Tämä on SEB:llä bull skenaario, ja sille tavoitehinta 5,9eur. Eli jos Lindex pystyisi toistamaan 2021 tuloksen (Q1 jälkeen näyttää että Lindex ei toista vaan parantaa) ja retail pystyisi nollatulokseen (Q1 jälkeen täysin mahdollinen)
Edit: tässä Hki tavaratalon hinta oli 500meur, toteutunut 400meur, eli voidaan laskea tavoitehintaa 100meur kassan edestä = 0,5eur
Sikäli mikäli tuottovaatimus on vakio, ei tuo kiinteistön myynti laske arvoa noin paljoa, koska vuokrat laskevat myös ja sopimus oli 20 v.
Ja todettakoon nyt vielä että olisi aika erikoista jos konsernin liiketulos 2022 ei olisi parempi kuin 2021 kun Q1 jälkeen ollaan 17 M€ edellä (ja 2021 oik. liiketulos oli 68.5 M€).
Tämä on ihan mielenkiintonen kysymys, että mikä on taatuman vaikutus vaatekauppaan tai luksustuotteisiin tai tavataraloihin. Toki tätä keskustelua seuratessa tuli mieleen, että tästä on varmasti todella paljon tilastoja ja lukuja olemassa, jotta ei tarvitse täysin ilman infoa täällä keskustella.
Kun katsoo Stockmannin vuosikatsauksen vuodelta 2009 niin huomaa, että tavaratalojen liikevaihto supistui 12 % finanssikriisin jälkimainingeissa, mutta toisaalta ihan mielenkiintoinen ja hauska lainaus raportista:
Maailmantalouteen syksyllä 2008 iskenyt kriisi syveni alkuvuoden 2009 aikana. Eräiden Stockmann- konsernin keskeisten toimintamaiden valuuttojen devalvoitumiset, jotka tapahtuivat edellisen vuoden lopulla, vaikuttivat osaltaan kulutuskysyntään Venäjällä, Ruotsissa ja Norjassa. Venäjän taloutta painoi tämän lisäksi erityisesti öljyn hinnan nopea lasku. Baltian maissa koettiin suoranainen romahdus, kun täydestä nousukiidosta törmättiin suoraan talouden koviin realiteetteihin. Seurauksena oli monilla aloilla kysynnän täydellinen pysähtyminen, työttömyyden kasvu ja julkisen talouden nopea kriisiytyminen. Suomessa vienti kääntyi voimakkaaseen laskuun globaalin kysynnän heikentymisen seurauksena. Heijastusvaikutukset ulottuivat nopeasti koko Suomen talouteen. Vuoden viimeisellä neljänneksellä alkoi näkyä merkkejä laskun pysähtymisestä erityisesti Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän markkinoilla. Baltian maissa tilanne jatkui vaikeana, eikä näköpiirissä ole talouden kovin nopeaa toipumista. - // - Liiketoimintayksiköistä Lindex menestyi kriisistä huolimatta erinomaisesti, kasvatti myyntiään, teki kaikkien aikojen parhaan tuloksensa ja jatkoi laajentumistaan sekä tutuilla että uusilla markkina-alueilla
Kuriositeettinä että myös H&M:llä oli suhteellisen vahvaa kasvua vuonna 2009.
