Inderesillä tavoitehinta määritelty seuraavasti vastuuvapaus ilmoituksessa: "Inderesin käyttämä suositusmetodologia perustuu osakkeen 12 kuukauden kokonaistuotto-odotukseen (sis. kurssinousu ja osingot) ja huomioi Inderesin näkemyksen tuotto-odotukseen liittyvästä riskistä. "
Tavoitehinta on yleensä arvio(=veikkaus) kurssista vuoden päähän. Yleensä se saadaan tulosennusteesta ja siihen valitaan yhtiön pääoman tuotto, kasvu ja toimiala huomioiden sopivat multippelit ja saadaan tavoitehinta. Toinen vaihtoehto laskea monialayhtiön osien summan.
Tavoitehinta ei ota kantaa yrityksen pitkän ajan kehitykseen. Markkina saattaa arvioida yrityksen näytöt ja markkina-aseman ja sen perusteella tehdä johtopäätöksen pitkän ajan kehityksestä.
En osaa nyt sanoa, että oletteko avnnut ja lukeneet vaikka Inderesin Harvia -raporttia? Tavoitehinta on kyllä 12kk ajalle, mutta se koostuu:
A) Analyytikon näkemyksestä siitä, mikä/mitkä ovat yrityksen markkinat, ja tämän asema siinä
B) Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin trendejä markkinalla on? Esimerkiksi; kiinteistösektoria on viimeaikoina kurittanut rahan hinta (korkotason nousu), sekä ostovoiman lasku. Toisaalta pitkällä aikavälillä maailmanlaajuinen kaupungistuminen voimistuu, keskiluokka kasvaa ja esimerkiksi infraa tarvitaan enemmän. Entä onko yrityksellä mahdollista niiden avulla tai niistä huolimatta pärjätä, investoida ja kenties voittaa tätä markkinaa
C) Minkälainen on yrityksen tuloksentekokyky ja taseen laatu? Vaativatko sijoittajat näistä johtuen huomattavasti enemmän/vähemmän tuottoa rahoilleen?
Kuten edellä olevista pointeista huomaa, arvonmääritys ja analyysi on huomattavan riippuvainen niistä oletuksista, jotka syntyvät analyysia tehdessä.
Syy minkä takia analyyseissa ja arvonmäärityksessä muutenkin korostuu muutaman vuoden aikaväli johtuu siitä, että euro tänään on arvokkaampi (ja paljon varmempi) kuin euro 10 vuoden päästä. 7% tuottovaateella 10 vuoden päästä vaaditaan noin 2€ tämän päivän euroon nähden.
Kuten ensimmäisenä vastasin, se on analyytikon “arvaus” kurssista vuoden päähän. Vaikka kuinka pyörittelet kohtia A, B ja C niin mitään hintaa sieltä ei tule tulokseksi. Mutta raporttia ei tarvitse lukea vaan voi mennä Harvian kohdalla sivulle luvut ja ennusteet. Siellä lukee kohdassa Tuloslaskelma EPS (oik). No nyt saadaksemme EPS:in vuoden päähän valitsemme vuoden 2025 ennuste ja sen on 1,69/osake. Jotta saamme tavoitehionnan tarvitaan multippeli. No mennään kohtaan arvostus 2025. Siellä P/E kohdassa 27,2. Tällä saadaan Harvialle tavoite hinta 27,2*1,69€= 45,968, mutta näin tarkkaan ei yleensä ilmaista, joten pyöristetään 46€. Olenko analyytikon kanssa samaa mieltä? P/E 27 on kohtuullisen korkea ja siinä on jo kovasti kasvuodotusta ja markkinan ottamista huomioitu. (Sekin on tosin katsottavissa tuloslaskelma kohdassa kasvusarakkeesta.) Olet oikeassa, että oletukset ovat merkittävä ja kannattaa pohtia onko omasta mielestä realistisia ja saavutettavia.
Kyllä just näin, että sieltä ei mitään hintaa tulekaan, vaan odotukset, joidenka päälle rakennetaan mm. DCF, DDM, tai verrokkimallit. Ei Inderesin tai muidenkaan analyysi perustu pelkästään verrokkianalyysiin (katsotaan vaikka kaikkien wellness-yhtiöiden P/E ja lätkäistään tulos kertaa verrokkien mediaani), vaan tuohon ja muihin käytettyjen mallien keskiarvoon tai painotettuun keskiarvoon.
Entä mistä noi verrokkien tai Harvian P/E 27 koostuu? Tietenkin markkinan konsensuksesta tulevaisuuden tuloksentekokykyvystä, joka puolestaan pohjautuu aiemmin mainitsemiini kohtiin.
