Savosolar on ollut seurannassani pitkään, mutta vain katseen päässä. Mielessä se, että olisiko riskitaskussa tilaa tälle.
Omistajia on kohtuullisen paljon, mutta suurimmalla osalla lienee vain muutama osake, muistona menneiltä ajoilta. Keskimäärin 3400 osaketta per omistaja = 500 euroa. Laskinkohan oikein?
Nämä esitykset eivät yhtään helpottaneet ajatuksia, eikä nettisivujen yleinen ilmekään.
https://savosolar.com/fi/news-media/investor-events-presentations/
Muutama pohdinta. Mikä oikeastaan on sijoittajan kannalta aurinkokeräimen keskeisin kilpailutekijä suhteessa aurinkopaneeliin? Tanskan markkinat menossa alas, vaikka siellä on paras esimerkki? Miksi Suomi ei ole merkittävin markkina? Kannattaako tätä siis edes Suomessa tehdä?
Tarkentavat kysymykset olivat hyviä tuossa ylimmässä, joka ei tainnutkaan olla viimeisin. Esitys painottaa maailmantilanteen muutoksesta ja markkinoista, ei oikeastaan esitellyt yhtiötä ja markkinatilannetta.
Aurinkokaukolämpö on ollut taloudellisesti todella kannattamatonta menneessä. Edelleenkin tämä energiamuoto on taloudellisesti kannattava lämmöntuotantotapa lähinnä riittävän suurilla keräinkentillä ja vain jos kaukolämmön hinta pysyy korkeahkona. Pienemmät järjestelmät voivat olla kustannustehokkaita lähinnä uusilla alueilla (ennen liittymämaksuja ym.).
Maalampö jne panee kampoihin ja painaa kilpailua kaukolämpöönkin, joten riskejä riittää.
Nousussa ja laskussa yhtiöitä koskevat viestit lisääntyvät. Tällaiset kysymysmerkit kohtaavat hiljaisuuden. Mutta näissä voi olla se iso hauki siellä kaislikossa. Jos poistetaan 10 suurinta omistajaa, on keskimääräinen panos 360 e. Pettymykset lienee jo käsitelty. Potentiaalinen 10x, jos (vaiko kun) sopivasta kaupasta ilmoitetaan ja massat huomaavat putiikin olemassa olon. Mutta monen salkkua ehkä pitäisi kolistella, että normaalin 10k annoksen saisin potentiaalin ilmetessä. Isoja arkkuja ei silloin herkästi avata tai jos avataan niin oh-no.
Niin, en ole yhtiötä seurannut kyllin pitkään, jotta osaisin pohtia voisiko nyt olla käänteen paikka.
Vaikka kesäkuisen Inderesin sivuilla olevan videon katsoisi pessimistisin silmin, niin silti osassa tj:n kommentteja on kyllä järkeä.
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on pian jokaisen yrityksen agendalla, jonka vuoksi kaikki mahdolliset kivet varmasti käännetään. Osalle yrityksistä aurinkokeräimet voi olla fiksu ratkaisu esim. sijainnin tai puutteelisen infran vuoksi.
Nyt ilmeisesti loppuvuodesta uusia tilauksia on tullut ja johtokin käytti optio-oikeudet.
Keskeinen kysymys lienee, että onko Savosolar kannattava, jos kauppa alkaa käydä enenevässä määrin?
Tietty, pitkässä juoksussa kannattavuus on tärkeätä. Osakkeiden kannalta odotusarvo, vaikka ei realisoituisikaan 
On keräimillä hyvätkin puolensa toki.
Savo-Solarilla kannattaa katsoa hieman historiaa. Näyttää siltä, että suuremmistakin kaupoista on jäänyt vaan miinusta viivan alle ja koko firma pyörii jatkuvien osakeantien varassa. Eli rahoittavat toimintansa ja tilauksensa pyytämällä osakkeenomistajilta rahaa. Virta on väärään suuntaan. Pitäisin kaukana salkustani.
Aurinkolämpökerräjien suurimpia uhkia on aurinkosähköpaneelit.
