu ja todettu, että tuota haluamme. Lamor on näköjään monessa hyödyllisessä mukana. Vasta äskettäin omistajaksi ja tämäkin kannustaa lisäämään.
11 tykkäystä
Mielenkiintoinen uusi avaus Lamorilta. Olen aikaisemmin pitänyt Lamorin liiketoimintaa liian vaikeasti ennustettavana mutta muovinkierrätys bisneksenä tarjoaa ihan erilaista näkyvyyttä tulevaisuuteen ja tästä voi hyvinkin kehkeytyä jotakin suurempaa. Pitääpä laittaa Lamor taas tarkempaan seurantaan 
18 tykkäystä
Osakkeenomistajille, analyytikoille ja tiedotusvälineille tarkoitettu suomenkielinen webcast-lähetys järjestetään 22.6.2022 klo 11.00. Tilaisuudessa Lamorin toimitusjohtaja Mika Pirneskoski ja Tomi Nyman, yksi Resiclon perustajista, kertovat hankkeesta.
Webcastin aikana voi esittää kysymyksiä kirjallisesti suomeksi ja englanniksi chatin välityksellä. Webcastia voi seurata osoitteessa: lamor.videosync.fi/2022-06-22-webcast.
Webcast-tallenne on saatavilla samana päivänä osoitteessa sijoittajat.lamor.com.
30 tykkäystä
On kyllä suorastaan erinomainen uutinen! Tämä on juuri nähdäkseni sitä Lamorin muuntumista kokonaisvaltaiseksi ympäristöratkaisujen tuottajaksi, mitä Mikaelkin on täällä mainostanut!
Suhtauduin itse aluksi hieman mietteliäänä näihin juttuihin siitä, kuinka Lamor aikoo toimia ympäristöliiketoiminnassa platformina kuten joku Facebook taas omassa bisneksessään. Nyt nämä puheet alkavat kuitenkin saada mielestäni katetta.
Tässä on nähdäkseni merkittäviä ristiinmyyntimahdollisuuksia, kun vielä muovinkeräystoimintakin pääsee kunnolla vauhtiin (jota Lamor tällä hetkellä käsittääkseni pilotoi). Jatkossa samoille asiakkaille voidaan myydä siis öljynkeräyksen lisäksi myös muovinkeräystoimintoja. Muovihan on maailman vesistöille iso ongelma.
Lamorilla on siis mahdollisuus ottaa koko arvoketju haltuun. Jatkossa hoituu siis jätteen keräyksen lisäksi myös jätteenkäsittely.
Tässähän on oikeasti mahdollisuudet vaikka mihin. Eri asia on, että meneekö kaikki putkeen ja kuinka kivuttomasti, mutta tässä on nähdäkseni mahdollisuus kasvaa huomattavasti. Lamor saattaa parhaimmillaan olla 10 vuoden päästä aivan eri kokoluokan yhtiö kuin tänään.
Täytyi nyt ottaa vihdoin aloituspositiokin yhtiöstä tämän uutisen johdosta.
23 tykkäystä
Aapeli pureskellut Lamorin tuoretta avausta keskipitkän kommentin verran 
20 tykkäystä
Hei hou,
Ensimmäisenä. Kiitoksia hyvästä webcastista. Se oli mielenkiintoinen, mutta itselle nousi hurja määrä kysymyksiä sitä kuunnellessa.
Mainitsitte videolla Resiclon pääkilpailijoiksi mm. Quantafuelin ja Plastic Energyn. Jäi mieleen IPO esitteestä teidän 2021 investointi Clean Planet Energyn Pyroplast Energy Ltd:n pyrolyysiteknologian hyödyntämiseen valikoidulla markkinoilla.
Linkki teknologian esittelyyn siitä kiinnostuneille:
Hyödynnetäänkö Porvoon Kilpilahdella pyrolyysiteknologiaa?
Aika tyypillisesti pyrolyysihankkeilla on ongelmia saada prosessin lopputuote vastaamaan asiakkaiden tarpeita. Miten tässä hankkeessa on taklattu sitä, ettei päädytä joka vuosi tekemään miljoonan lisäinvestointia modaamaan toimimatonta prosessia?
