Liikenteen voimalinjaratkaisut: sähkö, vety, polttokennot

Tuollainen 3 miljoonan asema palvelee sekä raskasta - että kevyttäkalustoa. Kuinka monta rekan latauspistettä saa 3 miljoonalla? Mikään 350kw latausteho kun ei ole raskaassa kalustossa riittävä, jotta tuloksenteko pysyy yllä vs kilpailevat voimalinjat.

Edelleen, tämä on validi kuva. Vedynjakeluverkoston rakentamisen kustannukset ovat latausverkostoa pienemmät kun isot massat alkavata liikkua.

Nyt eletään vuotta 2023 ja uusien voimalinjojen tulisi näyttää kyntensä. Akkuvoimalinjat ovat olleet raskaalla puolella pettymys. Tässä viimeisin artikkeli aiheesta:

Samaan johtopäätökseen on toki jo aiemmin päätynyt Liebherr, JCB ja Hyundai Doosan. Kuten sanottua, nyt niitä näyttöjä pitäisi alkaa tulla. Vetypuolella niitä on jo mitä esitellä.

9 tykkäystä

Minä puhuin ainakin ihan henkilöautoista. Pitkää matkaa ajavat rekat tekevät ennakoitavaa b2b-ajoa lähes pelkästään, näin olen ainakin itse ymmärtänyt. Tällöin ei ole tarpeen sirotella vetyasemia ympäri maata, tai saa toki niin tehdä halutessaan, kunhan sitä ei tehdä veronmaksajien rahalla.

Pitkien matkojen raskaan liikenteen ajot tehtänee ainakin osin vedyllä tulevaisuudessa, mutta miksi nämä ajot eivät kohdentuisi raskaan liikenteen “hubien”, kuten satamien ja muiden teollisten solmukohtien kautta? Itselläni ei ainakaan ole mitään sitä vastaan, että teollisuuden solmukohtiin rakennetaan isoja vetykeskittymiä, vaikka ihan EU:n tuilla. Tämä on kuitenkin täysin eri keskustelu, kuin rakennella jotain pieniä vetyhuoltoasemia ympäriinsä. Toistan vielä: Saa kyllä siis rakentaa, mutta ei veronmaksajien rahalla. Ei ole mitään näyttöä, että tuollaiseen kannattaa laittaa julkisia rajallisia resursseja.

4 tykkäystä

Näin tämä maailma muuttuu. Muutostilanteessa tarvitaan investointeja ja tukia…kyllä, vetyasematkin niitä tarvitsevat. Kohti vähäpäästöistä liikennettä.

7 tykkäystä

Taisi jäädä vähän torsoksi vedyn osalta

“We are happy to see a timely conclusion to this piece of legislation, 21 months after the proposal was tabled, despite it falling short of what we believe are the minimal industry needs,” said Darko Levicar, Director of Mobility at Hydrogen Europe.

“We believe that by the foreseen AFIR revision in 2026, there will be enough hydrogen cars, vans, buses and trucks on the roads to justify an increase in targets,” Levicar added.

Eli 2026 tehdään välitsekkaus kannattaako vetyyn panostaa jatkossa vai ei. Aika näyttää, itse olen hyvin skeptinen.

2 tykkäystä

Itse tulkitsen kommentin positiivisemmin. Kun verkoston asemavälimatkaa on pidennetty alkuperäisestä suunnitelmasta…2026 voidaan katsoa, mihin osaan tiestöä on sitten tarvetta tihentää sitä😀

3 tykkäystä

https://alternative-fuels-observatory.ec.europa.eu/transport-mode/road/european-union-eu27/vehicles-and-fleet

Tuolta voi katsella eri voimalinjojen rekisteröintejä. Ei tuo kyllä vetyautojen osalta näytä missään kategoriassa mielestä erityisen hyvältä, vaan suorastaan surkealta.

Rekat ladataan Megalatureilla (1000kW ja enemmän). Hinnasta en tiedä, mutta luulisin niitä muutaman saatavan tuolla vetyaseman hinnalla. Voi infota jos jollain parempaa tietoa.

PlugShare sovelluksella voi katsella minkä verran noita henkilöautojen suurteholatureita on esim. Euroopassa. Varsinkin vedyn tankkaupisteisiin verrattuna niitä on todella paljon.

1 tykkäys

Muistutuksena mitä nämä isot toimijat touhuaa vedyn ympärillä.

12 tykkäystä

Niin, ei tiedetä latureiden hintaa mutta siltikkin oletetaan että halvemmaksi tulee kuin vetyjakeluasema?

