Varsinkin jos/kun saadaan BEV-autojen- ja latureiden lataus sille tasolle, että niitä on 300km välein riittävästi ja autot lataamaan 150kW teholla kesät talvet niin silloin 3-4 tunnin välein saa isoakullisen tyhjästä täyteen 30minuutissa. Se ei tietysti riitä niille kenen pitää saada matka lappiin 5min kusitauoilla. Suurimmalle osalle ihmisistä tuollainen matkanteko riittää. Nyt lataaminen on vielä hivenen heikko, mutta sellainen 150kW keskitaso ei uskoakseni ole kaukana ja se mahdollistaa kivan matkan taittamisen.
1 tykkäys
Kiva että vaivauduit vastaamaan kysymykseen mitä en kysynyt.
Jaksaisitko myös vastata kysymykseeni, miten vetyauto on kustannustehokkaampi?
Jos tällä kertaa jätetään BMWn toimarin unelma twiitit väliin ja laitat vaikka jotain faktaa. BMW pomon jorinat kuuluu TMn keskustelupalstalle.
1 tykkäys
Onhan tämä aika nollapostaus. Mitäs jos kuluttaja menee Leville moottorikelkkailemaan ja vie sinne oman kelkan? Kuluttajilla on erilaiset tarpeet…
Tämä on muutenkin aika turhaa vänkkäämistä, sillä vedyn jakeluverkoston tarpeen ovat sekä hallitukset (USA, EU, Japani, Kiina jne) että raskaan liikenteen edustajat tunnistaneet. Ja se tullaan siis kattavasti rakentamaan. En itse aio tähän asiaan enää palata, koska ajanhukkaa osaltani, mutta keskustelkaa te muut tästä. 
4 tykkäystä
Minusta tässä keskustelussa on todella hyvää “sapelien kalistelua” BEV vs. FCEV voimalinjoista. En tiedä miten ihon alle vastapuolen näkymykset menevät kirjoittajilla mutta minusta on todella mielenkiintoista saada dataa molemmilta puolilta. Itse kun olen siellä välimaastossa - BEV on tulossa talouden toiseksi autoksi tässä kuussa mutta 2-3v päästä kun toinenkin auto vaihtuu dieselistä johonkin, on toiveissa että FCEV tarjonta (sekä ajoneuvoissa että infrassa) olisi jo riittävän pitkällä.
6 tykkäystä
Akkumateriaalien tilanteesta muutama artikkeli:
”Täyssähköautojen kysyntä on laskenut arviolta noin 75 prosenttia viime kevääseen verrattuna”, kertoo Tero Kallio, Autotuojat ja -teollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Pitkien toimitusaikojen takia silloin tilattuja autoja rekisteröidään edelleen. Esimerkiksi helmikuussa täyssähköautojen osuus ensirekisteröinneistä oli vielä noin 30 prosenttia. Tilausten hiipuminen näkyykin rekisteröintiluvuissa aikanaan viiveellä.
Nämä artikkelithan ovat ristiriidassa keskenään. Kahdessa ensimmäisessä artikkelissa peilataan materiaalien riittävyyttä tavoitteisiin nähden. Kiinalaisten toimijoiden tilauskirjassa taas nähdään se, että tilauskanta on laskenut ja OPC-mainen keinotekoinen pohjahinta on luotu. Ja miksi ne tilauskirjat lithium tuottajilla ovat kutistuneet? Vastaus lienee viimeisimmässä artikkelissa. Nyt vaan on odotettava, että muun Euroopan luvut päivittyvät tilastoihin ajan kanssa, jotta näemme millainen tilanne on muualla. Suomen osalta myyntitilanne on selkeä.
@Jukka_Lepikko Jäi aikoinaan vähän puhe, että palataan myöhemmin asiaan akkuautojen myyntien suhteen. Nyt näyttäisi siltä, että olin oikeassa kun povasin ongelmia kovalle kasvulle. Nyt on autoala toisen murroksen edessä, koska autoista pitää saada tavalla tai toisella hankintahinnaltaan edullisempia vastaiskuna kuluttajien ostovoiman hiipumiselle.
5 tykkäystä
Artikkelissa unohdettu mainita että koko autokauppa on hyytynyt, ei pelkästään sähköautot.
