Kirjoittelen nyt kiireessä tunnelmia edellisestä kvartaaliraportista ja webcastista. Disclaimerina, Lamor on yksi isoimmista omistuksistani ja samalla yksi isoimmista tappioriveistä absoluuttisilla euromäärillä mitaten.
Ensimmäistä kertaa kilpailutuksessa siis hävittiin. Aina ei voi voittaa, mutta toki tämä harmittaa. Hinnalla kilpailun ymmärtää, mutta mikäli toiminta ja tulokset olisivat niiiiin erinomaisia, niin kai tuo kakkosvaihe olisi klaarattu kotiin?
Webcast tuntui olevan mainos Kuwaitin projektin onnistumisista, alihankintaan olisi Kuwaitissa päästävä. Toki webcastissa puhutaan aina sijoittajille siinä missä yhteistyökumppaneillekin, mutta nyt tämä kuulosti harvinaisen paljon myynniltä. Tämä yllälinkitetyn uutisen tulkitsen kyynikon lasieni läpi jälleen mainokseksi. Oliko tässä jotain uutta läpimurtoa, vai todettiinko vain hommien menevän yllättävän hyvin?
Aiemmissa kvartaaleissa toimitusjohtaja on koittanut pidätellä hymyilyään todeten lupailevasti “pitää olla varovainen mitä tässä voi sanoa”. Nämä positiivisuuden signaalit eivät ilmeisesti maturoituneet. Ilmoitetuista tavoitteista ollaan myös hieman perässä. Ei mitään hälyyttävää sillä saralla, mutta tilauksia saisi alkaa tulla.
Kurssikehitys on aneemista, mutta siitä ei vihainen voi liikaa yhtiölle itselleen olla. Tällaiseen kohteeseen mukaan lähtiessä tiedostin sen olevan todella pitkä tie. Pidän yhtiön arvoista ja siinä on myös erittäin suurta liiketaloudellista potentiaalia. Eikä tästä näillä vaihdoilla eroonkaan pääse ilman kurssin romahduttamista.
Jos Ukrainaa päästään jossain kohtaa jälleenrakentamisen yhteydessä puhdistamaan, niin siinä on kyllä todella iso sauma Lamorille. Eri arvioiden mukaan ympäristövahinkojen hinta mitataan kymmenissä miljardeissa euroissa. Toivottavasti @Mikaeli ja kumppanit ovat hereillä, jos/kun kyseiset projektit joskus toivottavasti lähtevät liikkeelle.
Lamor Corporation Oyj julkistaa senioriehtoisen vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan tarjouksen ja julkaisee esitteen
Lamor Corporation Oyj (“Yhtiö” tai “Lamor”) julkistaa tarjoavansa uusia euromääräisiä, kiinteäkorkoisia, senioriehtoisia ja vakuudellisia vihreitä velkakirjoja (“Velkakirjat”), joiden yhteenlaskettu nimellisarvo on enintään 25 miljoonaa euroa, ammattimaisille asiakkaille, hyväksyttäville vastapuolille ja tietyille yksityisasiakkaille (siten kuin kukin on määritelty direktiivissä 2014/65/EU, muutoksineen) (“Tarjous”).
Velkakirjojen yksikkökoko on 20.000 euroa ja niitä tarjotaan merkittäväksi vähimmäismäärältään 100.000 euron arvosta. Velkakirjojen merkintäaika alkaa ja päättyy tänään 17.8.2023. Edellyttäen, että Tarjous toteutuu, Velkakirjat lasketaan liikkeeseen 100 prosentin merkintähintaan ja niille maksetaan kiinteää 10 prosentin vuotuista korkoa. Velkakirjojen korko maksetaan puolivuosittain. Velkakirjojen lopullinen erääntymispäivä on 24.8.2026, ellei Lamor lunasta Velkakirjoja tätä ennen. Lamor antaa Velkakirjojen maksusuorituksista vakuudeksi jälkipantin Lamorin yrityskiinnityksiin.