EU:n vaatimukset jakeluasemille ovat seuraavat: niiden pitää tukea sekä 350bar että 700 bar tankkausta ja jakokykyä pitää löytyä vähintään 1000kg/vuorokausi. Tuo 1000kg riittää 20-28 rekalle tai linja-autolle päivittäin. Vastaavan suorituskyvyn tarjoaminen latureiden avulla ei ole halpaa eikä helppoa.

Suomalaisten asemien hinta viittaa siihen, että suorituskykyä löytyy enemmän kuin tuo 1000kg. Esimerkiksi tässä ruotsalaisten tekemässä diilissä 1500kg ja 2000kg asemien yhteishinta on noin 4.2 miljoonaa euroa:
PS Energi and Resato close deal for two large hydrogen refueling stations in South-Sweden - resato-hydrogen.com

Kuten näet, kapasiteettia löytyy tuntuvasti enemmän. Minkälaisella laturikentällä meinaat saada saman suorituskyvyn? Sen lisäksi nuo 1MW laturit ovat vielä infralle iso haaste. EU:n vaatimus raskaan liikenteen latureille 350KW, joka on varmasti investointiystävällisempi ratkaisu, mutta se on auttamatta liian hidas ammattiliikenteelle vs vedyn tankkaus.

Ja kaiken hyvän lisäksi tuo sama asema palvelee myös pakettiautoja, takseja, henkilöautoja yms jotka joudutaan laturipuolella erikseen tekemään.

Lasketaanpa vähän rahaliikennettä. Hydren tavoitehinta vedylle on 7 euroa per kilo. 700kg per päivä antaa vuodessa liikevaihtoa noin 1.8 miljoonaa euroa per asema. Tämä vaatii sen, että asemalla vierailee vuorokaudessa 14-20 rekkaa/bussia tai 12 rekkaa/dösää ja 10-20 pakettiautoa/henkilöautoa.

Nikola taitaa olla ainoa valmistaja jolta löytyy myyntikamana sekä akkurekka että vetyrekka. Ja jos katsotaan heidän asiakkaiden tilauksia, niin ne on mennyt todella isolla marginaalilla TRE FCEV:lle (luokkaa 3/4 osa). Samankaltaisia suhdelukuja oli Hyvian esityksessä Renault Master Vanin kohdalla, 20% asiakkaista päätyy akkuversioon loput tarvitsevat muun voimalinjan. Sen lisäksi esimerkiksi BMW arvelee, että 30% heidän asiakkaistaan päätyy vetyyn. Eli kyllä tuolle voimalinjalle kysyntää on.

Ei tuo vedynjakeluasemaverkosto enää tunnu niin typerältä.

13 tykkäystä

Uutisia Japanista;

Mazda Joins Research Association of Biomass Innovation for Next Generation Automobile Fuels

Beyond Zero News Release Management Environment Fuel Tohoku Carbon Neutrality

Print

other

Research Association of Biomass Innovation for Next Generation Automobile Fuels
Mazda Motor Corporation

The Research Association of Biomass Innovation for Next Generation Automobile Fuels (“Research Association”) and Mazda Motor Corporation (“Mazda”) are pleased to announce Mazda’s participation as a full member of the association. The Research Association was established on July 1, 2022 by ENEOS Corporation, Suzuki Motor Corporation, Subaru Corporation, Daihatsu Motor Co., Ltd., Toyota Motor Corporation, and Toyota Tsusho Corporation. Mazda’s entry brings the total number of participating companies to seven.

The Research Association promotes technological research on the use of biomass as well as efficient production of bioethanol fuel for automobiles to realize a carbon-neutral society. On October 25, 2022, the Research Association concluded with Okuma Town in Fukushima Prefecture the Basic Agreement on Establishment of New Business Facilities, and launched initiatives aimed at promptly and appropriately resolving challenges faced by the community. The research on improving production technology for bioethanol fuel and using CO2 generated during bioethanol fuel production, which the Research Association has been promoting as part of a range of diverse options for achieving carbon neutrality, coincide with the idea promoted by Mazda of providing more options with its multi-solution strategy, and this synchronicity led Mazda to take the step of joining the Research Association.

Hiroyuki Yamashita, Senior Principal Engineer responsible for technological research at Mazda, said, “We are very honored to have received this invitation from the Research Association of Biomass Innovation for Next Generation Automobile Fuels. Through the Research Association, we will work together with other member companies to promote research and development on production technology for bioethanol fuel and other technologies. We will make every effort to increase the potential of carbon neutral fuels, a promising option for achieving a carbon neutral society.”

