Moni ehkä ajattelee tällä hetkellä että jos pörssiromahdus tulee niin siitä toivutaan ATH lukemiin nopeasti.
Vai onko tämä normaalia käytöstä markkinoilla? Itse en tosiaan tiedä tällä kokemuksella. Kovasti olen kuitenkin erilaisten “ammattilaisten” mielipiteitä koettanu kuunnella youtubessa ja ei hyvältä kuullosta tulevat ajat.
1 tykkäys
Kaikki ei suinkaan nouse kymmeniä prosentteja, vaan pörssissä on paljon arvo-osakkeita joihin uskaltaa näiltä tasoilta ihan hyvin sijoittaa.
Hypelapuista suurin osa tullee aikanaan alas, kun tuloskasvu ei toteudukaan odotetusti. Suosittelen että niiden kanssa on selvä sijoitussuunnitelma mitä tulee tekemään.
1 tykkäys
Uskon että jos pörssiromahdus alkaa niin kaikki yhtiöt ottavat melko tasaisesti hittiä
5 tykkäystä
Kymmenen prosentin nousut ja sitä suuremmatkin nyt kuuluvat asiaan kun puhutaan positiivisista yllätyksistä tuloksissa yms. Posarit ja makro voivat nostaa kursseja yllätävänkin nopeasti.
En kuitenkaan pitäisi viimeisen vuoden käyttäytymistä markkinoilla mitenkään normaalina, Markkinoilla on vaan harvinaisen paljon rahaa, ja korona sekä uudet apit ovat tuoneet markkinoille monia sijoittajia jotka eivät pelkää riskejä. Tämä on johtanut joidenkin papereiden kohdalla (Omasta mielestäni) järjettömiin arvostustasoihin ja koviin päivänousuihin.
Kaikki nousut eivät tätä tietenkään ole.
Otettakoon esimerkkinä juurikin Tesla.
Mahtava yritys, Hieno tuote ja myönnän itsekin olevani pieni Musk fani.
Mutta markkina arvio yritystä olosuhteissa ja tilanteessa jossa kaikki toimii kuin unelma, mutta todellisuus on harvemmin kukkameressä kulkemista, ja kilpailijat tulevat vielä markkinoille…
En koe että nykyisellä 800 Miljardin arvostuksella firmalla on mitään mahdollisuutta tuottaa kohtuullista tuottoa siihen sijoittaville.
Tuntuu että moni ajattelee nollakorkojen jatkuvan ikuisesti, näin ei ole.
Rahalla läträämiselle tulee aikaan loppu. Ja silloin railakkailla arvostustasoilla kasvuyhtiöihin sijoittaneille koittaa kova pakkastalvi.
17 tykkäystä
Toivottavasti ei nyt mennyt ihan täysin ohi aiheen.
Lyhesti sanottuna, aika ajoin kuuluvat asiaan.
En kuitenkaan odottaisi tälläistä menoa tulevilta vuosilta, vaikka alamäet ja ylämäet kuuluvatkin asiaan.
Välillä tuntuu vaan että mennään vähän liiankin kovaa ja korkealta…
3 tykkäystä
Korona romahduksessa kaikki tuli alas jota kuinkin tasaisesti koska kyseessä oli vain hetkellinen ohi menevä pelko ja paniikki. Palautuminen kuopasta riippui sitten fundasta ja sektorista.
Nyt kuitenkin nollakorko ilmaa ja likviditeettiä on pumpattu hype vappupallojen sisään niin reilusti että ne voivat tippua 80-90% ja silti olla järkevästi arvosteltuja. Arvolaput eivät ole päässet edes entisiin huippuihin. Jos tulee romahdus kaikki varmasti lähtevät tippumaan tasaisesti mutta vasta sen jälkeen näkee minkälainen palautuminen tulee.
4 tykkäystä
Jos pörssiromahdusta pelkää, niin riskitaso on yksinkertaisesti säädetty liian korkealle. Isoissakin pudotuksissa yleensä alkaa ostolaitaa löytymään, kun osinkotuotto lähenee 10%., siis niissä lapuissa, joissa osinkoa maksetaan. Keväällähän isojakin riskejä (usein tietämättään) ottaneet selvisivät kuin koira veräjästä, kun kurssit lopulta lähtivät nopeaan nousuun. Toinen skenaario olisi ollut, että osakkeet olisivat jatkaneet mörnimistään vaikkapa seuraavat kaksi vuotta. Siinä olisi ollut ihmettelemistä sijoittajilla, joilla oli salkut täynnä korkeilla arvostuksilla ostettuja kasvuihmeitä, joiden osinkotuotto jää usein olemattomaksi.