Juttelin erään automyyjän kanssa, joka kertoi että uusien autojen myynti on olematonta. Korkojen nousu on vaikuttanut kauppaan. Ei mikään ihme, 5-7% korolla jokainen voi laskea mitä tulee auton lopulliseksi hinnaksi vaikka viiden vuoden maksuajalla.
5 tykkäystä
Kyllä. Autojen korkea hintataso entisestään nostaa rahoituskuluja nykyisillä korkotasoilla, jotka tuntuvat merkittävästi kohonneina kk maksuina. Autojen hintataso on päässyt nousemaan ajan kanssa, koska vuosikymmenen oli korot lähes nollatasolla. Ja akkuautot on niitä kalleimpia autoja, siksi siellä päässä sukellus on syvin.
Nyt sitten tarvitsee autoalan muuntautua taas kerran, että saavat markkinoille autoja joita kuluttajilla on varaa ostaa. Korkotaso tulee todennäköisesti olemaan korkea tulevaisuudessakin. Kuluttajilla ei vaan ole varaa ostaa 45t€+ autoja tällä hetkellä, pl premium valmistajien varakkaat asiakkaat. Saas nähdä mitä peliliikkeitä mikäkin valmistaja tekee. Renaultin yhteistyö Geelyn kanssa oli varmaan yksi keino saada kuluja alas.
Kaiken järjen mukaan kuluttajilla on varaa ostaa sähköautoja jos jotakin uusia ylipäätään (pl. vähän ajavat taloudet).
Epäilen, että osa ihmisistä laskee jotenkin väärin autoilunsa kokonaiskustannuksia tai vältetään viimeiseen asti pääomariskiä. 35000€ uusi bensa-auto nähdään riskittömämpänä/halvempana kuin 50000€ sähköauto vaikka kilometriperustainen kustannus on aivan eri luokkaa.
3 tykkäystä
Ehkäpä kiinnostava vertailu voimalinjojen CO2-päästöistä erilaisissa energiajärjestelmissä (Norja, Saksa, Romania, Puola). En osaa sanoa lehden/artikkelin tasosta, mutta kuvannee osaltaan, ettei asiat ole aivan yksinkertaisia. Klippi johtopäätöksistä:
So, the choice of the best car in terms of CO2 release depends strongly on electricity generation: for generation from renewable sources, it is a fuel cell car. For generation from fossil fuels, it is the petrol car. For a mixture of both, a battery car is the best if a short cruising range is sufficient. Otherwise, a battery-fuel cell hybrid car is the car of choice.
4 tykkäystä
Neste vähentää päästöjään;
5 tykkäystä
Monenlaista liikkumista…
HYUNDAI ROTEM COMMERCIALIZES HYDROGEN HIGH-SPEED TRAIN
- By Arnes Biogradlija
- March 27, 2023
Through its R&D and business portfolio, which is centered on three business divisions, namely Rail Solution, Defense Solution, and Ecoplant, Hyundai Rotem will pursue the global market. By adapting to the quickly shifting global environment and securing products that include cutting-edge technology based on the 4th industrial revolution, it is concentrating on developing future growth engines.
First and foremost, the development of domestic and international railways is due to a rail solution division based on technology. We are actively entering the market with a focus on high-tech, environmentally sustainable water consumption, and high-speed trains.
Currently, Hyundai Rotem is working to expand the high-speed train market by emphasizing high-speed trains with cutting-edge power distribution. The power-distributed high-speed train, which has a high passenger carrying capacity and quick acceleration and deceleration, is gaining popularity in the worldwide high-speed rail market. Each vehicle that makes up the train is fitted with a power source.
Hyundai Rotem created the HEMU-430X research and development vehicle in 2012 and acquired power-distributed high-speed train technology. With the commercialization of KTX-Joint using this technology in 2021, related competitiveness will rise. It intends to establish a long-term growth foundation by approaching international markets for domestically made high-speed trains based on its successful commercialization performance in Korea.
By creating hydrogen-powered railway trains, Hyundai Rotem helps to reduce greenhouse gas emissions and is already preparing for the future growth of the market for environmentally friendly water use. We hope to construct hydrogen electric trams this year and lay the groundwork for their commercialization through the current hydrogen electric tram demonstration project. When hydrogen fuel cells are operating, the hydrogen-electric tram from Hyundai Rotem filters the air, which has resulted in creating clean air in the city. To further its competitiveness in this area, Hyundai Rotem will develop a series of hydrogen-based railway vehicles beginning with hydrogen-electric trams. We intend to create a 100 km/h class hydrogen fuel cell train in the future. The objective is to create a range of environmentally friendly trains powered by hydrogen, from high-speed trains that can go at 160 km/h to hydrogen fuel cell locomotives.
