Savosolar on ollut seurannassani pitkään, mutta vain katseen päässä. Mielessä se, että olisiko riskitaskussa tilaa tälle.
Omistajia on kohtuullisen paljon, mutta suurimmalla osalla lienee vain muutama osake, muistona menneiltä ajoilta. Keskimäärin 3400 osaketta per omistaja = 500 euroa. Laskinkohan oikein?
Nämä esitykset eivät yhtään helpottaneet ajatuksia, eikä nettisivujen yleinen ilmekään.
https://savosolar.com/fi/news-media/investor-events-presentations/
Muutama pohdinta. Mikä oikeastaan on sijoittajan kannalta aurinkokeräimen keskeisin kilpailutekijä suhteessa aurinkopaneeliin? Tanskan markkinat menossa alas, vaikka siellä on paras esimerkki? Miksi Suomi ei ole merkittävin markkina? Kannattaako tätä siis edes Suomessa tehdä?
Tarkentavat kysymykset olivat hyviä tuossa ylimmässä, joka ei tainnutkaan olla viimeisin. Esitys painottaa maailmantilanteen muutoksesta ja markkinoista, ei oikeastaan esitellyt yhtiötä ja markkinatilannetta.
Aurinkokaukolämpö on ollut taloudellisesti todella kannattamatonta menneessä. Edelleenkin tämä energiamuoto on taloudellisesti kannattava lämmöntuotantotapa lähinnä riittävän suurilla keräinkentillä ja vain jos kaukolämmön hinta pysyy korkeahkona. Pienemmät järjestelmät voivat olla kustannustehokkaita lähinnä uusilla alueilla (ennen liittymämaksuja ym.).
Maalampö jne panee kampoihin ja painaa kilpailua kaukolämpöönkin, joten riskejä riittää.
Nousussa ja laskussa yhtiöitä koskevat viestit lisääntyvät. Tällaiset kysymysmerkit kohtaavat hiljaisuuden. Mutta näissä voi olla se iso hauki siellä kaislikossa. Jos poistetaan 10 suurinta omistajaa, on keskimääräinen panos 360 e. Pettymykset lienee jo käsitelty. Potentiaalinen 10x, jos (vaiko kun) sopivasta kaupasta ilmoitetaan ja massat huomaavat putiikin olemassa olon. Mutta monen salkkua ehkä pitäisi kolistella, että normaalin 10k annoksen saisin potentiaalin ilmetessä. Isoja arkkuja ei silloin herkästi avata tai jos avataan niin oh-no.
Niin, en ole yhtiötä seurannut kyllin pitkään, jotta osaisin pohtia voisiko nyt olla käänteen paikka.
Vaikka kesäkuisen Inderesin sivuilla olevan videon katsoisi pessimistisin silmin, niin silti osassa tj:n kommentteja on kyllä järkeä.
Ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on pian jokaisen yrityksen agendalla, jonka vuoksi kaikki mahdolliset kivet varmasti käännetään. Osalle yrityksistä aurinkokeräimet voi olla fiksu ratkaisu esim. sijainnin tai puutteelisen infran vuoksi.
Nyt ilmeisesti loppuvuodesta uusia tilauksia on tullut ja johtokin käytti optio-oikeudet.
Keskeinen kysymys lienee, että onko Savosolar kannattava, jos kauppa alkaa käydä enenevässä määrin?
Tietty, pitkässä juoksussa kannattavuus on tärkeätä. Osakkeiden kannalta odotusarvo, vaikka ei realisoituisikaan 
On keräimillä hyvätkin puolensa toki.
Savo-Solarilla kannattaa katsoa hieman historiaa. Näyttää siltä, että suuremmistakin kaupoista on jäänyt vaan miinusta viivan alle ja koko firma pyörii jatkuvien osakeantien varassa. Eli rahoittavat toimintansa ja tilauksensa pyytämällä osakkeenomistajilta rahaa. Virta on väärään suuntaan. Pitäisin kaukana salkustani.
Aurinkolämpökerräjien suurimpia uhkia on aurinkosähköpaneelit.