Lamor Corporation Oyj laskee liikkeeseen 25miljoonan euron senioriehtoisen vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan
Lamor Corporation Oyj (“Yhtiö” tai “Lamor”) julkisti aiemmin tänään tarjoavansa uusia euromääräisiä, kiinteäkorkoisia, senioriehtoisia ja vakuudellisia vihreitä velkakirjoja (“Velkakirjat”) (“Tarjous”) ja julkaisi Tarjousta varten laaditun esitteen. Velkakirjojen merkintäaika alkoi ja päättyi tänään 17.8.2023.
Lamor toteuttaa Tarjouksen ja laskee liikkeeseen Velkakirjoja yhteenlasketulta nimellisarvoltaan 25 miljoonaa euroa. Velkakirjat lasketaan liikkeeseen 100 prosentin merkintähintaan ja niille maksetaan kiinteää 10 prosentin vuotuista korkoa. Velkakirjojen korko maksetaan puolivuosittain. Velkakirjojen liikkeeseenlaskupäivä on 24.8.2023 ja Velkakirjojen lopullinen erääntymispäivä on 24.8.2026, ellei Lamor lunasta Velkakirjoja tätä ennen. Velkakirjojen maksusuoritusten vakuutena on jälkipantti Lamorin yrityskiinnityksiin.
Kova on korko, toki tässä markkinassa tuollainen oli ihan odotettavissa. Täytyy toivoa, että Lamorilla on todellakin hyvää käyttöä näille rahoille. Yhtiön pääoman tuottoprosentti kun ei ole mikään hirmuinen ollut aiemmin.
Kyllähän itseäni hieman huolestuttaa tuo lainan hinta, toivottavasti saamme lähiaikoina sitten tietää, mihin korkeatuottoiseen investointiin se on tarkoitus käyttää.
Itse veikkaan (puhdasta spekulaatiota), että tulossa on uusi muovinkierrätyslaitos jonnekin päin maailmaa.
Mutta riskit ovat tosiaan kyllä koholla, kun laina ei ihan halpaa valitettavasti ole. Kyseessä on myös kuitenkin liiketoiminta, josta Lamorilla ei ole varsinaisesti aiempaa kokemusta. Yhtiön kokoon nähden myös tuo lainan määrä on suuri.
Mutta jos positiivisesti ajatellaan, niin onhan tässä Lamorilla myös valtavat mahdollisuudet. Ainakin omissa visioissani on mahdollista ottaa koko arvoketju haltuun. Lamor keräisi ensin muovin pois vaikka jostain Intian saastuneesta Ganges-joesta ja kierrättäisi sen sitten omassa paikallisessa laitoksessaan. Tämä olisi varmaan se, mihin yhtiö pyrkii tulevaisuudessa? Pystyisikö @Mikaeli kommentoimaan olenko ajatellut oikein tämän mahdollisen arvoketjun Lamorin osalta?
Tarkoittaako tämä muovijätteen ylitarjonta, että rakenteilla olevan kierrätyslaitoksen materiaali ei ole ilmaista vaan sen vastaanottamisesta saa rahaa?
Erittäin monitahoinen kysymys, johon sinänsä ei ole helppoa vastausta. Meidän Kasvumoottori-hankkeen idea on nimenomaan rakentaa jokien puhdistamisen ja muovin keräämisen ympärille ekosysteemi. Kun saimme dataa vesistöistä kerätyn jätteen kokonaiskompositiosta, niin noin 15 - 20 % kerättävästä jätteestä on muovia ja suurin osa muusta biomassaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa biomassalla myös pitää olla riittäävän hyvä käsittelyratkaisu, jotta yhtälö on kokonaisympäristövaikutuksiltaan positiivinen. Näin ollen päätimme lähteä ensimmäisessä vaiheessa kehittämään osaratkaisuja muovin osalta sekä miettimään biomassan hyödyntämisen mahdollisuuksia. Lisäksi jätteiden kerääminen vesistöissä on erittäin kallista, joten sen haasteen ratkomiseen tarvitaan vielä geneerisempi ratkaisu eli käytännössä erillisrahoitus.
