Magnora ASA - Vihreän siirtymän aallonharjalla

Magnora on noin 150 M€ kokoinen norjalainen uusiutuvan energian kehitysyhtiö. Siinä missä rakennusyhtiöt pyrkivät rakentamaan ja tuotantoyhtiöt pyrkivät tuottamaan, Magnoran kaltaiset kehitysyhtiöt toimivat pitkälti uusiutuvan energian hankkeiden alkupäässä, pyrkien kehittämään niitä kohti rakennusvaihetta. Sitten kun hankkeen arvo on moninkertaistunut, siitä aletaan myymään osuuksia halukkaille (farm-down), jonka jälkeen yhtiö toimii pääsääntöisesti tukitehtävissä tuottaen mm. Owner’s engineer -palveluita ja teknistä tukea koko hankkeen elinkaaren ajan.



Yhtiön taustalla on kannattava öljysektorin bisnes, josta pivotoitiin vuonna 2018 yritysjärjestelyiden seurauksena kohti uusiutuvan energian sektoria. Uusia hankkeita on saatu viime vuosina aloitettua hirmuinen määrä ja yhtiön kehitteillä olevien hankkeiden portfolio onkin siksi vahvassa kasvutrendissä. Vuoden lopussa hankkeita oli kehitteillä yli 3,5 GW edestä, joista suurin osa keskittyy aurinkovoimaan ja merkittävä osa suuntautuu Etelä-Afrikan sähköpulasta kärsiville rahakkaille markkinoille. Hankkeista harvoin omistetaan 100% itse, vaan mukana on paikallisia kumppaneita ja toimijoita, jotka kykenevät varmistamaan että tekninen toteutus onnistuu eikä kehitys kaadu poliittisbyrokraattisiin kysymyksiin.



Legacy öljybisneksestä on jäljellä enää rojalti- ja lisenssimaksuja kahdesta Floating Production Storage and Offloading -aluksia (FPSO), jotka ovat eräänlaisia öljykenttien viereen telakoitavia tankkereita.

Penguins-aluksesta saatiin 7,5 MUSD kertaluontoisia lisenssimaksuja joulukuussa 2022, jotka näkyvät helmikuun 2023 kassavirrassa ja loppuvuonna pitäisi saada vielä viimeiset 8,5 MUSD Shelliltä, mikäli luovutus onnistuu eikä Greenpeacen häiriköinnit onnistu.

Western Isles -aluksesta sen sijaan saadaan rojalteja aluksen omistajalta 0,5 $ per tuotettu raakaöljybarreli. Tuotantokapasiteetti on 44 000 barrelia päivässä seuraavan 20 - 25 vuoden ajan eli kyseessä on ihan mukava summa tuloja 100% katteella, mutta Magrona on indikoinut että tämä aluksen rojaltioikeus tullaan myymään isolla könttäsummalla lähitulevaisuudessa, jotta öljybisneksestä päästään kokonaan eroon.

Magnoralta löytyy lisäksi hallitseva omistusosuus Evolarista, joka on erittäin lupaava aurinkopaneeliteknologian startuppi. Tällä hetkellä Magnora tutkii, että myydäänkö yhtiö sijoittajille vai tehdäänkö IPO Ruotsin pörssiin.

Uudempana avauksena löytyy myös kolmasosan omistusosuus Neptunista, jonka tavoitteena on aloittaa tuottamaan vihreää vetyä ja ammoniakkia Norjan Tromsössä

Pieneksi yhtiöksi löytyy siis todella paljon mielenkiintoista aktiviteettia ja katalyyttejä kurssinousulle ja arvonluonnille. Bisnekselläkin menee ilmeisesti varsin hyvin. 2022 saatiin farm-downeista vähän alle 1 MNOK per MW, mutta 2023 osalta jouduttiin 0,5-1,5 MNOK per MW ohjeistuksesta poistamaan tuo yläraja, koska kysyntä uusiutuvan energian hankkeille on poikkeuksellisen suurta. Lisäksi johto joutuu vielä pohtimaan, että onko tuo 5000 MW edestä hankkeita vuonna 2025 liian ujo tavoite, kun tällä hetkellä se näyttää menevän yli heittämällä. Todellinen kasvuyhtiö siis :sunglasses:

62 tykkäystä

Se on hyvä, että otit Saarion opit haltuun ja Eka on varmaankin yksi parhaista kenen kanssa voit niistä jutella.