Mielestäni romahduksen tapahtuessa, on usein myöhäistä toimia, koska jokaista rasahdusta ei kuitenkaan voi pelätä. Kummasti rauhoittaa esim.10-15% käteispositio, velkavivuttomuus ja liian korkeilla arvostuksilla ostamisen vättäminen. Nämä kaikki ovat siis ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
34 tykkäystä
Joskus tässä taannoin sain aivoni umpisolmuun miettimällä tuota vivulla sijoittamista. Siinä on sanoman mukaan suuri riski ja sen kanssa tulee olla tarkkana.
Jos ja kun keskiverto kansalaisella on asuntolainaa maksettavana pankille, niin onko silloin samanaikainen nordnet sijoitustili itseasiassa 100% velkavipua? Vai voiko kerätä “omaa pääomaa” samalla kun on asunnosta 140k€ maksamatta pankille tulevina 16 vuotena? Tai jos otan lyhennysvapaata saadakseni enemmän sitä “oma pääoma” nordnet -taskurahaa, niin onko se silloin eri asia kuin jos lyhennän normaalisti ja nostan saman summan sijoituslainaa suoraan pankilta?
Ei tähän välttämättä tarvitse löytyä vastausta 
4 tykkäystä
Eiköhän velkavivun määrä lopulta lasketa oman pääoman ja velkojen erotuksesta?
Jolloin se on periaatteessa “se ja sama” onko kyseinen laina asunnolle vai osakkeille.
Etenkin jos aijot suoraan tai epäsuoraan sen papereihin sijoittaa. Toki vipu voi siten olla eri omaisuuslajiin, mutta vipua never the less.
Pankit tietty kohtelevat eri omaisuuseriin kohdistuvia lainoja eri tavalla, kuten kuuluukin. Osakemarkkinoiden volatiliteetti ja riskit ovat suurempia, ja sitä kautta riskisi ovat suurempia jos laitat enemmän rahaa markkinoille vs lainan lyhennykseen. Vaikka ovathan molemmat teknisesti “pääomaa”.
Tässä tullaan mennään ehkä enemmän henkilökohtaisen talouden suunnittelun ja riskiprofiilin puolelle? Riskistä pitäville markkina voi olla parempi vaihtoehto? Historiallisesti ottaen myös tuottavampi. Nykyiseen tilanteeseen tai arvostelutasoon en kommentoi.
Omalla kohdallani ottaisin mielummin suuremman matalakorkoisen asuntolainan tai lyhennysvapaata, kun alkaisin ottamaan sijoituslainaa suoraan pankilta. Tuppaavat olemaan sen verran halvempia ja ehdot “helpompia”.
Tämä tietty on erittäin subjektiivista pääomaan ja tulotasoon ym verrattuna ja toiset saavat parempia diilejä kuin toiset ja joillekkin vaikka molemmat saattavat olla hyvä vaihtoehto.
1 tykkäys
Vastaus otsikon kysymyksen, miten tulevaan pörssiromahdukseen tulisi suhtautua, annettiin täällä Indresin keskusteluissa jo aikaa sitten. Kiitos sille, joka tämän silloin jakoi.
19 tykkäystä
Luoton maksamisen suhteen asioissa ei ole eroa. Tämä riskisyys tulee esiin vakuuksien kohdalla.
Jos Sinulla on talolaina, niin pankki ei yleensä laita taloasi myyntiin, vaikka kiinteistöjen arvo paikkakunnalla romahtaisi. Jatkat vaan samaan malliin lainan maksamista, vaikka talosta ei enää saisikaan ostohintaa.
Sijoituslainassa vakuutena on osakkeet. Jos niiden lainoitusaste romahtaa, välittäjä pistää osakkeet pakkomyyntiin, vaikka laput olisi -70 pakkasella, jos vakuus ei riitä. Vaikka pystyisit jatkamaan lainan maksamista. Tietenkin tämän voi romahduksessa välttää, jos hankkii tilalle ulkopuolisen rahoituksen.