Kannattavimmillaan kerääjät voisi olla silloin kun tarvittaisiin suuria määriä lämpöä silloin kun muutenkin on lämmintä ja sillä korvattaisiin jotakin hintavaa lämpöenergiaa. Eli vaikkapa eteläeurooppalainen kylpylä missä lämmintä käyttövettä tehdään normaalisti kaasulla. Tuolloinkin aurinkosähköpaneelit+lämpöpumppu voi olla kustannustehokkaampi vaihtoehto.
Suomessa vähänkään suuremmilla aurinkokerääjäjärjestelmillä korvataan yleensä kaukolämpöä ja kaukolämpöhän on puolestaan ainakin osalla kl yhtiöistä hinnoiteltu kesäaikana todella edulliseksi. Se miksi Suomessa kaukolämmön tuottaminen kerääjille ei ole kannattavaa liittyy paljolti tuohon kun kaukolämpöyhtiöt pystyvät kesäaikana tuottamaan lämmön muutoinkin erittäin edukkaasti. Lisäksi kaukolämpöverkkoon tarvittavat lämpötilat ovat suuria mikä voi vähentää kerääjien kustannustehokkuutta erityisesti tuotantokauden alussa ja lopussa.
Voi olla että pienet omakotitalokokoluokan kerääjät olisivat taloudellisesti järkevimpiä , pientaloissahan Suomessa ja ulkomaillakin käyttövettä lämmitetään monesti sähköllä. Pieniä kerääjiä näkyykin eteläeuroopan maissa jonkin verran. Savo-Solar käsittääkseni keskittynyt nimenomaan isoihin järjestelmiin.
Savo-Solarin tilanne ei sikäli ihan toivoton kun tuote käsittääkseni ok eikä kilpailijoita liiaksi, toisin kuin usein pienillä aurinkosähköpaneelivalmistajilla.
Omakotitaloon (tai kerrostaloon tai mihin vaan kämppään) tulee vesi kesät talvet noin 5 asteisena? Sitten käyttövesi lämmitetään n. 80 asteeseen. Ja laimennetaan taas käyttölämpötilaan. Ainakin kesäaikaan esilämmitys ilmaisella ulkoilmalla olisi tehokas tapa säästää, ettei tarvitse sähköllä lämmittää jokaista astetta. Siinä ilmainen idea Savo-Solarille tai vaikka kenelle. Ja kun vesi lasketaan viemäriin jopa 80-asteisena, menee samalla energiaa hukkaan. Saksassa kerrostalon jätevedestä otettiin lämpö talteen. Miksi ei Suomessa? On näitä ideoita vieläkin hyödyntämättä eri mittakaavoissa.
Kyllä
Lämmitetään noin 55-60 asteeseen, minkä lämpöisenä se viedään sekoittajalle (eli “hanalle”) asti (toki pientä lämpötilan laskua matkalla) missä sitten käyttäjä säätää lämpötilan mieleisekseen.
Käyttövettä lämmitetään sähköllä lähinnä osassa omakotitaloista. Sitä suuremmissa rakennuksissa käytössä yleensä joku edullisempi lämmitystapa. Yleisin on kaukolämpö, minkä hinta kesäisin monesti alle 30 €/MWh. Lisäksi kaukolämpöyhtiöt määrittelevät miten esim aurinkokeräimet (tai jäteveden LTO:n) saisi kiertoon kytkeä. Osa yhtiöistä kieltää esim sellaisen sarjaankytkennän missä lämmintä käyttövettä (tai patteriverkoston vettä) lämmitetään yhdellä lämmönlähteellä esim 5->30 astetta ja kaukolämmöllä 30->.
Näin korkeita lämpötila käytetään korkeintaan patteriverkostoissa kovilla pakkasilla. Mitoituksesta riippuen näin korkeita lämpötiloja ei tarvita missään.
Suomestakin löytyy ainakin parilta valmistajalta jäteveden lämmöntalteenottolaitteita. Jäteveden lämpötila on keskimäärin suuruusluokkaa 20-25 astetta. Eli riippuen virtaamista ilman lämpöpumpputekniikkaa jäteveden lämmöllä lämmintä käyttövettä voisi esilämmittää esim noin 5->10-15 astevälin. Lämpöpumppua käyttäen toki lämpimämmäksikin.