Eurostatin julkaisusta selviääkin, että finanssikriisin aikana “tekstiili, vaatetus, jalkine ja nahka” sektori pärjäsi parjaiten koko Euroopan alueella ja myynti kasvoi 2,9 %. Julkaisun kirjoittajan mukaan tämä luultavasti johtuu siitä, että vaatteet ovat välttämättömiä kulutustavaroita
Tätä voi verrata konsulttiyhtiö Bain & Co globaaleita luksustuotemarkkinoita kuvaavaan tutkimukseen samalta vuodelta, jonka mukaan globaali markkina supistui kokonaisuudessaan 8 %. Tavaratalojen myynti sakkasi 11 % Yhdysvalloissa, mikä on aika hyvin linjassa Stockmannin tavaratalojen kanssa. Katsoin myös paljon parjatun LVMH:n tuloksen vuodelta 2009: liikevaihto tuli peräti prosentin alas. Sielläkin “fashion ja leather” onnistui kasvattamaan liikevaihtoa ja tulosta_
Jos näitä vaate- ja tekstiilikaupan (+2,9 %), “luksuksen” (-8 %) tai tavaratalojen (-11 %) kasvulukuja finanssikriisin aikoina vertaa vaikka elintarvikkeisiin (+3,1 %), kestokulutustavaroihin (-5,3 %), euroalueen BKT:hen (-9,8 %) huonekalukauppaan (-25 %), tai autokauppaan ja rakentamiseen (-40 %) vastaavalla ajanjaksolla, niin huomaa, että vaatteilla ja vastaavilla kauppa käy jopa suhteellisen hyvin taantumassa. Luksuskin on melkein defensiivinen. Tämähän on yleinen harhaluulo, että luksusbrändeillä menisi kovin huonosti taantumassa. Mielestäni juuri päinvastaisia tuloksia raportoitiin jossain julkaisussa hiljattainkin.
Mitä moni ei ehkä ole sisäistänyt, on se, että erityispiirteidensä takia koronakriisi oli vaate-, luksus- tavarataloyhtiöille Europassa ainakin myyntilukujen valossa moninkerroin pahempi tilanne kuin finanssikriisi tai eurokriisi. Ja se on sitä myös osittain edelleen, koska ainakin konsulttitoimisto McKinsey raportoi (julkaistu 2021 joulukuussa), että Euroopan vaatemyynti on/olisi luultavasti vasta tämän vuoden alussa ylittänyt vuoden 2019 tason. Vaatekauppa oli viimevuonna myös Suomessa ja Ruotsissa selkeästi vuoden 2019 myyntilukujen alapuolella. @Laatumies sehän on täysin totta, että monet kuluttajatuoteyhtiöt on yliansainnut pandemian jälkimainingeissa valtavasti varsinkin Yhdysvalloissa ja kohta on sen suhteen krapula, mutta ainakin näiden lukujen valossa tämä trendi ei ole ulottunut Euroopan vaatemyyntiin, joka on/oli vasta tänä vuonna pääsemässä kasvu-uralle vuoden 2019 tasoon nähden.
Tietenkin tilanteet on taas vuodenvaihteen jälkeen muuttunut ja Eurooppaan povataan taas uutta taantumaa, mutta vaatekauppa näyttää olevan aika defensiivinen “normaalissa taantumassa” ja Lindex vaikuttaa suorastaan yliperformoivan aina kun on joku kriisi päällä, joten en olisi sen osalta niin huolissani. Tietenkin tavaratalojen osalta uusi taantuma ei ehkä olisi niin ruusuista, varsinkin kun ollaan vielä riippuvaisia niin rajatusta maantieteellisestä alueesta, mutta elämässä pitää olla jännitystä.
Lähteet:
Stockmann, LVMH, H&M vuosikatsaukset 2009.
Erinomainen nosto. Muotila on tosiaan vielä jäljessä normaalista joten tarkoittaako silti vielä kasvua vaikka yleinen markkina laskisi ensi vuonna.
maalaisjärkeni sanoo, että sellaista taantumaa ei tulekaan että vaatekauppa sakkaisi niin kuin se sakkasi koronassa jossa ihmisten liikkumista ja kauppojen aukioloja rajoitettiin sekä ihmiset majailivat kotona. Matkailun uskon kärsivän sillä se on 10x kalliimpaa kuin parin vaatteen ostaminen.
Olen yksinkertainen mies joka tykkää yksinkertaisista valuaatiometodeista:
Otetaan rolling 12 kk adjusted operating result 92,3 M€ ja vähennetään siitä rahoituserät 11 M€ ja verot 16 M€ eli saadaan tulokseksi 65,3 M€. Jos velkojien oikeudenkäynnit ratkeavat saneerausohjelman mukaisesti, kuten tähän mennessä on mennyt kaikissa oikeudenkäynneissä, niin Stockmannilla on 158 miljoonaa osaketta, eli jakamalla tulos osakemäärällä saadaan 0,413 EPS. Annetaan yhtiölle konservatiivinen P/E 10 kerroin, jolloin kurssiksi tulee 4,13 €.
