Merus Power - Sähkön laatua, varastointia ja muuta

Nostin raportissakin esiin tuon sähkövarastoliiketoiminnan katetason. Sehän on ollut toistaiseksi suuri kysymysmerkki, kun isot kv-toimijat ovat kasvaneet jopa 0%-bruttokatteilla.

Merus Powerin H2:n bruttokate oli 36,5 % (H2’22: 47 % ilman merkittävää sähkövarastoliikevaihtoa). Jos oletetaan, että H2:n liikevaihdosta 50 % syntyi Taaleri-projektista ja 50 % muusta liiketoiminnasta, ja oletetaan muulle liiketoiminnalle 47 %:n bruttokate, voitaisiin päätellä, että Taaleri-projektista tuloutuneen liikevaihdon bruttokate olisi ollut noin 25 %.

Toki Taaleri-projekti on Merus Powerille vielä osittain opettelua eikä projekti ole valmis, joten H2:n bruttokatteesta ei pidä tehdä vielä vahvoja tulkintoja. 25 %:n taso on minusta tässä kohtaa melko kohtuullinen ja voisi mahdollistaa myös liikevoiton skaalaamisen positiiviseksi, mikäli liikevaihtoa saadaan riittävästi. Vielä on melko haastavaa ennustaa, mikä liikevaihdon taso riittää kannattavuuskäänteeseen, mutta perusoletukseni on että vaadittu taso on todella merkittävästi matalampi kuin näillä isoilla skaalatoimijoilla (Wärtsilä, Tesla, Fluence jne.).

14 tykkäystä

Tämä on asiallista ja kunnon kokoluokkaa;

Lisätään nyt muutama luku vuodesta 2023 ja 2022 (suluissa), niin kokoluokka käy selville

VUOSI 2023 LYHYESTI

  • Liikevaihto oli 29,0 (16,2) miljoonaa euroa, kasvua 79,2 %.
  • Käyttökate (EBITDA) oli 0,2 (0,6) miljoonaa euroa
  • Liiketulos oli -0,5 (0,1) miljoonaa euroa
  • Osakekohtainen tulos oli -0,10 (-0,01) euroa
  • Saadut tilaukset olivat 33,8 (16,9 ) miljoonaa euroa, kasvua 100,2 %
28 tykkäystä

Hyvän kokoinen tilaus ja tärkeä näyttö kilpailukyvystä.
Muutama poiminta tiedotteesta:

  • kyseessä on 38 megawatin ja yli 40 megawattitunnin sähkövarasto
  • määrä valmistua vuoden 2025 kevääseen mennessä
  • Merus Powerin osuus investoinnista noin 15 miljoonaa
  • Sopimuskokonaisuus sisältää paitsi Suomessa valmistetun sähkövaraston,
    myös pitkäaikaisen huolto- ja käyttösopimuksen

Taalerin, Helenin ja tämän hankkeiden onnistunut läpivienti antaisi hyvät referenssit tulevaisuuteen.

Tiedote tuli kello 19.00. Uskon, että markkina reagoi “viiveellä” huomenna😉

19 tykkäystä

Voisitko hieman avata lisää tätä tekstiä :pray:

Naapurimaita seuratessa trendi on aivan toisenlainen ja akkukapasiteetti on nimenomaan moninkertaistumassa nyt kun aurinkovoiman dominanssi alkaa vihdoinkin tulla näkyviin. Akkukapaa kun on äärimmäisen yksinkertaista rakentaa aurinkovoimalaitoskentän kylkeen ja sähkön hinnan valtava heilunta tarjoaa mahdollisuuksia hyödyntää tämä kapasiteetti hyödyntämään hintojen erotusta.

Koska lupaprosessit ovat kevyitä ja lisää erillisinfraa tai maapinta-alaa ei merkittävissä määrin tarvita investoidessa aurinkovoimalaitosten kanssa akkukapasiteettiin ja akkujen raaka-aineiden hinnat ovat tulleet valtavasti alaspäin, niin akkuvarastot ovat muuttuneet lyhyessä ajassa hyvin kilpailukykyisiksi. Satojen megawattien investointeja on odotettavissa Suomeenkin ihan muutaman vuoden sisällä.

Tämän vuoksi kiinnostaa kovasti tämä näkemys siitä, että akkuja mahtuu Suomeen vain muutaman sadan megawatin edestä. Onko oletuksesi siitä, että akkuja ei voida käyttää kannattavasti nopeiden reservimarkkinoiden ulkopuolella, oikea ja ajankohtainen?

