Liikenteen voimalinjaratkaisut: sähkö, vety, polttokennot

Mitä sinä sekoilet? Kun yllä oli esimerkki miten 1100 sähkörekkaa vaatii ydinvoimalan verran sähköä niin kysyin paljonko 1100 vetyrekkaa vaatii sähköä.
Tässä esimerkissä ei ole vihreää vetyä.

Silloinhan koko kysymyksesi on absurdi, käsitteet ensin kuntoon ja sitten ihmettemään mitä mikäkin tekniikka kustantaa ja kuinka energiatehokasta se on, helppoa?

Lähtötilanne oli absurdi jos aletaan väittämään 1100 sähkörekan vaativan ydinvoimalan verran sähköä, mitä todellisuudessa ei vaadita.
Mutta ei tästä sen enempää.

2 tykkäystä

Kun täällä on aika voimakas jakolinja vety- ja akkuautojen välillä niin miten pitää suhtautua tulossa olevaan Honda CRV:en, joka on plug-in FCEV?

4 tykkäystä

Se on miten asian näkee. Jos sinulla on 1100 rekkaa laturissa kiinni ottamassa 1MW/laturi niin se ottaa voimalanverran sähköä. Mutta kun suurin osa rekoista on ajossa, niin silloin rekkoja pitää olla huomattavasti enemmän kuin 1100, jotta latureissa istuisi se 1100.

Viisaammat osaa arvioida paremmin, että mikä se suhde mahtaisi olla, mutta jos esimerkiksi 90% on ajossa ja 10% latauksessa, niin 100k rekan määrällä latureissa olisi jo 10k. Suomen kaikkien ydinvoimaloiden teho on 4400MW, millä lataisi sen 4400 rekkaa. Kun yhdistetään Suomen ja Ruotsin ydinvoimalat saadaan teille 100k sähkörekkaa? Melkoinen homma on sähköistää koko Euroopan rekkakanta. Kuten sanoit, absurdia.

Halusit ilmeisesti vetää johtopäätöksen, että olisin vetyfani, kun ajattelen kriittisesti rekkojen sähköistyksestä. Olen kuitenkin myös yhtä kriittinen vedyn suhteen. En kuitenkaan pistä pahaksi, että tulevaisuus todistaa, että jommassa kummassa, tai vaikka molemmissa, onnistuttiin. Ei ole rahaa kiinni suuntaan eikä toiseen.

2 tykkäystä

Kotimaan liikenne kulutti Suomessa polttoaineiden muodossa energiaa vuonna 2021 noin 170 000 TJ (47 230 GWh) , josta tieliikenteen osuus oli noin 93 prosenttia (Tilastokeskus, energiatilastot). Liikenteen osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta oli vuonna 2021 noin 15,5 prosenttia.

Olkiluoto 3 tuottaa n. 12 TWh energiaa eli noin neljällä isolla ydinvoimalalla saadaan riittävästi energiaa kaikelle Suomen tieliikenteelle. Toki energiaa pitää säilöä ja kuormaa tasata ja varmaan siirtoverkkoja kehittää mutta en kyllä näe miten se olisi jotenkin ylitsepääsemätön tehtävä.

Tässä esimerkki kuinka vedynjakelu skaalautuu linja-automaailmassa. 52 bussia ja vain kaksi jakeluasemaa.

Tässä toinen:

Kyllähän tuo raskaiden akkuajoneuvojen infran skaalaaminen maksaa paljon vs vety. Täällä on jätkät naama vakavana sanonut, että apsin laturit maksaa joitain kymppitonneja kipale. Ehkä niin, mutta silloin verrataan omenoita päärynöihin. Vetyasemalla saadaan omenat ja päärynät.

Nyt kun vedynjakeluasemia pikkuhiljaa alkaa olla ja myös ajoneuvotarjontaa, niin tilauksiakin on alkanut tulla. Kiinassa oli kaiketi maaliskuu tilauksien suhteen kova kuukausi, mutta lukumääriä ei minulla ole vielä jakaa. Joutuu hetken vielä odottamaan.

8 tykkäystä

7 tykkäystä

Faurecialta 700barin tankkijärjestelmä raskaaseen kalustoon. Lupailevat että kapasiteettia on 80% enemmän kuin 350barin tankeilla.

Sen lisäksi uutisessa on konttimallinen vedyn säilöntä- ja jakelujärstelmä, jonka kapasiteetti on maksimissaan 1 tonni vetyä.

3 tykkäystä

https://www.hydrogeninsight.com/transport/nobody-wanted-a-hydrogen-vehicle-all-1-600-requests-for-dutch-zero-emission-truck-subsidies-were-for-battery-electric-models/2-1-1434803

Tuli tämmönen vastaan.

Sähköautojen yksi iso vahvuus on tuo valmistamisen helppous. Osia on vähän, huoltaminen on simppeliä, jne. En näe kovin isoa markkinaa tuollaiselle vempeleelle mm. tämän takia.

Edit. @everlaastia
Kysytkö tosissasi, miksi sähköautot on kalliita? No, kerrataan. Sähköautoissa kallista on akku. Perinteiset ICE-osaamisella ponnistavat firmat eivät (ainakaan vielä) ole välttämättä saaneet hyviä diilejä akkumateriaaleihin, ja myös esim. oppimiskäyrät lienevät sähkövoimalinjan osalta valmistusprosesseissa muutenkin aluillaan. Sitten taas Teslan EV:t voisivat olla kyllä halvempiakin. Tainnut vaan olla se tilanne, ettei ole ollut tarvetta myydä halvemmalla.