Emme tietenkään voi unohtaa Stockmannin kassaa, jota kausivaihteluihin varautumisen ja käyttäpääoman kasvun jälkeenkin jää tänä vuonna noin 200 M€ vapaasti allokoitavaksi. Tästä pois korolliset nettovelat (66,1 M€) niin jää 133,9 M€ eli 0,847 € per osake. 4,13 € + 0,847 € = 4,977 € arvo yhdelle Stockmannin osakkeelle. Kurssi on kirjoitushetkellä 2,115 €, joten turvamarginaalia riittää poikkeuksellisen paljon 
Voihan tietysti käydä niinkin että tulos tulee heikkenemään ja ihmisten kulutuskäyttäytyminen muuttuu, ei se mitenkään mahdotonta ole, mutta mitä jos oletkin väärässä? Me etätyöläiset emme ainakaan ole ostaneet vaatteita muutamaan vuoteen, koska kaikki naamakkain järjestettävät tapahtumat ja tapaamiset ovat pitkälti olleet peruttuja. Monelle on myös tullut koronakiloja, jonka vuoksi vaatekaappia on uudistettava. Mielestäni on siis mahdollista että vaatekauppa päinvastoin kiihtyy.
Jos tuolla yksinkertaisella laskennalla saatiin perusskenaariona määriteltyä osakkeen arvoksi melkein 5€, niin mitä jos bull-skenaariossa tulos kasvaa ja P/E on vaikkapa 15? Yli 50% turvamarginaalilla on vaikea nähdä miten bear-skenaariossakaan häviäisi rahaa. Kelpaisi mielestäni tällaisenaan jopa Inderesin mallisalkkuun, mutta veikkaan että @Sauli_Vilen on sen verran pahoja traumoja Stokkan analyytikkona olemisesta että tämä mahdollisuus jää käyttämättä. Kaikesta rummutuksesta huolimatta tämä keissi menee myös monelta piensijoittajaltakin täysin ohi ihan vain kurssin pidempiaikaisen laskutrendin ja yhtiön aiemman huonon maineen vuoksi.
Ei kyllä yhtään pelota mitkään pörssiromahdukset Stockmannin osakkeenomistajaa, kun lähtökohdat ovat näin hyvät 
Häiritsee hieman tuo ketjun otsikko. Eikö se ole jokseenkin harhaanjohtava? Kuilun partaalta on selvitty, mutta käänne vaatinee hieman enemmän lihaa luiden ympärille.
Stockmannin muutoksesta on pelkästään positiivista sanottavaa. Pakon edessa businestä on yksinkertaistettu ja fokusoitu, pahimmat rönsyt on karsittu ja omaisuutta on myyty. Vaimo kertoi, että Stockan verkkokauppa on tarjouksineen nykyään kilpailukykyinen ulkomaisten verkkokauppojen kanssa, mitä olen luonnollisesti hämmästellyt esittäen kiinnostunutta. Jo hyvän aikaa sitten alkanut muutos Stockan kilpailukyvyssä verkkokaupassa näkyy allekirjoittaneen taloudessa sillä tavalla, että taittelen Stockan pieniä pahvilaatikoita pahvinkeräykseen pari kertaa kuussa.
Stockassa kyse on kuitenkin pohjimmiltaan makrotrendien myllertämästä kaupasta, ei niinkään pienistä pahvilaatikoista tai pandemian turvottamista asiakkaista, jotka etsivät pari tuumaa leveämpiä leviksiä.