Ajatuksia, mitä itseltä näin äkkiseltään nousi Magnorasta.

Magnora muistuttaa juniorikaivosyhtiön liiketoimintaa ilman sitä riskiä, ettei kaivettavalta alueelta löydykään mitään. Muits juniorikaivosyritykseen liittyviä epävarmuuksia sen sijaan varmasti löytyy.

Kannattaa hieman hahmotella itselleen aikaikkunoita Magnoran projekteille ja mikä saattaisi olla niiden kaiken työn realisoitumisaika eli koska projekti alkaa, koska rahaa laitetaan kiinni ja koska saadaan rahat myynnistä. Mikäli projektille on ilmoitettu jokin realisoitumisaika, aikajanaa voi huoletta vetää ihan reippaasti eteenpäin. Asioilla on ikävä kyllä tapana myöhästyä. Sen jälkeen voit miettiä, onko se aikaikkuna jossa yhtiö toimii itselleen sopiva.

Seuraavaksi on hyvä pohtia, minkä verran yhtiö joutuu itse investoimaan ja millaisilla ehdoilla ennen kuin projekti ostetaan pois. Vaikka yrityksessä on osaavaa projektiporukkaa, tarvitsevat he luvitusta varten suunnittelutyötä myös ulkopuolelta. Kun projekti on varhaisessa vaiheessa, kunnollista ilmaista kilpailutustyötä eivät välttämättä vuelä saa toimittajilta. Suunnittelutyö todennäköisesti ostetaan osittain ja osittain tehdään itse. Vihreän energian hankkeisiin ainakin EU tarjoaa rahoitusta, Norjasta en tiedä, mutta haluaa yritysten myös itse maksavan osansa siitä.

Toinen asia on tontti. Pitääkö heidän ostaa itse tonttimaata ja kuinka varhain ennen projektien myyntiä.

Niiden bisnes ilmeisesti kehittää mahdollisimman kustannustehokkaasti toteutettava ratkaisu, hankkia luvat siihen ja myydä projekti lupineen, mutta onko projekteille ostajia?

Katteet projektin myynnistä muodostuvat todennäköisesti siitä, kuin kustannustehokkaan idean he ovat onnistuneet kehittämään. Vastaa kysymykseen, miksi kaikki ei tee näin.

Eri yritys, mutta tästähän esimerkiksi uutisien ilmestyessä oli paljon juttua, että saattaapi olla hyvin todennäköistä, ettei hanke toteudukaan.

Fortum taisi olla mainittuna yhteistyökumppaniksi, mutta liittyyköhän se Inkoon uuteen LNG-satamaan pikemminkin kuin että Fortum haluaisi ostaa kyseisen terästehtaan myöhemmin tai ostaa sieltä tavaraa. Mene ja tiedä.

Yksi asia, mitä on tullut näistä öljy-yhtiöiden organisaatio muutoksista pohdittua, miksi tyypillisesti yhtiö jaetaan kahtia. Epätyypillisesti esimerkiksi Neste jatkaa öljy-vihreäenergia mixeinä, mutta esimerkiksi Dong (nykyinen Örsted) ja Aker on eriyttänyt vihreän energian hankkeitaan selkeästi eri yhtiöiksi. Örsted myi öljyliikennetoiminnan ja Aker spinnasi yhtiöitä. Liittyykö tähän esimerkiksi tukiviidakkoa? Miten se vaikuttaa Magnoraan?

No jaa… Eipä noita silti aina tarvitse miettiä. Joskus osakkeella voi tehdä myös rahaa silläkin, että se on suosittu.