Kannattavimmillaan kerääjät voisi olla silloin kun tarvittaisiin suuria määriä lämpöä silloin kun muutenkin on lämmintä ja sillä korvattaisiin jotakin hintavaa lämpöenergiaa. Eli vaikkapa eteläeurooppalainen kylpylä missä lämmintä käyttövettä tehdään normaalisti kaasulla. Tuolloinkin aurinkosähköpaneelit+lämpöpumppu voi olla kustannustehokkaampi vaihtoehto.
Suomessa vähänkään suuremmilla aurinkokerääjäjärjestelmillä korvataan yleensä kaukolämpöä ja kaukolämpöhän on puolestaan ainakin osalla kl yhtiöistä hinnoiteltu kesäaikana todella edulliseksi. Se miksi Suomessa kaukolämmön tuottaminen kerääjille ei ole kannattavaa liittyy paljolti tuohon kun kaukolämpöyhtiöt pystyvät kesäaikana tuottamaan lämmön muutoinkin erittäin edukkaasti. Lisäksi kaukolämpöverkkoon tarvittavat lämpötilat ovat suuria mikä voi vähentää kerääjien kustannustehokkuutta erityisesti tuotantokauden alussa ja lopussa.
Voi olla että pienet omakotitalokokoluokan kerääjät olisivat taloudellisesti järkevimpiä , pientaloissahan Suomessa ja ulkomaillakin käyttövettä lämmitetään monesti sähköllä. Pieniä kerääjiä näkyykin eteläeuroopan maissa jonkin verran. Savo-Solar käsittääkseni keskittynyt nimenomaan isoihin järjestelmiin.
Savo-Solarin tilanne ei sikäli ihan toivoton kun tuote käsittääkseni ok eikä kilpailijoita liiaksi, toisin kuin usein pienillä aurinkosähköpaneelivalmistajilla.
Omakotitaloon (tai kerrostaloon tai mihin vaan kämppään) tulee vesi kesät talvet noin 5 asteisena? Sitten käyttövesi lämmitetään n. 80 asteeseen. Ja laimennetaan taas käyttölämpötilaan. Ainakin kesäaikaan esilämmitys ilmaisella ulkoilmalla olisi tehokas tapa säästää, ettei tarvitse sähköllä lämmittää jokaista astetta. Siinä ilmainen idea Savo-Solarille tai vaikka kenelle. Ja kun vesi lasketaan viemäriin jopa 80-asteisena, menee samalla energiaa hukkaan. Saksassa kerrostalon jätevedestä otettiin lämpö talteen. Miksi ei Suomessa? On näitä ideoita vieläkin hyödyntämättä eri mittakaavoissa.
Kyllä
Lämmitetään noin 55-60 asteeseen, minkä lämpöisenä se viedään sekoittajalle (eli “hanalle”) asti (toki pientä lämpötilan laskua matkalla) missä sitten käyttäjä säätää lämpötilan mieleisekseen.
Käyttövettä lämmitetään sähköllä lähinnä osassa omakotitaloista. Sitä suuremmissa rakennuksissa käytössä yleensä joku edullisempi lämmitystapa. Yleisin on kaukolämpö, minkä hinta kesäisin monesti alle 30 €/MWh. Lisäksi kaukolämpöyhtiöt määrittelevät miten esim aurinkokeräimet (tai jäteveden LTO:n) saisi kiertoon kytkeä. Osa yhtiöistä kieltää esim sellaisen sarjaankytkennän missä lämmintä käyttövettä (tai patteriverkoston vettä) lämmitetään yhdellä lämmönlähteellä esim 5->30 astetta ja kaukolämmöllä 30->.
Näin korkeita lämpötila käytetään korkeintaan patteriverkostoissa kovilla pakkasilla. Mitoituksesta riippuen näin korkeita lämpötiloja ei tarvita missään.
Suomestakin löytyy ainakin parilta valmistajalta jäteveden lämmöntalteenottolaitteita. Jäteveden lämpötila on keskimäärin suuruusluokkaa 20-25 astetta. Eli riippuen virtaamista ilman lämpöpumpputekniikkaa jäteveden lämmöllä lämmintä käyttövettä voisi esilämmittää esim noin 5->10-15 astevälin. Lämpöpumppua käyttäen toki lämpimämmäksikin.