On selvää, että 1) kasvu on hyytynyt ympäri maailmaa. 2) Inflaatio on jo nostanut kulutustavaroiden hintoja uusille tasoille ja 3) kuluttajaluottamus on laskussa. Stockmannin kannalta positiiviseksi voi nähdä 4) premium-brändien jatkuvan kasvun ja 5) omassa markkinassaan melko tunnetun verkkokaupan. 6) Tutkimuksissa kalsaripalaverien makuun päässeistä yritysten työntekijöistä reilusti yli puolet haluaa etäpäiviä vähintään pari-kolme viikossa, mikä vahvistaa entisestään verkkokaupan ja siihen liittyvien palveluiden asemaa.
Stockmann ei pärjää enää koskaan “vanhalla reseptillä”. Kivijalkamyymälät pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turussa eivät tule Stockmannia kääntämään pysyväksi menestykseksi ja esim. Helsingissä on jo pitkään tehty ansiokasta työtä keskustan autioittamiseksi ja kauppojen häätämiseksi.
Stockmann oli hyvissä ajoin liikkeellä verkkokauppansa kanssa, jonka kehittämistä ja markkinointia kuitenkin laiminlyötiin viime vuosikymmenellä. Fokus oli kivijalan ongelmissa, jotka olivat kaataa koko yhtiön. Potentiaalia suunnan korjaamiseen on ja tämä on yhtiössä selvästi ymmärretty. Lindex on kokonaisuudessaan yllättävänkin hyvässä iskussa ja pysynee konsernin tukijalkana tulevaisuudessakin. Toivoa on, mutta käänne vaatii vielä paljon enemmän.
Jätän osakekurssin liikkeisiin liittyvät spekulaatiot muille. Liiketoiminta ja yhtiö näyttävät pelastetuilta, mutta epävakailta. Aktiiviselle sijoittajalle osake voi olla hyvinkin mielenkiintoinen tänä vuonna, mutta sitä ei parane unohtaa salkun pohjalle.
Mielestäni nuita hyväksyttäviä arvostuskertoimia Stockmannin kohdalla olisi ehkä monen syytä pohtia. En viitsi suoraan OP:n raportista tänne kuvaa postata, mutta sieltähän löytyy mm. seuraavanlaisille yhtiöille seuraavanlaisia P/E-lukuja vuosille 2022, 2023 ja 2024:
H&M 17x 14,3x 12,3x
Guess 7,2x 6,2x xx
SuperDry 5,4x 4,6x xx
GAP 10,3x 7,4x 7,6x
Toki tuoteportfoliot (kuten koko yhtiöt) ovat erilaisia. Ovathan nämä myös melkoisia jättiläisiä Stockmanniin verrattuna (varsinkin H&M). Silti joku P/E 15 todennäköisen taantuman alla kuulostaa aika kovalta arvostukselta, eikä P/E 10 vaikuta erityisen konservatiiviselta. Retailin jenkkiverrokin Macy’s:n P/E -luvut ovat tulevina vuosina 5x-6x.
Ketjussa pitkään jatkunut keskustelu tiivistettynä kahteen kuvaan
En siis ole kanssasi eri mieltä @OldFeki ja viestisi oli kyllä mielestäni laadukas ja hyvin kirjoitettu. Tavaratalot ja tuo Stockmannin retail on vieläkin hieman kuralla, mutta kun katsoo lukuja niin se ei vaikuta olevan kovinkaan merkityksellistä tässä sijoitustarinassa 
Luokkaa 95% yhtiön arvosta on Lindexissä ja ehkä 5% Stockmannissa.
Ei kait tässä nyt sentään traumatisoituneita olla 
Ei se seuranta nyt ihan niin huonosti kuitenkaan mennyt (vaikka olinkin osien arvon purkamisessa +5v etupellossa).
Yleisesti ottaen (ei koske erityisemmin nyt Stockaa) meillä on rima tosi korkealla ottaa ei-seurannassa olevia firmoja Mallisalkkuun. Ongelmana on etenkin se, että meillä ei tahdo löytyä aikaa tehdä riittävän syvällistä analyysiä jotta saamme riittävän luottamuksen ostojen perustelemiseksi. Lisäksi yhtiön ottaminen Mallisalkkuun vaatii myös sitten yhtiön kehityksen jatkuvaa tarkkailua (en käytä sanaa seuranta ettei mene sekaisin yhtiöseurannan kanssa), mikä myös vie aikaa. Toki emme kategorisesti sano ei seurannan ulkopuoliselle caseille, mutta hyvin vähälle on jäänyt panostus näiden suuntaan viime vuosina 
Lindex edelleen piilossa oleva hiomaton timantti, jota Stockmann rajoittaa. Tärkein seurattava asia on Lindex ja sen kehittyminen, vaikka naisten alusvaatteiden myynti ruotsissa tuntuu kaukaiselta verrattuna Helsingin paraatipaikan tavarataloon.
