Minulla on opiskelijana oma näkemys OST-keskusteluun, vaikka lapsia ei minulla olekaan ja säästäminen tapahtuu vain itsekkäistä syistä. Tarkoituksenani on käyttää tiliä luomaan varallisuutta pitkällä aikavälillä. Siksi valitsemani osakkeet ovat pääasiassa kasvuyhtiöitä, jotka eivät jaa osinkoa. Tämä on tärkeää juuri verotuksellisista syistä, koska saan kuukausittain asumistukea, jonka suuruuteen vaikuttaa henkilökohtaiset tulot.
Sen lisäksi nostan opintotukea sekä -lainaa, ja näistä opintotuki on oleellinen, kun puhutaan Kelalta nostettavista tuista. Voin vain puhua itseni puolesta, mutta tuloperusteisten tukien saaminen saa aikaan merkittävästi erilaisia mahdollisuuksia, joilla varallisuutta voi jopa kerryttää. Toki totuudenmukaisesti täytyy sanoa, että yhtälö vaatii lisäksi työnteon tulorajojen puitteissa.
Tulorajoista keskustelu ei olennaisesti liittynyt tähän kysymykseen, mutta siitä huolimatta tyydyn toteamaan, että poliitikkojen tulisi mahdollistaa opiskelijoiden työnteko ilman järjettömiä tulorajoja. Tilanne on pahimmillaan johtanut siihen, että opiskelijat joutuvat miettimään loppuvuodesta, että onko kannattavaa käydä töissä, sillä tulorajojen ylittyessä Kela perii takaisin opintotukikuukausia, eikä niitä saa tämänkaltaisessa tilanteessa takaisin. Tätä kirjoittaessa poliitikot onneksi keskustelevat aktiivisesti tulorajojen poistamisesta keinona, jolla opiskelijoista saataisiin työntekijöitä paikkaamaan työvoimapulaa.
Kuten aiemmat nimimerkit jo mainitsivat, voi olla järkevää myydä osinkoa jakavat yritykset pois opintojen alkaessa ja vaihtaa ne potentiaalisiin yhtiöihin tulevaisuutta silmällä pitäen. Tämä toki koskien OST:ä, jossa verotukselliset seikat voivat näkyä myöhemmin. Opiskelijalle tämä voi olla siis mahdollisuus myöhempää elämänvaihetta pohtiessa.
Lopuksi, henkilökohtaisesti koen vaivaantuneisuutta, kun laitan Kelalle asumistukihakemuksia, joihin minulla ei ole suoranaista akuuttia tarvetta. Tiedostan, että olen hyvässä asemassa moneen muuhun opiskelijaan nähden, jotka käytännössä ostavat ruokaa Kelasta saaduilla tuilla. Siksi kirjoitustani ei tulisi lukea niin, että opiskelijat ovat moraalittomia tukien maksimoijia, koska niin ei ole. Suurin osa kamppailee pienituloisina samojen inflaatio-ongelmien kanssa kuin kuka tahansa kansalainen. Palatakseni vaivaantuneisuuteeni, pohdin asumistuen hakemisen yhteydessä omistamiini osakkeisiin kytkeytyviä moraalisia ongelmia, mutta samoihin aikoihin luin Juha Sipilän nostavan eduskunnasta jättäytymisen yhteydessä sopeutumisrahaa useita tuhansia euroja kuukaudessa, vaikka mediasta saatujen tietojen mukaan hän on miljonääri. Vaivaantuneisuuteni hälveni, sillä tajusin tämän olevan normaali käytäntö.
Maan tapa.
Pahoittelut, lähti kommentti hieman rönsyilemään, mutta koin tarpeelliseksi avata omia näkökulmiani asiaan liittyen.