Also, Hyundai Rotem is a considerably growing market for defense products used abroad, such as the K2 tank. It is promoting unmanned systems that use cutting-edge technology, such as unmanned vehicles like the K2 tank, which is renowned for its ability to compete both domestically and internationally.
The most recent K2 tank is now being mass-produced and has been electrified in Korea. It was successful in exporting to Poland last year, and it has continued to produce successful outcomes like exporting the first full tank ever. Based on this, Hyundai Rotem is attempting to increase the K2 tank market in Europe and the Middle East by focusing on consumers
4 tykkäystä
Lähes tragikoomista, kun kerrot taas kysyntäongelmista BEV suhteen samana päivänä, kun lyödään älyttömän kovat uudet ennätykset tiskiin.
Maaliskuussa Suomessa rekisteröitiin yli 50 % enemmän sähköautoja, kuin missään kuussa aikaisemmin. Ja edelliset ennätyskuukaudet oli tammi- ja helmikuu. 
Maaliskuussa BEV-osuus oli jo yli 37 % kaikista ensirekisteröinneistä. Ja ne sun PHEV on tänä vuonna… taas laskussa, kuten oli jo vuonna 2022. Vetyautojakin rekisteröitiin yhtä paljon Q1 kuin aina aiemminkin… eli 0.
Hyvä huomata, että Mr. Tero Kallion luvut ei sisällä Teslan kysyntää. Se on ilmeisesti sitten ampunu muiden valmistajien kustannuksella katosta? Niin ja Tesloja sai Q1 toimitukseen suoraan varastosta.
8 tykkäystä
Kannattaa nyt katsoa noita lukujakin, eikä pelkästään tuijottaa %. Varsinkin kun mies sanoi, että uusien tilauksia ei ole, vaan vanhojen toimituksia. Ja Teslan tapauksessa myyntiä on kasvatettu reiluilla hinnanleikkauksilla, joita ei voi jatkuvasti tehdä. Millä Tesla seuraavaksi buustaa myyntiä?
Tällaisessa taloustilanteessa automyynneillä ei ole kuin yksi suunta, ja se on alaspäin. Niin kuin ne on mennytkin. Palataan taas parin kolmen kuukauden päästä asiaan. Askelmerkit on selvät
Onhan tilanteen raadollisuus jo Tesla-bulleillekkin härmistynyt:
3 tykkäystä
Vireon ja Quantron yhteistuumin ajamaan Pohjoismaiden raskaanliikenteen vetyistämistä:
Vireonhan oli tosiaan NorwegianHydrogenin tytäryhtiö. Ja tämä poppoo osti suomalaisen HydRen aiemmin tänä vuonna.
Mielenkiinnolla odotan, että kuka ensimmäisenä saa kunnollisen sarjatuotannon käyntiin. Vahvin ehdokas on mielestäni Hyundai, ja onkin odotettavissa että Hyundain raskaanpuolen divisioona siirtyy myös Pohjoismaiden markkinoille.
@Jukka_Lepikko Missä menee Teslan Semi? Vieläkö pidät 50 tuhannen tuotantolukuja realistisena tai pidätkö tuotetta enää ollenkaan kilpailukykyisenä?
5 tykkäystä
Olen tätä aikajanaa piirtänyt mielessäni seuraavasti:
-
2025 - 2035 henkilöautoliikenne sähköistyy nopeasti, kun ensimmäiset 25 000 euron karvalakkimallit tulevat markkinalle arviolta 2025. Tällä aikavälillä täyssähköautojen osuus uusien autojen ensirekisteröinneistä nousee 90 - 95 % välille (3/2023 osuus oli 37 %). Samalla välikauden autot eli hybridit jäävät historiaan. Biokaasuautot kulkevat rinnakkaisena käyttövoimana tänä aikana, mutta niiden osuus jää varsin pieneksi.