Taloudellinen kannattavuus näissä usein kehno, samalla investointikustannuksella kun saa monesti parempia säästöjä. Kannattavimillaan nämä on esim. uimahalleissa missä lasketaan paljon lämmintä vettä viemäriin. Uusissa uimahalleissa pystytään vielä viemäröimään nämä suihkuvedet erilleen vessavesistä mikä nostaa entisestään talteenottolaitteelle menevän veden lämpötilaa ja toisaalta vähentää lämmöntalteenottolaitteet tukkeutumisriskiä ja muuta mahdollista huollon tarvetta. Uimahalleissa näitä onkin käytössä.
Tämä erittäin totta. Keinoja on paljon ja lopulta kaikki siitä kiinni millaista taloudellista kannattavuutta kiinteistönomistaja investoinneille edellyttää. Jos sähkön ja/tai lämmön kWh hinnat tuplattaisiin mm. nämä jätevesi LTO:t ja aurinkokeräimetkin varmasti yleistyisi.
Pienissä varaajissa olen tavannyt jopa liki 90 asteen lämpötiloja, kun käyttö on varaajaan nähden isoa. Mm. joillakin lomamökeillä. Oma lukunsa legionellan pelossa varaajaa keittävät.
Liki kiehuvaksi lämmitettyä vettä menee viemäriin esim. astianpesukoneesta, jossa viimeinen huuhtelu on yleensä yli 80 asteinen.
Saksan esimerkki oli jo vuosikymmenien takaa, siellä on asiassa oltu paljon edellä. Googlettelin ja tosiaan Suomessa on jo vaihtoehtoja ja hyvä niin.
Innovointi on vasta alussa tällä alueella ja luultavasti Savo-Solarillakin on vielä pelipaikkansa, kun oikea pakko ilmastomuutoksen huomioimiseen tulee. Tosin usko S-S:n suhteen ei riitä siihen, että salkkuuni vielä ottaisin.
Jos ei ole varaa investoida isompaan varaajaan tai investoida muuhun käyttöveden lämmitystapaan kuin sähkölämmitykseen, niin silloin tuskin on varaa alkaa jäteveden LTO ratkaisuihinkaan panostamaan.
Astianpesukoiden huuhteluveden vesimäärä lienee kotitalouksien vedenkulutuksesta jotain prosentin osia, jolloin puhutaan hyvin marginaalisista asioista. Nopsalla googletuksella astianpesukone kuluttaa sähköä noin 1 kWh pesukerta ja jos tuosta saisi 20% talteen se olisi noin 0,02€ eli vuodessa pari euroa tms. Halvimmat jäteveden LTO järjestelmät mihin olen törmännyt olisivat kyseiseen rakennukseen maksaneet asennuksineen suuruusluokkaa 20 000 euroa kpl, en muista monenko asunnon vedet yhdellä olisi saanut “käsiteltyä”.
Ehkäpä näissä enemmän järkeä sitten jos aletaan tekemään hybridijärjestelmiä missä hyödynnettään esim aurinkokerääjiä, jäähdytyslaitteiden lauhdutuslämpöä yms. Kiinteistökohtaisissa aurinkolämpöjärjestelmissäkin varmaankin olennaista tehdä riittävän suuret varaajat, jotta päivällä kerättyä lämpöä päästään hyödyntämään iltaisin ja aamuisin, jolloin ainakin asuinrakennuksissa lämpimän käytöveden tarve suurempaa.
Joskus on kyse tilankäytöstä, rajatut kuutiot halutaan tehokäyttöön. Pienellä varaajalla ja sähkölämmityksellä erityisesti esilämmitys kannattaisi. Putki yksinkertaisen “aurinkokeräimen” kautta, joka lämmittää kylmän vesijohtoveden, jopa yli pesulämpötilan ihan ilmaiseksi. Tällaisen ratkaisun näin Ranskassa.
Idea siis: lämpötilan nosto edullisesti ja laskusta energia talteen. Hinmta kuvaa sitä että olisi markkinarakoa.