Taloudellinen kannattavuus näissä usein kehno, samalla investointikustannuksella kun saa monesti parempia säästöjä. Kannattavimillaan nämä on esim. uimahalleissa missä lasketaan paljon lämmintä vettä viemäriin. Uusissa uimahalleissa pystytään vielä viemäröimään nämä suihkuvedet erilleen vessavesistä mikä nostaa entisestään talteenottolaitteelle menevän veden lämpötilaa ja toisaalta vähentää lämmöntalteenottolaitteet tukkeutumisriskiä ja muuta mahdollista huollon tarvetta. Uimahalleissa näitä onkin käytössä.
Tämä erittäin totta. Keinoja on paljon ja lopulta kaikki siitä kiinni millaista taloudellista kannattavuutta kiinteistönomistaja investoinneille edellyttää. Jos sähkön ja/tai lämmön kWh hinnat tuplattaisiin mm. nämä jätevesi LTO:t ja aurinkokeräimetkin varmasti yleistyisi.
Pienissä varaajissa olen tavannyt jopa liki 90 asteen lämpötiloja, kun käyttö on varaajaan nähden isoa. Mm. joillakin lomamökeillä. Oma lukunsa legionellan pelossa varaajaa keittävät.
Liki kiehuvaksi lämmitettyä vettä menee viemäriin esim. astianpesukoneesta, jossa viimeinen huuhtelu on yleensä yli 80 asteinen.
Saksan esimerkki oli jo vuosikymmenien takaa, siellä on asiassa oltu paljon edellä. Googlettelin ja tosiaan Suomessa on jo vaihtoehtoja ja hyvä niin.
Innovointi on vasta alussa tällä alueella ja luultavasti Savo-Solarillakin on vielä pelipaikkansa, kun oikea pakko ilmastomuutoksen huomioimiseen tulee. Tosin usko S-S:n suhteen ei riitä siihen, että salkkuuni vielä ottaisin.
Jos ei ole varaa investoida isompaan varaajaan tai investoida muuhun käyttöveden lämmitystapaan kuin sähkölämmitykseen, niin silloin tuskin on varaa alkaa jäteveden LTO ratkaisuihinkaan panostamaan.
Astianpesukoiden huuhteluveden vesimäärä lienee kotitalouksien vedenkulutuksesta jotain prosentin osia, jolloin puhutaan hyvin marginaalisista asioista. Nopsalla googletuksella astianpesukone kuluttaa sähköä noin 1 kWh pesukerta ja jos tuosta saisi 20% talteen se olisi noin 0,02€ eli vuodessa pari euroa tms. Halvimmat jäteveden LTO järjestelmät mihin olen törmännyt olisivat kyseiseen rakennukseen maksaneet asennuksineen suuruusluokkaa 20 000 euroa kpl, en muista monenko asunnon vedet yhdellä olisi saanut “käsiteltyä”.
Ehkäpä näissä enemmän järkeä sitten jos aletaan tekemään hybridijärjestelmiä missä hyödynnettään esim aurinkokerääjiä, jäähdytyslaitteiden lauhdutuslämpöä yms. Kiinteistökohtaisissa aurinkolämpöjärjestelmissäkin varmaankin olennaista tehdä riittävän suuret varaajat, jotta päivällä kerättyä lämpöä päästään hyödyntämään iltaisin ja aamuisin, jolloin ainakin asuinrakennuksissa lämpimän käytöveden tarve suurempaa.
Joskus on kyse tilankäytöstä, rajatut kuutiot halutaan tehokäyttöön. Pienellä varaajalla ja sähkölämmityksellä erityisesti esilämmitys kannattaisi. Putki yksinkertaisen “aurinkokeräimen” kautta, joka lämmittää kylmän vesijohtoveden, jopa yli pesulämpötilan ihan ilmaiseksi. Tällaisen ratkaisun näin Ranskassa.
Idea siis: lämpötilan nosto edullisesti ja laskusta energia talteen. Hinmta kuvaa sitä että olisi markkinarakoa.
No, tuli nyt kokeeksi ostettua vähän näitä senttiosakkeita. Jos vaikka kävisi samalla lailla kuin Tecnotreen kanssa. “Yhdellä ostin, kolmella myin, soon kahden rosentin voitto”.