In addition, Koichi Nakata, Chairman of the Board of the Research Association of Biomass Innovation for Next Generation Automobile Fuels, stated, “Carbon neutral fuels are a leading energy option for realizing a carbon neutral society. We are delighted that Mazda, which has accumulated considerable knowledge and technology relating to carbon neutral fuels, has become our new partner. The Research Association will further promote research on production technology for bioethanol fuel and the use of CO2 generated during that process.”

7 tykkäystä

Jatketaan hiukan tätä infrastruktuuripakettia.

Faktahan on se, että isoin osa EU -maista on tämän paketin edellä mitä tulee vedyn jakeluinfran rakentamisen suhteen. En enää uudelleen postaa vanhoja uutisia, mutta voin laittaa muutaman uuden.

Tsekkien jakeluverkostosta:
ORLEN Group launches hydrogen refuelling station in Czech Republic
Our ultimate ambition is to build over 100 refuelling stations in Poland, the Czech Republic and Slovakia by the end of this decade, positioning our network as a crucial component of hydrogen transport corridors throughout Europe.

Ja 28 asemaa vuoteen 2030 mennessä. Ja Orlen rakentaa myös Puolaan ja Slovakiaan verkostoa.

Espanja useita hankkeita. Mallorcallakin on jo avattu asema ja siellä pyörii muutama vetydösä…
Calvera Hydrogen to open 8 stations in Spain and throughout Europe (petrolplaza.com)
Spain Plans To Establish 14 Hydrogen-Powered Heavy-Duty Vehicle Stations (fuelcellsworks.com)

Italiaan 36 asemaa vuoteen 2026 mennessä.
Italy: First 36 Hydrogen Stations Financed By The PNRR Have Been Approved - FuelCellsWorks

Hydrogen cars, 36 stations arrive in Italy – Virgilio Motori (italy24.press)

Nämä yhdistettynä jo tännekkin linkitettyihin hankkeisiin muissa maissa, niin meillä on EU:ssa vedynjakelulle selkäranka valmiina jo vuosina 2025-2026. Eli itseasiassa EU:n infravaatimukset ovat vähän talon tavan mukaisesti löysät.

Tavallaan on vähän ajanhukkaa edes keskustella siitä, onko vedynjakeluverkosto tarpeellinen (koska se on jo lähtökohtaisesti EU:nkin mielestä yksi liikenteen tukijalka), tuleeko sitä (sitä rakennetaan jo) ja että se on kallis (Skaalautuu halvemmalla isolle määrälle ajoneuvoja, Deloitten tutkimus johon esim. BMW tukeutuu).

Nyt kun vedynjakeluverkosto vahvistuu merkittävästi vuoteen 2025 mennessä, niin alkaa muidenkin autovalmistajien mielenkiinto herätä vetyajoneuvoja kohtaan. Tutkimusten mukaan siellä, missä jakeluverkosto sen mahdollistaa niin vetyautomyyntien kasvu on aika vahvaa. Joku salamyhkäinen autonvalmistaja on siirtymässä näille markkinoille vuonna 2026.
EKPO Secures Large-Scale Contract For Bipolar Plates From Global Car Manufacturer (fuelcellsworks.com)

Melkein pakko olla uusi tulokas, sillä Toyota/BMW, Hyundai, Honda/GM ja Stellantis (Symbio) tukeutuvat omaan tuotantoon. Ja Renaultilla on Plugin kanssa yhteistyökuvio.

9 tykkäystä

Kiitos erittäin hyvästä tietopaketista. Olen itsekin vähän ihmetellyt noita jatkuvia kommentteja BEV:n kaikkivoipaisuudesta. Kun automaailmaa ja yleensäkin liikkumista katselee globaalisti, ymmärtää ettei tämä ole yhden käyttövoiman peli. Muistutuksena nyt vaan Afrikka, osa Aasiaa, Intia, Venäjä, Lähi-itä jne. On erittäin helppoa huomata, että muutos vaatii aikaa vuosikymmeniä ja eri käyttövoimille on selvä tarve pitkään. Toisaalta, kuten itsekin olet kirjoittanut, uusi entistä kehittyneempi teknologia avaa enemmän ja enemmän mahdollisuuksia myöskin polttomoottoreille. Tähän viittaa mm. tuo muutamaa viestiä aiemmin ollut Japanilaisten autoyhtiöiden konsortio.
Toivoisin yleensäkin ”isompaa ikkunaa” palstan kommentoijille. Maailma on erikoinen ja erilainen. Itsestäänselvyyksiä ei ole. Kiitos vielä ansiokkaista kommenteista.