4 tykkäystä
Muistui mieleen - ja onneksi löytyi - tämä vanha Jan Hurrin kirjoitus siitä kuinka valtio on käytännössä velaton.
Itselleni tulee mieleen että onko EKP vahingossa keksinyt ikiliikkujan, vai mitenkäs tämän kanssa on oikeasti käynyt. Tietääkö joku viisaampi?
3 tykkäystä
Aloitin sijoittamisen noin vuosi sitten. Keväällä pohjalla sijoitin vain varovasti, koska osakkeet tuntuivat jo silloin melko kalliilta. Nyt indeksit ovat menneet jo selvästi oman kynnykseni yli. Olen siksi kasaillut salkkuuni Nordnetin short-johdannaisia (lähinnä dax, sp500). Alan olla kutakuinkin tasapainossa siten, että pörssi nousut ja laskut eivät enää suuresti vaikuta salkkuni arvoon. Odotan siis kunnollista korjausliikettä. Voin yhä vähän keventää osakkeitani, jos noustaan, mutta hirveästi en uskalla keventää niitä, koska sen jälkeen nousut alkavat syödä pääomaani. Tarkoitukseni on myydä short-johdannaiset pienissä erissä kurssien laskiessa. Myyn kyllä 2/3 jo ennen kuin sp500 lähestyy 3600:aa. Loput 1/3 myyn vasta jos voin luottaa nousuun. Jos en voi luottaa siihenkään, kevennän hiukan osakkeita samalla. Pitkään karhumarkkinaan en osaa vielä varautua.
1 tykkäys
Miksi näin, eikä vain isolla käteispainolla? Nyt tulee 0-tuottoa jokatapauksessa, jonka jälkeen johdannaisista kulut/heilunnan aiheuttama arvon alenema?
9 tykkäystä
Mulla on toistaiseksi vain aot eikä ost:tä. Verojen vuoksi en myy mielelläni ellei ole pakko. Ost:tä taas en ole viitsinyt hankkia aloittelijana, koska en vielä tiedä tuottaako tämä lopulta varmasti voittoa. Enkä silti ole varma strategiastani. Voi olla että käteinen toimisi paremmin.
1 tykkäys
Aloittelijana pelaat mielummin johdannaisilla kuin OST? kuulostaa riskaapelilta omaan korvaan.
23 tykkäystä
Kuinka suuret käteispositiot suojataan? Olen välillä hiukan ihmetellyt esim. ammattilaistreidaajien suurta käteispainoa. Miljoonan euron talletus kuulostaa minusta melko pelottavalta. Talletussuojan rajallisuuden vuoksi se pitäisi kai hajauttaa kymmeneen eri pankkiin. Näinkö yleensä toimitaankin?
Samaa mieltä kuin nimimerkki Johnnyboy, miksi samaan aikaa sekä longia että pitkäaikaista shorttia. Itsellä tällä hetkellä käteiset pankissa.
Mielestäni paras tapa suojautua pörssiromahdukselta on ostaa vain niitä osakkeita, jotka tuntee hyvin, joiden arvon pystyy itse (Inderesin tietojen avulla) arvioimaan ja joiden liiketoimintaan sekä tulevaan tuottoon uskoo (kurssinousu ja/tai osinko) .
Jos jonkin osakkeen kurssi laskee alle järkevän hinnan, sitä kannattaa ostaa lisää.
Tällöin ei tarvitse kuunnella indeksitason analyysejä niin tarkkaan, koska tiedät osakekohtaisesti järkevät arvot ja arviot tulevan liiketoiminnan tuotoista.
6 tykkäystä
Tyypillisin tapa yksityisenä hakea hedgeä on shortata SP500:sta. Sun ei tartte myydä mitään longeja, koska shortti positio tuottaa ja kattaa suurinpiirtein tappiot. Sun pitää vaan osata laskea se shortin suuruus oikein.
- suurin ongelma on Suomessa tämän suhteen, kun oikeasti et voi shortata muulla kuin Nordean tuotteilla, jotka on … syvältä. Mutta on myös mahdollisuus hyödyntää NYSE:ä muualtakäsin
3 tykkäystä