Edit:

Jahas. Joka kerta kun jättää tarkistamatta kaikki faktat itse ja luottaa muiden ihmisten väitteisiin, että tiedote tuli markkinoiden ollessa auki, niin käy sit takuulla just näin, että päätyy vaan levittämään fake newseja. Hyvä esimerkki siitä, että kaikkea Internetissä lukemaansa ei kannata uskoa :smiley:

Silti, tuota kasvua ei ole hinnoiteltu osakkeen hintaan eikä myöskään Inderes sitä varsinaisesti odota. Tuohon jos päälle saadaan kannattavuuspuoli kuntoon, niin päästään takaisin tuonne 10 € kurssitasoon ja sen yli yllättävän nopeasti :muscle:

13 tykkäystä

Pauli tehnyt uuden raportin.

Merus :gem:
Toisteisuutta sähkövarastojen toimituksiin
Avainluvut (aik. Vähennä) Lisää 4,41 (aik. 4,00 EUR) 5,00 EUR Suositus Osakekurssi: Merkittävä uusi sähkövarastotilaus laskeevuoden2024ohjeistukseenliittyvää riskitasoa, parantaa operaatioiden toisteisuutta ja nostaa todennäköisyyttä liiketoiminnan nopealle skaalautumiselle lähivuosien aikana. Pitkän aikavälin kannattavuuden ennustamiseen sisältyy edelleen huomattavaa epävarmuutta. Nostamme suosituksen tasolle lisää (aik. vähennä) ja tavoitehinnan 5,0 euroon (aik.4,0 euroa).”

  • Inderesin ennusteilla arvostus kertoimet muuttuisivat edulliseksi 2026
  • kannattavuuden ennustamisen epävarmuudet pitää osakkeen riski tason melko korkeana
  • liikevaihto ennusteita nostettu 8-10 %
  • myös kate ennusteita nostettu
  • “Katetaso ja kannattavuus ovat ennusteissa yhä melko epävarmat”


10 tykkäystä

En ole sinänsä mikään akkutekniikan asiantuntija, mutta kovasti olen yrittänyt selvittää ihan sellaista perustietoa, että kuinka monta lataussykliä yksi akku kestää (lataussykli = yksi lataus nollasta täyteen + yksi purku täydestä nollaan). Aika monenlaisia lukemia löytyy eri lähteistä, mutta otetaan sieltä vaikka luku 2000. Voi olla yläkanttiin, ehkä pahastikin, sillä jopa vain 500 lukemaakin löytyy.

Jos tuo uusimman investointipäätöksen akku maksaa 15 miljoonaa (+ infra päälle, mutta se infra ehkä kestää kauemmin kuin akku), niin yhdelle lataussyklille tulee hintaa 15 000 000 € / 2000 = 7500 €. Tuo on siis yksinkertaistettuna kannattavuusraja sille, että akun purusta pitää saada tuon verran enemmän kuin latauksesta. Koska kyseinen akku on 38,5 MWh, niin yhden MWh:n hintaeron pitää olla vähintään 7500 € / 38,5 MWh = 195 €/MWh. Kyllähän sellaisia päiviä on, joissa tuollaisiakin hintaeroja päivän sisäisesti tulee, mutta aika vähän vuositasolla kuitenkin. Välillä saa odotella jopa viikonkin tai kaksi, että tuollaisia hintaeroja on edes koko jakson halvimman ja kalleimman tunnin välillä. Olettaisin kuitenkin, että akku kuluu myös ajan funktiona, eli se ei kestä ikuisesti vaikka sillä ei tehtäisi mitään, eikä sinänsä voida olettaa että näitä hintaeroja voitaisiin metsästää välittämättä siitä kuinka harvoin niitä tulee. Eikä tuossa laskelmassa ollut edes huomioituna mitään huoltokuluja tai rahoituskustannuksia tai muita vastaavia, ja kai sille infrallekin pitää joku kustannus asettaa.

