Hei
Hyvä huomio, itseasiassa tuossa kohtaa pitäisi lukea, ”EI sisällä antirahoja”. Antia ei voi oikein etukäteen huomioida muuta kuin osittain kulujen osalta, koska ei voi etukäteen tietää meneekö anti kokonaisuutena läpi.
Olettaen että anti toteutuu, vahvistuu taseen tunnusluvut merkittävästi. Yhtiölle muodostuu noin 4 MEUR nettokassa, omavaraisuus nousee merkittävästi yms.
/Petri
Mitenhän LeadDeskin annin kanssa kävi? Selviääkö tämä vasta perjantaina, kun kaupankäynnin pitäisi muistini mukaan alkaa…
Esitteestä:
Yhtiön hallitus päättää arviolta 13.2.2019 Listautumisannin toteuttamisesta, Tarjottavien Osakkeiden lopullisesta määrästä ja jakautumisesta Yleisöannin, Instituutioannin ja Henkilöstöannin välillä sekä Tarjottavien Osakkeiden allokaatiosta ja Listautumisannissa annettujen Merkintäsitoumusten hyväksymisestä kokonaan tai osittain.
Tänään pitäisi tulla annin tulos kyllä sivujen mukaan.
Tulihan se sieltä LEADDESK OY:N LISTAUTUMISANTI ON YLIMERKITTY JA KAUPANKÄYNTI ALKAA ARVIOLTA 15.2.2019 - LeadDesk Oyj
Tämä @Elina_A kommentti oli alunperin tuolla Inderesin pieleen menneet suositukset kohdassa, mutta vastaan mieluummin tänne niin pysyy ketjut paremmin järkevinä.
En siis tarkoittanut sitä, etteikö pieni SaaS yhtiö voisi olla järkevä sijoitus. Tai että niiden ei pitäisi tehdä aikaisia IPOja. Lähinnä tarkoitan sitä, että välillä keskusteluissa tuo SaaS tuote itsessään on tuonut heti hyväksyttäväksi sen, että vähintään 20% kasvulla mennään. Moni muukin asia vaikuttaa, esimerkiksi vaadittavan myyntityön määrä jne.
Se, mikä minua näissä eniten ihmetyttää aina, on se, että jos tuote on timanttia ja kv-hommat helppoa kauraa, niin ei väillä kokoluokilla silloin pitäisi olla tarvetta IPO:lle, vaan puhtaasti privaateille rahoituskierroksille. Niillä saa oikeasti keskittyä kasvuun vaikka kuinka tappiolla, ilman että pitää julkisesti alkaa selittämään tekemisiään. Tai jos SaaS skaalautuvuus on todella hyvä, niin tulorahoituksellakin voi tehdä ihmeitä, erityisesti kun puhutaan tuotteesta joka on jo olemassa ja joka (teoriassa ainakin) on myytävissä luottokortilla netissä.
(Varoitus, kärjistetty mielipide edessä. Lisäksi tämä ei koske suoraan LeadDeskiä sinänsä): Pieni yhtiö, joka haluaa rahoitusta muutaman miljoonan, tekee IPOn vain jos ei saa sitä rahaa muualta (tai omistajat haluaa exit-oven raolleen). Tässä tilanteessa on jo kyselty rahoituskierroksia ja silloin on jo moni todennut, että tuote ei ole riittävän hyvä tai uskottava. Ei se uskottavuus jollain First Northin listauksella kuitenkaan parane ja mitään kovin isoja yrityskauppoja ei pienivaihtoisella lapulla tehdä. Rapakon takana SaaS palvelut ajetaan ensin isoksi ja sitten vasta pörssiin sillä pörssilistaus ei helpoita yrityksen keskittymistä tuotteeseen sitten yhtään, vaan vaatii vaan lisää byrokratiaa.
Samaa mieltä siitä, että IPO ei sinänsä ole mikään taivaita avaava vaan - juuri kuten kuvasit - lisää byrokratiaa ja kustannuksia siinä samassa. Ehkä firman toimari on Siilissä työskennellessään huomannut, että M&A-kuviot ovat helpompia, kun yrityksen omistukselle on olemassa ihan virallinen hintalappu. Tämä oli aikanaan Seppo Kuulan perusteluita heidän IPO:lleen. Yritysten arvon määrittäminen on vaikeaa ja listaus helpottaa ainakin sen toisen osapuolen arvottamista. Tiedä häntä. Voi olla muitakin syitä.
Paljon hyviä pointteja.
Yksi asia jota et käsitellyt on annin tuoma näkyvyys ja tunnettuus pienelle yhtiölle. Tämä voi olla osasyy listautumiseen, sen sijaan että olisi haettu VC-rahoitusta.
Totta. Tosin Suomeen listautumalla saa näkyvyyttä vain Suomessa, joten kv-stragiana en sitä silti oikein näe. Sen sijaan Suomen sisällä tämä voi olla hyväkin markkinointikeino. Esimerkiksi Silmäasema, Altia ja Verkkokauppa varmasti hyötyivät tästä. Mikään niistä tosin ei ole SaaS, joka yrittäisi ulkomaille.
Katsoin tuota LeadDeskin kaupankäyntitilastoa tältä ensimmäiseltä kapankäyntipäivältä. Ei aivan aukea Sissille motiivi sille, miksi piensijoittaja päättää ensin ryhtyä yrityksen omistajaksi listautumisannissa ja lappaa hankkimansa laput laitaan heti ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä.