6 tykkäystä

“Avartakaa näkökulmaanne”, “katsokaa mitä poliitikot sanovat” ja “katsokaa mitä firma X tekee” eivät varsinaisesti ole argumentteja fysiikan lakien suhteen. Minun kaksi edellistä viestiäni keskittyivät systeemitason keskusteluun, jota @Roija hienosti täydensi faktalla systeemitason kokonaistilanteesta tällä hetkellä. Komanneksi uusimmassa viestissäni nostin LUT:n energiatekniikan professorin kommentin rekkojen battery swapeista.

Ei tästä ehkä väittelemällä taas(kaan) kenenkään näkökanta muuksi muutu. Mutta kyllä mielestäni näkökulmaa saisi avartaa itse kukin.

2 tykkäystä

@Ripetirip Mikä fysiikka?

Abb siirtyy polttokenno businekseen:

Next steps for the modular S+ Series, which is being targeted at high-power electric vehicle (EV) charging, critical backup and maritime applications, are for the power to be increased to 200kW, with ownership of the hydrogen unit and batteries moving to ABB once that has been achieved and the product certified.

Boldattuna se naurettavin juttu. Minulle on tälläkin palstalla muutamien kirjoittajien toimesta väitetty että fysiikka ja ajaminen ja vety.

Tosiasiassa todella monet toimijat ovat tekemässä pikalatureita jotka toimivat vedyllä. Kuten ABB. Syy on se ettei yhteiskuntien infra kestä.

Eikös tämän pitäisi olla täysin typerää koska tehdään vetyä ja vedystä taas sähköä jolla pikaladataan akkuautoa? Tämä saattaa olla monessa tapauksessa ainoa tapa hoitaa tehokas pikalataus. Se vaan kumoaa sen väittämän että vedyllä ei kannata ajaa koska fysiikka.

Vetyauto on toki tähän ratkaisuun verrattuna kustannustehokkaampi edelleen tarjoten sen pitemmän rangen ja nopeamman tankkauksen. Mutta semmoista se on.

10 tykkäystä

Sähköauton rangeen tai latauksen kestoon vetoaminen alkaa olla melko väsynyt argumentti.
Range ja latausahdistus koskee lähinnä ihmisiä, jotka ei ole koskaan ajanut sähköautoa.
En myöskään ymmärrä miten vetyauto olisi kustannustehokkaampi.

2 tykkäystä

Näin se on.

Mitä tulee @everlaastia latauskentän hintaan, Sähköautomiehet-podcastissa ABC-Latauksesta vastaavan Olli Tervosen mukaan puhutaan kymmenistä tuhansista. Vaihtelee toki varmasti kohteesta ja kentästä riippuen, mutta miljoonalla saa aika paljon latauskenttiä pystyyn. ABC on myös viime aikoina petrannut ja alkanut rakentamaan tehokkaampia ja suurempia latauskenttiä kohteisiinsa. Rakennustahti on ollut myös nopea. Moniin paikkoihin on myös rakennusvaiheessa mietitty tulevaa tekemällä infra valmiiksi isommille kentille. Kaapelit, perustukset yms.

3 tykkäystä

Kun autoveron tuotto laskee, tässä yksi vaihtoehto tilalle. Verotuottoja kun tarvitaan jatkossakin;

3 tykkäystä

Saksalainen Helmholz-tutkimuskeskus tiedottaa kehittävänsä menetelmää, jolla vety voidaan nesteyttää 40–50 prosenttia pienemmillä energiatappiolla kuin mikä on ollut tähän asti mahdollista. Perinteisen noin yhden kolmanneksen menetyksen sijasta puhuttaisiin siis 15–20 prosentin hävikistä.

Hyödyllisen kuuloinen keksintö.

14 tykkäystä

Toivottavasti onnistuvat. Ongelmaa ei nyt ihan konkreettisesti ole vielä ratkaistu, mutta ainakin on lupaava menetelmä tiedossa.

Saksalainen Helmholz-tutkimuskeskus tiedottaa kehittävänsä menetelmää

Vähän niinkun noiden erilaisten solid state yms akkujen kanssa, kaikenlaisia lupaavia menetelmiä on löydetty joilla on ehkä labraoloissa saatu jotain aikaiseksin. Mutta kaupallistamisen kanssa on ollut toistaiseksi vähän hiljaisempaa.

