Lamor - Ympäristöratkaisuiden tuotteet ja palvelut

Rapsa ulkona! Jos joku seuraa vain foorumia eikä ole Inderesin “normaalisivujen” puolella Lamor seurannassa niin äkkiä täältä lukemaan https://www.inderes.fi/fi/projektit-kiihtyvat-loppuvuotta-kohti/

E. linkki vaihdettu tohon eikä suoraan pdf:ään

E.2. samaan viestiin toinenki linkki. Kauppalehden toimittajan analyysi (ei ole ilmainen uutinen): Tulosanalyysi: Lamor jäi odotuksista, osakekurssi palasi alle viiteen euroon – Kasvutavoitteet pitävät yhä kutinsa, mutta projektit tuovat sijoittajalle epävarmuutta | Kauppalehti

8 tykkäystä

Olin huolissani ennen IPOa että pörssimaailma vie Lamoria tilanteeseen jossa optimoidaan kvarttaaliraportteja kaikin keinoin. Ilokseni olen kuitenkin saanut totea uudesta asemastani yhtiön ulkopuolella että @Mikaeli tiimeinen jatkaa pitkäjänteistä arvonluontia. Toinen ilon aihe on tätä foorumia lukiessani että moni tuntee ymmärtävän globaalin syklisen busineksen haasteet, varsinkin kun tarkastellaan lyhyttä jaksoa kuten kvarttaalia.

Yhtiön tuottaman datan laatu paranee paranemista ja Inderesin raportit tuovat mielenkiintoisen lisämausteen. “Pehmeä” riskienhallinta elementti on mielestäni kuitenkin saanut liian vähän huomiota ja tämä elementti on allekirjoittaneen mielestä Lamorin kaikista suurin vahvuus. Puhun lokaalista presenssistä joka pohjautuu henkilökohtaisiin suhteisiin, yhtiön kulttuuriin sekä tapaan hoitaa asioita asiakasrajapinnassa. Lopputuloksena asiakas on vähintäänkin yhtä riippuvainen Lamorista kun Lamor asiakkaasta ja tämä symbioosi on historiallisesti lähes poikkeuksetta ollut suoja business riskejä vastaan.

50 tykkäystä

Lyhyt kommentti: varsin spekulatiivista ilman villoja. Mutta tottahan se on että jonkinlainen kassariski noissa voi olla! Mutta eivätkös webcastissa maininneet että Saudi-Arabian projektissa maksuviivästys johtui myös jostakin laitetoimituksiin liittyvästä hässäkästä vai eikö lontooni ole Oulun kasvatti CEO Pirneskosken veroinen?

Mielelläni ottaisin enemmänki palautetta tästä spekulatiivisuudesta ilman villoja. Pyrimme koko ajan kehittämään sijoittajaviestintäämme ja tasapainoilemme sen välillä, että kuinka avoimesti voimme puhua tulevasta potentiaalista ilman, ettemme sorru ohjeistamaan tai lupailemaan liikoja.

Toivottavasti moni meihin sijoittanut ei sijoittanut öljyteollisuuteen. Kuten IPO-materiaalista käy ilmi, niin kohtalaisen pieni osa meidän liikevaihdosta on suoraan liitännäinen öljy- ja kaasuteollisuuteen, varsinkin sen operatiiviseen osaan. Esim. Green equity designationissa on tiukka raja sille kuinka paljon yhtiön liikevaihdosta ja investoinneista voi tulla fossiilisten energialähteiden tuotantoon liittyvästä arvoketjusta.

Pyrimme tulosjulkistusten yhteydessä keräämään myös informaatiota täältä vastataksemme sijoittajiamme askarruttaviin kysymyksiin, joten ilahduttavaa nähdä, että keskustelu on aktiivista. Jos tulee täsmäkysymyksiä, niin pyrin niihinkin vastaamaan mahdollisimman aktiivisesti mahdollisuuksien rajoissa.

38 tykkäystä

Joo, itse asiassa viittasin III21:n viestiin jossa hän spekuloi mm. että “Kyllähän tämä mielestäni ylipäätään nostaa kysymyksen siitä, että mikä on tiettyjen asiakkaiden maksukyky/maksuhalu heikentyvässä talousympäristössä. Kysymysmerkki tietty ylipäätään, että mikä on kehittyvien maiden tahtotila ympäristönsuojeluun heikentyneessä talousympäristössä”

Tähän mennessä ei ole itselläni tullut fiilis että Lamorin puolesta olisi kaavailtua tulevia näkymiä “spekulatiivisesti ilman villoja”.

