Jos en nyt ihan hakuteillä ole niin Lamorin kohdalla on kyse kasvuyrityksestä, mikä hakeutui pörssiin, että sai rahaa kasvulleen. Kasvuyritykset ei yleensä maksa osinkoa, eivätkä he ole osinkoa luvanneetkaan, kun se raha voidaan käyttää paremmin kasvun rahoittamiseen. Samaisesta syystä tulee iskua liikevoittoon, kun niitä investointeja pitää tehdä kasvua varten.
Minusta Lamor on tehnyt varsin vaikuttavan loikan liikevaihdon kasvussa ja on tehnyt mitä on luvattukin. Osake on madellut tasaista viivaa 4,5 € molemmin puolin. Pöhinää tämä yritys ei aiheuta, mutta kun kasvu on saatu rahoitettua ja sitä rahaa alkaa jäämään enemmän kassaan, niin sitä voisi riittää myös osakkeenomistajille.
Kyllä se Lamor parin vuoden sisällä maksaa osinkoa. Nyt kassassa pitää olla rahaa kasvua varten.
Dollarin heikolla kurssilla on varmaan myös vaikutusta siihen, ettei osinkoa pystytä maksamaan.
Ei kyllä käynyt itsellä edes mielessä että osinkoa pitäisi jakaa. Kyseessä on kuitenkin voimakkaasti kasvava yhtiö, joka on juuri vasta hankkinut listautumisannilla kasvua varten pääomia. Kannattavuus vähän alempi, kuin mitä toivoin, mutta liikevaihto taas positiivinen yllätys. Tilauskanta oli myös pysynyt korkealla tasolla, vaikka iso osa vuoden takaisesta tilauskannasta on jo tuloutunut vuodelle 2022. Kasvulla on siis hyvä pohja olemassa.
En muista, miten 2022 vuodelle oli ohjeistus, mutta tämä kuluvalle vuodelle annettu ohjeistus on miellyttävän tarkassa haarukassa. Kertonee ainakin sitä, että yhtiöllä on hyvä näkyvyys liiketoimintansa kehittymiseen.
Onnittelut rohkeasta ja suhteessa näkemyksiisi oikeasta päätöksestä. Itse näen yhtiön ja osakkeen kovin toisin ja pidän oikein hyvänä, että kansanosakkeena on vielä tässä vaiheessa Lamorin sijaan Sampo. Yllättävänkin tasaista on tosiaan kurssikehitys ollut ja tietyllä tavalla se on tässä tapauksessa jo puoli voittoa, kun yhtiön toimintaan kuitenkin liittyy merkittävää projekti-, maa-, kasvu-, ja teknologiariskiä. Itse olen varautunut henkisesti myös pomppuisempaan kyytiin.
Eilisestä jäi hiukan kaksijakoiset fiilikset. Tulos oli tosiaan jo aika hyvin tiedossa mutta ohjeistuksen yläreunassa. Liikevaihtokin yli oman arvioni. Ohjeistus tälle vuodelle ihan positiivinen ja tavoite tilikaudelle 2026, jo aiemmin kommunikoitu, mutta hurja. Kiinnostavia tarjouskilpailuja on menossa ja tulossa. Saudeista mahdollisesti uutisia tulossa jo tälle kvartaalille ja Bangladeshiin ehkä lisätoimituksia tänä vuonna. Aiemmin puheissa olleista Guyanan lisätoimituksista ei nyt mainittu muuten kuin oletuksena, että sisältyvät tuohon tarjouskilpailuja menossa ja tulossa osioon.
Kuwaitista tuli varoitteluja. KERPin toisen vaiheen neuvottelut hankalia ja Mika nosti esiin mahdollisuuden, että Lamor ei olisi välttämättä enää mukana pääurakoitsijana vaan laite- ja prosessitoimittajana. Tämä nähdäkseni haastaa aika vahvasti palveluliiketoimintaa varten tehtyjä investointeja Lähi-Itään. Ostan Mikan ajatuksen siitä, että Lamorin strategian mukaisesti ensin tulee olla riittävän vahva paikallinen preesens ja vasta sitten päästään tarjoamaan ja myöhemmin mahdollisesti tekemään mutta mikäli Kuwaitissa jäädään laitetoimittajaksi ja Bangladeshkin oli pääasiassa laitetoimitus niin nämä eivät tue strategiaa muutoin kuin, että strategia mahdollistaa tämänkin tyyppiset onnistumiset. Toki aiemmin on kommunikoitu, että Bangladesh saattaa laajentua palvelutoimitukseksi ja Kuwait Oil Companylla on muitakin tarjouskilpailuja menossa ja tulossa, jolloin kaikki läsnäolo varmastikin lisää mahdollisuuksia laajentaa myös palveluliiketoimintaa.