Yksinkertaisimmillaan tällaisen saa tehtyä kupariputkea taivuttelemalla sopivat lenkit ja jos vielä lisää heijastinpintaa taakse ja kotelointia niin tehot paranee entisestään. “Kaverin kaverilla” on joku tällainen tee-se-itse versio, parhaimmillaan veden taitaa saada jopa kiehumaan putkessa mikä aiheuttanee omat haasteensa. Ainakin siitä 5 asteesta lämpötila nousee kesäkelissä vaikka aurinkokaan ei paistaisi, talveksi toki järjestelmä tyhjennettävä ja johdetava vesi varaajaan toista reittiä pitkin.
Legionellakaan ei kaiketi pitäisi olla suuri ongelma jos vesi kiertää varaajan kautta ja varaaja niin suuri ja lämmin että vesi ennättää kunnolla lämmetä ennen käyttöä.
Juuri tätä hain. Ranskassa näkemäni systeemi oli myös omatekoinen mustasta muoviputkesta. Tämä pitäisi saada vakioksi taloihin. Helppo, kunhan tosiaan muistaa tyhjentää talveksi. Tässä olisi Savo-Solarille markkinaa, kunhan tekee markkinoiden tehokkaimman ratkaisun.
Jos vettä halutaan pumpata aurinkovoimalla niin helpointa olisi varmaankin hommata aurinkosähköpaneeleita ja sähkötoiminen pumppu.
Aurinkosähkö ei palauta, mutta ei otakaan.
Mukava, että täällä on ketju myös näinkin “huonolle” firmalle kuin Savosolar. (Jos tarkkoja halutaan olla, niin firman nimi ei ole Savo-Solar, mitä Inderes käyttää. Näytti nimi vaihtuneen joku vuosi sitten. Ehkäpä Inderes voisi korjata nimen sivuilleen, jos katsoo, että tällä pienellä erolla on väliä, vai Savo kuin Savo?)
Tutustuin vähäisesti firmaan kesällä, kun pientä antispekulaatiota harrastelin. Tuoreen Ranskan oikeudenkäyntipäätöksen jälkeen tulin mukaan ehkä enempi pitkäaikaisesti. Riskipitoinen osake on kyseessä, mutta sanoisin, että Savo olisi ainakin voinut olla hyvä valinta vuoden top3-nousijoihin palstalla ja voisi ehkä vihdoinkin jopa olla hyvä myös sijoituskohteena. Heitän joitain perusteluita näille väitteilleni tässä viestissä. Ja diskleimerinä sanottakoon, että aurinkoenergiasta toimialana en mitään tiedä.
Savosolarin historiallinen “huonous” firmana ja sijoituskohteena on käsittääkseni paljolti perustunut tuotteiden hitaaseen markkinapenetraatioon, vaatimattomaan menekkiin ja huonoihin toteutuneisiin katteisiin. Ala on ollut aika vaikea tehdä tulosta? Lisäksi Savossa voi olla jotain omia asioitakin pahemminkin pielessä, mutta tähän puoleen en ole kummemmin perehtynyt. Ja luonnollisesti kaikkien kasvufirmojen täytyy ensin saavuttaa riittävä volyymi, jotta voi saavuttaa hyväksyttäviä katteita. Ja tässä kehityksessä Savolla on mennyt liian kauan, rahaa on palanut, aiemmat toiveikkaat sijoittajat ovat pahasti pettyneet ja siksikin on oikeutettua epäillä saavuttaako firma koskaan kannattavuuteen riittävää volyymia.
Itse ja luulenpa, että muutkin, jotka pohtivat Savosolaria sijoituskohteena, yrittävät nähdä siinä aliarvostetun potentiaalisen käänneyhtiön, jonka käänne voisi olla pian käsillä. Olen näkevinäni merkkejä tästä, mutta luonnollisesti olen epävarma asiasta firman historiaa hieman tuntevana, ja maallikkona. Aloitan käänneteorian puolustamisen listaamalla firman hyviä puolia, jotka voisivat edesauttaa tietä kohti voitollista tulevaisuutta, mutta jotka yksinään eivät tietenkään vielä mitään takaa.
-
Tuote ( ja tuotekehitys) on ilmeisesti varsin hyvä ja laajalti arvostettu. Näin firma itse ainakin sanoo ja jotain näyttöä asiasta olen lukenut, mutta en oikeasti osaa ottaa tähän itse kantaa.