Pahoittelut että vastailin ja kommentoin epäselvästi tarkentamatta kunnolla mihin otan kantaa. :slight_smile:

6 tykkäystä

Mahtavaa, että olet @Mikaeli täällä vielä meidän sijoittajien ilona ja apuna.

Minua itseäni kiinnostaisi kovasti kuulla tarkemmin monista noista IPO-esitteessäkin mainituista mahdollisista tulevista kilpailutuksista. Erityisesti tuo Nigerian öljysuisto-projekti kiinnostaa kovasti, pystyisitkö @Mikaeli valottamaan sitä hieman tarkemmin?

Mitä olen itse perehtynyt aiheeseen, niin vahingot ovat mittavia ja arvioiden mukaan niiden korjaaminen tulisi viemään vuosikymmeniä. Itseäni kuitenkin mietityttää, että kuka tämän kaiken kustantaa? Shell on tähän asti vältellyt kaikin keinoin ottamasta vastuuta asiasta ja syyttää vahinkojen syntyneen lähes kokonaan nigerialaisten öljyvarkauksien/sabotaasin myötä.

Jotain pienimuotoista puhdistustoimintaa alueella on tehty jo aiemmin, mutta ilmeisesti Lamor ei ole ollut tässä mukana? On mielestäni selvää, että tuo puhdistushanke toteutuessaan laajamittaisemmin olisi todellinen jättipotti Lamorille. Puhumattakaan inhimillisestä jättipotista nigerialaisille itselleen sekä ympäristölle (suosittelen muuten kaikkia perehtymään noihin Nigerian tapahtumiin ihan vain yhteiskunnallisessakin mielessä, antaa aika karua kuvaa kapitalismin varjopuolista).

14 tykkäystä

Nigerian case on totta kai erittäin mielenkiintoinen ja olemme toimineet kunnostuksen pilotointivaiheessa teknologiakumppaninan paikalliselle partnerillemme. Pandemia viivästytti tiettyjä projekteja, mutta uskomme, että projektit saavat taas vauhtia ensi vuoden aikana. Kuten mainitsit, niin Shell yrittää kaikin keinoin välttyä rahoittamasta puhdistusoperaatioita juurikin mainitsemillasi syillä, joten projektin kokonaisrahoitus ei vielä ole täysin selvä.

Nigeria myös toimintaympäristönä aiheuttaa isoja haasteita kaltaisellemme yritykselle, joka haluaa noudattaa hyvää liiketoimintatapaa, ja on pakkokin, joten paikallisten toimijoiden intressi tällä hetkellä on toimia tahojen kanssa, jotka mahdollistavat oman kukkaron täyttämisen mahdollisimman tehokkaasti. Uskon kuitenkin, että jokin kansainvälinen taho tulee loppupeleissä valvomaan työn suorittamista ja sopimusjuridiikka, joka taas avaa meidän kaltaiselle taholla mahdollisuuden toimia projektissa. Kyseessä on kuitenkin projektina erittäin haastava ja pitkä projekti, joka tullee kustantamaan jotakin 10 ja 20 miljardin välillä, joten puhtaasti paikallisin voimin sen organisointi ei tule onnistumaan.

28 tykkäystä

Kiitos @Mikaeli vastauksesta! Pystytkö vielä tuota projektin rahoituspuolta tarkemmin kommentoimaan? Onko jostain muualta kuin Shelliltä mahdollista saada rahoitusta, rahoittaako esim. YK tämän kaltaisia projekteja? Jos et voi juuri kyseisen projektin rahoitusta kommentoida, niin kuulisin silti sitten mieluusti yleisesti tämän kaltaisten projektien rahoituksesta. Mitä olen itse tuohon Nigerian katastrofiin perehtynyt, niin pelkään, että on turha odottaa projektin starttaavan ikinä, mikäli rahoitus on käytännössä kiinni Shellistä ja Nigerian valtiosta.

6 tykkäystä

Luulen, että olet kohtalaisen oikeassa. Tuleekohan tuohon joku Ihmisoikeusjärjestö tai Greenpeace lopulta rahoittajaksi, kun öljyvuodot on aiheuttanut sen verran suuria vahinkoja paikallisille. Sitten ainakin ulkomainen toimija paikallisen sijaan kelpaisi.