17 tykkäystä

Hyvä avaus Ekalta, ensimmäisenä tulee mieleen että olisi hyvä jos olisi jossain luotettaammassa pörssissä, esim. TSXV:ssä mutta yritän olla avarakatseinen ja päästä tämän puutteen yli.

Nopea kyssäri bisnesmallista, onko kaikki tulot ns. projektimallilla vai onko jotain jatkuvia tuloja? Ehkä vastaus oli jo tuolla tekstin seassa mutta nopeasti ei osunut silmään ja tähän olisi kiva kuulla vastaus.

6 tykkäystä

Sain yleisen aikaikkunan 2-5v esimerkiksi Tuulivoimalan rakennukseen chat GPT:ltä mutta en tiedä Magnorasta kun alkupään toimija on varmaankin vain riippuvainen niistä sopimusten valmistelusta ja muusta, mutta menee vähemmän aikaa kun kerta vain alkupään toimissa on mukana. Enkä tiedä sitten mistä keskeneräisiä projekteja tai niiden valmistumista voi seurata. Niitä on kuitenkin jo 3,5GW edestä. @Pohjolan_Eka jos tietäisi niin varmaan tänne voisi linkata sivuston.


En osaa tuohon siinä välissä olevaan “cooperating with partners” kohtaan vastata paljonko rahaa siinä menee. Kuitenkin varmaan jotain työkustannuksia voi arvailla esim. Paljonko normaalisti työtunnit sopimusten valmisteluun, mittaamisiin ja muuhun maksaa.



Löysin netistä pari esimerkkiä. Ovat he ainakin sanallisesti valmiita tuulivoimaa tukemaan. En sitten tiedä millaisilla ehdoilla, vai katsotaanko tapauksia yksittäin.

Tuo minusta vastaa tuohon melko hyvin. Lisäksi taitaa osaomistetuilta yhtiöiltä tulla osinkoja ja jos niitä myydään niin tulee oma osuus tuotoista luonnollisesti Magnoran kassaan.

Hyviä kysymyksiä, vastasin tosi ympäripyöreästi toki, mutta parhaani tein. Erittäin hienoa kun pääsee perustelemaan yhtiövalintojaan ja pakottaa tutustumaan yhtiöön syvemmin.

Edit tein pari muutosta alkupäähän.

13 tykkäystä

Toimari Eric Snevellä ihan ok omistus. 1,2 miljoonaa osaketta eli vajaa 2% firmasta

6 tykkäystä

2-5v jos menee 2018 eriytetyllä yhtiöllä pitäisi olla sitten jo referenssejä, joihin tutustua. Toki ChatGPT käy läpi paljon kirjoitettua dataa, enkä tiedä, miten lähdekriittinen osaa olla. Omalla alalla se antaa ainakin vääriä vastauksia, vaikka antaa hyviä vastauksia silloin, kun halutaan suuntaa antavi vastauksia.

Joskushan nuo voi jäädä 10 vuodeksikin jumiin naapureiden ja makroilmiöiden vuoksi.

Jos referenssejä ei montaa ole, kannattaa pohtia, johtuuko tuo 3,5GW hankekertymä siitä, ettei kauppa ole käynyt.

Varmaan muut toki on jo pohtineet noita. :hugs: Ajattelin vain hieman nostaa esille, kun toivoit haastoa. Itse olen keskittynyt lähinnä suomalaisiin osakkeisiin.

1 tykkäys

Vastaan nyt uudestaan kun meni puolihuolimattomasti äsken. Hienoa että haastat.

“Tavoitteena” oli 5GW niin voisi hyväksi asiaksi tulkita jos niitä projekteja halutaan paljon ja niitä nyt saadaankin. Lisäksi mm. toimarilla on paljon rahaa kiinni. Itse otin tuon enemmän viestinä johdon luotosta tulevaisuuteen ja kysyntään.

Edit: lisäksi taisi aika kovalla vuosikasvulla ne projektit kaupaksi mennä en muista prosentuaalista… Toki helppo moninkertaistaa paperille jos liiketoiminta on alkutaipaleella. Eikä olla millään tavalla vielä osakkeen hinnan tasoissa missä pitäisi olla mutta trendin suunta vaikuttaa oikealle.

Joo tosissaan en tuulipuiston rakennusaikaa meinannut löytää niin ChatGPT antoi paremman arvauksen kuin itse olisin keksinyt. Miten esim. itse haet referenssejä projektiliiketoiminnan projektien kestosta?

Yleensä itsellä on jonkinlainen haju siitä, mitä jokin projekti voisi kestää. Tuo alkuvaihe voi kestää joissain tapauksissa hyvin pitkäänkin. Ihan hyväkin niin. Silloin asioita käydään perusteellisesti läpi.

Täällä on Ympäristöviranomaisten suomalaisesta prosessista.

Esimerkiksi Norjassa on saatu nopeammin tuulimyllyjä pystyyn kuin täällä.

Aurinkoenergia projekteista löytyy esimerkiksi Fortumin sivuilta. Fortumilla taisi olla bisnesmalli, jossa se kehittää autinkovoimalaitoksia Intiassa ja myy sitten paikalliselle toimijalle. Toki Fortum taitaa valikoitua myöhäisemmässä vaiheessa mukaan kuvioihin.

Suomen hyötytuuli on yksi, jonka selvityksistä löytyy helposti saatavilla olevaa tietoa. Oosinselälle on valmistumassa 15kpl tuulivoimaloita. Kaavoitus on hyväksytty 2013. Ennen kaavoituksen hyväksyntää on tietenkin tarvinnut rutistaa jonkinlaista suunnitelmaa. Vuonna 2018 hankeoikeudet ovat siirtyneet Porin Energialta Suomen Hyötytuulelle. 2022 lokakuussa siellä raportoitiin louhinta ja räjäytystöiden jatkuvan.

https://hyotytuuli.fi/tuulipuistot/oosinselan-tuulivoimahanke/

Itseä hymyilytti pelkästään tämä ympäristöselvitysten määrä. :sweat_smile:

Muistaakseni tästä ei mökkinaapurit olleet kovin innoissaan ja huolissaan oltiin lintujen hypnotisoitumisesta. Tuohon toki pitää teknisiäkin asioita pohtia.

Tässä on jotain luoa-asioita, joita joutuu hieman kyselemään. Ei välttämättä ykkösellä mene läpi.

No joo…

Ihan vain esimerkkinä etsin nopeasti, että noissa hankkeissa voi vierähtää jokunen hetki. Toki Euroopan ulkopuolella ei välttämättä ihan tällaista härdelliä ole.

Toivottavasti täälläkin nuo lupa-asiat helpottuvat.

Yrityksiltä usein löytyy todennäköisesti referenssilistaa yrityksen sivuilta tai niitä voi kysyä yritykseltä itseltään.

4 tykkäystä

2-5 vuotta on mainio arvio, joka kattaa valtaosan yhtiön hankkeista. Jotkut yksittäiset hankkeet voivat olla nopeampiakin, kuten tuo Brittien akkuhanke tai kestää pidempään, kuten Norjan aurinkopaneelit. Koska Magnoralla on maantieteellisesti ja teknologisesti hajautettu portfolio eri kehityshankkeita joiden kehitysaikataulu voi heitellä vuosilla suuntaan tai toiseen, en itse välttämättä näe järkeväksi ajankäytöksi kaivella jokaisesta niistä tietoja yksityiskohtaisesti, pl. ehkä nuo Etelä-Afrikan isot hankkeet.

Etelä-Afrikasta puheen ollen rakkaalla öljyporausyhtiö Panorolla on siellä käynnissä hyvin outo hanke öljyfirmalle, nimittäin kartoittavat sieltä ympäristöystävällisen heliumin tuotantoa. Panoron CEO on myös Magnoran hallituksessa ja molemmilla firmoilla on maayhtiöt Etelä-Afrikassa, joten lähtisikö tässä vuoden sisään jonkinlainen joint venture käyntiin? :cowboy_hat_face:

Pienempi rahavirtoja tosiaan löytyy, mutta ne merkittävimmät tulot tulevat irtautumishetkellä. Koska hankkeita on jatkuvasti kehitteillä ja maantieteellisesti hajautetusti, niin käytännössä tulovirta on kuitenkin jatkuvaa, kun hankeportfoliosta valmistuu ja myydään tietty %-osuus joka vuosi. Odotan 2024 lähtien isoa kasvua farm-down MW myyntimäärissä, kun tämä 2021 alkanut hurja kehitysportfolion kasvattaminen alkaa näkymään valmistuvina ja myyntikelpoisina hankkeina.

Nythän valtaosa hankkeista on vielä todella nuoria ja käytännössä vain Helios vastaa firman farm-down -myynneistä. Niistä saatuja rahoja onkin nyt alettu saamaan Helioksesta osinkoina ja Magnora keskustelee jatkuvasti firman 3 founderin kanssa yhtiön tulevaisuudesta. Yksi villi kortti on ollut Helioksen IPOttaminen, mutta Magnora voisi myös ostaa founderit pois.

Hankkeissa on usein partnereita mukana, joka mahdollistaa ulkopuolisen osaamisen ja työvoiman käytön kustannustehokkaasti. Opex-kulujahan noista hankkeista ei varsinaisesti mene yhtiön omien palkkakustannusten lisäksi, joten liiketoiminta skaalaa todella nätisti kunhan päästään hankemäärien osalta riittävän suureen kokoluokkaan. Koska yhtiön näkemyksen mukaan suurin osa arvonluonnista tehdään nimenomaan hankkeen kehityksessä, ei siellä tunnu olevan hirveää hinkua lähteä mukaan rakennuttamaan tai operoimaan voimaloita itse. Tämä voi tietysti muuttua tulevaisuudessa, jos johto niin päättää.

Kehitysbisnekseen kuuluu tietysti ne perinteiset riskit byrokratian kanssa, jotka voivat viivästyttää tai pahimmillaan kaataa yhtiön hankkeita. Myös kysyntätilanne voi muuttua, riippuen sähkön hinnasta ja vihreän rahoituksen määrästä. Kuten alkuviestissä mainitsin, Magnora on poistanut ohjeistuksen hinnalta ylärajan, koska tämän hetken kova kysyntä näyttää ajavan hinnat pilviin. Kysyntäkehitystä seuraisin itse lähinnä katsomalla farm-downien vuosittaista määrää, sekä toteutunutta hintaa MNOK per MW. Jos uskoo vihreään siirtymään, niin en tässä vaiheessa olisi hirveän huolissani kysyntäpuolesta, kun tarjontaa on toistaiseksi niin rajallinen määrä.

12 tykkäystä

En tarkoittanut, että lähtisivät rakennuttamaan hanketta vaan todennäköisesti hankkeen myyntihinta ja kiinnostus ostajilta perustuu siihen,

  • paljonko pystytään tuottamaan sähköä
  • mitkä ovat tulevan laitoksen opex-kulut
  • paljonko laitoksen rakentamisen maksaa.

Nämä kiinnostavat yksityistäostajaa ellei ostajaksi päädy jokin voittoa tavoittelematon taho, jolla on velvollisuus tuottaa sähköä.

Velvollisuuksiaan pohtivat tahot pohtivat todennäköisesti myös muita energiamuotoja. :hugs:

Nämä ja paikallisten päästöoikeuksien hinnat.

5 tykkäystä

Osakkeen kurssi on laskenut harmittavan paljon, mutta bisnes menee hyvin eteenpäin. Helioksen aurinkovoimaportfolio sen kun vain paisuu. Viime kuussa Helioksen portfolion kooksi ilmoitettiin 2,3 GW ja nyt se on jo yli 3,5 GW! Magnoran osuus on siis laskennallisesti kasvanut noin 0,5 GW!

8 tykkäystä

Helios se vain tykittää hankkeita liukuhihnalta :star_struck:

4 tykkäystä