Jos näillä viimeisen parin vuoden spot-markkinan hintavaihteluilla olisi tehnyt niin, että joka päivä halvimmalla tunnilla lataa ja kalleimmalla purkaa, niin tuloja voisi saada 20 000 € luokkaa per vuosi per yksi MWh. Jos vielä lisää toisen lataussyklin, olettaen, että yöllä ladataan, aamulla puretaan, iltapäivällä ladataan ja illalla taas puretaan, niin tulot voisivat nousta johonkin 25 000 € - 30 000 € välimaastoon, ja lataussyklejä olisi 2 per päivä eli noin 700 per vuosi. Akku siis kestäisi tällaisella käytöllä kolmisen vuotta, rahaa tulisi karkeasti 100 000 € per yksi MWh, ja akun hinta vaikuttaa olevan jotain 400 000 - 500 000 € per MWh luokkaa. Aika paljon pitäisi vieläkin hintavaihtelujen kasvaa, akun hinta halventua tai syklikestävyys pidentyä, jotta tällainen toiminta kannattaa. Voi kuitenkin olla, että tietyissä pienen skaalan tilanteissa ikään kuin lisätuloja voi saada siirtomaksupuolelta, jos akun avulla voi esimerkiksi huipputehoja leikata. En tunne tämän puolen taloudellisia potentiaaleja.

Vertailuna taajuusohjatusta häiriöreservistä tai vaihtoehtoisesti taajuusohjatusta käyttöreservistä olisi voinut saada sellaiset noin 300 000 € per vuosi per 1 MW. Näille markkinoille osallistumalla akku myös kestää selvästi kauemmin kuin 3 vuotta. Mielestäni selvä peli mihin akkuja kannattaa myydä. Toinen tarina on, että mitä näiltä taajuusohjatuilta reservimarkkinoilta pitäisi sitten tuloja saada, jotta investointi on kannattava. Tulevaisuuden hintatasoja voimme vain arvailla, mutta akuista tulee varmasti paljon lisää tarjontaa. Nykyisen hintatason jatkuessa kannattavuutta on. Näitä akkuja on nyt sen 60-70 MW markkinoilla, ja uusia investointipäätöksiä on tähän päivään mennessä julkaistu päälle 200 MW. Kaikki niistä ei mene FCR-markkinoille, mutta mielestäni voidaan pitää realistisena, että keskimäärin 150 MW per tunti tulee näistä lisätarjotaa, ja tämä tarjonta on molempisuuntaista. FCR-N markkinan koko on 120 MW luokkaa, FCR-D ylös 350 MW ja FCR-D alas 250 MW, ja tosiaan nämä kaikki ovat varsin vesivoimavaltaisia tällä hetkellä, kulutusta noin puolet FCR-D ylös markkinasta ja muuta pientä löytyy joka markkinalta. Markkinoiden kysyntä saattaa vähän kasvaa seuraavan ehkä 10v aikana, mutta ei tuplaannu, ellei koko Pohjoismainen sähkönkulutuskin tuplaannu ja ellei rakenneta vielä isompia tuotantolaitoksia kuin Olkiluoto 3 tai isompia rajasiirtoyhteyksiä kuin olemassa olevat.

On epäselvää, väistyykö vesivoima ja kulutus FCR-markkinoilta akkujen tieltä sopuisasti, vai tuleeko kuinka paha ylitarjontatilanne, hintakilpailu ja markkinahintojen putoaminen. Jonkin verran on kapasiteettia, joka ei kykene vastaamaan markkinoiden tiukentuneisiin teknisiin vaatimuksiin, ja tämä kapasiteetti poistuu tarjontapuolelta. Voi kuitenkin olla, että etenkin kuluttajia tulee markkinoille myös lisää. On edelleen paljonkin raskasta teollisuutta, jota ei ole ainakaan tähän mennessä reservimarkkinat paljonkaan kiinnostanut, koska esim. miljoonan euron vuosittaiset lisätulot ovat liian pieniä tuloja, jotta homma kiinnostaa. Tiedän myös, että tuulivoimalle ja aurinkovoimalle tutkitaan mahdollisuuksia FCR-D -markkinoilla. Ruotsissa onkin jo käytännön kokemuksia, joten ei ole epäselvää etteikö Suomessakin näitä resurssityyppejä liity mukaan markkinoille jossain vaiheessa. Toki nämä eivät markkinalle pysty osallistumaan silloin kun ei tuule tai paista, mutta varsin merkittävä osa tunneista kyllä joko tuulee tai paistaa.