-
Tuotantokapasiteettia on valmiina riittävästi (20-30 Meuron myyntiin). Eli tarvittaisiin vain yks pikkujuttu eli riittäviä tilauksia asiakkailta
. Tällä hetkellä liikutaan valitettavasti vain muutamissa miljoonissa euroissa vuosittaisessa myynnissä. Lisäkapasiteetin tarve on kovin spekulatiivista tällä hetkellä, mutta tilanne voi muuttua parin vuoden sisällä. Jäljempänä esittämieni potentiaalisten uusien markkinoiden avautuminen voisi hyvässä skenariossa kyllä johtaa lisäkapasiteetin hankkimiseen, mutta silloin tämä tehtäisiin varmaankin esim. Saksaan (Uniper) tai Kiinaan, ei Mikkeliin. -
Kilpailutilanne on merkittävästi parantunut sen jälkeen kun 2020 alkupuolella alan ykköstoimija Arcon-Sunmark lopetti keräimien valmistamisen. Itseään pienempiä paikallisia valmistajia vastaan Savo voisi tarjouskilpailuissa ehkäpä tosiaan välillä pärjätäkin. Parempi kilpailutilanne A-S-lopetuksen takia lienee tällä hetkellä oikeasti totta ainakin jossain määrin, vaikka en tiedä, minkälaista tahtia A-S:n jättämä aukko on paikkaantumassa, jos nyt “vaikealle” alalle joku enää haluaa
. -
Suuri tuki uusiutuville energioille erityisesti EU:ssa (mm. osana suurta koronatukipakettia tuleville vuosille). Firman kertoman mukaan tämä lisää merkittävästi kysyntää heidänkin tuotteille Euroopassa lähivuosina. Ja jos ymmärrän oikein, joissakin kilpailutuksissa tulee olla eurooppalainen firma, jotta hanke on oikeutettu tukeen, mikä poissulkenee esim. kiinalaiset firmat, jos ne siis haluaisivat tulla ottamaan Arcon-Sunmarkin jättämää ja muidenkin markkinaosuutta Euroopassa, tämä yksityiskohta siis kysymysmerkillä tietämättömyyteni takia. Joku positiivinen vaikutus tällä lisääntyvällä EU- ym. tuella lienee joka tapauksessa Savon tulevien vuosien kysynnässä, potentiaalisesti suurikin merkitys.
-
Uudet viime vuosina saavutetut markkina-avaukset merkkeinä laajentuvasta asiakaskunnasta ja tulevista tilauksista. Vuonna 2020 raportoitiin avaukset esim. Puolassa ja Saksassa (markkinointisopimukset ja oliko se ensimmäinen toimitus Saksaan). Odotuksia luo myös se runsas vuosi sitten solmittu aiesopimus Uniperin kanssa. Kiinassa pitäisi firman itsensä mukaan olla potentiaalisesti liipaisimella olla joku ensimmäinen varsinainen toimitus tms. jotakuinkin näinä aikoina. (Ja on Kiinassa kai kaksikin erillistä projektia menossa, tarkkaa tietoa niistä ei varmaan edes ole saatavilla.) Varauksella Kiinan suunnan juttuihin aina täytyy suhtautua, etenkin kun vastaavia toimijoita kuin Savo käsittääkseni sieltäkin löytyy ja kaipa ne ulkomaiset tuotteet voidaan kopioida jossain määrin ainakin. Täysin ei vielä voitane myöskään unohtaa vanhempia markkinointiavauksia Ausseihin tai Etelä-Amerikkaan, joissa myyntiä ei vielä ole saatu aikaiseksi. Joka tapauksessa kokonaisuudessaan jotain uutta markkinaa/asiakasta lienee tulossa, kunhan koronasta selvitään.