No, tuli nyt kokeeksi ostettua vähän näitä senttiosakkeita. Jos vaikka kävisi samalla lailla kuin Tecnotreen kanssa. “Yhdellä ostin, kolmella myin, soon kahden rosentin voitto”.
Yksinkertaisimmillaan tällaisen saa tehtyä kupariputkea taivuttelemalla sopivat lenkit ja jos vielä lisää heijastinpintaa taakse ja kotelointia niin tehot paranee entisestään. “Kaverin kaverilla” on joku tällainen tee-se-itse versio, parhaimmillaan veden taitaa saada jopa kiehumaan putkessa mikä aiheuttanee omat haasteensa. Ainakin siitä 5 asteesta lämpötila nousee kesäkelissä vaikka aurinkokaan ei paistaisi, talveksi toki järjestelmä tyhjennettävä ja johdetava vesi varaajaan toista reittiä pitkin.
Legionellakaan ei kaiketi pitäisi olla suuri ongelma jos vesi kiertää varaajan kautta ja varaaja niin suuri ja lämmin että vesi ennättää kunnolla lämmetä ennen käyttöä.
Juuri tätä hain. Ranskassa näkemäni systeemi oli myös omatekoinen mustasta muoviputkesta. Tämä pitäisi saada vakioksi taloihin. Helppo, kunhan tosiaan muistaa tyhjentää talveksi. Tässä olisi Savo-Solarille markkinaa, kunhan tekee markkinoiden tehokkaimman ratkaisun.
Tähän jos sijoittaa, niin pitää valmistua tappioon tai jopa täydelliseen downfalliin. Lukuisat kehitteillä olevat sopimukset ovat kulminoituneet muutaman, olemassa oleva sopimuksen, päivitykseen. Tämä genre sitoo pääomia ja voittoa tulee vähän sieltä sun täältä, pitäisi olla vähintään 100 sopimusta/vuosi, jotta pystyy “skaalaamaan”. Kiinan pohjoisosat voisi olla hyvä markkina-alue, mutta miksi ei sopimuksia kirjoiteta?
Esim. kaikki kuivat alueet, Sahara etc, voitaisiin asuttaa uudelleen, jos tästä keräimestä tehtäisiin höyryllä toimiva pumppu, joka nostaisi Saharan alla lymyilevät vesimäärät pinnalle. Voisi käydä jopa niin, että maan pinta laskisi pumppaamisen seurauksena 50-100 metriä, jolloin puhuttaisiin jopa Itä-afrikan hautavajoaman seurauksista ihmiskunnan kehitykselle. Jos Saharan pinta laskisi 100-200 metriä, niin maapallon ilmakehään heijastama lämpö vähenisi dramaattisesti.(Oletan, että lämmön pysähtyminen ilmakehän alempiin kerroksiin vähentäisi hiilidioksidin määrää ylemmissä ilmakehissä, jotka suojaavat meitä aurinkotuulelta) ja tämä kikkailu toisi lisäaikaa tyynenmeren saarivaltioille, . Saharan alla olevat vesivarannot ovat täysin hyödyntämättömia tällä hetkellä, käsittääkseni. Kun ne pumpataan sieltä ulos, niin jäätiköt kasvaa (koska vesi ei häviä vaan se päätyy kosteuden myötä kiertoon) , kun kosteus lisääntyy ja lämpötila laskee - jäätiköt kasvaa ja vedenpinta laskee. Tämä on vain oma analyysi asiasta, josta on monta mielipidettä.
Jos vettä halutaan pumpata aurinkovoimalla niin helpointa olisi varmaankin hommata aurinkosähköpaneeleita ja sähkötoiminen pumppu.
Aurinkovoima ei palauta vettä ilmankiertoon, mutta muuten toimisi. Saharassa ei ole puita, millä höyrypumppujen toiminta varmistettaisiin. Öljyputki vois tulla afrikan sarven kohdalta, öljy loppuu noin 200 vuoden kuluttua, sitä ennen valitettavasti Saharan pinta on laskenut vain n. 1 metriä, toisaalta Saudi-Arabian pinta on laskenut myös 1.0 metriä. Tällä voi olla suuri kumuloiva vaikutus.
Aurinkosähkö ei palauta, mutta ei otakaan.