-
2030+ vedystä tulee raskaan liikenteen pääasiallinen käyttövoima, kun infra on saatu rakennettua. Suurin osa tuotetusta vedystä kuitenkin tarvitaan edelleen muun vetytalouden kuin liikenteen käyttövoimaksi.
-
2030 - 2035 ensimmäisiä lyhyen matkan matkustajalentoja aletaan lentää vetylentokoneilla. Rahtilaivat alkavat kulkea vedyllä.
-
2030 - 2040 vanhoihin polttomoottoreihin tankataan lähes päästöttömiä synteettisiä polttoaineita, jotka ovat hybridien tapaan välikauden ratkaisu, jolla niiden päästöt saadaan alas. Synteettisten ongelmana on tällä hetkellä vielä korkeat tuotantokustannukset ja se, ettei massatuotantoa ylipäätään ole.
-
2035 - 2045 vety tulee ryminällä rinnakkaiseksi käyttövoimaksi henkilöautoliikenteeseen, kun tuotantoa on saatu nostettua. Sähkö ja vety ovat tämän jälkeen vähän kuin bensa ja diesel eli molempia käytetään rinnakkain.
Katsotaan, miten ennuste kestää aikaa. Työni puolesta kuitenkin seuraan kehitystä aitiopaikalta.
15 tykkäystä
Mielestäni asiallinen yhteenveto ja kerrankin katsottu juttua isosta ikkunasta. Hyvä.
Katselen noita aikajanoja vähän samaan suuntaan. Uskon kuitenkin, että vety-henkilöautojen osuuskin lähtee kasvuun pikkuhiljaa raskaan puolen vetämänä ja jo 2030-alkaen niiden määrä kääntyy selkeään kasvuun. Hyvin merkittäväksi määrä nousee minunkin mielestäni 2030-luvun loppupuolella…
Mielenkiintoista on se, että EU ja Eurooppa ovat olleet BEV-”uskovaisia” ja nyt uusia vetyasemia tulee liukuhihnalta. Siis odotan, että Euroopassa tuo mainitsemasi FCEV/BEV suhde toteutuu loppujen lopuksi suht nopeasti verrattuna muuhun maailmaan.
5 tykkäystä
Tässä on kuitenkin useampi vuosi ennen kuin ennustustenne mukaan vetyautojen osuus alkaa merkittävästi kasvaa. Tuossa ajassa uusia henkilöautoja ostava porukka ehtii ostamaan vielä pari kolme uutta autoa, jotka useilla tulevat olemaan sähköautoja (uusi auto 2-4 vuoden välein).
Mikä olisi se ajuri vetyautossa joka saa sähköautoihin tottuneet ihmiset vaihtamaan vetyautoon?
Hinnaltaan ja käyttökustannuksiltaan vetyautot eivät ainakaan tällä hetkellä näytä pystyvän kilpailemaan akkuautojen kanssa (ioniq 5 55t€ Nexo 80t€), miten lie tulevaisuudessa?
Itse olen nyt vuoden ajellut sähköautolla, enkä keksi ainuttakaan syytä miksi vaihtaisin laiskaan ja vaivalloiseen vetyautoon.
3 tykkäystä
Käyttökustannuksen tai rangen lisäksi kannattaa huomioida käyttäjäkokemus.
Jos ajatellaan autoa ilman pääomakustannusta niin polttoaine saisi olla aika helkutin halpaa, että kaupunkiajossa viitsisi vaihtaa BEVSta polttomoottoriin.
1 tykkäys
Puhumattakaan 40-50 -luvulla olevasta hajautetusta energiajärjestelmästä, joka nojaa pitkälti suureen määrään yksityishenkilöiden kotiakkuja ja BEV:ejä tuomassa joustoa vaihtelevaan uusiutuvien pientuotantoon.
En osaa vielä sanoa, millaisia tarkalleen nuo liiketoimintamallit tuolloin tulevat olemaan yritysten ja kuluttajien välillä, mutta aika vaikea nähdä, että tuollaisesta älykkääseen sähköverkkoon perustivasta järjestelmästä yhtäkkiä ihmiset päättävät, että ei hitsi se oli siistiä sillon ennen vanhaan kun kaikki tapahtui mekaanisesti ja autoissa oli fyysinen tankki polttoaineelle, jota ei voinut elektroneina vapaasti vaan veivailla edes takaisin ilman häviötä.