Toinen, mikä jäi webcastista pohdituttamaan, on tuo muovin vaadittu laatu raaka-aineeksi. Vaatiiko prosessi raaka-aineekseen muovia, jonka mekaaniset ominaisuudet eivät ole käyttöiän päässä vai onko lähinnä suotavaa, että kierrätysmuovi on tasalaatuista. Plastic energyn etu taisi olla, että pystyvät käyttämään elinkaaren lopussa olevia muovia.
Tämän hetken hintaodotus lopputuotteelle webcastin mukaan taisi liikkua 750-1000€/tonni. Minkä verran kierrätysmuovista joutuu raaka-aineena maksamaan vai maksetaanko teille vastaanottamisesta?
Nähdäänkö myöhemmin, että Lamorin tekniikkaa myydään laivateollisuudelle muovin keräämiseen merestä?
Kilpilahti on hyvä kohde tällaiselle hankkeelle ja itse Resiclon porukka vaikuttaa kokeneelta biopolttoaineprosessien saralla. Uskaltaako sen sanoa ääneen myös, että naapurissa majaileva Borealis on yksi Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia ja Neste markkina-arvoltaan Helsingin pörssin arvokkaimpia yrityksiä, ei kai unohdeta Ashlandia ja muita alueen toimijoita. Asiakaskuntaa löytyy siis läheltä. Ihan hyvä, että lähdette ensin kohtalaisen pienistä tuotantomääristä liikkeelle.
Muovi on iso ongelma ja olen samaa mieltä, että tällä hetkellä poltetaan raaka-aineena liian nopeasti. Niinkuin sanoit: High risk, high reward. Hienoa olla mukana!
37 tykkäystä
Onko jätemuovin mukana mahdollisesti tulevasta biomassasta jotain “iloa”?
Entä saadaanko muovin kemiallisen kierrätyksen prosessissa jotain hyödyllistä sivutuotetta, joilla on arvoa? Tarkoitan tällä esim. biohiiltä, kemikaaleja, ilmastoneutraaleja kaasuja jne?
Onko esim. merissä olevan muovin kerääminen ja kuljettaminen kemialliseen kierrätykseen taloudellisesti järkevää? Voisiko muiden projektien “sivutuotteena” saada kierrätettävää muovia siten, että sitä on järkevä hyödyntää? Ajattelisin, että muovin kemiallinen kierrätys (ilmeisesti Lamor käyttää pyrolyysimenetelmää) kannattaisi hoitaa lokaalisti eikä rahdata kovin kaukaa.
Videon loppupuolella sanoitte, että ette ole tuottamassa energiaa tällä menetelmällä. Ettekö näe sitä järkevänä, vai onko enemmänkin kyse siitä, että ei rönsyillä liikaa liian nopeasti?
Miten vertaisit VOWin liiketoimintaa omaanne tämän osalta? Näetkö yhtäläisyyksiä, mahdollisia synergioita, kilpailua tai jotain muuta?
18 tykkäystä
Kilpilahteen tulee depolymerisaatioprosessi, jota on ajettu alkuperämaassa usean vuoden ajan ja lopputuotetta on myyty kansainväliset laatustandardit vaativalle loppuasiakkaalle kymmenien tuhansien tonnien verran. Valitettavasti emme tässä vaiheessa voi vielä paljastaa teknologiasta enempää NDA:n takia, mutta rakennusprosessin aikana tulemme kertomaan itse prosessista lisää. CPE:n teknologian vahvuus perustuu jälkikäsittelyyn, jota on mahdollista käyttää projektin seuraavissa vaiheissa.
Biomassan pyrolysointi biohiileksi on erittäin mielenkiintoinen applikaatio, jota seuraamme erittäin tarkasti. Ensimmäisessä vaiheessa keskitymme kuitenkin muovijätteeseen sen eri muodoissa. Näemme muovin kierrätyksen ekosysteemin kehityksen seuraavalla tavalla; muovijätteitä on niin suljetussa kierrossa kuin myös ei-suljetussa kierrossa eli sitä karkaa luontoon ja mereen arvioiden mukaan vajaa 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Jotta ei-suljetussa kierrossa olevien muovien kerääminen ja kierrättäminen saadaan kannattavaksi, niin se vaatii tuetuksi suljetun kierron kierrätysprosessin. RiverRecyclehan on pilotoinut tällaisia projekteja meidän tuella jo parin vuoden ajan.
