Listaamattomat yritykset

Ei ottanut Wellon pingviini sitten tuulta tarpeeksi purjeisiinsa:

Hyvä osakkeenomistaja,

Menneen vuoden aikana Wello onnistui saamaan ensimmäiset asiakasprojektit varmistettua ja kaikki näytti kehittyvän positiivisesti oikeaan suuntaan. Rahoitusmarkkinat ovat kuitenkin olleet erittäin haastavat viime aikoina. Olimme rakentamassa rahoituspakettia, joka ratkaisisi lyhyen aikavälin rahoituksen, ja johtaisi lopulta osakkeenomistajien exitiin. Olimme hyvin lähellä onnistumista. Tänä aamuna sain kuitenkin ankkurisijoittajalta viestin, että he vetäytyvät hankkeesta. Tämä valitettavasti tarkoittaa samalla myös Wellon tarinan loppua.

Wello onnistui kehittämään maailman parhaimman teknologian aaltoenergian talteen ottamiseksi. Nyt me Wellon osakkeenomistajat emme pääse tästä rahallisesti hyötymään. Toivon kuitenkin, että joku jonakin päivänä jatkaa siitä mihin me jäimme, että työmme ei menisi hukkaan. Tällä tavoin olismme myös edelleen omalta osaltamme mukana ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

Kiitos kaikille teille,
Heikki Paakkinen

10 tykkäystä

Kauppalehdessä jo 12.1.2023

4 tykkäystä

“Wello onnistui kehittämään maailman parhaimman teknologian aaltoenergian talteen ottamiseksi”

Lähde?

Miten sen nyt muotoilisi, mutta Suomi varsinkin tuntuu olevan täynnä yrityksiä, joilla on maailman parasta teknologiaa, mutta jostain syystä muut eivät vain sitä tunnu tajuavan… :roll_eyes:

Eiköhän siihen ole yksinkertaistettuna kaksi syytä miksi rahoitusta ei enää tullut:

  1. Teknologia ei oikeasti ollut tarpeeksi hyvää
  2. Teknologia oli hyvää, mutta aivan liian kallista.

Yhtiö on perustettu 15 vuotta sitten joten varsinaisesta start-upista ei oikein enää voi puhua. Eiköhän tuossa ole ollut ainakin aikaa ihan riittävästi todistaa ratkaisun toimivuus, mutta jos 15 vuoden jälkeen liikevaihto on 0€ niin ei sitä voi kyllä menestystarinaksi kutsua ja on jo korkea aikakin lopettaa sijoittajien rahojen polttaminen. Ihmeen kauan tähän on rahan lapioijia löytynytkin.

24 tykkäystä

Tuossa Kauppalehden jutussa mainittiin, että kesällä 2020 olitte ennustaneet, että 2021 lopussa Vietnamissa voisi olla jopa 60 työntekijää, mutta 2022 lopussakin heitä oli vasta 19. Mitkä ovat @Torrito mielestäsi suurimmat syyt miksi kasvu ei ole Vietnamissa ollut lähimainkaan odotusten mukaista 2020-2022? Korona oli jo käynnissä tuolloin ennustetta annettaessa niin sen piikkiin tuota ei kai voi laittaa?

Kyselen tietysti siksi, että olen luonteeltani vähän skeptinen näihin ”ollaan kasvettu lineaarisesti muutama vuosi mutta se lätkämaila alkaa juuri nyt kun haetaan rahoitusta” keisseihin. Varsinkin jos tuota lätkämailaa on lupailtu aikaisemminkin sen kuitenkaan toteutumatta.

16 tykkäystä

Työskentelen itse firmassa josta on erinomainen näkyvyys nimenomaan kaikenlaiseen ohjelmistoautomaatio- ja yritysten digitalisointibisnekseen. Miksi kuulen tästä Sisua-firmasta vasta nyt?

2 tykkäystä

Löytyykö foorumilta muita Fafa’s:iin aikanaan sijoittaneita? Itse laitoin minimisumman (olisikohan ollut joitain satasia) ja on sieltä tainnut tulla muutamia euroja osinkojakin, mutta uusimmassa talouselämässä ruoditaan hyvin että ei se kovin vahvasti ole mennyt viime vuosina.

Lisäksi pohdin jo tuolloin hieman ihmeissäni yrityksen omistusrakennetta ja useampaa eri yhtiötä jotka vastaavat eri asioista jne. Talouselämän artikkelissa nostettu myös kummastusta herättäviä konsernilainoja näiden puljujen kesken esille.

9 tykkäystä

Kuulun myös noihin 2018 sijoittaneisiin (joku pieni minimisumma tässä itsellänikin vain kiinni). Ketju oli tuolloin kovassa nosteessa ja konsepti oli hyvä joten kyllä tässä oli mielestäni potentiaalia laajentua isommaksikin ketjuksi. En ole kovin tarkasti seurannut firman edesottamuksia mutta jotenkin jäänyt sellainen vaikutelma että vielä tuolloin 2018-2019 homma näytti etenevän ihan hyvin mutta korona katkaisi kasvun tosi pahasti ja sen jälkeen on ollut aika hankalaa kuten ravintola-alalla laajemminkin. Ilmeisesti ei ole kuitenkaan sitten homma palautunut nyt Koronan jälkeen jos edelleen joudutaan sulkemaan paikkoja

7 tykkäystä

Korona on minusta hyvä tekosyy Fafasin luisuun. Esimerkiksi Halloum pita oli jossain vaiheessa Woltin tilatuin tuote. Pikku Roban alkuperäinen Fafas oli todella kova tulokas ja Hipsterit aikoinaan jonottivat ulos asti. Tämä kun kopioidaan kymmeniä kertoja ja viedään kokemus Espoolaiseen lähiöön ei tunnelma ja kokemus ole jostain syystä sama.
Menu oli alunperin lyhyt ja yksinkertainen. Vuosien saatossa lista on pullistunut mutta kaikki lisäykset on ollut vain huonompaan suuntaan. Jossain vaiheessa kassalla alettin tekemään agressiivista lisämyyntiä johonkin 1 euron hanamehuun. Kiireisenä lounasaikana pakollisella lontoolla tämä oli lähinnä kiusallista.

Eli väittäisin että alkuun cooli pikaruokaravintola muuttui liian agressivisen laajenemisen takia paikaksi mikä ei ole oikein suunnattu kenellekkään ja menu meni tylsäksi ja monimutkaiseksi. Tai komponenttpula ja Venäjän hyökkäyssota.

32 tykkäystä

Kiitos, hyvä kysymys. Ajoitus uusilla kasvumarkkinoilla on vaikea laji ja automaation markkina Vietnamissa heräsi kunnolla vasta 2022. Tiimiä on kasvatettu maltilla kysynnän mukaan. Sisuan kannalta iso ja tärkeä muutos 2022 loppuvuodesta oli se, että saatiin Vietnamista käsin pää auki nearshoring-businekselle japanilaisten isojen asiakkaiden segmenttiin. Joulukuussa solmittiin diili Hondan kanssa ja viime viikolla Dai-ichi Lifen (vakuutusyhtiö) kanssa. Molemmat ovat japanin 25 suurimman yrityksen listalla olevia maksukykyisiä asiakkaita, jotka haluavat ostaa laadukkaita automaatiota järkevään hintaan.

6 tykkäystä

Sisua Digital ei ole erityisen tunnettu koska toimimme Suomessa toisella nimellä vuosina 2014-2019. Brändin rakentamisessa olemme keskittyneet kasvumarkkinoihin Etelä-Amerikassa ja kaukoidässä. Sisua Digital on ollut yrityksen nimenä Chilessä toimivalla tytäryhtiöllämme jo vuodesta 2017 ja nimi ‘lainattiin’ koko konsernin nimeksi MBO:n yhteydessä 2019.
Suomi on meidän kotipesä, jossa olemme tuotteistaneet palvelut soveltuviksi kasvumarkkinoille perustuen oppeihin, joita olemme saaneet palvelemalla vaativia suomalaisia asiakkaita. Emme kuitenkaan ole kovin aktiivisesti hakeneet kasvua Suomessa (kasvua noin 30% vuosittain eli vähemmän kuin kasvumarkkinoilla) ja tänä päivänä vain noin 30% meidän busineksesta tulee Suomesta. Fokus Suomen liiketoiminnassa on ollut pitkäaikaisissa asiakassuhteissa, joista osa on käynnistynyt jo vuonna 2016, ja niihin tarjotuissa jatkuvissa palveluissa.

7 tykkäystä

Kyselen tietysti siksi, että olen luonteeltani vähän skeptinen näihin ”ollaan kasvettu lineaarisesti muutama vuosi mutta se lätkämaila alkaa juuri nyt kun haetaan rahoitusta” keisseihin. Varsinkin jos tuota lätkämailaa on lupailtu aikaisemminkin sen kuitenkaan toteutumatta.
[/quote]

En ota kantaa Sisua Digital -caseen, koska en ole tähän tarkemmin tutustunut, ammattitaito ei riitä arvioimaan värikynän paksuutta ja en aio yleensäkään koskaan enää lähteä näihin Invesdorin juttuihin mukaan. Sen verran skeptisyyttä on tännekin kertynyt kun on tätä markkinaa seurannut sellaiset 6-7 vuotta… Voi siis olla, että juuri tämä pulju räjähtää katosta läpi, vaikka aiemmista Invesdor-caseista useimmat on jo kuopattu hiljaisuudessa.

Yleisellä tasolla itseäni huvittaa näissä tuon lätkämailan lisäksi se, että esimerkiksi kolmen vuoden päähän osataan kertoa liikevaihto kymppitonnin tarkkuudella tai kasvu prosentin sadasosien tarkkuudella. Esim. tässä casessa kerrotaan ihan naama peruslukemilla, että “Sisua Digital arvioi, että liikevaihto on 17,42 miljoonaa euroa vuonna 2025, eli kasvu on 71,48 %, bruttokate 16,47 miljoonaa ja EBITDA 4,4 miljoonaa euroa, kun Sisua Digital pystyy saavuttamaan jopa 100 %:n kasvun kehittyvillä markkinoilla perustamalla paikallisia yhtiöitä. Sisua Digitalin liikevaihdon arvioidaan nousevan 30,34 miljoonaan euroon vuonna 2026, bruttovoiton ollessa 29,34 miljoonaa euroa ja käyttökatteen 9,33 miljoonaa euroa, mikä johtuu Pohjois-Amerikan markkinoiden laajentumisesta ja odotettavissa olevasta suuresta kasvusta kehittyvillä markkinoilla, joita palvelee Latinalaisesta Amerikasta tuleva nearshoring- ja Vietnamista tuleva offshoring-toiminta.”

Toinen asia, joka toistuu näiden antien yhteydessä on “name droppailu” annin edetessä. Eli homma menee lähes poikkeuksetta niin, että itse antimateriaaleissa hehkutetaan erilaisia yhteistyövirityksiä “isojen nimien” kanssa, toki mitään konkreettista ei kerrota että paljonko vaikkapa liikevaihtoa ko. diili on tuonut tai tuomassa. Kun antia on kulunut noin viikko, julkaistaan “uutinen” jossa juuri nyt on saatu pää auki “SP500”-yhtiön kanssa - eli nyt tämä räjähtää. Sitten kun anti ei mene kaupaksi tai aletaan ahneeksi, annin voimassaoloaikaa ja/tai annin maksimimäärää korotetaan (kuten tänään ilmoitettiin). Tähän uudeksi syötiksi tarjotaan aivan huikeat fuusio- tms. mahdollisuudet, johon rahaa nyt tarvitaan, esimerkiksi näin: “Jatkettu osakeannin merkintäaika ja kierroksen enimmäismäärän nosto mahdollistavat uuden skenaarion Sisua Digitalille.”
Skenaario IV
Rahoituskierroksella kerätään 1 875 000 euron rahoitus
Latinalaisen Amerikan kilpailukentällä joillain yrityksillä olisi paremmat mahdollisuudet kasvuun, jos ne olisivat osana suurempaa yritystä. Riittävät taloudelliset resurssit mahdollistavat Sisua Digitalille fuusiota tai yritysostoa koskevien neuvottelujen aloittamisen.

Korostan etten osaa ottaa kantaa juuri tämän casen mahdollisuuksiin, mutta tämä käsikirjoitus toistuu samanlaisena lähes jokaisen annin kohdalla. Invesdor vaihtaa vain nimet ja luvut sopivaksi :wink:

17 tykkäystä

Myssyfarmi Oy on taloudellisessa ahdingossa:

Globaalien kriisien kuluttajamarkkinaan aiheuttaman myllerryksen lisäksi Myssyfarmi on joutunut tilanteeseen, jossa suunnitellut ja jo pitkälle viedyt rahoitushankkeet eivät toteutuneet toivotulla tavalla pitkälti meistä riippumattomista syistä. Tämä monien tekijöiden summa on johtanut meidät taloudelliseen ahdinkoon.

4 tykkäystä

Moro,

Onko täällä muita, jotka laittanut rahaa LS Cancerdiaggiin Springvestin kautta?

Yleisesti ottaen joukkorahoitusta haetaan kahdesta syystä:

  1. Rahaa ei saa järkevällä hinnalla pääomasijottajilta (VC, enkelit yms) tai sitä ei saa lainkaan.
  2. Jos rahaa saisi, niin kuluttajilta voi kerätä kovemmalla valuaatiolla löysät pois.

Itse en sarja-yrittäjänä keksi ainuttakaan järkevää syytä osallistua mihinkään Invesdor tai Springvest caseen. Onnistumisia voi toki tuoltakin tulla, mutta voittaahan joku lotossakin. Startupit ja scale-up sijoitukset sitten tapahtuu ihan muissa foorumeissa kuin noissa joukkoplatoissa.

13 tykkäystä

Nostaisin kyllä kolmanneksi syyksi sen, että pyritään lisäämään yhtiön tunnettavuutta potentiaalisten asiakkaiden keskuudessa. Pätee erityisesti kuluttajabisneksiin. Harvinaisempi syy toki kuin kaksi nostamaasi, mutta on ihan hyvä huomioida, että omistajapohjallakin on merkitystä, ja aina se pääomasijoittaja ei ole paras vaihtoehto.