Näissä on aina hieman ongelmallista osoittaa yhtiön tahallisuus. Aika haastava osoittaa sitä, mikäli yhtiö on noudattanut sen aikaisia viranomaisten määräyksiä, vaikka ne olisivatkin puutteellisia länsimaiseen normistoon nähden.

Tampereellakin mm. Santalahdessa on jäänyt viime vuosisadan alussa laskettua nollakuitua Näsijärven rantaan. Siellä se on ja pysyy ellei sitä joku sieltä putsaa. Se on aikanaan ollut laillista dumpata jätteet järveen. Jos intialainen tehdas siirrettäisiin sellaisenaan Suomeen, senkin päästöt olisi ympäristörikos Suomessa, mutta ei Intiassa.

En muista, mikä näistä tarjouskeisseistä oli sellainen, josta löytyi dokumentti, jossa oli öljy-yhtiön näkökulma tilanteeseen. Oikeusjuttuja pidettiin tapana rahastaa yhtiötä jälkikäteen.

Toivottavasti öljy-yhtiöt ovat näistä viisastuneet ja käsittääkseni ovatkin. Näistä oikeuskäsittelyistä ei rikastu muutakuin asianajajat ja lehdistö saa hyviä otsikoita. Paras tapa on varautua ennakoivasti, valtioiden edellyttää maassaan toimivia yrityksiä vastuullisuuteen ja sijoittajien on hyvä pysyä erossa näistä yrityksistä, joilla ei ole eettistä tapaa harjoittaa liiketoimintaansa. Isot oikeustaistelut eivät tee hyvää osakekurssille.

Se on ihan hyvä, että Lamor tarjoaa myös ennakoivasti palveluita öljy-yrityksille. Jospa tilanteet eivät silloin lähtisi käsistä.

21 tykkäystä

Jordanian edustalla vuosi 11 tonnia polttoainetta mereen kaksi viikkoa sitten. Alueelta tulee monenlaista tietoa, mutta tämän tiedon mukaan sekä osaamista, että laitteita tarvittaisiin Akabanlahden puhdistukseen. Alueella sijaitsee suojeltuja koralliriuttoja ja monille sukeltajille tutuilla alueilla sukeltaminen on nyt kiellettyä.

Lamorilla olisi nähdäkseni aika sopivaa osaamista mutta tämä siis täysin vastuuton spekulaatio. Joka tapauksessa mikäli tällä kertaa ei apua tarvittaisikaan on Punaisellamerellä ja Adeninlahdella menossa YK:n alainen ympäristöohjelma ja Lamor on hyvin täällä läsnä. Mielenkiintoinen seurattava tämäkin.

Adeninlahden tilanne Jemenin edustalla on aika surullinen, kuten tietysti Jemenin tilanne ylipäätään. Paljon julkisuutta saaneen ja 60 miljoonan euron tyhjennysbudjettia yhä keräävän FSOsaverin lisäksi Adeninlahdella pötköttelee tusinan verran rahtilaivoja odottamassa puhkiruostumistaan. Tämänkin kesän aikana ainakin kaksi aluksista on vuotanut raskasöljyä mereen.

11 tykkäystä

Kuwaitissa on YK-rahoitteisen maanpuhdistusprojektin toisen vaiheen tarjoukset jätetty sisään ja Kuwait Oil Company on aloittanut Etelä-Kuwaitia koskevan puhdistusprojektin neuvottelut edullisimpien tarjouksien jättäjien kanssa. Samaan tapaan kuin ensimmäisessä vaiheessa myös tämä osio on jaettu kolmeen lähes yhtäsuureen osaan. Aiemmin on kuulemma kommunikoitu, että jokainen osa jaettaisiin eri toimijoille mutta koska kahteen alueeseen on tullut edullisin tarjous samalta toimijalta on KOC ilmeisesti pyörtämässä päätöstään. Tarjouksen jättäneitä yhtiöitä on neljä.