Lindexillä 2021 lopussa myymälöitä 441, joista 59 sijaitsee Suomessa.
2021 Lindexin oikaistu liiketulos 80,3 milj. ja Stockmannin -9,9 milj.
Saneerauksen päättäminen häämöttää jo edessä ja katseet tulevassa strategian päivityksessä ja erityisesti Lindexin osasta siinä. Toivottavasti uusi talousjohtaja onnistuu vetämään Lindexille mahdollisimman paljon. Loppuvuosi ei huoleta ennätyksellisen Q1 jälkeen.
Mielestäni liian vähän käsitelty:
Lindexin henkilökunnan omistautuminen on ennätyskorkealla tasolla | Lindex Group
“Menestyksemme avainasemassa ovat ihmiset” Hyvä asia seurata. Jos alkaa näkyä huonoja signaaleja Lindexin työntekijöistä, hyvä aika aloittaa keventäminen? Stockmannin asiakkaiden arvioinnin sijaan pitää soittaa Lindexin työntekijät läpi ja kysyä miten menee?
Lindex launches collection in collaboration with Elsa Billgren and Sofia Wood | Lindex Group
Seuraajia Instagramissa: Elsa Billgren 124k, Sofia Wood 123k, Minna Parikka 76,4k.
Muistutus lähiaikojen toteutuneista positiivisista merkeistä:
Odotan tulevia positiivisia signaaleja:
Pitää seurata ja tutustua tarkemmin:
Mahdollisia negatiivisia merkkejä:
Pidän uhkana myös Lindexin myönteisen kehityksen jatkuessa osakkeen halpaa (parin vuoden sisällä 3-5 €) hintaa. Pahalta tuntuisi 40% preemiolla tehty ostotarjous Ruotsista. Parhaan aseena tähän näen Inderesin seurannan ostamisen, omien osakkeiden ostot sekä sopiva osingonjako.
Nautin kyydistä Lindexin tarinan kehittyessä (“Lindexin pitkän aikavälin strategiassa tavoitteemme on olla globaali ja kestävä muotiyhtiö, jolla on vahva brändi.”)
Seuraisin mieluusti enemmän keskustelua globaalista ja kestävästä muotiyhtiöstä kuin Helsingissä sijaitsevasta tavaratalosta, koska tulos tehdään Göteborgissa. Erityinen kiitos @Aili Lindexin painottamisesta.
Jätit mainitsemasta yhden uhan.Johtaja Susanne esikuntineen on nostanut Lindexin “suosta”.Jollekin kilpailijalle riittää johtoporukan “ostaminen” Löytyykö sen jälkeen nykyisenkaltaista menestystä.Hesarin juttu ainakin toi esiin “tekemisen meiningin”
Kauanko suomalaiset kykenevät pitämään omistuksessaan yrityksen, jonka liikevaihto ja voitto tulee pääosin Ruotsista ja Norjasta. Toivottavasti rahakas ostaja löytyy Lindexille ja kuten joku esitti Stockmannin tavaratalot voi sitten myydä vaikka Sokokselle tai sille halpa mister Tokmanille.
Viime vuoden lukuja vähän kattelin. Käytännössä q1 ja q2 kumoavat toisensa! Ekalla neljänneksellä takkiin 27,7M€ ja tokalla 26M€ plussaa. Jos q2, q3, q4 laskisi varovaiset 5M€ voittoa lisää jokaiselle, olisi koko vuosi vähintään 100M€ plussalla! Ekaa neljännestä jos katsoo, on se tod.näk. enemmän, kuin +5M€!
