LähiTapiola
on hakenut Helsingin käräjäoikeudelta Stockmannin saneerausohjel-
man muuttamista siten, että saneerausvelan määräksi vahvistettaisiin
välimiesoikeuden päätöksen perusteella 19,3 miljoonaa euroa. Stock-
mann, Stockmann AS ja valvoja vastustivat hakemusta, koska vaadittu
summa on edelleen kiistanalainen. Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat
hylänneet LähiTapiolan hakemuksen. LähiTapiola on hakenut muutok-
senhakulupaa korkeimmasta oikeudesta.
Katsauskauden jälkeen helmikuussa Stockmann ja saneerausohjelman
velkoja
Tampereen Seudun Osuuspankki ovat sopineet kokonaisrat-
kaisusta, joka päättää osapuolten väliset saneerausohjelmaan liittyvät
riidat. Sovintoratkaisun toimeenpano edellyttää, että tuomioistuin
vahvistaa saneerausohjelman mukaisen maksuohjelman muutoksen.
Muutoshakemus on jätetty Helsingin käräjäoikeuteen.
Lainaus Stockmann esitys avoinna olevista jutuista Onko nuo jutut"taputeltu" ? Lähitapiolahan hakee muutosta saneerausohjelmaan ja tähän asti oikeusasteet eivät ole muutosta hyväksyneet tekstin mukaan.Korkeinta oikeutta siis odotellaan.
Tampereen seudun op ja Stokka ovat sopineet keskenään,mutta käräjäoikeus hyväksyy muutoksen.Onko se “läpihuutojuttu” ? Ei ainakaan Lähitapiolan tapauksessa.Mitäs sitten, jos käräjäoikeus ilmoittaa “muutosta ei hyväksytä” Meneekö valittamiseksi ?
Ilmeisesti kynnys muuttaa saneerausohjelmaan sovittuja periaatteita on korkea.
Nää asiat on käyty moneen kertaan läpi, suosittelen että luet viestejä viime syksyltä.
Käräjäoikeus hyväksyi jo muutoksen toiseen Tampereen caseen joka soviteltiin syksyllä joten vaatii aikamoista näkemyksenottoa epäillä etteikö tämä muutos mene läpi kun koskee samaa kiinteistöä/riitaa.
Case Lähitapiolasta olen kirjoittanut kattavasti tässä ketjussa.
Hienoa että Tampere on nyt taputeltu, ja avoimia riitoja enää kaksi kappaletta. Elefantti syödään pala kerrallaan.
Aikoinaan summeerasin tuota Lähitapiolan / Ainoa casea, ainakaan itse en kykene näkemään varsinaista logiikkaa Tapiolan vaateiden taustalla miten se erityisen radikaalisti poikkeaisi verrattuna muitten vuokralaisten tilanteesta.
Liiketoimintaa harrastavan kiinteistösijoittajan asiakas joutui velkasaneeraukseen ja sen mukaan toimitaan. Lähitapiola ilmeisesti vetoaa jotenkin että eivät olisi lähteneet Ainoa-projektiin ilman Stockmannia, mutta faktisesti Stockan tilat ovat pieni osuus kokonaisuudesta, niistä Stockan tiloista 1/4 on nyt vuokrattu muille tahoille (myyty Stockan herkku), ja itse asiassa Stockmann ainakin toistaiseksi jatkaa liiketoimintaa tiloissa joissa se on vuokralla. Alla linkin takana lisää.
Nordikan tapausta ei voi pitää yhtään vakaammalla pohjalla olevana. Linkin takaa voi kerrata miten Nordika kehuu kiinteistöhankintaansa (2017, myyjänä Varma ja Tristan). Houkutteleva mikrosijainti ja tekninen laatu, “solid high quality portfolio”, “long ans stable tenants”. Maailma muuttuu, ja asiat myös.
Itsekin aina toivon että omat liiketoimintani (osakemarkkinoilla) menisivät kuten itse toivon, ja yritysten arviot tulevaisuudestaan pitäisivät paikkansa. Sen olen kuitenkin oppinut, että näin ei ole, ja valintoja tehneen pitää kantaa vastuunsa. On niitä kiinteistösijoittamisessakiin vaikka välillä saattoi tuntua toisin, mutta kaikesta huolimatta vuokranantajille on yhä kiinteistönsä, joissa harrastaa liiketoimintaa.
Nordika on käsittääkseni saanut vuokrattua kaikki Stokkan tyhjät tilat Takomotieltä muille joten tämäkin heikentää heidän casea.