Inderesin tavoitehinta on toki 12kk päähän, mutta se pohjautuu uusimman tiedon valossa tehtyihin odotuksiin. Mallinukset on usein tehty N+5 vuotta ja terminaali arvo, ja lisäksi varmasti mietitään markkinan nykyistä sentimenttiä, joka myös osaltaan pohjautuu pitkän aikavälin odotuksiin.
Buffett on oivasti todennut, että sijoittaminen on yksinkertaista, mutta vaikeaa. Minusta vaikuttaa, että meillä on perustavasti erilainen käsitys tavoitehinnasta. Itse pidän sitä simppelinä “heittona”, mitä osakkeen kurssi voisi olla vuoden päästä ja moni sanoo se on sijoitusviihdettä. Itse pidän sitä samoin lähinnä viihteenä. Mutta noin simppelinä esimerkkinä mistä saat P/e:n
Taas sama taulukko vuosi 2025
Kasvu 22,4
ROE 23,7%
Taulukolla Harvian P/E pitäisi olla yli 27. Inderes taas sitten laskee vain vuoden 2025 tulos ennusteen ja P/E tulee sitten nykyinen hinta jaettunatulosennuste.
Itse en ainakaan usko, että Inderesin tavoitehinta perustuisi uusimpaan tietoon vaan se on tehty silloin asetuksen yhteýdessä tehdyssä tarkistelussa. Kasvu on arvio pidemmällä aikajänteellä jotakin ja sitten siitä tuosta korjataan riskillä ja sentimentillä. En esimerkkinä usko, että Harvian tavoitehinnossa näkyy eilen Trumpin asettamat tullit…
Itse tulkitsen tavoitehinnan seuraavasti:
Inderes uskoo Harvian hinnan olevan vuoden päästä 46€. P/E tipahtaa 35=>27 eli multippelit hiukan tipahtaa. Tähän Harvian tuloksen kasvettava 22%(paljon). Tuottosi on osinko 0,75€+arvon nousu 0,65€ eli yhteensä 1,40€/35,45€*100%= 4%. Koska tuotto-odotus on matala ja kasvu odotus korkea Inderes suosittaa vähentämään. Pääoman tuotoista ja marginaaleista voidaan katsoa, että Inderes odottaa niiden pysyvän korkealla tasollaan ja hiukan paranevan. Kasvu tulee parin vuoden kuluttua hiukan laantumaan, mutta yhtiö kasvaa pari vuotta erittäin kovasti(, joka on jo hinnoissa.)
Edelleen, jos tarkastelee kuvan taulukkoa voi todeta, että siinä ei ole yli 20% ROE ja yli 7% eli kasvu jota ennustetaan, ei ole kovin normaalia jatkuakseen pidempään. Harvian pitäisi olla siis erittäin laadukas ja erittäin kovaa kasvava, jotta odotukset lunastetaan. Katsomalla vuosia 2023 ja 2022 taaksepäin voi todeta, että niitä monttuja osuu matkaan. Sellaisia voi olla tulossa ennusteita huolimatta. Vastapainona taas pitämällä kaksivuotta ennusteiden vauhtia voi markkina hyväksyä nykyistä 35 P/E:tä huomattavasti korkeamman P/E luvun. Yleisurheilu tai pituushyppytermein hypyn pitää osua lankulle ja leiskautus ei ole piirisarjatasoa vaan lähellä 9 metrin maailman ennätystä. Jos ennen lankkua aletaan sipsuttelemaan niin kurssi ja hyppy tulee tonttiin vähän aikaisemmin.
Onkohan pian tulossa joku q1 yhteenveto mallisalkusta? Olisi kyllä tosi kiinnostava kuulla että mitä skenarioita ja tulevaisuuden suunnittelua siellä tehdään salkun osalta, vai lasketaanko ne samaan tien mukaan suositukseksi eikä niitä saa julki lausua.
Summa summaarum. Mietin tässä myös että onko 15 yhtiötä hieman liikaa 350te salkulle. Siinä on aika paljon yhtiöitä seurattavaksi. Olisiko 10 riittävä määrä, varsinkin jos meillä on vain suomalaiset yhtiöt mukana?
Mallisalkkuhan on vain sivujuonne tai lisä Inderesin toiminnassa, pääpaino on analyysien tekemisessä. Yhtiöitä varmaan analysoitaisiin vastaava määrä ilman koko mallisalkkuakin.
