Kirjoittelin blogini puolelle nopeasti LeadDeskistä, joten liitetään tännekin.
Erinomaisen LeadDeskin erinomainen H1
Menee kirjoittelu liian pitkälle, kun pitää jo lounastauotkin omistaa tälle. Ajattelin kuitenkin, että kaiken tämän LeadDesk-kirjoittelun jälkeen en voi näin villinä osaripäivänä hiljentyä!
Omasta mielestäni osaripäivä sekä sitä edeltävät että seuraavat päivät antavat tietoa yksinkertaistaen kahdesta asiasta (samaa jakoa käsittelen aiemmassa blogikirjoituksessani):
- Osakkeen takana vaikuttavan, ihan ihka oikean ihmisryhmän toiminnasta
- Osaketta tai sen takana vaikuttavaa organisaatiota edes jollain tavalla seuraavan, ihan ihka oikean ihmisryhmän groupthinkistä osakkeeseen ja sen takana vaikuttavaan ihmisryhmään liittyen
Luettavuuden nimissä jaan ensin ajatuksiani kohdasta 2). Kun Remedyn kohdalla arvioin sentimentin notkahduskohtaa hieman väärin ja etupainotteisesti, osui se LeadDeskin kohdalla aika kohdilleen. Kerrankin harrastin siis riskinhallintaa ja keventelin vähän, jonka taustalla ajatteluni meni kaikessa yksinkertaisuudessaan a) jos sieltä tulee joku täydellisen veret seisauttava H1, niin olen jo isosti sisässä ja pystyn lisäämään muiden vielä miettiessä H1:n merkitystä b) jos tulee “odotetun hyvä”, niin markkina saattaa silti reagoida jyrkästi, jolloin pääsen myymään ja/tai ostamaan lisää c) jos tulee jostain random-syystä shokeeraavan paska, ja koko case menee roskikseen, niin olenpahan etupeltoon hyppäämässä uppoavasta laivasta pois.
No H1 oli oman tarkasteluni jälkeen jotain a):n ja b):n väliltä, mutta aamulla käytin vielä tuoreeltaan keksimääni “Kauppalehti-ilmapuntaria” hyödykseni. “Inderes-ilmapuntari” tarkoittaa sitä, että yrität ottaa asiasta suhteellisen hyvin perillä olevien ihmisten fiiliksistä arvion, ottaen huomioon, että useat heistä saattavat myös yrittää pelata omaan pussiinsa ja hämätä muita kanssafoorumisteja. “Kauppalehti-ilmapuntari” puolestaan tarkoittaa sitä, miten joku auktoriteettia omaava toivottoman pihalla yritystoiminnasta oleva talousjournalisti näkee yrityksen tiedotteen ja yrittää muotoilla siitä maksimissaan puolessa tunnissa jonkin julkaisemisen arvoisen ja klikkejä keräävän “uutisen”, joka kuitenkin jossain määrin varsinkin pienissä osakkeissa vaikuttaa sentimenttiin. No tässä tapauksessa otsikkoon oli nostettu “LeadDeskin tulos tippui niukasti tappiolle”, jonka vaikutus oli varmasti negatiivinen sekä LeadDesk-sentimentille että odotuksilleni Kauppalehden journalistisesta tasosta. Kun mistään muualta en myöskään saanut inputia omaan sentimenttiperstuntumaani, päädyin myymään lisää suoraan avauksesta ja ostamaan reippaasti takaisin paniikin noustessa sekä laskiessa.