Energiakäyttö vs kierrätys on meille arvovalinta. Se, että yhden kerran kierrätetty muovijäte poltetaan energiatuotantoon joko ajoneuvoissa tai voimalaitoksissa, ei ole meidän mielestämme se oikea kestävä ratkaisu ilmastonmuutoksen torjunnassa. Muovi on saatava kiertoon useammalle syklille, jotta virgin fossil fuel-based muovien käyttö saadaan merkittävissä määrin vähenemään.
Kilpailijat tulevat olemaan paikallisia ja on äärimmäisen vaikea arvioida kenestä tulee se merkittävin kilpailija meidän kohdemarkkinoilla. Tarkoitus on siis lähteä Suomesta ja katsoa seuraavassa vaiheessa meidän vahvoja palvelumarkkinoita. Kuten jo aiemmin todettu, niin Business Finlandille on annettu lupaus miljardin euron ekosysteemin rakentamisesta vuoteen 2030 mennessä. Uskomme nimenomaan siihen, että ei-mekaanisesti kierrätettävissä oleva muovijäte tulee nesteyttää mahdollisimman lähellä jätteensyntylokaatiota, jonka jälkeen se voidaan viedä keskitettyyn jälkikäsittelyyn. Isot toimijat, kuten Neste ja LyondelBasell, tulevat investoimaan valtavasti tuohon nesteytetyn muovijätteen jälkikäsittelyyn, joten en ole aivan varma onko se, tiettyjä spesifejä lokaatioita lukuunottamatta, meille se luonteva paikka arvoketjussa. Ensimmäisen vaiheen nesteytys kuitenkin tarvitaan aina ja potentiaali sillekin on kymmenissä miljardeissa tulevan vuosikymmenen alkuun mennessä.
44 tykkäystä
Oi! Tämähän on kerrassaan hieno uutinen. Toki NDA:sta ja lukuisista startupeista huolimatta auttaa seulomaan jo harvempaan joukkoon toimijoita mahdollisista yhteistyökumppaneista.
Arvoketjusta:
:
Koko neitsyt raaka-aineiden käyttö ja käsittely ei ole edes pelkästään arvovalinta vaan nykyisellä käytännöillä hölmöläisyyttä, josta toivottavasti Tom Phillips pääsee kirjoittamaan uuden kappaleen, jota naureskelemme kotona rentoutuen osana vanhoja hieman kivikautisia tapoja.
Jokinhan tässä olisi hyvä muuttua.
Onneksi nykyään maatilat eivät enää pidä omia kaatopaikkoja metsissä. Kaatopaikat ylipäänsä on suljettu. Jätteitä ei Suomessa enää lasketa suoraan jokeen vaan ne joudutaan käsittelemään. Järvissä voi uida tapaamatta mr Hankeyta papereineen. Raha ei enää samalla tavalla haise kuin lapsuudessamme, kun ajetaan paperitehtaan ohi. Nykyään nekin löytävät paikkansa kiertotaloudessa. Miksi ei otettaisi niskasta kiinni muovinkin suhteen ja kehitettäisi tästä prosessista hieman tehokkaampi ja rationaalisesti ajateltuna JÄRKEVÄMPI. Lopulta verorahoista ne kadut, järvet, tienvarret, metsät ja meretkin puhdistetaan.
Joo-o… Mikään ei ole yhtä varmaa kuin muutos.
Meillä on tällä Telluksella niin paljon porukkaa, että neitsyt raaka-aineiden hyödyntämättä jättäminen useamman kerran on hieman sama kuin talon lämmittäminen harakoille. Toki rakennuttaja laskee, että vähemmän eristystä tulisi halvemmaksi, jollei laki määräisi sitä seiniin laittamaan. 
Maailma menee kovaa vauhtia eteenpäin kohti parempaan. Jopa tavallinen intialainen kertoo, miten päättäjät haluavat puhdistaa Intian. Sen verran hitaampi tuo muutos kuitenkin on, ettei kvarttaalitaloudessa tiukasti elävä aina huomaa sitä.
Kun suuret brändit tekevät lupauksia neitseellisen muovin vähentämisestä, kysyntä ”puhtaammalle” muoville kasvaa nopeammin kuin tarjonta ja ollaan tilanteessa, jossa on tilaa useammallekin toimijalle.