Sekamuovijätteen vastaanottamisesta saa porttimaksun, mutta sekamuovijätteen “jalostaminen” ,esimerkiksi kemialliseen kierrätysprosessiin sopivaksi, ei ole ilmaista. Kun teemme investointipäätöksiä, niin niiden taloudellisessa arviossa emme tyypillisesti ota huomioon jätteen vastaanottamisesta saatavaa maksua, koska tilanne tulee muuttumaan tulevina vuosina, näkemyksemme mukaan, että muovijäte nähdään raaka-ainelähteenä, ei jätteenä.
Mun käsittääkseni tämä muoviongelma joissa ja muuallakin ympäristössä on erityisesti kehitysmaiden ongelma, joissa ihmisten tulotaso on erittäin matala. Noissa voisi saada aikamoiset määrät kerättyä ihmisvoimin länsimaisittain ajatellen hyvin pienellä keräyspalkkiolla. (Itsekin viitisenkymmentä vuotta sitten kansakouluikäisenä hankin ansioita jätepaperin keruulla, siitä maksettiin muistaakseni 2 penniä kilo)
Toki näin, mutta laitosten mittakaava on myös aika suuri. Meidän proof of concept -laitoksen kapasiteetti on 10 miljoonaa kiloa muovia vuodessa eli sen keräämiseen, oletuksella yksi ihminen kerää 10 kg päivässä, tarvitaan miljoona miestyöpäivää. Tuollaisen määrän logistinen koordinointi vastaanottopäässä on erittäin monimutkainen yhtälö. Jatkossa myöhemmät laitokset tulevat todennäköisesti olemaan vielä suurempia. Eli ihmiskerätty muovi voi olla pieni osa kokonaisuutta, mutta pääasiallinen feedstock täytyy tulla isoista materiaalivirroista.
Teillähän on ratkaisuja merenkäynnin öljyn erotteluun. Sopiiko samantyyliset ratkaisut muoviin? Laivat sitten samalla kun seilaavat muista syistä tyhjentäisivät myös mukaan tarttuneet muoviroskat.
Täällähän näitä mantereiden kokoisia muoviesiintymiä on.
Muutenkin mielenkiinnolla seurannut tuota mikromuovin torjuntaan. Sen lisäksi, että tuossa on hyvinkin paljon järkeä olla roskaamatta luontoa. Ei tarvitse edes nostaa etiikkaa esiin, kun aletaan pohtimaan kalastamista, miten mikromuovi kulkeutuu meidän kehoon ja tosiaan ei ole erityisen tehokasta kerätä roskia merestä. Tottakai roskaajien pitäisi itse hieman, miten välttyisi roskaamasta,
Samahan se kotona on. Eihän roskiakaan heitetä lattialle ja odoteta, Eihän?
Vai meinaatteko kerätä muovijätteen jotenkin maasta tai kuluttajilta suoraan?
Lamorista hieman sivuun.
Tätähän myöskään ei pitäisi sanoa ääneen, mutta noiden tietynlaisten muovituotteiden kieltoprosessit myös rajoittavat kilpailua kyseisissä maissa.
Esimerkiksi tällainen PFAS:n kielto kyseisissä maissa vaikuttaa herkästi siihen, että toki maassa toimivat yritykset joutuvat mukauttamaan tuotantojaan, mutta myös sen, ettei maassa ole yhtä globaalikilpailukenttä. Tällaiset lakialoitteet tuppaavat leviämään ja siinä vaiheessa edellä kävijöillä on teknologia osaamista myydä ratkaisuja muille.
Eettinen johtaminen voi olla hyvinkin tuottoisampaa kuin sen vastakohta.