-Nykytilanteen perusteella roima aliarvostus tuskin poistuu vaikka saneeraus päättyisikin. Hirvittävän paljon on kentällä osakkeenomistajilla syvää vihaa Stockmannia kohtaan johtuen historian synneistä.
Eli tuo kuvaamasi ostoriski on erittäin realistinen.
Eräs toinen pitkään heikosti suoriutunut HEX firma paransi tulosta 14 vuosineljännestä peräkkäin ja osake oli lopussa silti alempana kuin alkutilanteessä, ja se myytiinkin ulkomaille. Itse luonnollisesti sain tarpeekseni osakkeen rämpimisestä 13 kvarttaalin kohdalla ja myin pois tappiolla, ja juuri ennen yrityskauppaa.
Olisiko ne nuo saneerauksessa anteeksi annetut lainat tms. syy että saneerausfirman yritysjohto ei kovin helposti ala revittelemään esimerkiksi isoilla osingoilla vaikka siihen olisi hyvin varaakin, ja sitä todellista käännettä joutuu odottamaan kun alihintaan myyjiä aina vaan riittää. Stockalla myös konversio-osakkeita riittänee pitkään myytäväksi. Tällä hetkellä oikea funda arvo olisi 4-5 euroa, mutta se katkera kauna pitää osakkeen aisoissa.
Itse en kyllä usko mihinkään pyhään vihaan. Tässä on vain laskutaidon puutetta ja sitten kun saadaan vähän useampi onnistunut kvartteri niin arvostus kyllä korjaantuu. Kun tai jos, miten vaan.
Näin kovassa laskumarkkinassa stockmann on aika defensiivinen, lepo vaan. Tietysti jos vaihtoehtoiset sijoitukset laskee kymmeniä prosentteja niin voi tämänkin myydä niitä ostaakseen, mutta ihan hyvässä kyydissä ollaan. Velat putsattu mukavasti ennen koronnousua pois, ja liiketoiminta rullaa erinomaisesti.
Kyllä ne analyytikot ja varsinkin rahastonhoitajat tähän vielä herää, odotelkaa nyt rauhassa vaan. Sijoittamisessa takkia käännetään yhtä helposti kuin politiikassa, aina kun on aihetta.
Ja taas pukkaa hiljaista ostosignaalia: Nordnet antoi Stockan osakkeelle tänään 10% lainoitusasteen (aiemmin 0%) 
Ajattelisin, että syy tälle lienee niin yksinkertainen, että Stocka on edelleen yrityssaneerauksessa.
Kun saneerausvelkoja on vielä auki ja riidanalaisena, ja velkojat haluavat omiaan, ei tuollainen tule kyseeseen. Saneerausmenettelyhän on nimenomaan velkojien turvaksi asetettu. Niin kauan kuin saneeraus on päällä, pitäisin johdon suulla voitonjaosta puhumista vähintäänkin tyylittömänä, kenties sillä voisi olla jopa negatiivisia vaikutuksia itse saneerausmenettelyyn (en todella tunne tätä juridiikkaa), jos ihan virallisesti huudeltaisiin että “RAHAA ON, mutta velkoja ei kyllä makseta.”
Kannattaa lukea saneerauspäätös.Aihetta on täälläkin käsitelty.
Ensin kaikki ,ainat ja"riidat" pois.
Sitten “puhtaalta” pöydältä" voi aloittaa, mitä yrityksen kuuluu tehdä omistajiensa hyväksi.
Onko tästä mitään tietoa, milloin tavoite päästä saneerauksesta ulos? Mitään estimaatteja esitetty, milloin nämä kiistanalaiset vaatimukset saadaan ratkaistua joko suuntaan tai toiseen?
Ei tietääkseni mitään arvioita ole, mutta jos joku tietää paremmin, niin kertokoot! Stockalla rahaa kumminkin niihin vaatimusten mukaisiin velkoihin on, joten olettaisin, että töitä tekevät koko ajan sen eteen, että saataisiin ne sovittua!