Mm. RCTP pyrkii vaikuttamaan EU-päättäjiin, jotta pitkäkestoisten ja kiertävien muovipakkausten kohtelu olisi uusien jätedirektiivien kannalta ”kohtuullista”. Neitseellisen muovin käyttö esimerkiksi elintarvikkeissa on perusteltua, jos pakkaus on käytössä vuosikausia.
Itse kun olen tällainen pitkäjänteinen sijoittaja, tykkäsin melkeinpä IPO-esitteessä eniten tästä. Monia kiinnosti nuo teidän nykyiset öljyntorjuntaoperaatiot, mutta vedenpuhdistuksessa on tulevaisuuden potkua energia- ja raaka-ainekriisien jälkeen.
Aika hyvin olette trendien aallonharjalla.
33 tykkäystä
16 tykkäystä
Ehtiikö kansainvälinen yhteisö estämään FSO Saferin massiivisen öljyvuodon vai jätetäänkö jälkisiivous Lamorin harteille?
The FSO Safer vessel is holding four times the amount of oil spilled by the Exxon Valdez – enough to make it the 5th largest oil spill from a tanker in history.
If we do not act now, the result will be an environmental and humanitarian catastrophe centered on the coast of a country already devasted by seven years of war.
A massive spill from the Safer would destroy pristine reefs, coastal mangroves and other sea life across the Red Sea, expose millions of people to highly polluted air, and cut off food, fuel and other life-saving supplies to Yemen, where 17 million people already need food aid.
Coastal communities would be hit hardest. Hundreds of thousands of jobs in the fishing industry would be lost almost overnight. It would take 25 years for fish stocks to recover. The cost of cleanup alone would be $20 billion.
17 tykkäystä
Bangladeshin valtiollinen viranomainen, Cabinet Committee on Government Purchase (CCGP), on tänään valinnut julkisessa tarjouskilpailussa Lamorin toimittamaan Monglan satamaviranomaiselle (Mongla Port Authority, MPA) kolme projektia, joiden tavoitteena on öljyntorjuntavalmiuden ja jätteenkäsittelykyvykkyyden kasvattaminen Monglan satamassa Bangladeshissa. Laitetoimituksista koostuvien projektien kokonaisarvo on noin 25 miljoonaa euroa.
34 tykkäystä
Hyvä diili ja kertoo mielestäni siitä, että potentiaalia Lamorilla vielä on tuollakin saralla, sillä monilla kehittyvän maailman satamaviranomaisilla/merivartiostoilla öljyntorjunta-varautuminen ja jätteenkäsittely on vielä käsittääkseni aika alkeellista! Toteutuessaan tuo diili tuloutuisi lähes kokonaan ensi vuoden puolella. Inderes ennustaa ensi vuodelle 111 miljoonan liikevaihtoa, joten yksistään tuo diili vastaisi jopa noin neljäsosaa ensi vuoden liikevaihdosta. Tässähän alkaa pikkuhiljaa Inderesin ennusteet osoittautua mielestäni aika varovaiseksi
25 tykkäystä
Tämän kokoluokan diilit ovat erittäin merkittäviä Lamorille. Mikä parasta, myydään sekä ”softaa että rautaa”. Tarjooma on siis monipuolinen ja takaa nopeampaa sekä tehokkaampaa kasvua.
Erittäin hyvä.
19 tykkäystä
Mahtavaa, kun toiset painaa kauppaa, kun itse tässä vaan lomailee. Inderesin laajassa raportissa Bangladeshin tämän vuoden kilpailutusten arvoksi arvioitiin 110 M€. Kannattaakohan vielä pitää haavia valmiina, jos sattuu tärppäämään vai oliko se tässä tällä erää ja siirrytään Punaisellemerelle pyytämään isoa kalaa?
Sivu 22
16 tykkäystä
Hyvä bongaus! Ainakin tuosta Inderesin laajasta rapsasta saa käsityksen, että kyseessä on vain yksi kilpailutus. Kutistuiko kilpailutus siis huomattavasti pienemmäksi kuin oli ennakoitu vai onko tulossa vielä mahdollisesti lisää kilpailutuksia tuon tiimoilta? Ehkä @Aapeli_Pursimo voi kommentoida?
8 tykkäystä
Kommentti aiheesta. 2023 ennusteet saattavat mennä uusiksi, kuten foorumillakin ennakoitu että jos yksikin isompi diili ui öljynsuodattimeen niin 2023 ennuste on jo varovainen.
18 tykkäystä