-
Katteet ovat tulossa paremmaksi. Näin firmassa väitetään ja erikseen osoitetaan Tanskan vanhojen toimitusten erityisen huonot katteet, kun tuolloin maa oli käytännössä ainoa, jossa aurinkokeräimiä laajalti otettiin käyttöön ja em. sittemmin lopettanut markkinajohtaja piti hintatasoa siellä erityisen alhaalla tasolla. Katteet ovat tuon jälkeen oikeastikin menneet paremmiksi, mutta jätän yksityiskohdat pois. Toisaalta tällä hetkellä tietenkin katteet ovat huonoja jo pelkästään koronan aiheuttamien toimitusviivästysten/vaikeuksien takia eli katetilannetta ei ole helppo arvioida. Korona mennee ohi jossain vaiheessa, ja varmaan lopulta volyymien suuruus isolta osin ratkaisee, millaisiin katteisiin päästään. Ja nyt Savo on ainakin Euroopassa markkinajohtaja suurissa keräimisä; sen tuskin tarvitsee nykyisessä markkinatilanteessa ottaa Arcon-Sunmarkin aiempaa halpojen hintojen riskitaktiikkaa käyttöön.
Mitä käänne käytännössä tarkoittaisi?
- Heitänpä vähän raflaavan skenarion, että tämän vuoden lopussa tai vuoden 2022 puolessa välissä olisi Savon tilauskirja “täynnä”, mikä tarkoittaisi nykykapasiteetin (liki) täyttä käyttöä ja ehkäpä esim. 15-22 Meuron liikevaihtoa tuleville vuosille, siis alkaen ensi vuonna aikaisintaan. Tämä olisi käsittääkseni kaikilla talousmittareilla katsottuna erittäin onnistunut käänne. Tässä hyvä huomata tietenkin, että matka voitollisuuteen vaatiikin isoa kasvua nykytilanteesta, mutta kapasiteetin (liki) täysi käyttö riittäisi varmaan selvästikin. Lisäkapasiteetti, jos sellaista vaikkapa Uniper tarvitsisi, voisi käytännössä tarkoittaa lisensointisopimusta eli Saksassa valmistettaisiin tuotteet.
Mitä käänne vaatisi?
-
Koronan loppuminen. Vaikeana koronavuonna 2020 tuloutui ilmeisesti lopulta kovin vähän toimituksia, toki kasvua edellisvuodesta prosentteina kyllä, mutta tästä ei paljoa toivoa vielä sijoittaja saa. Lisäksi tilauskirja on aika ohut tällä hetkellä ja siksi lomautuksia tarvittiin loppuvuodeksikin. Numeroista toivoa antavat lähinnä vain myyntiputkessa olevat projektit sekä tarjousvaiheessa olevat projektit, jotka molemmat ovat kasvaneet jo varsin suuriksi. (Numeroita en viitsi laittaa, koska lukemalla firman viimeisimpiä tiedotteita saa nopeasti paljon enemmän tietoa kuin mitä tästä viestistäni saa.) Toimitusvolyymien/liikevaihdon numeroiden takaa löytyy kuitenkin toivonpilkahduksia kuten esim. näinä aikoina toimitettava firman historian arvokkain projekti Ranskaan (arvo 3,8 Meuroa). Monin tavoin firma itse ilmaisee, että Ranskassa ja Saksassa tilanne on kehittyvässä paremmaksi. Eikä siis montaa tuollaista tai suurempaa projektia tarvitse tulla (pienempien lisäksi), kun kapasiteetti olisi aika täynnä. Ja Savo kertoo, että suurimmat kaupungit Euroopassa tarvitsevat enemmän aikaa investointipäätösten tekoon… Pieni positiivinen kehitys toimituksissa (sekä etenkin suurempi kehitys myyntiputkessa) kuitenkin viitannee kasvavaan menekkiin sitten “normi tilanteessa” koronan helpotettua. Korona on siirtänyt sekä toimituksia että tilauksia. Onko niin, että Q2 2021 alkaen näitä tilauksia sitten “satelee” useita. Lisäksi ne Puolan, Saksan, Kiinan ym. avaukset ehkä jo tuottavat jotain jo puoli-isompaa tänä vuonna? Ja kuten yllä yritin perustella, taustalla vaikuttaa se, että Savon kilpailuasema lienee hyvä ja EU:n antama tukiraha lisää kysyntää ja tuki osaltaan vähentänee myös mahdollista matalien katteiden ongelmaa.
