Tämän palstan otsikkona on liikenteen voimalinjaratkaisut. Wikipedian mukaan voimalinja tarkoittaa 1. Sähköverkon näkyvää osaa eli ilmajohtoa ja pylväitä tai maajohtoa. 2. Voimalinja tarkoittaa voimansiirtoa energialähteestä vetäviin pyöriin. Tällä palstalla keskustellaan jatkuvasti käyttövoimasta: fossiiliset nestemäiset, maakaasu, vety, sähkö, ammoniakki… Olenko ymmärtänyt jotakin väärin? Miksi nämä foorumupoliisit eivät poista 90 % viesteistä, koska ne tuntuvat menevän aiheesta ohi?
2 tykkäystä
Itse näen että voimalinjassa on mukana voimantuotanto ja voimansiirto olisi siitä eteenpäin. Mutta sanojen semantiikasta huolimatta avausviestissä kirjoitin aikanaan seuraavasti.
Minun mielestä viestit ovat siis hyvinkin ketjun tarkoituksen mukaisia.
9 tykkäystä
7 tykkäystä
Tämän ketjun perusteella voisi kuvitella, että vetyajoneuvojen (autot, bussit & rekat) myynnissä olisi jonkinlaista kasvua. Todellisuus on kuitenkin toinen. Vetoajoneuvoja myytiin 1-4/2023 globaalisti 11,5 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Tuo kaikkien valmistajien yhteenlaskettu myynti neljän kuukauden aikana on pienempi, kuin mitä Tesla myy sähköautoja yhdessä päivässä.
Puolet myynnistä tulee Etelä-Koreasta (2250 kpl), Euroopassa myytiin 207 vetyajoneuvoa, laskua vuoden takaa -27.6%.
Lisäperspektiiviä globaaliin vetyajoneuvojen myyntiin: Suomessa myytiin 1-4/2023 90 % enemmän täyssähköisiä henkilöautoja, kuin mitä koko globaali vetyajoneuvojen myynti on.
8 tykkäystä
Vety on edelleen täysin marginaalinen käyttövoima. Odotan, että 2030-luvulla raskas liikenne, laivaliikenne ja osin lentoliikenne voisi hyödyntää vetyä jossain määrin käyttövoimana sähkön rinnalla. Henkilöautoliikenteessäkin sen osuus voi vuosikymmenen alussa olla luokkaa 2 % eli sama kuin kaasuautoilla nykyään.
Pelkän infran rakentaminen vaikkapa Suomeen vie vähintään 5-10 vuotta. Nykyiset vedyn tuotantolaitoksiin tehtävän investoinnit alkavat tuottaa kunnolla noin 10 vuoden päästä ja alussa tuotanto tarvitaan todennäköisesti pääosin teollisuuden tarpeisiin.
Vedyn hyöty on lähinnä siinä, että jos sitä kyetään tuottamaan vihreällä ylijäämäsähköllä, niin se tarjoaa keinon varastoida aurinko- ja tuulienergiaa. Toisaalta se vähentää riippuvuutta tietyistä maamineraaleista ja on nopea tankata.
3 tykkäystä
Tuulivoimalle vety on erittäin tärkeää, koska ilman vedyn vaatimaa sähkönkulutusta tulevat suuret määrät tuulipuistoja tuottaisivat sähköä negatiivisilla hinnoilla, eikä niiden käyttö olisi millään tavalla kannattavaa ainakaan markkinavetoisesti.
6 tykkäystä
”Vety on marginaalinen käyttövoima”…tällä hetkellä kyllä. Jokainen käyttövoima on ottanut aikansa…sähkökin liikenteessä liekö yli 100 vuotta. Nyt vahvassa kasvussa ja iso käyttövoima jatkossa. 2020 luvulla vedyn käyttö lähtee kunnolla liikkeelle liikenteessä…raskaasta liikenteestä alkaen. AFIR-yksi merkittävä tekijä EU:n alueella.
Joo, tarkastin asian…ensimmäinen sähköauto 1886…Karl Benz
4 tykkäystä
Tarkennetaan sen verran, että 2020-luvulla vetyasemia ym. toki varmasti jo rakennetaan. Menee kuitenkin pitkälle 2030-luvulle saakka ennen kuin vedyllä on jollain tapaa merkittävä rooli raskaan liikenteen, laivaliikenteen ja lyhyiden lentomatkojen polttoaineena. Olen käsityksessä, että alkuvaiheessa kaikki liikenevä vety tarvitaan teollisuuden käyttöön eikä liikenteen polttoaineeksi.
Vedyllä on tiettyjä etuja verrattuna sähköön, kun puhutaan nimenomaan raskaista kuljetuksista. Ensinnäkin ympärivuorokautisessa ajossa olevat rekat eivät kestä seistä pitkiä aikoja latauksessa. Toisaalta kovassa käytössä akkujen kapasiteetti heikkenee luultavasti tavanomaista nopeammin (vrt. henkilöauto seisoo keskimäärin 97% ajasta käyttämättömänä).
Lisäksi kuljetuksia on ajettava myös kovilla pakkasilla. Rekoilla on tarve päästä se 1000km yhteen putkeen ilman pitkiä taukoja välissä. Lisäksi kukaan ei ole tainnut vielä rakentaa suomalaiset mitat täyttävää sähkörekkaa (Tesla Truck ei ole tällainen).
6 tykkäystä
Kiinan markkinoille pukkaa avointa kartellia BEVien hintojen suhteen…
Tesla and Chinese rivals signal EV price war truce in ‘socialist values’ pledge
Juu, Kiinassa kaikki on vähän toisin. Jos homma ei ”rokkaa” niin apu on lähellä. Valtio tulee apuun.