1 tykkäys

Tuollaiset ylimalkaiset totetamukset kuuluvat autofoorumeille, ei sijoitus. Tuo on niin helppo sitä paitsi puhkaista. Oli vähän siinä ja tässä jaksaako vastata.

  1. Tännekkin linkitetty testi jossa keski-euroopassa ajetaan matkaa FCEV vs BEV. Vetyauto oli lähes 1.5h nopeampi päivämatkassa. Kahden ajopäivän aikaero oli siis lähes 3 tuntia. Se on kuluttajista kiinni haluaako venailla vai ei.

  2. Vetokyky on heikko. Pääsee alle 1/3 siitä mitä ICE-autolla. Lataaminen hankalaa, koska pitää kuorma purkaa perästä sillä läpiajettavia latureita ei ole, eikä niitä kannata tehdä. Ei ole millään lailla kannattavaa. Tästä löytyy materiaalia netistä paljon.

  3. Kylmä syö rangea. Tästäkin testejä paljon olemassa. Varsinkin BMW on puhunut tästä paljon ix5h:n yhteydessä.

  4. Nopea tankkaus nousee iillä arvoon arvaamattomaan jolla ei ole mahdollista ladata kotona. Isoin osa Eurooppalaisista siis…

Väitän että juurikin asiakastutkimukseen perustuu BMW:n olettama, että heidän asiakkaistaan saattaa 30% päätyä vetyyn. Se 30% osuu johonkin tai kaikkiin noista 4 kohdasta. Toyotalla saattaa olla isompi, koska erilainen ostajakunta. Ja autogenreissä tullaan näkemään varmasti eroja.

Tuosta huonosta vetokyvystä vielä. Kyllähän Ford tietää ettei akku sovellu ainoaksi voimanlähteeksi esimerkiksi lava-autoihin. Tällainen tuli vastaan:
Ford Is Getting Serious About Hydrogen Fuel Cell Technology For Super Duty Trucks | CarBuzz

The Blue Oval has filed a patent for underfloor hydrogen fuel cell storage, and it appears to make use of a box frame chassis.

Semmottistii. Se kustannustehokkuus FCEV vs BEV vedyllä ladattuna lienee selvä juttu. BEVi kuski joutuu maksamaan enemmän häviöitä, kun vedyllä ladataan laturin patterit ja siitä sitten autoon, ja tässäkin kohtaa tulee lataushäviöitä. Mutta tästä huolimatta ne tuota tapaa ajaa eteenpäin. Mm. Plug Power on maininnut asian muutamaan otteeseen, että markkinat saattavat olla isotkin.

@Fattsson

Ongelma noissa “kymmenien tuhansien latureissa” on se vaatimaton suorituskyky. Tavallaan ei koskaan puhuta suorituskyvystä, vaan otetaan halvin pönttö mitä löydetään ja tullaan ihmettelemään tällaisen raskaan liikenteen aika isoakin asemaa. On olemassa halvempia vedynjakeluasemia jotka tarjoavat pienempää hintaa ja vaatimampaa suorituskykyä. En itse ole niihin perehtynyt sen enempää, pitää vaan luottaa BMW:n sanaan että niiden asentaminen on kohtalaisen helppoa ja kestää 3 päivää. Pitää jossain vaiheessa kaivella näiden hintoja josko niitä löytyisi jostain.

Mutta tuollainen miljoonaluokan aseman suorituskyky on tällainen. Resato siis toimittaa asemat Ruotsiin jotka aiemmassa viestissä linkitin. Back to back tankkausta isolle määrälle autoja. Ja asema toimii samalla myös raskaan liikenteen tankkaukseen.

7 tykkäystä

Vaatimaton ja vaatimaton. Kyllä se auto latautuu ruoka-tauon aikana. Autoileeko joku oikeasti vaikka Suomen päästä päähän pysähtyen vain minuuteiksi? Ja sinä aikana ei saisi edes vessassa käydä. Pitäähän siinä matkalla Lappiin pysähtyä syömään ja vessaan vähintään pari kertaa. Me taidettiin Leville pysähtyä kolmesti, joista siis kaksi kertaa ruokailtiin.

Mutta kyllä, jos pitää päästä 1000km korkeintaan yhdellä muutaman minuutin tauolla, kannattaa jatkaa haaveilua vaikka sitten vedystä. Ihan liian iso paino kyllä näissä argumenteissa annetaan jollekin kuvitellulle tarpeelle ajaa älyttömän pitkiä matkoja ilman pysähdyksiä.

5 tykkäystä