Pidin myös hyvänä päätöksenä olla jakamatta osinkoa. Kasvu vaatii pääomia joita osakeannillakin kerättiin ja ihan hullulta tuntuisi jakaa rahoja heti takaisin. Kasvutavoite strategiakaudelle on kova ja erityisesti, jos sen on ajateltu syntyvän palveluliiketoiminnan kautta niin aikamoisia onnistumisia vaaditaan.
Miksi sitten olen mukana? Uskon ja toivon, että Lamorilla on mahdollisuus pitkällä aikavälillä mahdollisuus päästä osaksi monien merkittävien maiden ympäristöinfraa. Etelä-Amerikassa, Lähi-Idässä, Intiassa, Bangladeshissä, Kiinassa ja muualla riittää kierrätettävää öljyä ja muovia, jatkossa vaikkapa aurinkopaneeleitakin. Sitten ollaan jo hyvinkin tuossa väläytetyssä miljardin liikevaihtoluokassa. Välissä matkaan saattaa mahtua joku suunnittelematonkin öljyvuodon puhdistuskeikka ja useita suunniteltuja. Puhdistettavaa maata ja vettä riittää. Minusta näyttäisi siltä, että maailma on heräämässä tähän urakkaan.
Monet ajatukseni hyvin spekulatiivisia ja perustuvat oletuksien päälle tehtyihin oletuksiin.
Itselleni osingon maksamattomuus oli positiivinen signaali: rahat poikimaan kannattavaan kasvuun. Jos jotain muuta olisi signaloitu olisivat laput lähteneet myyntiin. Nyt tuplasin laput, mutta osuus omassa salkussa edelleen maltillinen, hieman alle 4%. Eniten olen miettinyt, että pysyykö kasvuun eli käytännössä projekteihin liittyvät riskit hanskassa, toistaiseksi näytöt ovat hyvät. Itselläni riittää kärsivällisyyttä tämän lapun kanssa niin kauan kuin liiketoimintaa viedään hallitusti oikeaan suuntaan eli luvut menevät ennusteiden kanssa riittävän hyvin yksiin. Lisäksi toivon, että jatkossa euro/dollari kurssi antaa enneminkin myötätuulta kuin vastatuulta ja muovin kierrätykseen liittyvä liiketoiminta lähtee suunnitelusti käyntiin, jälkimmäinen näistä luonnollisesti merkittävämpi asia pitkällä aikavälillä.
Ohessa yksi juttu liittyen meidän vedenkäsittelyratkaisuun.
Meillä on kohtalaisen laaja salkku erilaisia teknologiaratkaisuja, mutta olemme pyrkineet toistaiseksi keskittymään pääasiallisesti teollisiin jätevesiratkaisuihin. Brasiliassa tosiaan on tehty nyt ensimmäiset toimitukset juomavesipuolelle.
Toimitusajat vesiteknologialle on suunnilleen samaa tasoa kuin muissakin meidän projekteissa eli ihan akuuttiin kriisiin ei pystytä toimittamaan, jos asiakas ei ole varautunut. Emme julkista vesiliiketoiminnan osuutta liikevaihdosta, mutta se liiketoiminta on tällä hetkellä vielä ylösajovaiheessa. Toistaiseksi olemme tehneet projekteja lähinnä meidän painopistealueilla eli Lähi-Idässä ja Etelä-Amerikassa.
Tankkeri on löytynyt ja se matkaa näillä näkymiin toukokuussa Jemeniin. Nyt vaan pitää toivoa, ettei mitään satu sitä ennen ja operaatio onnistuu. Vaikka onnettomuudesta voisikin seurata Lamorille rahakasta keikkaa, niin eihän tällaista ympäristökatastrofia voi kukaan kirkkain silmin toivoa.
Unohtui kiittää vastauksesta, joten teen sen nyt. Kiitoksia!
Viime viikolla Ranskassa Macron julisti toimia vesipulaa vastaan. Tuota sinun viestiä uudelleen lukiessa, tämä oli melko mielenkiintoinen:
“Today in France, less than 1% of wastewater is reprocessed for reuse. This is 10 to 15, 20 times less than some of the best comparable countries in the world,” the president said.
Mistä data on peräisin? Olisiko jotain lukua, mihin verrata?
Kilpilahden tehtaan toivotaan tuottavan 10000ton/vuosi lopputuotetta. Ilmeisesti toteutuakseen vaatii 40000ton/vuosi raaka-ainetta, jonka hankkiminen ilmeisesti kuuluisi Lamorin rooliin.
Pahoitteluni näistä maksumuurin takana olevista linkeistä joiden sisältöä joutuu vähän arvailemaan mutta näyttäisi siltä, että asiat Kuwaitissa ovat etenemässä Lamorin toivomaan suuntaan.