Voi olla että ko maassa ei ole vielä tarjontaa vetyrekoilla. En ainakaan tunnista ketään toimijaa joka sinne voisi toimittaa nyt lähiakoina. Esim. Hyundai ei ole vielä astunut tuonne. Toki myönnän, että en lukenut tarkemmin, mille ajanjaksolle nuo tuet on haettavissa.

Jokatapauksessa nyt noiden zero emission vehkeiden kysyntä alkaa kasvamaan aika paljon:

Suhdelukuja en tiedä voimalinjojen välillä, mutta kysyntää on nyt q1/23 aikana ollut yhtä paljon kuin koko vuonna 2022. Quantronillahan on lievä kytkös Norwegian Hydrogenin kautta Suomeenkin.

Mutta kerroppa ystävä hyvä, jos akkuajoneuvot on kerta niin helppoja valmistaa, niin miksi ne on sitten niin kalliita?

Akun koon kasvaessa autojen hinta jatkaa :arrow_up:

Ei se vaan taida olla niin yksinkertaista.

Nikola saanut kasaan ensimmäiset sata tilausta Tre FCEV:n osalta. Saas nähdä pystyykö yhtiö myös toimittamaan ne… :orangutan:

5 tykkäystä

@Ripetirip

Niin, ei ne ole niin kauhean helppo valmistaa koska akku on niin kallis. Ja lisääntynyt paino tuo lisähaasteita muulle autolle.

En ennalta hautaisi tuota Hondan konseptia, koska sama lähestymistapa on myös ranskalaisilla pakettiautovalmistajilla.

Noista Kiinan raskaanliikenteen myyntimääristä numeroita:

FCEV voimalinjan osuus NEV-rekoissa Q1/23 noussut jo yli 6%:n. Viime vuonna se oli luokkaa alle 1%. Vaikka luonnollisesti heilunta kvartaalista toiseen vielä on isoa, niin kokonaiskuvassa vetyvoimalinjojen menekki on kyllä vahvassa kasvussa :arrow_up:

Raskas phev on dööd.

4 tykkäystä

CATL päättänyt näemmä laittaa omat tulevaisuusvisiot uusiksi. Saa nähdä, paljonko tässä on värikynää.

6 tykkäystä

Mersun prototyyppi Unimogissa vetykäyttöinen polttomoottori:

5 tykkäystä

Muutos on ovella…3-5 v ja raskasliikenne on erilaista…

7 tykkäystä

Tietoa kerätty akkuautojen akkukapasiteetin muutoksista pikalataus tilanteissa vs hitaasti lataus. Vähän sille näyttää, että pikalataus kuluttaa akkua merkittävästi enemmän. Tämä toki ei ollut yllättävä tieto mutta vaatii lisää tiedonkeruuta. Voi olla, ettei nykyiset akut sovellu kovaan käyttöön. Tarkoitan että jos ajoneuvoa joutuu lataamaan pikalatauksella joka päivä.

9 tykkäystä

Toyotan vetyvoimalinja on nyt ready to go myyntiin rekka OEM:lle jenkeissä:

  • CARB Executive Order certifies Toyota’s heavy-duty fuel cell electric powertrain kit as a Zero-Emission Powertrain (ZEP)
  • Allows qualified heavy-duty truck manufacturers using the fuel cell electric powertrain kit to be eligible for incentives
  • Toyota plans to begin assembly of new, more efficient fuel cell modules for hydrogen-powered, heavy-duty commercial trucks at its Kentucky plant later this year

En ihmettelisi jos kohta ilmaantuisi myyntiin Kenworthin 40 tonnin rekka. On tuo Toyota aika hyvissä asemissa tässä murroksessa. Ne aloitti tuotantotilojen muokkauksen jo viime vuonna, ennen IRA:n läpimenoa ja kohta on tuotanto käynnissä. Tätät voimalinjaa tehdään jo nyt myynnistä poistuneen Toyota Avalonin entisellä tuotantolinjalla… Voipi sanoa että Toyota on muita legacy-valmistajia aika monta vuotta edellä, koska Hyundaillakin on tiettyjä haasteita. En tiedä onko Nikolasta mihinkään.

Jonkin verran tuolle vedylle löytyy mielenkiintoa Saksassa myös henkilöautopuolella. Menee aika yksiin BMW:n arveluiden kanssa.

10 tykkäystä

Raskaalla puolella pikalataus on haaste koska kaikki lataus tullaan suorittamaan pikalatauksella. Henkilöautopuolella hidaslataus tulee olemaan vallitseva lataus.

3 tykkäystä

Yksi iso poikkeus tuohon hitaasen lataamiseen ovat he, joilla ei ole mahdollista ladata kotona. Käsittääkseni iso osa eurooppalaisista asuu muussa kuin omakotitalossa.

Ja näistä iso osa ei tule net zero maailmassa tarvitsemaan omaa autoa. Aika lillukanvarsia aina puhua jostain kaupungissa asuvista autoilijoista, jotka ajavat satoja kilometrejä putkeen usein. Tuo on täysin marginaalinen ihmisryhmä jo nyt, silti me täällä aina puhutaan niistä myös tulevaisuusvisioissamme.

1 tykkäys