11 tykkäystä

Arbitraasi Day ahead -markkinalla tuskin tulee olemaan kovin suuri tekijä akkujen ansaintalogiikassa. Sen sijaan erilaisille reservimarkkinoille osallistuminen tulee olemaan, ja sitä on laskettu toteutuneilla hinnoilla auki täällä:

Reservien hinnat ja hankintamäärät ovat kasvaneet ja kasvamassa merkittävästi, mitä on esitetty esimerkiksi täällä slidelta 66 eteenpäin:

Lisäksi toimija voi paikata akulla omaa tasettaan, minkä arvo ehkä osittain lasketaan jo säätösähkön arvossa, mutta omalla assetilla voi olla riskinhallintamielessä lisäarvoa.

2 tykkäystä

Yritän vastata tuohon pohdintasi tekniseen puoleen vaikka en olekaan akkujen asiantuntija. Olen kyllä ollut näiden kanssa tekemisissä ja keskustellut aiheesta asiantuntijoiden kanssa sekä lukenut syvempiä luottamuksellisia materiaaleja aiheesta sekä ollut osana määrittämässä sitä paketin kokoa ja hintaa.

Lyhyesti kysymys on mitoituksesta haluttuun toimintaan. Jos ei ole tiedossa mikä on akun aiottu käyttö on käytännössä mahdoton sanoa kuinka monta sykliä akusta saadaan irti. Kysymys on pitkälti millaisia virtoja akusta otetaan ulos ja miten pitkiä nuo lataus-purku syklit ovat sekä miten syvälle akkua puretaan. Näissä Litium pohjaisissa akuissa käytettävä range on välillä 80% - 20% nimellisestä kapasiteetista (jos haluat mennä nollasta täyteen saatavat syklit toki vähenevät jyrkästi, siksi käytettävä alue on tyypillisesti tuo edellä mainittu). Ja akkukemialla on tähän kaikkeen ihan oleellinen vaikutus (ml. akkukennojen hinta).

Oma kokemus on kohteista, joissa pyritään käyttämään koko tuota käytössä olevaa aluetta ja ulosotettavat virrat ovat melko suuria, eli ymmärtääkseni melko akun elinikää lyhentävää käyttöä. Silti näissä puhutaan tyypillisesti 7,5-10v laskennallisesta eliniästä (jolloin siis alkuperäisestä kapasiteetista pitäisi olla vielä suurin osa käytettävissä esimerkiksi vaikka 85% ja syklejä tulee vuodessa siis >1000). Eli ei se akku vielä tuossakaan pisteessä siis kuollut ole, mutta voi olla sen verran paljon heikentynyt että akku halutaan siitä huolimatta vaihtaa. Niin ja tuo haettu syklien määrä toki vaikuttaa akun hintaan.

Epäilen siis että tuo vahvasti yksinkertaistettu laskelmasi on aika pahasti pielessä lähtien ihan akkujen hinnasta (uskoisin näissä käytettävän siis Li-ion akkuja, joiden hinta pakettina taitaa olla alle 200€/kWh (itsellä kokemus LifePo kemian akuista). Mutta eihän akut yksinään toimi, vaan tuo Meruksen ilmoittama hinta sisältää tarvittavat taajuusmuuttajat sekä akkukennojen jäähdytystä että suojauksia (uskoisin ettei tuon kokoisia paketteja jätetä thermal runaway riskien armoille, eli ei sitä koko pakettia haluta ihan helpolla käräyttää vaikka johonkin kennoon tulisikin vika).

Itse kyllä uskon että tuolle hintaarbitaasille on saatavissa hyvinkin järkevää käyttöä ja sillä voi noille akuille ihan oikeasti rakentaa liiketoimintaa. Esimerkiksi tuulivoimallehan näkyvyys on kaksi vuorokautta hyvin suurella luotettavuudella ilmatieteenlaitoksen palvelun kautta ja pidemmällekin saadaan jonkinlaista ennustetta (10 päivää käytännön maksimi). Toki vuodenkin sisällä on hyvin ennakoitavaa arbitraasi mahdollisuutta, toki sitten akut kannattaisi virittää tuota käyttöä varten.

Ehkä oleellisin oivallettava asia on että akulla voi osallistua useampaan markkinaan samanaikaisesti. Eli voit tehdä samaan aikaan hinta arbitraasia osalla kapasiteetista ja osallistua eri taajuussäätö markkinoille osalla kapasiteetista.