Noh, sitten 1):n, jolla pitkässä juoksussa pitäisi olla enemmän väliä, eli LeadDeskin bisneksen ja organisaation oikean maailman performanceen. Kuten sanottua, H1 oli oman analyysini mukaan jotain veret seisauttavan hyvän ja odotetun hyvän välillä, vaa’an kallistuessa jonkin verran odotetun hyvän puoleen. Joku analyytikko tai journalisti voi keskittyä jo tässä vaiheessa pyörittelemään EPS:iä, mutta omasta mielestäni sekä SaaS-kasvuyhtiönäkemykseni mukaan tämän sijoitucasen ja sen taustalla pyörivän organisaation kannalta merkittävin numero H1-raportissa on 9704. Eli vertailukelpoisen, oikaistun jatkuvan vuosilaskutuksen sopimuskanta, joka nousi 2019 joulukuun lopun 8,264M€:stä 9,704M€:n 30.6.2020, eli n. 17.4%. Jos tässä nyt ei ole jotain valtavaa kielimuuria vai väärintulkintaa luvuissa, niin LeadDesk on tykittänyt jostain 690k€:n MRR:stä 810k€:n, joka ei vielä todella nopeasti kasvavien SaaS-firmojen joukossa ole mikään merkittävä MRR growth rate, mutta onhan se nyt LeadDeskin historiaan ja muuhun Helsingin pörssiin verrattuna aivan jäätävä kasvu ja kehityssuunta! Mielestäni tämä on todella merkittävää, ja @Antti_Luiro voi varmaan nohevana tuotantatalouden opiskelijana ja insinöörismiehenä vahvistaa laskutoimitusten suurpiirteistä oikeellisuutta, tai avata minulle, että missä menen laskujen suhteen mönkään:
Jos putsataan LeadVenture, ja jos LeadDeskin MRR on noussut osavuosien ja tasaisesti eri kuukausien välillä, näyttää tuommoinen x1.37 hihavakio antavan about oikeita historiallisia liikevaihtolukuja MRR:n päälle arviona tele- ja asiantuntijapalveluiden tuomasta liikevaihdosta. Jos LeadDesk jurruttaisi samassa 810k€:n MRR:ssä paikallaan loppuvuoden, tarkoittaisi se silti 13M:n liikevaihtoa tuolla x1.37 hihavakiolla. Jos ARR kasvaisi tasaisesti 10% H2:lla , olisi MRR n. 890k€ joulukuussa ja liikevaihto 13.4M. Jos sama 17%, niin 13.7M. Jos taas ARR:n growth rate jatkaa nopeaa kasvamistaan skaalaetujen sekä koronan myötä ja onkin vaikka +30% H2:lla, on MRR joulukuun lopulla jo 1.05M€, ja koko vuoden liikevaihto n. 14.2M.
Joko minulta on jäänyt joku pieni tai suuri palanen ymmärtämättä LeadDeskin raportoinnista tai liiketoiminnasta, jonka takia lukuni ovat pahasti päin prinkkalaa, tai sitten Inderesin ennusteisiin loppuvuodelle on lisättävä runsaasti kunnianhimoa. Pitäisin formeria enemmän todennäköisenä Petrin ollessa todellinen SaaS-analyytikkoguru, mutta jälkimmäistä myös jokseenkin mahdollisena, mutta silti päässäni päällimäisenä kysymyksenä pyörii: miten voidaan 30.6.2020 painaa 810k€ MRR:ää, ja silti ennustaa koko vuoden liikevaihdoksi 12.3M€? Ymmärränkö ja laskenko tämän nyt ihan päin helvettiä?
Itse alan olla niin LeadDesk-uskovainen, että kaipaisin suuresti jotain argumentoimaan loogisen bear casen puolesta - mistä syystä tämä LeadDeskin kasvujuna alkaisi hyytymään, kun organisaatiossa tehdään asioita näin fiksulla tavalla?
Saisiko @Olli_Nokso-Koivisto:lle myös esitettyä kysymyksen/ehdotuksen: miksei konsernin johtoryhmästä löydy yhtäkään puhdasta viestintä- tai markkinointiosaajaa? Mitkä ovat tärkeimpiä lukuja, joita seuraatte sisäisesti määritelläksenne liiketoiminnan ja organisaation suoriutumista? Pelkästään tämä H1-sijoittajaviestintä oltaisiin voitu hoitaa dramaattisesti paremmin, vaikka ymmärräkin, jos esim. MRR-lukujen ja churnien viestinnässä voi olla lakiteknisiä ongelmia.
