Itse kyllä laittaisin tuohon tylysti täpän, jos lapsen rahoja haluaisin tuohon sijoittaa, vaikkei tästä olisikaan mitään lupaa, kun kysymys on EU-alueelle rekisteröidystä firmasta, eikä nämä käsitykseni ole erillisen luvanmukaisia sijoituksia.
Tuon myös esille, että Suomessa ei ole enää ollut maistraatteja 31.12.2019 jälkeen…
Jos joskus pääsen sijoittamaan lapselle, teen itselleni selväksi, että mikäli sijoituksella lapselle aiheutuu vahinkoa, korvaan sen siihen määrään, jonka sijoitin. Eiköhän se “tilisäästäminen” ole kuitenkin kaikkein turvallisinta, joten oletettavasti enempää ei tarvitse korvata lapselle.
Kysyin jonkin aikaa sitten tuosta OP:n varoituksesta, joka tulee vaikka ostaa Xetrasta UCITS rahastoja. Vastaus oli: Lupaa ei tarvita arvopapereihin, joilla käydään kauppaa säännellyllä markinalla ETA-alueella.
Ylellä uutinen lapselle säästämisestä. Ihan hyvää (ja tuttua) juttua.
Kommentteja olikin sitten aika liuta ja pikavilkaisulla muistaa taas, minkälaisessa kuplassa sitä itse elää. Aikamoista sijoitus-vihaa ja vastakkainajattelua.
Meillä perheessä sijoitetaan säännöllisesti OP:n maailma indeksiin molemmille lapsille.
IPO:t ilmeisesti vaarallisia sijoituksia kuten ulkomaalaiset osakkeet. Tuli mulle yllätyksenä (ei toki pitäisi), ettei alaikäinen saa osallistua kotimaiseen listautumisantiin ilman maistraatin lupaa. Sääntö-Suomi…
Alle 18-vuotiaan henkilön merkinnän hyväksymiseksi vaaditaan maistraatin hyväksyntä, joka tulee toimittaa Nordnetiin merkintäsitoumuksen toimittamisen yhteydessä.
Lapset (kaikki alle 2-vuotiaita) saivat isovanhemmiltaan merkittävät summat rahaa sillä tarkoituksella, että rahat sijoitetaan pitkäaikaisesti, eli käytännössä laajaan indeksirahastoon (luultavasti ETF koska kulut).
Oma ajatukseni on aina ollut, että aika reilutkin summat voi noin pitkällä horisontilla laittaa kerralla sisään, mutta summat olivat nyt aika isoja ja markkinoilla menee nyt niin hyvin että epäilyttää. Niinpä pohdiskelen pitäisikö ajallisesti hajuttaa.
Jätän nyt tarkoituksella kertomatta kuinka suuresta summasta oli kyse, ja kysyn täällä sentimenttiä: jos itse olisit nykyisessä markkinatilanteessa sijoittamassa tuon ikäisten lasten rahaa, minkä suuruinen sijoitettava summa pitäisi vähintään olla, että itse hajauttaisit ajallisesti:
Tosi hyvä juttu, että saivat varoja! Muistattehan tehdä näistä lahjaveroilmoitukset? Jos nämä olivat ennakkoperintöä, maksettu lahjaverohan huomioidaan myöhemmin perintöveron maksuvelvollisuutta vähentävänä määränä.
Lahjakirjoihin kannattaa lisätä myös avioehto, jolloin lahjan saajan aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjaksi saatuun omaisuuteen, sen sijaan tulleeseen omaisuuteen eikä tämän omaisuuden tuottoon.
Onko muille tullut Nordnetin kautta vahvistukseen liittyviä pyyntöjä. Eli pitää molempien vanhempien kirjautua, jotta lapsen tili pysyy voimassa? Tämä ilmeisesti uusien lakiuudistusten takia, olen kyllä vahvasti tietojen keruuta vastaan, vaikka ei salattavaa olekkaan. Jotenkin hankalasti tehty tuo, kun pitää alkaa puolisolle omia tunnuksia hankkimaan, vaikka ei sijoitakkaan.
Juuri ihmettelen samaa, pitäisi verkkopankkitunnuksilla kirjautua sisään, mutta sellaista kohtaa ei vain ole mistään löydettävissä, laitoin aspaan viestiä joten ehkä viikon päästä selviää.