Edit: väsyneenä yksikkö aivopieru, eli piti olla €/kWh eikä €/Mwh :tired_face:

10 tykkäystä

Jes, hyvä. Tuossa on enemmän teknistä informaatiota kuin mitä olen työelämässä keneltäkään saanut. Eli mitä tuosta opin uutena, niin tosiaan investoinnin hinnasta itse asiassa yllättävän pieni osa on itse akku ja että siellä on infran lisäksi taajuusmuuttajia, jäähdytysjärjestelmää ja suojauksia. Onko mitään käsitystä siitä, kuinka usein näitä pitää uusia? Nimittäin jos sen ~10 vuoden kuluttua pitää uusia pelkkä akku tuolla 200k€/MWh hinnalla (tai siis oletettavasti halvemmalla siinä vaiheessa kun tekniikka kehittyy), ja kaikki muu kestää kauemmin, niin sehän on jo valtavan iso plussa.

Toinen asia on tosiaan tuo syklikestävyys, eli ymmärsinkö oikein että akku voi kestää jopa useita tuhansia lataussyklejä enemmän kuin mitä itse arvelin, riippuen miten sitä käytetään. Olen kyllä tästä asiasta paremmin perillä olevilta saanut jonkinlaista tietoa ja yleinen näkemys tuntuu olevan, että syklien määrät kyllä halutaan pitää alhaisina ja akkujen elinikää suojella.

Markkinaihmisenä arvelen, että spot-hintojen volatiliteetti jonkin verran kasvaa tulevaisuudessa, mutta ei kuitenkaan räjähdä hallitsemattomaksi. Eli akkujen kannattavuuden esiintulo hinta-arbitraasikäyttössä pitää tulla ensisijaisesti investointihinnan putoamisesta, syklikestävyydestä tai/ja muista rinnakaisista tulolähteistä. Markkinoiden muutoksesta tulee vain pientä myötätuulta. Toki pieniä puroja voi olla siellä ja täällä ja kaikki yhdessä voi tuoda sen kannattavuuden lopulta riittäväksi.

Jonkinlaisena lyhyenä yhteenvetona voisi todeta, että koko sähköjärjestelmän vakauden ja aidon vihreän siirtymän kannalta olisi ikään kuin lottovoitto jos akut tulisivat kannattaviksi ihan simppeliin spot-markkinan hinta-arbitraasikäyttöön. Reservimarkkinat täyttyy aika nopeasti, mutta spot-markkina on niin paksu että sinne mahtuisi jopa tuhansia megawatteja akkukapasiteettia ihan hyvin. Sieltähän sitä sähköntuotantopotentiaalia voisi tulla valtavasti niinä aikoina kun ei tuule tai paista.

En tiedä mitään akkua joka tällä hetkellä tekisi jotain muuta kuin osallistuisi reservimarkkinoille tai toimisi paikallisena varavirtalähteenä vikatilanteita varten. Ehkä jossain vaiheessa on toisin, toivotaan näin.

2 tykkäystä

@Tomi_Valkeajarvi ja @Pauli_Lohi juttelivat yhtiöstä ja sen uudesta tilauksesta. Mukava ja hyvä video, rento meno. :slight_smile:

Merus Power tiedotti solmineensa merkittävän kokoisen sähkövarastotilauksen toimittamisesta Lappeenrantaan. Yhtiön osuus tilauksesta on noin 15 MEUR, joka on yhtiön kokoluokka huomioiden (2023 liikevaihto 29 MEUR) merkittävä ja antaa hyvät lähtökohdat tähän vuoteen. Analyytikko Pauli Lohi kommentoi tuoretta tilausta ja lähtökohtia tähän vuoteen.

Aiheet:

00:00 Merkittävä sähkövarastotilaus Lappeenrantaan
01:20 Hyvistä lähtökohdista tähän vuoteen
03:07 Sähkövarastoliiketoiminnan kannattavuuden pitäisi parantua

4 tykkäystä

@Pauli_Lohi Kuten tuossa videolla jo sanoitkin, Merus power ei raportoi erikseen sähkövarastoliiketoiminnan lukuja. Voisiko yritysjohdolta kysyä tähän muutosta, kun yrityksessä on kuitenkin 2 selkeää ja varsin erilaisen profiilin omaavaa liiketoimintoa?

Oma veikkaus: Liiketoiminta on vielä vuositasolla yksittäisiä projekteja, jolloin liiketoiminnan luvuista näkisi suoraan yksittäisten projektien kannattavuuksia yms. Vaikeita keskusteluita niistä maksaneiden asiakkaiden, saati tulevien projektien neuvotteluiden kannalta.

6 tykkäystä

Juu ei näillä volyymeillä eritellä liiketoiminnoittain. Voisi jopa vaikuttaa huonontavasti kaupan käyntiin tälläinen julkisuus

Samoilla linjoilla tosiaan edellisten kommentoijien kanssa, että toistaiseksi segmenttikohtainen raportointi ei ole vielä tarkoituksenmukaista. Yhtiön kasvaessa todennäköisesti raportointi tarkentunee ajan myötä. Ensimmäinen askel voisi olla liikevaihtolukujen avaaminen segmenttikohtaisesti. Projektitiedotteissa mainittavista liikevaihtoarvioista saa jo melko hyvän käsityksen liiketoiminnan jakaumasta.

3 tykkäystä

Tämä Merus Powerin toimarin haastattelu löytyikin yllättäen Merus Powerin Youtube-tililtä, eikä Inderesin tililtä.

(*): Äh, tämähän olikin tehty jo pari viikkoa sitten, ja löytyi kyllä Inderesinkin tililtä.

269749 osaketta vaihtoi nyt aamulla omistajaa hintaan 4,45€. OP-Suomi Pienyhtiöt -sijoitusrahastolla on ollut juuri saman verran osakkeita omistuksessaan, joten se lienee irtautunut.

Ahlstrom Invest B.V näkyy olleen kaupan toinen osapuoli.

5 tykkäystä

Merus Powerilta tuli mielenkiintoinen tiedote tehdystä kaupasta:
Merus Power toimittaa Oy Herrfors Ab:n käyttöön kaupankäyntialustan – tarjoaa välitöntä taloudellista hyötyä sähköyhtiölle - Merus Power Oyj (cision.com)

Eli softaa myydään asiakkaalle, jonka avulla asiakas pystyy optimoimaan akkujen ja sähkökattilan käyttöä paremman taloudellisen tuloksen saamiseksi. Kuulostaa ihan lupaavalta ja herää kysymys voisiko tällaisia tulla enemmänkin? Nythän sähkökattiloita ja akkuja taitaa hankkia useampikin sähköyhtiö.

Edit: @Pauli_Lohi näin vähän muistelinkin. Tämä oli enemmänkin sellainen odotteleva kysymys koskien tulevia yhtiöraportteja :slight_smile: Eli millaista liiketoimintaa tästä voisi syntyä (voluumi ja kate)?

Ja mielenkiintoisesti kotimaasta löytyy muitakin (suuriakin) yrityksiä, jotka pyrkivät tarjoamaan softaa osana rautatoimituksia sähkömarkkinoille. Tässä mielessä tuo asiakkaan kommentti “alan johtava asiantuntija” on hyvinkin mielenkiintoinen.

Odottelen siis mielenkiinnolla tulevia analyysejä :sunglasses:

9 tykkäystä

Periaatteessa tämä tieto oli tiedossa tai vähintään odotettavissa, sillä etäkäyttö- ja kaupankäyntialustan sisältymisestä kauppaan kerrottiin jo joulukuussa annetussa pörssitiedotteessa.

Kaupankäyntiä ja sähkövarastojen toimintaa optimoivat ratkaisut ovat tärkeä osa sähkövarastojen tehokasta operointia. Merus Powerin näkökulmasta on positiivista saada asiakkaita mukaan, koska se auttaa entisestään kehittämään näitä palveluita sekä tietenkin kattaa osan kiinteistä kustannuksista, joita tällaisten palvelujen kehittäminen ja ylläpito edellyttää. Tällaisten palveluiden tarjoaminen on myös kilpailukykytekijä, kun myydään sähkövarastoa - moni asiakas arvostaa, että saa kaupankäyntiteknologian ja asiantuntemuksen samalta toimittajalta kuin itse sähkövaraston.

14 tykkäystä

Jälleen otetaan ohjelmistoja käyttöön aikaisemmin tiedotetuissa asiakkuuksissa. Tämä kyseinen sähkövarasto myytiin kesäkuussa 2023.

Merus Power Oyj: Sallila Energia ottaa käyttöönsä Merus Powerin kaupankäyntipalvelun sähkövarastolleen | Kauppalehti

10 tykkäystä