Tarjoukset jättäneet yhtiöt ovat paikallisia ja en tunnista yhtiöistä Lamorin ykkösvaiheen kumppania Khalid Ali Al Kharafi and Brothers Construction and Contracting yhtiötä. Uutisjuttu on ilmeisesti konekäännös joten voi olla sisältökin muuttunut matkan varrella. Tarjouksen jättäneitä yhtiöitä on neljä. Kahteen osioon edullisimman tarjouksen jättäneen yhtiön kumppanina on mainittu kiinalainen Zaopin, joka oli mukana myös ykkösvaiheessa…

Ehkä täältä kuitenkin uutisia kuullaan. Osavuosikatsauksesta:

Suuret palvelusopimukset Kuwaitissa ja Saudi-Arabiassa etenivät pääasiassa suunnitelmien mukaan myös toisella vuosineljänneksellä. Kuwaitissa olemme aloittaneet työt kunnostusalueella, ja käsittelylaitosten rakennustyöt ovat hyvässä vauhdissa. Kun myös maa-alueen kuljetukset alkavat jälkimmäisellä vuosipuoliskolla, projektin arvioidaan etenevän nopeammin. Lisäksi olemme jättäneet tarjouksen Kuwaitin SKETR-projektin toisesta vaiheesta yhdessä paikallisen kumppanimme kanssa. Saudi-Arabian projektimme sopimuskumppani on vaihtumassa. Sopimuksen siirto Public Investment Fundin omistamalle Saudi Investment Recycling Companylle (SIRC) alkoi heinäkuun lopussa. Arvioimme, ettei tällä muutoksella ole merkittävää vaikutusta meneillään olevaan projektiin, vaan näemme sen positiivisena mahdollisten jatkosopimusten kannalta.

11 tykkäystä

Ensimmäisessä uutisessa sanotaan neljän yrityksen tarjonneen ja uutisessa mainitaan myös neljä eri tarjonnutta yritystä. Jos Lamor on ollut tarjoamassa, niin yhteisyritys on eri kuin ensimmäisessä vaiheessa tai sitten uutisessa / käännöksessä on virhe.

Sattumalta 30.-31.8. oli sisäpiiri ostanut n. 50 000 eurolla osakkeita.

8 tykkäystä

Aiemmista tarjouksista oli muistaakseni mainittu, että harvoin (jos koskaan) Lamor on ollut halvin tarjouksen jättänyt. Silti tarjouskilpailujen voittoprosentti on ollut täydellinen. Kuulostaisi hölmöltä, että jatkoon projektissa olisi päässyt ainoastaan huutamalla halvimman hinnan. Toivottavasti Lamor on silti mukana.

10 tykkäystä

Ollaan tänään Pörssisijoittajan viikolla. Esitys on lyhyt ja varmaan vanhan toistoa palstan aktiiveille, mutta ehkä Q&A:ssa tulee jotain uusia kulmia.

28 tykkäystä

Täältä löytyy muuten mukava UBS:n mukava video
”Unpacking the plastic problem”

Koulukaverin mökkinaapuri aikoinaan oli Nekalan kierrätyspisteen omistaja. Ei mikään köyhä poika. Hän sanoi:
”Siitä tiesin, että nyt on hyvä bisnes, kun ihmiset maksoi tullessa ja maksoivat viedessä”

Lamorilla on tekniikkaa, jota luulisi voivan soveltaa muovin keräämiseen merestä sekä ratkaisu kierrätettävän muovin käsittelyyn ja muuntamiseksi raaka-aineeksi.

Odotan innolla, mitä tulevan pitää.

18 tykkäystä

Kuwaitissa uusi tarjouskilpailu konsultointirooliin SKETR 2 vaiheen öljynpuhdistusurakoihin. Kuwait Oil Company hakee kansainvälistä yhtiötä, jolla on kokemusta öljynpuhdistusurakoista.

Tarjouskilpailu loppuu joulukuun 18. päivä.

Uutisessa on muotoiltu myös niin, että kaikki neljä operatiivista puolta aiemmin tarjonneet ovat olleet konsortioita, joissa on paikallinen ja kansainvälinen toimija. Eiköhän täältä uutisia kuulu. Tiedä sitten, onnistuisiko myös kaksoisrooli.

13 tykkäystä

Lamor on allekirjoittanut sopimuksen öljyntorjunta- ja jätteenkäsittelyratkaisujen toimittamisesta Bangladeshiin

Lamor tiedotti 20.6.2022, että Bangladeshin valtiollinen viranomainen on valinnut Lamorin toimittamaan Monglan satamaviranomaiselle (Mongla Port Authority, MPA) kolme projektia, joiden tavoitteena on öljyntorjuntavalmiuden ja jätteenkäsittelykyvykkyyden kasvattaminen Monglan satamassa Bangladeshissa.