Aiemmin Mika kommentoi, että he uskovat, että kaikilla sopijaosapuolilla ei olisi käsitystä tarvittavan työn laajuudesta.
Odotusten mukainen alku vuodelle - isot projektit etenevät suunnitellusti ja
koko vuoden ohjeistus ennallaan.
Tammi–maaliskuu 2023 lyhyesti:
• Liikevaihto laski 47,1 % vertailukaudesta 22,8 miljoonaan euroon (43,2)
• Liikevoitto (EBIT) oli 0,2 miljoonaa euroa (4,5)
• Oikaistu liikevoitto (EBIT) laski 96,7 % ja oli 0,2 miljoonaa euroa (6,5) eli 0,9 %
liikevaihdosta
• Sitoutunut nettokäyttöpääoma oli kauden lopussa 47,9 miljoonaa euroa (35,6)
• Liiketoiminnan rahavirta oli -8,8 miljoonaa euroa (-7,7)
• Osakekohtainen tulos (laimentamaton) oli -0,02 euroa (0,07)
• Saadut tilaukset laskivat 70,2 % ja olivat 10,8 miljoonaa euroa (36,3)
• Tilauskanta kauden lopussa oli 188,7 miljoonaa euroa (225,8)
Kyllähän nuo kilpailutusten epävarmat lopputulemat toki vaikeuttavat tämän sijoituksen arviointia, trendit kuitenkin pysynevät yhtiön puolella. Yritin tuosta toimitusjohtaja @Mikaeli :n haastattelusta tulkita ruumiinkielestä ja sanavalinnoista jotakin kilpailutuksista, mutta en tullut hullua hurskaammaksi No joo, eipä niistä parane huudella ennen kuin sopimukset on allekirjoitettu.
Ilmastorahastolta 6 miljoonan euron pääomalaina Lamorin hankeyhtiölle muovien kierrätyshaasteen ratkomiseen
Ilmastorahasto on päättänyt 6 miljoonan euron pääomalainasta Lamorin hankeyhtiölle Lamor Resiclo Oy:lle muovien kemiallisen kierrätyslaitoksen toteuttamiseksi Porvoon Kilpilahteen. Laitos mahdollistaa hankalasti kierrätettävien muovien uusiokäytön jätepolton sijaan. Osallistuminen globaalin muovihaasteen ratkaisemiseen 100 tuhannen tonnin kierrätysmuovin projektiportfolion avulla on yksi Lamorin strategiakaudelle 2023–2025 asettamista tavoitteista.
Edellisessä uutisessa koskien Ilmastorahaston pääomalainaa.
Lamor ja Resiclo Oy ovat perustaneet hanketta varten hankeyhtiö Lamor Resiclo Oy:n vuonna 2022. Lamor Resiclo rakentaa ensimmäisessä vaiheessa noin 10 000 tonnin vuosikapasiteetin muovien kierrätyslaitoksen Porvoon Kilpilahteen. Keskipitkällä aikavälillä, arviolta vuoden 2026 loppuun mennessä, hankeyhtiön tavoitteena on rakentaa Suomeen arviolta noin 40 000 tonnin vuotuinen muovin kemiallisen kierrätyksen kapasiteetti. Suomen hankkeiden lisäksi Lamorin on tarkoitus toteuttaa muovin kemiallisen kierrättämisen hankkeita yhtiön strategisesti tärkeillä markkina-alueilla esimerkiksi Lähi-idässä ja Etelä-Amerikassa.
Lamoria koskeva lainaus: “Osta. Ympäristöratkaisuihin keskittynyt Lamor rakentaa aktiivisesti uutta kasvua ja järjestää siihen liittyen rahoitusta ilmeisen onnistuneesti. Kiinnostava hanke on esimerkiksi muovien kemiallinen kierrätyslaitos Porvoon Kilpilahteen. Isot palvelusopimukset tuovat kassavirtaa. Lupaavaa jatkon kannalta on, että tarjouspyynnöt ovat ennätystasolla. Kulut ovat olleet kiusana, ja isot projektit heiluttavat pienen yhtiön kannattavuutta, mutta tätä ei kannata pitkällä tähtäimellä säikähtää. Lamorin osake ei ole kallis, jos sijoittaja haluaa riskeistä huolimatta olla mukana suurten mahdollisuuksien trendissä.”
Ja sitten heti maanantaina ja tiistaina Lamorin 10% nousu(parhaimmillaan kai 13%) ja nyt sitten taas ollaankin kohta lähtölukemissa. Jotenkin valitettavaa, kuinka paljon suomalaisen talouslehdistön klikkiotsikoilla on valtaa sijoittajiin. Sinänsä ei toki tuossa lainaamassani jutussa mitään suorastaan virheellistä ole, mutta laittaa vaan miettimään