Soitin aspaan tosta. Sen joka lasten salkkuja hoitaa ja käyttää Nordnettia aktiivisesti ei tarvitse erikseen tuota verkkopankkikirjautumista tehdä, koskee vain niitä lasten huoltajia ketkä eivät itse omien sijoitustensa tai muuten vain käytä Nordnettia/ole kirjautunut sinne pitkään aikaan.
Meidän tapauksessa vaimo antoi puhelimessa tietonsa aspaan, lähettävät uudet tunnarit joilla vaimo kirjautuu sisään ja homma sitä myöten selvä.
Mikä on fiksuin tapa kohdistaa isovanhempien lahjoittamia rahoja lapsen nimissä oleviin rahastoihin? Tili lapsen nimiin, isovanhemmat tallettavat rahaa sinne ja sieltä rahat lapsen arvo-osuustilille nordnettiin?
Tähän mennessä on laitettu suoraan minun ja vaimon yhteiseltä tililtä rahat nordnettiin (koska lahjaksi saatu käteistä) lapsen arvo-osuustilille, josta minä olen ostanut lapselle sitten rahastoja. Ei puhuta kuin satasista tähän mennessä, mutta voihan tuossa se 4000€ mennä rikki kolmessa vuodessa, niin siksi asia nousi nyt esille.
Miksi ei isovanhemmat tallettaisi suoraan lapsen arvo-osuustilille Nordnetiin? Tuokin onnistuu helposti: Nordnetistä löytyy asiakasvaratilien tilinumerot ja sitten siihen lisätään kylkeen ko. AOT:n viitenumero.
Hyvä myös huomata, että 5000 e / 3v (ei 4000e) on henkilökohtainen lahjoitus raja, joten tuon summan voi lahjoittaa kaikki isovanhemmat, sekä sinä ja vaimosi. Eli jos isovanhemmat eivät syystä tai toisesta pysty laittamaan rahoja suoraan lapsen AOTlle, voitte vaimosi kanssa vuorotellen siirtää niitä, jolloin pystytte jo 10keur /3v lahjoittamaan.
Lapselle voi myös avata oman käyttö-/säästötilin, jolle isovanhemmat, vanhemmat tai muut läheiset voivat ne käteisvarat siirtää ja siltä tililtä sitten eteenpäin Nordnettiin. Tällöin myös lapsen varoja koskeva kirjanpito onnistuu hyvinkin helposti suoraan tiliotteilla, joista voi myös helposti sitten seurata niitä lahjoitusvarojen kertymistä.
Harva muuten on tietoinen, että lapsen edunvalvojilla (eli huoltajilla) on tilivelvollisuus lapsen varoista/ omaisuudesta riippumatta siitä, onko vuositilivelvollinen vaiko ei.
Edunvalvoja, jonka tehtäviin kuuluu omaisuuden hoitamista, on velvollinen pitämään kirjaa päämiehen varoista ja veloista sekä tilikauden tapahtumista. Laki holhoustoimesta 50 § 1 momentti
Eikö tuohon ollut joku minimivarallisuus, tyyliin 20k€?
Tarkoitus on hyvä, kun kaikenlaista väärinkäyttäjää löytyy mutta sinänsä kaikki ylimääräinen paperityö rassaa jo ihan ajatuksen tasollakin.
Onneksi lapsen rahat menevät tasaisesti kolmeen rahastoon Sanna välittäjän kautta, niin homman pitäisi olla jo periaatteen tasolla aika yksinkertainen
20ke raja koskee edunvalvonnan rekisteröimisrajaa, jolloin edunvalvojalle tulee myös vuositilivelvollisuus, joka annetaan DVV:lle.
Kaikilla edunvalvojilla on tilivelvollisuus riippumatta edunvalvonnan kohteen (tässä tapauksessa lapsen) varallisuudesta. Helpoiten tämän velvollisuuden voi täyttää tiliotteilla ja vaikka paperikirjanpidolla lapsen isommasta/arvokkaamasta omaisuudesta. Yleensähän lapsen muu kuin käteis- ja arvopaperiomaisuus on sinänsä selvää tai vähäarvoista, joten tiliotteet riittää pitkälle.