H2View june magazinen mukaan siellä 2019 asti katseltiin, että yksityiset yritykset pystyvät hoitamaan HRS (hydrogen refuelling stations) rakentamisen.
Kehitykseen ei oltu tyytyväisiä ja sitten maaliskuussa 2022 päätettiin, että Kiinan johtava energiayhtiö ”astuu remmiin”. SINOPEC on nyt rakentanut 40-50 asemaa ja vuoden 2025 lopussa asemia on sillä vähintään 1000 kpl. Se antaa kyllä FCEV-kalustolle suht nopeaa kasvun varaa. Varsinainen rakennusasian hoitaja on SINOPECin tytäryhtiö New Star Hydrogen. Lopullisena tavoitteena on maailman tihein vetyasemaverkosto.
4 tykkäystä
Tässäpä hyvä artikkeli Mercedeksen Ecitaro vetybussin kylmätesteistä Alpeilla. Voimalinja on plug in fcev. Kenno on Toyotan pikkuinen 60kw:n kenno ja iso akku. Yllättävän positiivinen tarina. Lukusuositus.
4 tykkäystä
Oletko lukenut autofoorumilta vai onko joku taho sanonut, jolla sijoitukset munia myöten EV-busineksessä, että kaikki liikenevä vihreä vety menisi teollisuuden käyttöön? Se on väärä olettama.
Noita vihreän vedyn projekteja/tuotantolaitoksia pitää aina katsella kohde kerrallaan mihin se vihreä vety on tarkoitettu. Niitä on ainakin kolmenlaisia.
- Suoraan teollisuuden käyttöön. Yleensä nämä on niitä todella isoja tulevaisuuden projekteja.
- Tuotanto jaetaan laaja-alaisesti tarvitsijoiden kesken. Monet nykyiset projektit ovat tällaisia. Olen monesta lähteestä lukenut, että tällä tavoitellaan nopeata kaupallistumista. Yksinkertaisesti kysyntää on enemmän.
- Liikenteen käyttöön. Pääasiassa pienempiä lyysereitä joiden tuotto riittää lähitulevaisuudenkin tarpeisiin. Nämä on pieniä ja ketteriä projekteja vetää läpi. On isompiakin projekteja, joiden palolanka on sitten pitempi mutta vaikutukset isompia.
Esimerkki vedystä joka tulee niin liikenteen kuin teollisuudenkin käyttöön:
Esimerkki isosta vain liikenteen käyttöön tulevasta projektista. Kesäkuussa on viimeksi päivitetty projektin tietoja ja muistaakseni se valmistunee näillä näkymin -27. Tämä on iso projekti jolla on merkittävä vaikutus keski-euroopan vetyliikenteelle.
Eikä kannata unohtaa että meidän koto-Suomessakin on useampi toimija jotka aktiivisesti ajavat liikenteeseen vetyä. Ja osa niistä on hyvinkin vakavasti otettavia toimijoita. Myös plugin jättihankkeissa osa vedystä menee liikenteen käyttöön.
Tässä viimeisin artikkeli koskien Kiinan vetyliikennettä.
Yang Kai, vice-president of United Fuel Cell System R&D (Beijing), said the fuel cell vehicle sector has started to pick up speed. He said that the market is expected to reach 100,000 units a year by 2025.
Vety tulee kovaa liikenteeseen muutaman vuoden päästä.
9 tykkäystä
Erittäin mielenkiintoinen juttu koskien vedyn käyttöä maansiirtokalustossa.
Edit: Näinhän näitä kannattaisi ajaa sisään…
6 tykkäystä
Globaalia toimintaa😀
4 tykkäystä
EU kannustaa investointeja raskaan liikenteen zero emission kalustoon nostamalla niiden painorajoja.
The current Weights and Dimensions Directive sets the maximum weight length, width and height for heavy-duty vehicles. Today’s proposal revises these rules to allow additional weight for vehicles using zero-emission technologies, as they tend to increase a vehicle’s weight. This will incentivise the take-up of cleaner vehicles and technologies. Once the technology develops and and zero-emission propulsion systems become lighter, thanks also to the use of aerodynamic devices and cabs, cleaner vehicles will benefit from additional loading payload in comparison to conventional lorries.
4 tykkäystä
Minuakin on häirinnyt tämä otsikko. Otsikon mukainen aihe nimittäin kiinnostaisi, mutta siitä ei ketjussa juurikaan puhuta (varalta tulee kuitenkin aina kurkattua viestit läpi). Ehkä otsikon voisi päivittää vastaamaan ketjun sisältöä?
1 tykkäys
http://www.autowiki.fi/index.php/Voimalinja
Eli mikä se aihe tarkalleen on, josta haluaisitte täällä keskustella? En ymmärrä alkuunkaan näitä teidän kommentteja. Haluaisitteko puhua erilaisista vetoakseleista? Haluaisitteko sijoittaa johonkin kytkinvalmistajiin, mutta ette tiedä kenen kytkin on paras?
7 tykkäystä
Jotenkin itse käsitän otsikosta, että aiheena olisi esim. vetyautojen tankkaamiseen/sähköautojen lataamiseen liittyvä infrastruktuuri.
Ahaa! No se keskustelu kyllä mielestäni sopii tänne, mutta valitettavasti sitä käydään lähinnä Zaptecin, Kempowerin ja muiden vastaavien ketjuissa, ja tänne jää vain vetytankkauksesta unelmointi. Syy on jotakuinkin tämä:
Aussit ovat kuitenkin yksi vedyntuotannon keskeisimmistä maista, jossa vetyä on myös paljon lobattu maan hyvien olosuhteiden kautta. Tuohon kun vielä ympätään kotona tapahtuva EV-lataus ja kotona tapahtuva vedyn tankkaus, niin kuva alkaa olla melko surullista katseltavaa tietyille tahoille 
3 tykkäystä