Näihin projekteihin liittyvät sopimukset on allekirjoitettu 28.9.2022 ja projektit lisätään tilauskantaan vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä. Laitetoimituksista koostuvien projektien kokonaisarvo on noin 25 miljoonaa euroa. Projektit toimitetaan arviolta noin 18 kuukauden kuluessa sopimusten allekirjoittamisesta ja suurin osa projekteihin liittyvästä liikevaihdosta tuloutuu vuonna 2023.

32 tykkäystä

Tätä ei ollut vielä täällä, niin laitetaan ettei pääse ketju aivan kuolemaan:

Hiljaista on tosiaan muuten ollut uutisvirta Lamorin osalta. Itse olen vähän pelännyt mahdollista negariakin loppuvuodelle niiden Saudi-Arabian haasteiden takia, mutta ehkäpä niitä on saatu siten ratkottua.

14 tykkäystä

Jatketaan yksinpuhelua. Lamorillahan ei hirveästi ole ollut Suomessa (tai muualla Euroopassa) käsittääkseni isoja puhdistusprojekteja, vaan lähinnä kehittyvissä maissa.

Nyt esim. Hanasaari tulee kuitenkin käymään läpi ison puhditusoperaation, joka voisi äkkiseltään kuulostaa sopivalta projektilta Lamorille? Käsittääkseni myös monissa muissa Euroopan kaupungeissa on edelleen käynnissä paljon projekteja, joissa vanhoja teollisuusalueita muokataan asumis/elämiskelpoiseksi.

Kuuluvatko nämä tämän kaltaiset kaupunkiprojektit siis Lamorin strategiaan mahdollisesti tulevaisuudessa? Hienoa jos @Mikaeli voisi joitain kommentoida, kun hiljainen jakso päättyy.

22 tykkäystä

Lamorin pääomamarkkinapäivä tulossa 22.11. Mukavat otsikot. Tuo fiiliksen hyvin johdetusta firmasta.

Agendalla on “Lähi-Itä kasvun ajurina”. Tästäkin on mielenkiintoista kuulla lisää. Lamorin isoista projekteista suurin on tällä hetkellä Kuwait ja sinne on myös tarjottu lisää SKETR 2 vaiheeseen. Aiemmin pörssisijoittajan viikolla Mika kuitenkin epäili, että Saudi-Arabia tulee olemaan lähitulevaisuuden kasvun suurin ajuri. Silloinhan tuolta pitäisi olla tulossa kovasti kauppaa. Saudi-Arabian Vision2030 hankkeet Neom ja Punaisenmeren turistikohteet tarjonnevat mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Onkin hyvä kuulla, liittyvätkö kasvumahdollisuudet maaperänpuhdistushankkeisiin, öljyntorjuntaratkaisuihin vai kiertotalousinfraan.

Edit. lisätty öljyntorjuntaratkaisut kasvumahdollisuuksiin Saudeissa

16 tykkäystä

15.11 tulee tästäkin tulos pihalle. Jännityksellä odotan, mitä tuleman pitää.

Viime kvarttaalilla liikevoitto jäi hieman ennakoidusta Saudi-Arabian laskujen hyväksymisprosessiin liittyvien ongelmien vuoksi. Tuloutuvat toivottavasti tälle kvarttaalille.

Q3 on herkästi pehmeä eurooppalaisissa yrityksissä kesälomien vuoksi. Eurooppalainen yritys, mutta liiketoiminta vahvasti muualla kuin Euroopassa. Ei siis välttämättä samanlaista vaikutusta.

Oikaistu liikevoitto tammi-kesäkuun ajalta oli 8,3milj. ja tavoitteena liikevoitolle koko vuodelle on 14milj. Toivotaan, ettei ole laskutusviivästyksistä syntynyt lumipalloefektiä, että laskutuksen kurominen kiinni näkyy voitoissa. Jossain kohtaa nämä tuloutuvat lopulta kumminkin.

Itseä jännittää paljon, tilaus kuulumiset. Melkein olisi kiva kuunnella jo Bangladeshin lisäksi uutisia uusista tilauksista.

Resiclon tehtaasta tuskin vielä saadaan kuulla mitään uutta. Aiheena kyllä kiinnostaa merkittävästikin.

Varmasti vuosi on ollut aikamoinen, kun yhtiö listautui viime vuonna, sai tavallista laajempia palvelukokonaisuuksia toimitettavakseen ja henkilöstön määrä on ainakin tuplaantunut.

Mites tuo Meksikonlahden hurrikaani? Onko aiheuttanut kysyntää?

15.11 viimeistään kuullaan lisää.

21 tykkäystä