Lähitapiolassa on kyse isoista asioista ja jos Lähitapiola haluaa pitää Stokkan jatkossakin siellä asiakkaana niin sovun on löydyttävä, olen selvitellyt asiaa ja parteilla on toimiva kommunikaatio ja olemassaoleva asiakassuhde joten uskon tämänkin ratkeavan oikeuden ulkopuolell.a
Osaatko @Rauli_Juva (tai miksei joku muu) sanoa mitä Stockan rahavirtalaskelmasta löytyvä “Maksetut verot liiketoiminnasta” pitää sisällään? 50 M€ verot ovat aika melkoiset tulokseen nähden ja Q4 tätä tuli nyt 30 M€ lisää mikä söi kassavirtaa aika paljon. Ovatko nämä jotain viime vuoden kiinteistömyynteihin liittyviä juttuja?
RAHOITUS JA KASSAVIRTA
Rahavarat olivat joulukuun lopussa 137,5 (167,9) miljoonaa euroa ja
neljänneksen alussa 108,0 (140,2) miljoonaa euroa. Neljännen vuosi-
neljänneksen kassavirta oli 29,5 (27,8) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan
kassavirta kasvoi parantuneen kannattavuuden ja alhaisempien varasto-
jen ansiosta, mutta vuonna 2022 tapahtuneesta kiinteistöjen myynnistä
ja takaisinvuokrauksesta johtuvat veromaksut vaikuttivat kassavirtaan
negatiivisesti.
Lainaus tilinpäätöstiedote.
Aamariraportti Stockkan tuloksen jälkeen, tavoitehinnan lievä nosto
Inderes: 3,1 EUR (Lisää) → 3,2 EUR & Lisää
Rakennemuutoksen potentiaali tarjoaa kohtuullisen hyvän tuotto-odotuksen
Stockmannin kerrottua 2023 lopulla strategisesta arvioinnista tavarataloliiketoiminnalle, näemme osien summa-mallin parhaimpana arvostusmetodina. Arvioimme yhtiön arvon ilman tavarataloja olevan noin 4 euroa per osake. Tässä tulee tosin huomioida tavaratalojen mahdollisten rakennemuutosten toteutumistapaan ja aikatauluun liittyvä epävarmuus. Kokonaisuutena tuotto-odotus on mielestämme kohtuullisen hyvä, ottaen huomioon todennäköisesti tänä vuonna toteuttava ainakin jonkinlainen muutos tavaratalotoimintojen suhteen. Nykyrakenteella, vuokraveloilla ja kassalla oikaistuna arvioimme Stockmannin 2024 P/E luvun olevan noin 13x ja EV/EBIT:n 9-10x. Nämä ovat yhtiölle jo suhteellisen korkeita, joten tuottopotentiaali on lähinnä mahdollisessa rakennemuutoksessa. Emme myöskään odota merkittävää tuloskasvua ja pääoman tuotto jää ennusteillamme tuottovaatimuksemme alle, joka korostaa rakennejärjestelyjen tarvetta ja niiden roolia osakkeen tuotto-odotuksessa.
Kuuntelin sujuvasti, mutta en ymmärtänyt, en löytänyt tubesta, kun sieltä olisi voinut saada jonkinlaiset tekstitykset. Tuskin mitään uutta ja ihmeellistä, mutta jos ruotsia taitava sai tuosta jotain kivaa irti, niin kiva, jos voisit referoida.
Tässä Dagens industrin jutussa puhutaan myös Stockmannista.
Lyhyt pätkä artikkelin lopusta koskee Stokkaa, jossa Dagens Industriin analyytikko Johan Wendel näkee ostomahdollisuuden yhtiössä ja hän sanoo myös, että yhtiön pitäisi siirtyä Tukholman pörssiin, koska siellä on paljon ruotsalaisia sijoittajia, jotka olisivat kiinnostuneita Lindexistä.
Epäsuosittu mielipide Inderesin foorumilla, mutta itse en niin välittäisi luopua Lindexistä Tukholman pörssiin.
Stockmannin nimen muuttaminen on ihan OK ja toisi enemmän näkyvyyttä, mikä Stockmann on tänä päivänä.
Lindex on kuitenkin kohtuullisen keskikokoinen Tukholman pörssissä. Suomessa paljon näkyvämpi. Tukholman pörssissä on liikaa vaihtoehtoja siihen, että Lindex erottuisi edukseen.
“– Tämä on hieno mahdollisuus tavoittaa uusia kansainvälisiä asiakkaita, sanoo Lindexin Suomen, Baltian ja Keski-Euroopan maajohtaja Kirsi Rauhala tiedotteessa.”