Tuo myyjäpuoli on paikoin varsin yksitoikkoista luettavaa.
No ei kyllä aukea Elinallekaan.
Merkinnässä saaduilla maksimi volyymeillä ei edes isoja voittoja kerry näillä voittoprosenteilla. Hullun hommaa. Henkilökunta tosin sai edullisemmin. Jos vaikka siellä on sellaisia, jotka eivät harrasta sijoittamista vaan ottavat pelkästään nopeat voitot. Vaikea uskoa.
“Kaupankäynnin Henkilöstöannissa annetuilla osakkeilla odotetaan alkavan arviolta 20.3.2019.”
Eli ei voi olla mistään henkilökunnan pikavoittojen ottamisesta kyse.
Aivan. Sitten en kyllä ymmärrä.
Muutamissa anneissa viime vuosina on ollut tarjolla pikavoittoja, kun kaupankäynti on alkanut ensimmäisenä pörssipäivänä. Todennäköisesti sellaisen metsästäjiä ovat nämä myyjät.
Niistä olen joskus kuullut. Mutta onko siinä sitten ajatus, että myy joka tapauksessa tuli sitten pikavoitto tai pikatappio? Tai jotain siltä väliltä?
Vähän menee offtopic, mutta luulis että siinä pikavoitto mielessä. Jos ei kurssi lähtenytkään nousuun → laput laitaan anyways. Muistan kun esim Rovion anti ylimerkittiin moninkertaisesti (3 kertaisesti?) mutta silti 1.pörssipäivänä avas miinuksella.
Ihan automaattisia pikavoittoja ei o annit viime aikoina ollut. Terveystalon, Rovion ja Rush Factoryn tms voisi ymmärtää, mutta jännä ettei Efecte tai edes FF lähtenyt tykittään heti kättelyssä vaikka pörssin ikkunat apposen auki.
Admicom ja Titanium tarjonnut ainakin pikavoiton. Ne onkin ainoat ipot joihin olen osallistunut. Niistäkään en tosin pikavoittoja kuitannut, koska ne on vieläkin salkussa 
Yhtiöesitteessä mainittu regulaatioriski Leadcloudin tuottamiin kontaktitietoihin liittyen on taas noussut otsikoihin. Kuluttaja selvitti, mistä remontteja kaupustelevat yritykset saavat tietosi – tietosuojavaltuutettu kiinnostui yhtiöstä - Kuluttaja.fi
Kiinnostuin tuosta Petrin linkistä ja aloin miettimään…
Tänään Tekniika&Talous -lehti kirjoitti näin “Muutos. Uuden direktiivin myötä alustojen ja niiden käyttäjien suhde muuttuu aiempaa monimutkaisemmaksi.” Tämä on selvä ongelma siinä suhteessa, miten ylimielisesti LeadDesk asiaan suhtautuu linkin jutussa.
1)Jo nyt tietosuojavaltuutettu suhtautuu LeadCloudin toimintatapaan kriittisesti. Kummallista on toimitusjohtajan piiloutuminen sähköpostin ja tytäryhtiön selän taakse. Mielestäni pörssiyhtiön toimarin on vastattava kasvoillaan yhtiön toimintaan liittyviin kiperiin kysymyksiin. Esimerkiksi kelpaa von Koskull, joka tänään astudiossa tulee selittelemään illan MOT -ohjelman Nordeasta esiin nostamia ongelmia. Erityisen pahalta suussani maistuu profilointi, jolla mummoja pidetään luukuttajien haaskana. Olkoonkin, että varsinainen sylttytehtailija on LeadCloudilta palvelua ostava yritys.
2)Toimitusjohtaja Nokso-Koivisto on myös LeadCloudin osaomistaja. Herää kysymys, onko mahdollista, että emo- ja tytäryhtiön välisessä liiketoiminnassa on intressiristiriita siinä, miten palvelut hinnoitellaan? Ei liene tavallista tällainen omistusjärjestely pienissä pörssiyhtiössä?
Kysyn Petriltä, olenko aivan hakoteillä?
Kuitenkin. Myin pikku omistukseni LeadDeskissä aamulla. Mutta jatkan yhtiön seuraamista, sillä digivipua käyttävä liiketoimintamalli on mieleeni!
Aiemmin yritin myös kysyä, että onko se normaalia, että toimarilla on 150k€:n kertakannustin saada listautuminen läpi. Siis uskon, että tottakai johtoa siihen motivoidaan, mutta eikö tuossa tule helposti tilanne, jossa toimarin, yhtiön ja sijoittajien etu on ristiriidassa.
Kiitos kommenteista.
Olen samaa mieltä, että listayhtiöiden on syytä olla mahdollisimman avoimia liiketoimintaansa liittyvien uutisointien suhteen ja tuoda oma näkökulmansa asiaan esille mahdollisimman selkeästi ja viiveettä. Ymmärrän toisaalta sen, että yhtiö ei voi kovin laajasti kommentoida liikesalaisuuksien piiriin kuuluvia asioita julkisuudessa tai ennakoida viranomaisten mahdollisia linjauksia, etenkin kun GDPR on sen verran uusi säännös. Yhtiö on kuitenkin avannut näitä asioita yhtiöesitteessä.
Yhtiöesitteen mukaan LeadDesk omistaa 100% Leadventuresta, joten mainitsemaasi intressiristiriitaa ei käsitykseni mukaan ole omistuksen osalta. Edit: Selvyyden vuoksi LeadCloud on siis Leadventuren markkinointinimi, ei erillinen yhtiö.