-
Niin, tuo edellinen “koronan loppuminen”-kohta näköjään kattoi muutkin ajatukseni käänteen onnistumisen vaatimuksista. Eli vedän mutkat suoriksi ja jätän koronapandemian loppumisen esittämäni käännenäkemykseni ainoaksi vaatimukseksi, tietyin todennäköisyyksin. Tietenkään asia ei näin yksinkertaista ole oikeasti, mutta varsinkin kun asiasta en paljoa tiedä, niin yksinkertaistaminen on helppoa
.
Eli kysymykseksi sijoittajalle (joudun tässä puhumaan ehkä lähinnä vain itselleni, koska lukijoista iso osa ymmärtää Savon tilanteen itseäni paremmin) jää, riittävätkö nämä esittämäni ajurit täyttämään tilauskirjat nykyisen maksimikapasiteetin mukaisiksi ja millä aikataululla.
Osaketta ostin itse vasta sen jälkeen kun tuli tieto, että Ranskan oikeudenkäynnistä tuli “vain” 130 Keuron lasku. Tuossa tiedotteessa poistui pahimmaksi sijoitusesteeksi ajattelemani skenario uhkaavista jopa 2 Meuron korvauksista. Jokainen voi laskea, että kertaluonteinen 130 k ei käytännössä mitään merkkaa osakkeen arvostuksessa, ainakaan laskennallisesti. Tämä oikeudenkäynnin tuloksen arvaamattomuus oli oikeasti syy, miksi en edes harkinnut mukaantuloa. (Toivottavasti kumpikaan osapuoli ei valita päätöksestä.) Nyt on fiilis, että uutisvirta olisi todennäköisesti varsin positiivista tänä vuonna, etenkin loppuvuonna.
Ei ehkä pitäisi lopettaa negatiiviseen tätä juttua, mutta pakko kritisoida Savoa tämän merkintäoikeusantisysteemin toteuttamisesta. Kesän isomman annin jälkeen jäi loppuvuodelle yksi, maaliskuulle yksi ja ensi syksylle yksi lisämerkkarianti. Ei tuossa mitään vikaa ole, mutta ikävää on takausten hankkiminen Ruotsista vielä jollain prosenttialennuksella, kun normisijoittajat ovat ansainneet tuon 30 prossan alennuksen päivän hinnasta joko osallistumalla kesän antiin tai ostamalla merkkareita. Eli ison kokonaisalennuksen saavat takaajat ilman riskiä. Ja tämän päälle myyvät osakkeet pikavoitolla pois kurssia alentavasti. Myynnit tapahtuvat Tukholman pörssissä, mutta markkinatakaajat tasaavat tilanteen Helsingin kanssa. Ehkä vielä loppuvuoden annin takaus oli ok, koska silloin oli epäselvää, tuleeko se oikeudenkäyntitulos juuri sen jälkeen kun antihinta määräytyy, mutta ainakaan kahta jäljellä olevaa pikku antia varten en näe takaukselle tarvetta. Takauksen sijaan olisi helppoa sallia toissijainen merkintä, kun noiden merkkareiden käyttämättä tai myymättä jättäminenhän on puhtaasti tyhmyyttä tai laiskuutta.
Eipä kummempaa ole sydämellä liittyen Savosolariin tällä hetkellä. Toivotaan parempaa firmalle tänä vuonna, erityisesti kunhan koronatilanne helpottaa!
Minunkin näkemyksieni mukaan Savosolarin keräimet ovat hyviä, mutta yhtiö taitaa kerääjien kanssa ola vähän samanlaisessa tilanteessa kuin maailman paras kirjoituskonevalmistajakin olisi. Savosolarin aurinkokerääjät eivät niinkään kisaa muita kerääjiä vaan muita tekniikoita vastaan. Alan paras on helpompi olla jos kilpailijat lopettaa toimintansa markkinan kuivuttua.
Lämpöenergian tuottamisessa kisaa käydään mm. lämpöpumppuja vastaan mitkä kehittyneet viimeisen vuosikymmenen aikana paljon. Erilaisten hukkalämpöjen hyödyntäminen on kehittynyt ja yleistynyt ja tässä on vielä paljon potentiaalia käyttämättä. Hyödynnettäviä hukkalämpöjä syntyy usein juuri niinä ajanhetkinä, jolloin kerääjätkin tuottavat eniten.