Veikkaan että Indereksessä käydään sisäistä keskustelua kokok mallisalkku-ideasta. Hesuli on keulinut tänä vuonna mukavasti, mutta mallisalkku mataa pahasti. Olisiko hyvä ajatus ”resetoida” kok salkku ja aloittaa tyhjältä pöydältä. Kaikki pois ja uudet laput sisään.
@Marwell Eikai koko salkkua tyhjennettä ja lappuja laiteta laitaan muutaman vuoden heikomman kehityksen tai indeksin alittamisen vuoksi? Pitkällä aikavälillä muutaman vuoden huonoa kehitystä tuskin edes huomaa ja onhan mallisalkku yliperformoinut indeksiä historian alusta laskettuna aivan törkeällä marginaalilla. Ei parin vuoden heikosta kehityksestä kannattaisi välittää ellei pörssiä näe kasinona.
Menettäisi kyllä luottamuksen koko Mallisalkku -konseptiin, jos sitä noin alettaisiin kaunistelemaan. Mörniminen kuuluu asiaan, on sitten ammattisijoittaja tai harrastelija.
Mallisalkussa nytkin monia vallan mainioita sijoituksia, joilla potentiaali realisoimatta. Mikäs tässä vartoessa.
Juuri samaa mieltä @Marwell. Inderesin mallisalkut on aikansa lapsi, ja oli alussa rinnalla kulkevana sopiva juonne osakeanalyysin toimialan muutokselle. Mallisalkku palveli alussa hyvin sijoittamisen “demokratisoimista”, ja siinä onnistuttiinkin sekä taidolla että tuurilla alussa ihan hyvin. On kuitenkin ihan täysi fakta, että portfolion rakentaminen ja yksittäinen osakeanalyysi on maailmallakin kaksi eri ammattkuntaa, ja on täysin epärealistista odottaa, että Inderesin huippuanalyytikko pystyisi kohdentamaan rajalliset aikaresurssinsa ammattimaiseen portfolion rakentamiseen. Ei, kyllä se suuressakin maailmassa vaatii täydellisen omistautumisen portfolion rakentamisen ts. salkunhoitajan työhön. Inderesin mallisalkku on ihan kiva “viitesalkku”, mutta ei siitä kannata tehdä ehkä sitä johtopäätöstä, että se olisi ammatillisesti 100% kenenkään sydänasia, näin inhorealistisena toisin asian esille.
Jos oletetaan, että markkinat eivät ole tehokkaat, (jolloin on järkevää osakepoimia) millä aikajänteellä väärinhinnoittelujen tulisi korjaantua? Heti kun painan ostonappia?
Millä tahansa voittavalla strategialla on pitkiä jaksoja, jolloin tuotot ovat huonoja. Tämä on fakta. Muun väittäminen on paperikäsien naivia toiveajattelua. No pain no premium.
Hyvä esimerkki on Alpha Architechtin tutkimus, jossa varta vasten valittiin seuraavan viiden vuoden aikana parhaiten tuottavat osakkeet portfolioon ja katsottiin minkälaisia laskuja salkku joutuu kestämään. Otsikko antaa jo osviittaa: ”Even God would get fired as an Active Investor”.
Perfect foresight has great returns, but gut-wrenching drawdowns. In other words, an active investor who was clairvoyant (i.e. “God”), and knew ahead of time exactly which stocks were going to be long-term winners and long-term losers, would likely get fired many times over if they were managing other people’s money.
Question: If God is omnipotent, could He create a long-term active investment strategy fund that was so good that He could never get fired?
“Ostimme tänään F-Securea noin 5 %:n painolla Mallisalkkuun. Yhtiöllä on selkeää potentiaalia muuttua lähivuosina vahvaa kassavirtaa tekeväksi tuloskasvajaksi, jolloin tuotto-odotus olisi erittäin houkutteleva. Osakkeen matala arvostus antaa taas turvamarginaalia skenaariossa, missä kasvu jäisikin piippuun. Siten riski/tuotto-suhde on tällä hetkellä kohdillaan.”
Nyt alkaa herrojen olemuksesta, äänestä ja ilmeistä huomaamaan, että raskaaksi käy! Saatu nautinto osakepoiminnasta ei enää lämmitä läsnäolollaan, vaan fiilistä voisi sanoa jopa hieman apaattiseksi. Sentimentti voisi kotimaassa olla aika pohjilla, vielä kun Amerikassa saataisiin joku järki touhuun.
Nyt mennään kuin lastu laineilla mallisalkun osalta, toivotaan, että sieltä seuraavat kolme vuotta on merkittävästi mukavammat! Tsemppiä!