Teknologia on hyvin samankaltainen ja olemme jo toimittaneet useita projekteja meriroskan keräämiseen. Se tehdään tyypillisesti esimerkiksi satama-altaissa tai sitten joissa vähän samaan tyyliin kuin öljyntorjuntaoperaatioissa eli roskavirta ohjataan tiettyyn keräyspisteeseen. Puhtaasti teknisestä näkökulmasta muovin kerääminen on kiinteän olomuodon johdosta helpompaa, mutta sen mukana tulee kaikenlaista muuta roskaa, joka aiheuttaa operatiivisia haasteita. Periaatteessa muovinkerääminen onnistuisi normaaleilla aluksilla käyttäen meidän teknologiaa, mutta volyymit on niin pienet eli yksikkökustannukset suuret, ettei siitä ole mahdollista rakentaa liiketoimintaa.
Tämä on hyvin tyypillistä ekosysteemiliiketoimintaa ja arvoketjun tärkein kumppani on feedstock-toimittaja. Tyypillisesti kyseessä on itse erottelun tekevä jäteyhtiö tai sitten jätevirtojen erittelyn (sorting) tekevä yhtiö.
Lamor on rakennuttamassa 10.000 tonnin muovinkierrätyslaitosta Porvoon Kilpilahteen. Laitoksen peruskivi muurattiin torstaina 31. elokuuta. Tilaisuudessa aiempi kauppa- ja kehitysministeri, kansanedustaja Ville Skinnari, Lamorin toimitusjohtaja Mika Pirneskoski sekä Ilmastorahaston, italialaisen ja virolaisen teknologiatoimittajan ja lopputuotteen ostajan Shellin edustajat korostivat muovinkierrätyksen merkitystä.
Esikäsittelyn ja termokemiallisen prosessin teknologiat asennetaan ensi keväänä, ja laitoksen käyttöönoton arvioidaan ajoittuvan kesälle 2024 ja kierrätysmuovista tuotettua öljy tarkoitus toimittaa vuoden 2024 jälkimmäisellä puoliskolla.
Laitoksella muovijätteestä syntyy nestettä, jota voidaan käyttää uuden muovin valmistuksessa neitseellisen öljyn tavoin. Se soveltuu moniin käyttötarkoituksiin, joihin mekaanisesti kierrätetyt muovigranulaatit eivät sovi: näitä ovat esimerkiksi täydellistä hygieniaa vaativat ruokapakkaukset.
Tuote myydään Shellille, joka jatkojalostaa siitä muovinvalmistukseen sopivaa raaka-ainetta. Ensi vaiheessa Kilpilahti käsittelee 10.000 tonnia muovia vuodessa. Laitoksen rakennuttaa ja sitä operoi Lamor Recycling Oy, Lamorin ja Resiclon hankeyhtiö.
Olen viime aikoina ajatellut paljon Lamouria. Lamour on yhtiö , jonka osakkeita haluan omistaa mutta siihen kuuluu kyllä minta muttaa.
Tällä hetkellä salkussa vaivaiset 100 osaketta.
En vielä ole valmis lisäostoihin koska pidän riskejä suht isoina.
Osakkeiden vaihtuvuus on niinpieni, että pakkotilanteessa omien osakkeiden myynti voi olla vaikeata.
Kehittyvänä yhtiönä yhtiö tarvitsee paljon rahaa. Osinkoja pitää varmaan odottaa vielä jonkun aikaa.
Suhtautumiseni yhtiön maailmanlaajuiseen toimintaan on myös kaksijakoinen. Hyvä että toimii alueilla, jotka ovat vähän kauempana mutta ovatko taidot riittävä toimia paikoissa kuten Kuvait, Equador ym. Myös paikalliset yhteistyökumppanit voivat vetää nenästä.
Tällaisia ajatuksia tänään. Seuraan yhtiön toimintaa mielenkiinnolla.