Aurinkoenergian hyödyntämisessä kisaa käydään aurinkosähköpaneeleita vastaan ja näiden hinnat ovat viimeisen 10 vuoden aikanakin tippuneet paljon ja paneeleiden sekä niiden ohjaus/säätöjärjestelmien kehittymisen ansiosta vuosituotot ovat parantuneet.
Jos 10 vuotta sitten aurinkokerääjä ja aurinkopaneeli olisi ollut jossain potentiaalisessa hankkeessa tasavertaiset vaihtoehdot, aurinkokerääjien kustannustehokkuus olisi pitänyt 10 vuodessa kehittyä huimasti ollakseen tänä päivänä parempi vaihtoehto kuin aurinkopaneelit. Jos kerääjät olisi tuolloin kisanneet tasaväkisesti lämpöpumppuratkaisun kanssa asetelma olisi vastaava riippuen sähkön hintakehityksestä.
En ole perehtynyt miten aurinkokerääjien kustannustehokkuus on kehittynyt, mutta paineet on kovat jos meinaa kisassa pärjätä.
Just noin on omakin käsitykseni ollut, että muita tekniikoita vastaan isolta osin kamppailee Savo. (Saattaapa olla, että tältä palstalta olen asiasta lukenut ), ja loogiseltahan se kuulostaa. Sitä suuremmalla syyllä pelkät paremmat markkinaedellytykset ym. positiiviset seikat, mitä esitin aiemmin, eivät takaa menestystä. Lisää näyttöä pitää olla, jotta voi ainakaan vahvasti uskoa sekä riittävää menekkiä että riittäviä katteita.
Kun sitä menekkiä ei ole ollut vielä, niin lisään vielä ne numeroarvot myyntiputken kehityksestä. (Ja tämäkään ei vielä mitään takaa ja varmaan vasta koronan helpotettua aletaan nähdä, missä määrin putki muuttuu toimituksiksi, jos on muuttuakseen.)
Q3-katsaus:
“Myyntiputkessamme olevien projektien arvo oli katsauskauden päättyessä noin 279 miljoonaa euroa, kun se kesäkuun lopussa oli noin 260 miljoonaa euroa. Siitä tarjous- ja suunnitteluvaiheessa olevia projekteja oli noin 103 miljoonan euron arvosta (kesäkuun lopussa 94). Myyntiputki sisältää yhtiön myynninohjausjärjestelmään kirjatut eri vaiheessa olevat aktiiviset projektit.”
H1-katsauksessa puolestaan näkyy edellisen vuoden kehitys, mikä on kyllä yllättävänkin suurta eli joitain oikeasti suuria kauppoja olisi ehkä kilpailtavana:
“Myyntiputkessa olevien projektien arvo oli katsauskauden päättyessä noin 260 (121) miljoonaa euroa. Siitä tarjous- ja suunnitteluvaiheessa olevia projekteja oli noin 94 (54) miljoonan euron arvosta. Kasvu johtuu muun muassa Ranskan ja Saksan markkinoiden lisääntyvästä aktiviteetista puhtaan lämpöenergian tuottamiseksi. Myyntiputki sisältää yhtiön myynninohjausjärjestelmään kirjatut eri vaiheessa olevat aktiiviset projektit.”
Eli tämän perusteella toiveita on paremmasta ainakin liikevaihdon suhteen.
Katteista ei tosiaan jatkossakaan ole takeita, vaikka niistä erittäin huonoista hinnoista paremmaksi on tultu ilmeisesti. Jossain raportissa firma taisi kertoa tavoittelevansa 30 prossaa katteeksi, olisikohan ollut myyntikate kyseessä, ja loppusyksyn esityksen kysymysosiossa puhui käyttökatteesta, joka olisi 2 numeroinen eikä ala ykkösellä Saahan sitä tavoitella, sanoisin, eli näyttöä odotellaan tästäkin tosiaankin. Ja joudutaan odottamaan aikaa, kun kapasiteetti olisi suuremmassa käytössä, jotta nähtäisiin asiaa siinä tilanteessa. Ai niin, siellä taisi olla menoillaan joku tuotannon automatisointiprojektikin, millä kai myös voisi kustannuksia alentaa, mutta tuollainen automatisointi lienee käytännössä ihan perussettiä tämän tyyppisissä hommissa, laajemminkin.