Jotkut sijoittajat uskovat tehokkaisiin markkinoihin. Minusta kyse on vain osakkeiden kysynnästä ja tarjonnasta. Kurssit kasvaa kun indeksisijoittajat kuukausisäästävät rahastoihinsa ja rahastot ostavat osakkeita niiden hinnasta välittämättä. Vaaditaan myös ettei osakkeiden omistajat halua luopua omistuksistaan. Osakkeiden kysyntää ohjataan sitten erilaisilla tekijöillä “toimialat”, “ESG - vastuullisuus”, “kasvuyhtiö” ym. Osakkeiden ostamiseen riittää nykyään pelkkä toteamus ettei osakkeille ole vaihtoehtoa. Osinkoa tasaisesti maksava firma on uusi valtiolaina 2,5 - 3 % korolla.
1 tykkäys
Mulla taitaa olla aikalailla kanssa 40 yhtiötä, kun 9 vety yhtiötä on pienillä painoilla tullut mukaan ja mm. Herantis pharmaa myös pikkuisella betsillä, nappasin pikkusen siivun kanssa esin fondiaa 8,8 tasosta. Ei nyt oikein myyntikään houkuttel liina pahasti, korkeintaan pikkuista juustohöyläystä vois tehdä.
Meinasin jos veroneutraalit Reveniot OP salkusta laittaa lihoiksi eilen, mutta en onnistunut, kun en ehtiny.
Mulla on kyllä aika iso osakepaino päällä, käteisen määrä ehkä n. 13-14%
1 tykkäys
Onko tämä ketjun otsikko mulle? 
En kyllä valitettavasti ehdi jäsentelemään nyt, mikä sai minut laittamaan all-in osakkeisiin joulukuun alussa. Minun nettovarallisuus oli vielä syksyllä pakkasella, eli sijoitusten ajoitus ei kyllä liity mitenkään kurssiliikkeisiin. Toki syynäsin aika huolella mitä teen, kun mieluummin en ajaudu uudestaan täysin varattomaksi 
Päätös sijoittaa kaikki nopeasti osakkeisiin perustui lähinnä siihen, että kävin läpi kaiken bear-hutun mitä löysin enkä oikein vakuuttunut perusteluista - päinvastoin. Ihan liikaa positiivisia merkkejä. Toki kurssit voi romahtaa huomenna syystä jota kukaan meistä ei osannut ennakoida. Joka tapauksessa isompi romahdus vaatisi jonkin katalyytin, jota en lähtenyt arvailemaan.
Itse tulin vastakaiseen näkemykseen, tosin siitä on jo reilu kuukausi. Oma salkku on viritetty nimenomaan tuloskaudelle eli varsin luottavaisin mielin odotan tulosjulkistuksia. Helmikuussa tarkastelen salkun sisältöä uusiksi. Millään osta ja unohda -strategialla en uskaltaisi sijoittaa nyt. Sellaiseen sopivat yhtiöt on pääosin törkyhinnoissa.
Kannattaa sekin huomioida että “pisin bull-run” jatkuu, koska 2018 dippi jäi 0,2% vajaaksi karhumarkkinan määritelmästä. Olisiko asiat jotenkin erilailla, jos se dippi olisi ollut sen 0,2% syvempi?
1 tykkäys
Itse en varsinaisesti odota mitään romahdusta. Holdaan nykyisiä omistuksia, mutta uusien entryjen tekeminen tuntuu äärimmäisen vaikealta, kun arvostuskertoimet ovat venähtäneet. Suuri osa indekseistä ja minua kiinnostavista yhtiöistä on hinnoiteltu sen verran ylös, että tuotto-odotus näyttää hyvin vaatimattomalta ilman kertoimien venymistä jonkinasteiseen kuplaan. Nykykursseilla on mielestäni moniin yhtiöihin jo leivottu sisään odotus hyvästä tuloskaudesta ja ennen kaikkea hyvästä tuloskasvusta.
Eli ostohousut pidetään visusti kaapissa.
5 tykkäystä
Täällä ihmetellään, kun kurssit vaan nousee. Samalla istutaan sijoitusten päällä eikä mitään myydä ja ollaan valmiita iskee heti kiinni, jos joku näyttää vähänkään ostettavalta. Jos tekään ette myy, niin miksi oletatte, että joku myy myisi näihin hintoihin? Myykää ensin itse ja vasta sitten ihmetelkää, ku muut ei toimi samoin. “Nyt on kyllä niin kallista, että muiden pitäis myydä kurssit alas, jotta voi ite taas ostaa halvalla”
Toisekseen käteisen määrä on yks hailee tällasessa korkoympäristössä. Jos porukalla on asuntolainaa ja käteistä, niin ollaanko silloin todellisuudessa käteisenä? Ei olla, mutta ei oo mitään järkee maksaa lainaakaan pois vaan ottaa se “varma” 4 prossan osinkotuotto. Se mikä aiemmin meni 5 prossan lainakorkoihin voidaan nykyään sijoittaa. Verrattuna historiaan lainan määrä ei oo niinkään olennainen vaan se, että sulla on lainamäärästä 5% enemmän laittaa joka vuosi johonki muuhun verrattuna vastaavaan tilanteeseen 2007. 20 vuoden laina-aikana saat maksettua lainan pois ja bonuksena saat lainan verran ilmaiseksi omaisuutta verrattuna 2007 tasoon. Tämän kaiken maksaa kaikki ne joilla ei ole velkaa. Kaikkien köyhien suhteellinen köyhyys vain lisääntyy nollakorkoympäristössä.
Lainan määrän vaikuttavuus talouteen nykyään siis tuplasti sen, mitä se oli reilu kymmenne vuotta sitten. Se kaikki ei varmasti mene kulutukseen, kuten on nähty. Se jää pyörimään rahotusmarkkinoille nostaen arvostustasoja. Mihinkään reaalikulutukseen sitä ei käytetä, koska varakkailla ei oo tarvetta nostaa elintasoaan ja niillä köyhillä ei taas ole varaa nostaa elintasoa. Keskiluokka taas joutuu taiteilemaan tossa välissä. Työllä ei enää voi vaurastua senkään vähää mitä aiemmin, koska kaiken omaisuuden hinnat on vedetty pilviin, se ei motivoi parempiin saavutuksiin työuralla. Ei ihme, ettei tuottavuuskaan kasva, kun siihen ei ole kannusteita.
11 tykkäystä
“Let your profits run”. Tiedostan näkemyksesi nykymarkkinatilanteesta ja keskuspankin aiheuttamasta markkinaeuforiasta. Keinotekoista tai ei, niin olemalla pois markkinoilta esimerkiksi viime vuonna olisi ainakin minulta jäänyt toistaiseksi parhaat vuotuiset tuotot saamatta. Olen itse myynyt pois omistuksia, joita olen pitänyt yliarvostettuna ja tällä hetkellä salkussani on vain osakkeita, joita olen valmis pitämään syklien yli. Markkinalla mukana oleminen ei kuitenkaan tarkoita, että on valmis maksamaan mitä tahansa mistä tahansa, tai että on absoluuttisen tyytyväinen keskuspankkien toimintaan tahi pääomien jakautumisen oikeudenmukaisuuteen. 
Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että nykyinen korkoympäristö vähentää “luovaa tuhoa” ja nostaa arvostustasoja. Se ei kuitenkaan ole mielestäni peruste olla itse hyödyntämättä eteen tulevia mahdollisuuksia.
Ei tietenkää ole. Kuten oon monesti sanonut, niin keskuspankit kyllä pitää huolen noususta ja vain tyhmä olisi käteisenä.
Pelkästään osakkeita vaihtamalla ei arvostustastasot tule alas. Niin kauan kuin osakkeet ovat porukan mielestä hyvä kohde ja rahaa virtaa markkinoille, kurssit ei lähde laskuun. FEDikin varotteli joskus muutama vuos sitten arvostustasojen noususta, mutta eipä oo enää pitkään aikaan kuulunut mitää
1 tykkäys
Pelkästään osakkeita vaihtamalla ei arvostustastasot tule alas. Niin kauan kuin osakkeet ovat porukan mielestä hyvä kohde ja rahaa virtaa markkinoille, kurssit ei lähde laskuun.
Juuri näin. Ja tämä tietenkin tekee tuotto-odotukseen nähden järkevästi hinnoiteltujen osakkeiden löytämisestä vaikeaa.
Paljon vaikeampi löytää houkuttelevia kohteita kuin viime vuonna, mutta aina tuolta jotain silti bongaa. Minun järjen mukaan, jos kaikki on niin kallista, ettei mitään kannata ostaa, niin silloin samat laput ovat myös liian kalliita omistettavaksi. Yksittäisen yhtiön kohdalla on helpompi tehdä myyntipäätöksiä, mutta jos pörssi on yleisesti törkeän yliarvostettu ja korjaus/romahdus odotettavissa, niin silloinhan pitäisi myydä vähän kaikkea, vai?
Olen itse ajatellut tämän niin, että vaikka sekä osakepoiminnassa että ajoittamisessa voi tehdä virheitä, niin uskon pystyväni paremmin ensin mainittuun. Ajoituksen suhteen olen miettinyt, että mikä saisi minut myymään merkittävän osan osakkeistani (sanotaan vaikka 25 % tai enemmän). Tähän kysymykseen olisi mielenkiintoista kuulla vastauksia muiltakin, ellei mene liikaa aiheen ohi. Jos nyt tulisi vaikka vähän huono luku kuluttajaluottamuksesta ja työllisyystilanteesta, niin olisinko valmis sen perusteella pistämään ns. kaiken myyntiin? En usko. En oikeastaan keksi tältä istumalta mitään sellaista indikaattoria, joka saisi minut toimimaan näin.
Ainot skenaario, joka voisi johtaa merkittävään käteispositioon salkussa vaatisi varmaan sitä, että omistamani yhtiöt alkaisivat yksi toisensa jälkeen nousemaan niin korkealle, että myisin pois ja en enää löytäisi mitään ostettavaa tilalle. Lisäksi, jos pitää pörssiä niin kalliina, ettei yhtään mitään kannata ostaa, niin eikö tämä tarkoita sitä, että uskoo kurssien romahtavan ja silloin kannattaisi ostaa vaikkapa kultaa?
2 tykkäystä
Verovelka voi saada jotkut pitämään osakkeita, vaikka muuten myisi. