Vaihtovelkakirjat konvertoidaan seuraavan “Qualified Investment Round” tai “Equity Event” yhteydessä. Invesdorin sivuilta löytyy dokumentaatio joista kaikkia ehtojen tarkkoja määrittelyitä pääsee selaamaan, mutta käytännössä, yksinkertaistaen, konversio tapahtuu suhteessa seuraavaan hinnoiteltuun oman pääoman ehtoiseen sijoituskierrokseen tai yhtiön osake-enemmistön myyntiin / listaamiseen, riippuen mikä näistä tapahtuu ensiksi (toim. huom.: sijoituskierros on ehdottomasti todennäköisin).
Eli kun yhtiöön seuraavan kerran sijoitetaan niin, että sijoittava taho saa suunnatulla osakeannilla tietyn määrän osakkeita tiettyyn hintaan niin vaihtovelkakirjat konvertoituvat siihen hintaan nähden -20% alennuksella sijoitetun pääoman ja kertyneen vuosikoron edestä osakkeiksi. Sama logiikkaa pätee myös myynti/listautumishintaan.
Pahoittelut tästä, ei ollut tarkoitus kutoa sumuverhoa selitykseksi vaan juurikin yritin ylätasolla listata ne kaikki asiat, jotka johtivat ennustettua pienempään liikevaihtoon. Liialliset yksityiskohtien selittelyt (ja samalla siis pakosti pitkähköt sellaiset) aiheuttavat itsessä lukijana epäilevän reaktion siitä, että nyt yritetään piilottaa isoa kuvaa tekstivuorella.
On myös tiettyjä asioita ja tietty tarkkuustaso, joita en valitettavasti avoimella foorumilla voi avata sen enempää, koska viime kerrasta olemme oppineet, että tätäkin lankaa kammataan yllättävän tarkkaan Google Translatella
Todettakoon myös se selvyyden vuoksi, että jos outoina aikoina vuosikymmeniä ennustamista harjoitelleet yhtiöt eivät osu lankulle niin sitä on tietyllä tavalla hieman turhaa startupeiltakaan odottaa. Toisaalta, se ei tietenkään ole mikään syy antaa täysin unelmiin perustuvia ennusteita, joten olemme kanssasi täysin samaa mieltä tarkkuuden ja pessimismin tarpeesta.
Se siis alustuksena ja selittelyt muuten sikseen, koska kysymyksesi oli erittäin tarkkanäköinen ja vaikka jätän vastauksen aukottomuuden tason sinun päätettäväksi niin ei meille omasta mielestämme ole asiassa mitään peiteltävää. Eli siis olet oikeassa, että churn oli odotettua korkeampi ja tilauksia sekä peruuntui, että sopimusten alkamisajankohtia lykkääntyi odotettua enemmän. Kuten aiemmin mainitsin niin liikevaihdostamme 40% koostuu B2C-asiakkuuksista ja 60% B2B-asiakkuuksista. Varsinkin B2C on merkittävissä myllerryksissä herkkä reagoimaan ja täten nostamaan churnia, joten ennustettu seuraavan 12kk “tilauskanta” saattaa heikentyä hyvinkin nopeasti toistaiseksi voimassa olevien tilauksien luonteesta johtuen. Näin siis kävi, varsinkin alkuvuodesta, jolloin churn oli reilusti ennustettua korkeampaa. Vastaavasti kävi myös Q3:lla, kun inflaatio ja yleinen kulujen nousu nosti päätään ja sai monet kuluttajat tarkkailemaan juoksevia kulujaan tarkemmin. Emme usko, että olisimme menettäneet näitä asiakkaita lopullisesti, ja data onkin sen jo osittain osoittanut, mutta tiukan paikan tullen useat kuluttajat saattavat pätkäistä tilauksen kuukaudeksi tai kahdeksi ja palata taas sitten kun bilesesonki on päällä.
B2B:n osalta Q1/22 liikevaihto laski reilusti, kun emme omicron-rajoitusten johdosta voineet laskuttaa suurinta osaa asiakkaistamme. Rajoitusten vaikutus ulottui lopulta myös merkittävästi Q1:stä pidemmälle. Yhdessä muun taloudellisen epävarmuuden kanssa useat jo sovitut asiakkuuksien avaukset siirtyivät jatkuvasti tulevaisuuteen tai lopullisesta peruuntuivat Q2:lla. Tämän lisäksi asiakkaista joita viimein pääsimme laskuttamaan Q2:n alussa, paljastui useita maksukyvyttömyyksiä. Monelle nuo viimeiset 3+ kuukautta yhdistettynä nouseviin kustannuksiin oli viimeinen niitti, kun aikaisemmat 3-4 (alueesta riippuen) rajoitustointa olivat jo syöneet kassat ja muut varannot. Yllättävä ja erillinen murheenkryyni oli Yhdysvallat, jossa meillä oli vuoden 2021 lopussa merkittävän kokoinen ennakkotilauskanta allekirjoitettuja sopimuksia ja omasta mielestämme vahvaksi todennettuja asiakkuuksia, mutta kun makrotalouden heilunta näkyi erityisen vahvasti Pohjois-Amerikassa niin myös siellä moni isompi asiakkuus siirsi aloituspäiväänsä tulevaisuuteen ja pienemmät asiakkuudet peruivat tilauksiaan kovempaan tahtiin kuin oletettiin. Tästä kaikesta johtuen vasta syyskuu 2022 oli ensimmäinen kerta sitten helmikuun 2020, kun B2B:n liiketoiminta näytti “normaalilta”, eli uutta kauppaa tuli tasaiseen tahtiin ja churn sekä luottotappiot olivat ennustettavia.
Pohdimme tätä jonkin verran ennen materiaalien julkaisua, mutta lopulta kantamme oli, että jos edellisen kierroksen ankkurisijoittajien kanssa term sheet allekirjoitettiin ennen Juhannusta 2021 ja lopulliset sijoitussopimukset (Tesin prosessista johtuen) 30.9.2021, jonka jälkeen Invesdor kampanjan vaihtovelkakirjat laskettiin liikkeelle 26.11.2021 ja kaikki Invesdorin kautta sijoittaneet saivat vuosikoron alkaen 26.11.2021 niin meidän tulkinnan mukaan millä tahansa keskiarvomatematiikalla kierros toteutettiin reilusti 2021 puolella vaikka viimeiset sijoitukset kirjattiinkin tammikuussa 2022.
Alustukseksi todettakoot, että et ole millään muotoa kysymyksiesi kanssa väärillä jäljillä. B2C on aivan tolkuttoman vaikeaa, se on SaaSin kuninkuuslaji. Siksi olemme tähän asti olleet ja tulemme vähintäänkin vielä hyvän hetken olemaan B2B-fokusoituneella strategialla etenevä yritys. Vaikea ei kuitenkaan tarkoita mahdotonta ja yleensä käänteisesti myös varmistaa sen, että ykkönen saa ylisuuret voitot verrattuna normaaliin toimialajakaumaan, ns. “winner takes most” efekti. Karaokea lauletaan ympäri maailmaa niin baareissa kuin kotona/yksityistiloissa, joten B2C tulee aina olemaan merkittävä osa karaokebisnestä ja kun haluamme olla johtava karaoke brandi niin meidän on jo rakenteellisestikin pakko huomioida B2C-ulottuvuus tietyllä panostustasolla. Siihen päälle uskomme vankasti B2C:n mahdollistavan huomattavasti nopeamman ja pidemmälle ulottuvan liikevaihdon kasvun sitten, kun on oikea hetki ja oikeat resurssit - eli kun yhtiö, tuotteet ja kassa ovat siihen valmiita (eikä yhtään aiemmin).
Paperilla pelkkiä COGSeja tutkiessa B2B:n kate on korkeampi kuin B2C:n ja B2C:ssä on kategorisesti aina, toimialasta riippumatta, korkeampi churn. B2C:n asiakashankinta on kuitenkin verrattavissa dynamiitillä kalastamiseen, siinä missä B2B on enemmän tarkkaa viehekalastusta - jos annat anteeksi kielikuvien venyttelyn Meidän viimeisen n. vuoden ROAS (return on ad spend) B2C:n osalta on pysynyt 2.0 kulmilla vaikka sitä on ajoittain hoidettu kirjaimellisesti vasemmalla kädellä. Emme tiedä kokeilematta kuinka paljon korkeammalle voimme suhdelukua nostaa ja missä tulee vastaan se raja kun suhdeluku alkaa kääntymään takaisin kohti nollaa (eli markkina alkaa saturoitumaan), mutta mielestämme on kohtalaisen perusteltua olettaa, että laadullisella panostuksella pelkästään asiakashankintaa pitäisi pystyä tehostamaan kannattavammaksi ja skaalautuvammaksi, ihan jo ilman minkäänlaisia tuotteeseen tehtäviä parannuksia (kuten konversion kasvattamista ja churnin alentamista).
Tämän haastaisin olevan ehkä kevyehkösti “minä ja minun kaveripiiri” -tyyppinen harha, josta on petollista extrapoloida globaalilla skaalalla. Pelkästään Singan käyttäjädatasta löytyy useita esimerkkejä, joissa laulaminen tapahtuu keskellä arkipäivää ja aamuisin. Maailmalla myydään edelleen miljoonittain kotikäyttöön tarkoitettuja karaokelaitteita, jollakin niihinkin pitää karaokekappaleet saada. BBC:n maaprofliissa Filippiinien osalta todetaan seuraavaa: “It is an understatement to say that Filipinos love karaoke. Almost every Philippine home has a karaoke machine or a Magic Sing microphone” ja Tencentin WeSing appin liikevaihto pyörii parin miljardin luokassa vuositasolla, YouTuben kymmenistä miljardeista karaoke-aiheisista videokatseluista puhumattakaan.
Kaikki ihmiset eivät asu pahviseinillä varustetuissa kerrostaloissa (tai jos asuvat niin niissä saattaa olla kerhohuoneita) ja vaikka kaveripiirissä olisikin vain yksi Singa niin toivottavasti suurin osa ihmisistä liikkuu useammassa kuin yhdessä kaveripiirissä, jolloin Singa-tilauksien keskiarvo per kaveripiiri nousee skaalalla 1.0 yläpuolelle kun sama Singa-tyyppi ei voi olla jokaisen kaveripiirin bileissä joka kerta
Emme ole vielä tehneet tälläisiä syväanalyysejä B2B-fokuksesta johtuen, mutta kuukausitasolla Singaan tulevien uusien rekisteröintien määrä mitataan kymmenissä tuhansissa ja Suomi on edelleen listan ykkösenä. Se johtuu pääsääntöisesti tietysti Singan tunnettuudesta Suomessa ja mainosbudjetin pienuudesta muualla. Se kuitenkin todistaa sen, että Suomessakin on vielä reilusti kasvuvaraa ja monessa kymmeniä kertoja suuremmissa markkinoissa emme ole vielä edes aloittaneet.
Kehitettävää löytyy varmasti reilusti, koska tähän asti olemme käsitelleet tapahtumia brandimarkkinointina, eli olemme osallistuneet valikoiden tapahtumiin lähinnä varmistaen, että sana “Singa” ja logo tulee tutuksi. Tätä tunnettuutta pystytään sitten hyödyntämään sekä B2B, että B2C markkinoinnissa. Tietysti yritämme aina varmistaa, että kanava Singan tilaamiseen välittömästi tapahtuman yhteydessä tai sen jälkeen on mahdollisimman suora tekemällä välispiikeissä ja screenimateriaaleissa selväksi, että Singa toimii myös kotona osoitteessa www.singa.com. Suoritamme aina myös jälkimarkkinointia tapahtumayhteistyön niin salliessa. Emme koskaan maksa tapahtumiin osallistumisesta vaan pyrimme joko itse saamaan siitä korvauksen tai vaihtamaan Singan “esiintymisen” tapahtumassa barterina, joten menulta saa yleensä valita vain rajallisen määrän markkinointitoimenpiteitä. Tämäkin saattaa isommalla panoksella muuttua, mutta emme yleisestikään välttämättä näe tapahtumarkkinointia parhaaksi tavaksi käyttää aikaa ja mainosdollareita skaalalla.
Kevyen kuluttajapuolen fokuksen johdosta lista onnistumisia tai epäonnistumisia on sangen lyhyt Pääsääntöinen onnistuminen on ehdottomasti ollut markkinoinnin kustannustehokkuus. Kuten aiemmin jo mainitsin niin suurin osa B2C-liikevaihdosta on hankittu orgaanisesti juurikin ekosysteemiajattelumme ja brandimme tunnettuuden kautta sekä ei-maksetuilla metodeilla kuten tarjouksilla, kumppanuusohjelmilla ja SEO:lla. Epäonnistuminen sen sijaan käänteisesti on se, että ilmaiseksi ja orgaanisesti ei voi erityisen tarkasti kohdentaa markkinointia tai selvittää, mitkä lähteet ovat ne kaikkein tehokkaimmat. Tästä johtuen kuluttajakannassamme on paljon kaikenlaista tarjoushaukkaa ja täysin eri appia etsineitä käyttäjiä, jotka oman arviomme mukaan myös nostavat churnia keinotekoisesti. Hieman rohkea väite, mutta uskomme vakaasti, että voimme maksetulla markkinoinnilla laskea churnia samalla kun kasvatamme käyttäjäkuntaa sekä B2C-liikevaihtoa, kun pääsemme paremmin kiinni kohdennettuihin työkaluihin ja kanaviin.
Me emme toki ajattele kuluttajatuotettamme vain tuotteena, jota me yksin yrittäisimme kaupitella koko maailmalle. Kuluttajastrategiaamme kuuluu erittäin vahvasti juurikin erinäisten suoratoistopalveluiden ja vastaavien toimijoiden kanssa toteutettavat yhteistyöt.
Olen kroonisesti tyytymätön lähes kaikkeen, mitä teemme Singalla Mutta kuitenkin sillä terveellä tavalla, joka ajaa aina tekemään paremmin. Meillä on kirjaimellisesti kymmenien asioiden lista, jota keräämme asiakaspalautteesta ja käyttödatasta, joiden kaikkien uskomme parantavan tuotetta ihan puhtaasti nykyisten ominaisuuksien käytettävyyden osalta, mutta myös uusien ominaisuuksien kautta.
Olemme vahvasti sitä mieltä, että karaoken tärkeimmät asiat pyörivät pääsääntöisesti itse laulamisen ympärillä ja lisäominaisuudet kuten nauhoittaminen sekä erilaiset sosiaaliset ulottuvuudet kuten nauhoitteiden julkaisu ovat toissijaisia toimintoja, joita käyttää varsin pieni otanta verrattuna niihin, jotka haluavat vain laulaa. Pidämme kuitenkin koko ajan silmällä kuluttajakäyttäytymistä ja populaarikulttuuria. Jos näyttää siltä, että jokin tietty toiminnallisuus on muodostumassa kuluttajatuotteiden standardiksi niin me myönnämme mielellämme olevamme väärässä ja lisäämme sen Singaan pikimmiten. Toistaiseksi kuitenkin TikTok on osoittautunut olevan vahvasti yksisuuntainen kanava (isot tilit tuottavat, muut kuluttavat) ja appit kuten BeReal uhkaavat jäädä tähdenlennoiksi. Jatkamme tarkkailua.
Exit-polun kanssa olet suurilta osin yhtiön johdon ja hallituksen kanssa samoilla linjoilla. Ihan vain esimerkkinä haluan lisätä mahdollisiin ostajiin (listautumista ennen tai jälkeen) myös Amazonin, Disneyn, Liberty Median ja IAC:n kaltaiset toimijat, joiden uskomme olevan kiinnostuneita Singan kaltaisesta liiketoimintakokonaisuudesta täysin itsenäisenä entiteettinä jota voi jatkorahoittaa skaalaamaan, mutta jota ei toisaalta tarvitse pakkonaittaa minkään olemassa olevan raamin sisälle. Kuten Invesdorin materiaaleissakin todetaan, emme aktiivisesti mieti tällä hetkellä muuta exitiä kuin aikanaan koittavaa listautumista, mutta Louis Pasteuria lainatakseni: “Luck favors the prepared mind”.
Kiitos täsmennyksestä, tässä oli ilmeisesti käynyt jokin häiriö kun aivoni olivat lukeneet tämän joukkovelkakirjana (piti oikein käydä katsomassa sijoitussivulla uudestaan, että olinko tosiaan lukenut ihan omiani ).
Se, että kyseessä onkin vaihtovelkakirja ei tosin innosta minua sijoittajana oikeastaan yhtään sen enempää. Olen ehkä hieman yksinkertainen kaveri, mutta pidän enemmän osakkeiden ostamisesta: Tällöin tiedän minkä osuuden firmasta saan ja mihin hintaan. Tässä VVKssahan on puolestaan vähän se ongelma että jos firmalla menee huonosti niin menetän koko pääomani (aivan kuten osakkeitakin ostamalla) mutta jos kaikki meneekin kuten elokuvissa ja firman arvo moninkertaistuu niin en pääse täysillä nauttimaan tuosta arvonnoususta kuten pääsisin osakkeenomistajana vaan tuo korko + alennus rajoittaa minun upsideni.
Tätä en oikein ymmärrä. Jos Singan markkina-arvo on kolmen vuodenv päästä vähemmän kuin tänään niin minua ei oikeastaan lohduta yhtään että olen ”suojautunut” arvon alenemiselta sillä tällöin ollaan kyllä menossa kohti konkurssia tms jos siellä ei vielä olla eli en kyllä pääsisi ikinä tätä ”suojattua” osuuttani realisoimaan. Eli tämä ”suojaus” on mielestäni hyvin teoreettista joten ei tässä kyllä mitään tuottoja (varsinkaan markkinan keskiarvoa parempia, mihin ikinä sillä tässä viitattiinkaan) varmisteta.
Ainoa minkä tällä järjestelyllä varmistan on se, että jos Singan arvo 10-kertaistuu, minun sijoitukseni arvo ei kymmenkertaistu, se ei edes tuplaannu. Startup-sijoitus, jossa upside on rajattu ei tosiaan oikein houkuta kun on kuitenkin hyvin suuri todennäköisyys että koko sijoitettu pääoma menee.
@atteh varmaan taas korjaa jos ymmärsin vieläkin jotain väärin on myönnettävä etten jaksanut ruveta noita VVKn tarkempia ehtoja ruveta kahlaamaan läpi.
Kyllä minä näkisin että arvonalenemalle on kuitenkin jonkinnäköinen suoja. Esimerkiksi, oletetaan että Singan arvo on nyt vaikkapa 20m€. Jos VVK:n erääntymispäivänä arvo onkin vain 10m€ ja järjestetään osakeanti, niin nyt tuhannen euron sijoituksella saat noin 0,017% yrityksestä. Jos tämä kierros olisikin ollut osakeanti, niin omistaisit 3,3 vuoden päästä yrityksestä vain 0,005%, eli VVK:aan verrattuna hävisit 70% sijoituksesta.
Kyllä elämää on tenbaggereiden ja konkurssien välissäkin
(ps jos laskuissa meni jotain huti niin korjatkaa!)
Mutta mietippä miltä näyttäisi tämän firman tilanne jos sen arvo olisi ~3 vuoden päästä puolet siitä mitä nyt? Se on kyllä sitten ihan sama millaisen osuuden sellaisesta firmasta omistaa sillä tuon osuuden arvo on ehkä paperilla vielä jotain mutta kukaan ei siitä sitä hintaa maksa. Tällöin olisi todistettu että firma ei käänny kannattavaksi nykyisellä liiketoimintamallilla ja että ulkopuolista rahaa tarvittaisiin lisää saavikaupalla ja osuutesi dilutoituisi joka tapauksessa olemattomiin jos joku vielä olisi valmis rahaa kaatamaan.
Kyllä tässä vaiheessa oleva yritys on mielestäni ”make it or break it” -tilanteessa 3 vuoden aikaperspektiivillä. Sijoittajana en kaipaa lähinnä kuvitteellista ”suojaa” sitä break-skenaariota varten vaan haluan täysimääräisesti mukaan siihen mahdolliseen make it -skenaarioon. Nyt on päinvastoin tarjolla rajoittamaton downside mutta rajoitettu upside.
Jos näkemys ja todellisuus on että firma on hyvä, liikevaihto kasvaa ja kannattavuus on ihan nurkan takana, niin kyllä silti markkina-arvo voi romahtaa esim ulkoisista syistä/markkinasentimentin tai muun kertaluontoisen tai yllättävän tilanteen vuoksi. Ei sen tarvitse alkuperäistä näkemystä yrityksestä muuttaa.
“Make it or break it” on vähän illuusio tavalliselle tallaajalle tarjolla olevissa joukkorahoituskampanjoissa, koska suurin osa rahoitusta hakevista yrityksistä on ihan kuraa/huomattavan liian korkealla valuaatiolla. Silloin isoin osa tietysti on konkassa kun kerätyt rahat loppuvat, ellei läpilyöntiä ehtinyt tässä välissä tulla. Oma kokemus on että hyvissä startupeissa “break it” tarkoittaa aikalisää ja tuottopotentiaalin (dramaattistakin) madaltumista (diluointien yms johdosta).
Minun mielestä make-it skenaariossa on upside potentiaalia konvertoinnin jälkeen ihan riittämiin. Jos ymmärrän ajatuksesi @SijoitusSeppo oikein, niin suurin riski tässä sijoituksessa olisi nimenoman siinä, että kolmen vuoden sisällä tapahtuva kasvu olisi niin räjähdysmäistä, ettei sen jälkeen enää olisi kasvulle varaa? Siinäkin tilanteessa sijoituksesi on kuitenkin kasvanut 70% vähän päälle kolmessa vuodessa.
Et ole tässä millään muotoa väärässä. Sijoittaminen on aina jonkinlaista uhkapeliä ja meitä on moneen junaan, jotkut tykkäävät hakea huippuja/notkoja ja toiset sijoittaa pitkällä aikavälillä hieman ennustettavimpiin instrumentteihin. Olemme luonnollisesti tiedostaneet sen, että VVK ei maistu kaikille ja monet eivät edes halua aloittaa sen ymmärtämistä, mutta koska ammattilaissijoittajista koostuva ankkurisijoittajiemme ryhmä oli toistamiseen sitä mieltä, että VVK on tähän markkinatilanteeseen oikea työkalu niin päätimme lähteä tarjoamaan sitä uudestaan.
VVK onkin siis työkalu tilanteeseen, jossa yhtiön arvoa on vaikea määrittää uskottavalla ja kaikki osapuolia tyydyttävällä tavalla joko yhtiöstä (vaihe, toimiala) tai markkinasta (turbulenssi, mania, taantuma) johtuvista syistä, joten arvonmääritys on parempi jättää myöhäisempään aikaan vaikka sijoitus otetaankin sisään nyt ja vastineeksi aikakomponentista siitä maksetaan ajankohdan mukainen korvaus (eli vuosikorko ja alennus tulevaan arvoon). Avaan seuraavan lainauksen jälkeen vielä lisää tätä logiikkaa.
Tämä ei kuvasta juuri ollenkaan sitä mekaniikka, jolla startupit tai edes pidemmälle päässeet (sekä listatut) kasvuhakuiset teknologiayritykset toimivat suhteessa rahoitusmarkkinaan. Normaali matalasti kasvava (ja todnäk voittoa tekevä) yritys keskimäärin pitäisikin tasaisesti kasvattaa arvoaan x% vuodessa ja sen osalta olisit siinä oikeassa, että jos kolmen vuodan päästä ollaan samoissa tai alle niin jotain on vialla. Startupit ja kasvuyritykset kun kuitenkin yleisesti arvotetaan voimakkaasti tulevaisuuden kasvua vasten niin lyhyellä aikavälillä valuaatio perustuu huomattavasti enemmän sentimenttiin kuin mihinkään muuhun universaaliin markkinamekaniikkaan tai valuaatiometodologiaan. Viime kierroksemme aikaan avattu Tiger Globalin jättimäinen “startupien index fund” on tällä hetkellä -20% veden alla ja näitä esimerkkejä siitä kuinka 2021 loppuvuodesta saatu valuaatio on tullut alas -50% tai enemmän löytyy tuhansia niin yksityisiltä kuin julkisilta markkinoilta vaikka yhtiöt itsessään olisivat tänään paremmassa jamassa kuin kaksi vuotta sitten: https://www.theinformation.com/articles/tiger-global-managements-12-7-billion-venture-fund-records-20-loss
Samana aikana Singan 2021 VVK-antiin sijoittaneet ovat reilusti plussalla kun 10% vuosikorkoa on kertynyt jo 16 kuukauden edestä ja konversiosta saa vielä +20% lisäkertoimen kumuloituneen pääoman päälle. Olen kevyesti puolueellinen, mutta Singaan sijoittaneet ovat aika varmasti ylimmässä kvartaalissa tämän aikavälin performanssissa.
Ei kyllä tämä on erittäin konkreettista suojausta ja kuten @thriller ehtikin jo laskea auki, takuuvarmasti kovempaa tuottoa kuin mitä vaikkapa OMX Helsingistä saisi (toki, likviditeetti edelleen eri, mutta jos se ahdistaa niin sitten ei pitäisi sijoittaa startupeihin ollenkaan).
Tämä alkaa ihan kohta menemään eipäs-juupasteluksi ja ainut kehäpäätelmähän näissä asioissa usein on, että jokainen tyylillään, mutta tähän kyseiseen esittämääsi skenaarioon haluan tarjota kommentiksi suomalaisittainkin tutuksi tulleen DoorDashin, joka keräsi historiansa aikana sekä ns. downroundeja, että flat roundeja. Siitä huolimatta jokainen sijoittaja hymyili lopussa, leveästi: DoorDash Raises $127 Million in ‘Down’ Round - WSJ
Lopuksi ehkä hyvä alleviivata VVK:n ehtojen syvyyksistä yksityiskohta, joka varmasti lähes jokaiselta tulee ohitettua: koska Singan VVK:lla vuosimallia 2021 ja 2023 on samanlaiset ehdot niin ne ovat käytännössä linkittyneet toisiinsa. Alkuperäisen VVK:n maturiteetti tulee täyteen 09/2024 ja sitä voi lead investorin tahdosta lykätä maksimissaan 12 kuukaudella. Eli jos “Qualified Investment Round” tai “Equity Event” ei tapahtu tuohon päivämäärään mennessä, konvertoituu 2021 VVK viimeisellä vahvistetulla valuaatiolla, joka oli vuoden 2018 kierros hintaan 10M€. Se ei luonnollisesti ole yhtiön johdon eikä hallituksen suunnitelma vaan uusi valuaatio yhtiölle haetaan siis viimeistään ennen syyskuuta 2025. Koska 2023 VVK:ssa on samanlaiset ehdot niin niissä myös lukee, että kyseinen VVK konvertoituu samalla hetkellä ja samoilla ehdoilla/valuaatiolla kuin mikä tahansa muu aiemmin tai myöhemmin kerätty VVK. Käytännössä siis tämän nyt kerättävän VVK:n maturiteetti on itse asiassa vain 2 vuotta ja 4 kuukautta, eli vuoden lyhyempi kuin VVK:n tekninen maturiteetti. Loppukaneettini siis on, kuten @thriller jo totesikin; kahden vuoden jälkeenkin Singalla on edessään todella paljon kasvua, ei muuta kuin kyytiin vaan!
Kiitos vastauksista. Tarkoitukseni ei ole eipäs-juupastella, mutta tarkoituksella haastan hieman raflaavasti eli kaikkea ei tarvitse aivan kirjaimellisesti ottaa. Vastaan vain lyhyesti pariin pointtiin ja siirryn sitten takavasemmalle
Ei, vaan suurin riski on tietysti se, että menetän koko sijoittamani pääoman Koska tämä on mielestäni suurin riski, haluan toiselle puolelle vaakakuppia mahdollisuuden isosta tuotosta. Tässä tapauksessa maksimituottoni on rajattu.
Aten nostamat vertailut vuoteen 2021 sopivat mielestäni nykytilanteeseen huonosti. Olisin varmaan itsekin silloin 2021 mieluummin sijoittanut VVK:n kaltaisen instrumentin kautta kuin jollain poskettomalla kupla-arvostuksella. On paljon yrityksiä, joiden liiketoiminta on kehittynyt positiivisesti parin viime vuoden aikana mutta arvostukset ovat silti kuplan puhkeamisen vuoksi romahtaneet. Tilanne on nyt kuitenkin 2023 aivan toinen, kaikki arvostusilma on kyllä jo puhallettu pois eli jos arvostus tästä vielä laskee, se ei johdu kyllä enää markkinasentimentistä vaan (ainakin valtaosin) liiketoiminnasta. Ymmärrän tietysti, että nykyiset omistajat eivät halua valuaatiota yritykselle nyt kun valuaatiot on tosi matalalla. Uutena sijoittajana olisin kuitenkin paljon kiinnostuneempi sijoittamaan nykyhetkessä tehdyllä valuaatiolla kuin sillä kolmen vuoden päästä olevalla, josta minulla ei edes ole hajua mitä se tulee olemaan (en välttämättä tuolla arvostuksella enää haluaisi sijoittaa vaikka siitä 20% alennuksen saisinkin).
Mutta toivotan menestystä Atelle ja Singalle sijoituskierrokselle ja erityisesti liiketoiminnan tuleviin vuosiin
Olen itse töissä ravintola-alalla ja läheltä seurannut niin yritystapahtumia ravintoloissa (pikkujoulut, kesäjuhlat, asiakastapahtumat, asia- ja hupitapahtumat) kuin yksityisten ihmisten tilaisuuksia (synttärit, häät, valmistujaiset yms.). Karaoken suosion nousu viimeisen muutaman vuoden aikana on ollut huimaa. Jos aikaisemmin karaoken laulaminen oli noloa ja tähän lähti vain harvat mukaan, niin nykyisin tuntuu, että asiakkaat haluavat oletuksena karaokea ja tähän onkin löytynyt paljon erilaisia ratkaisuja, kuten Restless ja useat muut, jotka tarjoavat Singan palvelua ja laitevuokrausta, juontajia yms.
Se missä aikaisemmin karaokea laulettiin tahmealattiaisen pubin nurkassa Koff III:set rinnuksilla puolitiedottomassa tilassa on vaihtunut siihen, että karaokea lauletaan ilman rohkaisuryyppyä ykköset päällä. Vaikuttaa kiistattomalta, että karaoken kysyntä kasvaa ja nimenomaan laadukkaan karaoken - hiljalleen ovat kadonneet kotikaraoke-CD:t, jossa kappaleita oli 30 ja näillä piti mennä. Tämän suhteen en epäile ollenkaan, etteikö tällä alalla businestä ole tarjolla.
Tammikuussa 2022 @atteh mainitsi kilpailijoista ja siitä, että ei epäile, että esim. Spotify lähtisi kilpailemaan ainakaan vielä. Onko tilanne mikä tällä hetkellä? Onko uusia kilpailijoita ilmaantunut tai miten @atteh näet onko yleisesti ollut liikehdintää yritysten toimesta, jotka musiikkialalla toimivat?
Ainakin tuo WeSing on todella suosittu karaoke-appi Aasiassa. Mainostavat heillä olevan yli 5 miljoonan kappaleen katalogi, lisäksi kaikenlaisia lisäominaisuuksia, joita Singalta ei löydy kuten nauhoitus- ja streaming-ominaisuudet. Tencentin omistama yhtiö, joten halutessaan heillä on rahaa tulla isosti myös länsimarkkinoille. Toistaiseksi ovat käsittääkseni keskittyneet dominoimaan Aasian markkinoita. Tencent Musicin appeilla on yhteensä lähes miljardi käyttäjää, en löytänyt tietoa, että paljonko niistä on WeSingin käyttäjiä.
Jep, asia on juurikin näin! Osittain syy-seuraussuhde tässä tapauksessa varmasti toimii niin, että karaokelle on aina ollut lähes loputon tarve sekä kysyntä, mutta luokattoman huonot tuotteet ja tarjonta ovat ajaneet sen käytännössä hämyisen pubin nurkkaan. Nyt Singan ja muiden myötä luonnollinen kysyntä alkaa kuplimaan pinnalle. Karaokelle on myös nousemassa uusi trendi, jota ajaa laajempi kulttuurin muutos siinä miten kuluttajat ovat vuorovaikutuksessa musiikkiin. Yhä useammalla on vähemmän passiivinen suhde viihteeseen kiitos TikTokien, pelien, fitness-appien yms ja karaoke sopii siihen jatkumoon varsin hyvin.
Tammikuun 2022 jälkeen tilanne ei ole juurikaan muuttunut, vaikka Apple julkaisikin “Apple Music Sing” toiminnallisuutensa jouluksi 2022: Apple introduces Apple Music Sing - Apple
Nopeasti lukaistuna ja tuotetta kokeilematta voisi todeta, että noniin se oli siinä, peli pelattu ja loputtomalla kassalla varustettu Apple ottaa koko karaokemarkkinan. Sittemmin kuitenkin Singan iOS-asennuksien määrä on kolminkertaistunut ja Apple Music Sing on tuotteena, kuuleman mukaan, vähintäänkin pettymys Applelle. Kuten viimeksikin kertasin, kyse ei ole vain siitä, että joku haluaa laittaa lyriikat näytölle ja musiikkia soimaan taustalle. Oikeasti arvokkaan tuotekokemuksen rakentamiseen liittyy paljon teknistä ja taiteellista työtä, mutta myös monia liitännäisiä alueita kuten lisensoinnin asiaosaaminen. Apple Music Sing on nätti idea, josta kuitenkin puuttuu karaokelle ominaisia työkaluja, “ulottuvuuksia” tukemaan erilaisia laulutilanteita ja kappaleita (koska lisensointi). Minulla ei ole epäilystäkään, etteikö lähes jokaisella musiikkipalvelulle ole vähintään Apple Music Singin tasoinen tekninen toteutus valmiina sisäisesti, mutta toistaiseksi muut ovat olleet kaukaa viisaita ja pidättäytyneet raakileen julkaisusta (tai noh Deezer on yrittänyt jo pari kertaa ja aina joutunut vetämään tuotteen pois myöhemmin).
Teoriassa myös Applella, Amazonilla, Googlella ja Disneyllä olisi pitänyt olla rahaa tappaa Netflix sekä Spotify moneen kertaan, mutta edelleen itsenäiset spesialistit johtavat markkinaa ja subventoidut isojen yhtiöiden palvelut seurailevat perästä. WeSing on alunperin julkaistu vuonna 2014 ja vuodesta 2017 lähtien Tencent on tasaiseen tahtiin ilmoitellut laajentuvansa Kaakkois-Aasiassa. Vuoden 2022 lähestyessä kommunikaatio muuttui muotoon “päämarkkinamme Kiina” ja lopulta WeSingiä vuodesta 2016 vetänyt johtaja erosi alkuvuonna 2022. Ymmärtääkseni WeSing on tänään saatavilla viidessä eri markkinassa Aasiassa ja ainut millään tavalla onnistunut niistä on Kiina.
Epäonnistumisen syitä on monia enkä väitä tietäväni niistä kaikkia, mutta on ilmiselvää, että WeSing kärsii jo naapurimaidenkin kanssa fokus-ongelmasta. Yhtiöt kuten Spotify, Netlix ja Singa ovat yhden asian yhtiöitä ja rakenteellisesti tälläiset yhtiöt pitävät huolen siitä, että se yksi asia varmasti toimii, koska muutoin koko yhtiö epäonnistuu. Tencent on kuitenkin jättimäinen yhtiö jättimäisellä tuoteportfoliolla, jota se kehittää ja laajentaa tietyllä sapluunalla. Yhtiö nojaa omaan voimaansa asiaosaamisen sijaan samalla tavalla kuin Amazon, Apple ja Google kun ne yrittävät kilpailla Spotifyn tai Netflixin kanssa.
Jos Tencent onnistuisi pääsemään tästä perustavanlaatuisesti ongelmasta yli niin seuraavaksi se ajautuisi isoihin ongelmiin erilaisen product-market fitin kanssa. Kiinassa ja läpi Aasian tekijänoikeuskäytännöt ovat valtaisan erilaiset kuin lännessä ja kylmä fakta on se, että moni näistä kiinalaislähtöisistä yhtiöistä (oli se sitten musiikissa, mediassa ja muualla) perustuu jonkin tasoiseen tekijänoikeuksien tai vastaavien käytäntöjen tulkintaan, jota lännessä kutsuttaisiin vähintäänkin “kevyeksi”. Viisi miljoonaa kappaletta varustettuna kaikilla WeSingin toiminnallisuuksilla (kuten nauhoitus ja omien tiedostojen julkaisu) sekä liiketoimintamallilla olisi todennäköisesti erittäin haastavaa sekä kallista lisensoida Kiinan ulkopuolella, jossa Tencent on historiallisesti nauttinut erityisasemaa monessakin suhteessa. TikTok on yrittänyt vuosia laajentaa omaa Spotifyn tappajaansa, Ressoa, muutaman ensimmäisen markkinan ulkopuolelle ja on kohdannut massiivisia ongelmia erityisesti lisensoinnin saralla, kun heidän sapluunansa on kohdannut länsimaisten markkinoiden todellisuuden, tästä linkistä lisää: ByteDance shuts down the free tier of its Resso music streaming service - Music Ally
Ei TikTokiltakaan rahaa puutu, mutta jossain se raja menee kuinka paljon varakaskin yhtiö on valmis maksamaan vain saadakseen yhdellä markkinalla menestynyttä tuotetta laajennettua. Käänteisesti tämä myös selittää sen, miksi Singa ei ole koskaan tavoitellutkaan Aasiaan laajentumista lyhyellä aikavälillä. Lopulta Singa haluaa olla maailman johtava karaokebrandi, mutta etenemme yksi askel kerrallaan ja tarkkaavaisena realiteeteistä.
Julkisuudessa usein vilahdellut Sulapac hakee lisärahoitusta Springvestin kautta. Tavoitteena max. 6 miljoonaa. Saapas nähdä miten käy. Liiketoimintaa, asiakkuuksia ja potentiaalia löytyy, vaikka tapsaa tulee vielä reippaasti.
Minulle on jäänyt hieman epäselväksi mikä se patentoitu ominaisuus tässä on? Kokeilimme viimevuonna erilaisia kompostoituvia biomuoveja yhteen projektiin ja vaihtoehtojahan on vaikka kuinka paljon. Täällä Taiwanissa sokeriruoko ja bambu tuntuvat olvean kuitulähteinä suosituimmat. Täällä on muovipillit kielletty jote pillit ovat kaikki jo jonkinlaista biomateriaalia. Tuntuu, että sulapac on liikkunut liian hitaasti.
Lueskelin illalla antiesitteitä ja ihmettelin samaa asiaa. En huomannut, että sitä olisi sen tarkemmin avattu. Ehkä joku asiaa tai teknologiaa paremmin tunteva osaisi kertoa mikä tässä on se juttu.
Oliko siitä vielä puhetta, että Invesdor suunnittelee tekevänsä alustalleen markkinapaikan listaamattomien yhtiöiden osakekaupankäyntiin? Tämä tuli ilmi WordDiven omistajakirjeessä…
Nyt kun on kaksi vvk-kohdetta samaan aikaan tarjolla, niin näitähän voi verrata:
liikevaihto (v.-22)
Singa: 3.1m€; Sulapac: 2.1m€
voitto(/tappio)
Singa: -1.6m€; Sulapac: -5.7m€
liikevaihdon kasvunopeus (-22 vs -21)
Singa: 63%; Sulapac: 38%
Kate (2022)
Singa: 2m€; Sulapac: 0.2m€
VVK Korko
Singa: 10%; Sulapac 6%
Lähitulevaisuuden kasvutavoitteet ovat prosenteissa jokseenkin samanlaiset
Lisäksi jos ymmärsin oikein niin Sulapacilla VVK:n juoksuajan lopussa automaattinen konversio härskillä 34m€ valuaatiolla, eli käytännössä VVK:n (vaatimattomat) korot hävisi siinä samalla.
Singan VVK:ssa konversio vastaavassa tilanteessa (erittäin sijoittajaystävällisesti) 10m€ valuaatiolla ja lisäksi korot ja 20% alennus otetaan myös huomioon. Tai maksetaan takaisin 2.7-kertaisena. Todennäköisin skenaario lienee, että VVK:n juoksuajalla Singa järjestää osakeannin 20-100m€ valuaatiolla ja Sulapac antaa VVK:n erääntyä ja pakottaa konvertoimaan 34m€ valuaatiolla. Sulapac tarvitsee kuitenkin massiivisesti lisärahoitusta 2024-2025 aikana pysyäkseen pinnalla joten voi myös olla että Springvest hoitaa sellaisen ennen tai jälkeen vvk:n konversion, mutta tuskin kuitenkaan 10m€ suuruista rahoitusta, joka ehtona vvk:n konversiolle ennen juoksuajan loppua. Joka tapauksessa Sulapac tarvinnee 20-30 m€ rahoitusta ennen break-eveniä ihan esitteenkin perusteella (mikä voi olla sekin optimistista)
Joka tapauksessa näissä kierroksissa on ehdot kuin yö ja päivä.
Rehellisesti sanottuna tuo Sulapacin kierros vaikuttaa ihan hävyttömän huonolta diililtä (erityisesti kun näitä kahta vertaa). Suorastaan ryöstö. Mutta kiinnostaisi kuulla perusteluja joltain jonka mielestä tuo on hyvä sijoitus!
En ole omistaja kummassakaan tai aio sijoittaa kumpaankaan.
Mutta @thriller ansaitsee ison kunnian tämänkaltaisesta vertailusta. Juuri tämänkaltaista analyysiä noista listaamattomista on aivan liian vähän saatavilla.
).