Monelle joukkorahoitukset on ainoita tapoja päästä kiinni noihin caseihin. Että pääsee kiinni järkevästi muilla tavoin hyviin listaamattomiin kohteisiin, niin pitäisi olla laittaa se kuusinumeroinen summa per kohde. Sen takia joukkorahoituksellakin on mielestäni oma funktionsa - vaikka samaa mieltä olen siitä, että ne parhaat hankkeet hyvin harvoin päätyvät noille alustoille, ja parempaan lopputulokseen keskimäärin päässee kun lyö viiteen eri pääomasijoitusrahastoon jokaiseen sen 100-200ke riippuen vähän minimin määrästä.

Ja disclaimer: en ole sijoittanut minkään näiden kautta, enkä usko sijoittavani tulevaisuudessakaan.

3 tykkäystä

Suomi on haastava paikka pre-revenue biotech startupeille. Maasta löytyy huipputason osaamista firmojen kalliisiin kehitysvaiheisiin, mutta rahoitusta taas ei. Suomesta vaan puuttuu vc kentästä sellaisia sijoittajia, jotka panostaisivat alaan, ymmärtäisivät alaa ja joilla olisi vaadittavat syvät taskut.

Springvest on osaltaan täyttämässä hyvin tätä rahoituksen aukkoa noilla +5meur kierroksilla. Itsessään yksityissijoittajista firmat eivät rahan lisäksi arvoa saa. (Paitsi jos Ipo pläni on selvä, niin laajempi osakaskunta on kotiin päin)

Osa (harva) alkuvaiheen biotech firmoista onkin ipon kautta omaa toimitaansa Suomessa rahoittanut, joka ei mielestäni toimi hkin pörssissä sitten ollenkaan, kun lähtökohtaisesti anteja vaaditaan useampia ennen mahdollisia kaupallisia vaiheita. Sijoittajien kärsivällisyys loppuu, likviditeetti katoaa, hinta alas ja opon keräämisestä tulee nykyisille omistajille epämiellyttävää.

ps. perustuu omiin havaintoihin, keskusteluihin biotech yrittäjien ja vc firmojen kanssa

5 tykkäystä

Esimerkiksi Fibanin kautta jos sijoittaa syndikaatin mukana niin puhutaan kyllä merkittävästi pienemmistä summista kuin kuusinumeroiset luvut… (20-50k)

1 tykkäys

Jos puhutaan pelkästään start-up maailmasta, niin kyllä tiettyyn pisteeseen asti.

Vakiintuneempien listaamattomien yritysten markkinassa ja isompien start-uppien markkinassa 20-50ke tiketit on liian pieniä. Isommat start-up kierroksetkin on sellaisia, että harva syndikaatti kerää 100x50ke tikettejä kasaan siinä missä jo pelkästään Springvest on kerännyt useita 5me kierroksia.

Kuten noi Fibanin tikettikootkin jo kertoo, niin Suomessa ei vaan ole riittävästi riskinottohaluisia ja -kykyisiä sijoittajia, etteikö myös hyviä hankkeita tulisi joukkorahoitukseen. Parhaat hankkeet ei noihin tule, mutta ei ne toisaalta tule syndikaateillekkaan, koska kukapa niitä parhaita hankkeita haluaisi lähteä isolla porukalla jakamaan.

2 tykkäystä

Katsoin pitkästä aikaa Springvestin projekteja ja ilmeisesti heillä on yhä noin kolmanneksen kulut rahoituspaketeissa, kuten jo vuosia sitten kun selvitin tätä hieman tarkemmin. Käytännössä esimerkiksi 5me kierroksesta siis Springvest veloittaa 1,6me. Tämä on mielestäni harmi, tarkoittaa myös että jokainen firma joka Springvestin kautta hakee rahoitusta 1) ei osaa laskea 2) ei saa mistään muualta rahaa tarpeeksi nopeasti (maksukyvyttömyysuhka).

Toisaalta esimerkiksi mainittu 1,6 miljoonan palkkio yhdestä rahoituskierroksesta voi olla ihan ansaittu summa, kun sillä nostetaan konkurssin partaalta firma takaisin jaloilleen. Varmaan on myöskin niin, että oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkiminen start-up yritykselle on todellakin kovaa työtä, ja siitä kuuluukin maksaa kova palkka. Mahdollisten sijoittajien olisi kuitenkin hyvä ymmärtää tämä konteksti. (Muiden ns joukkorahoitusalustojen kustannukset ovat kuitenkin murto-osa Springvestistä.)

5 tykkäystä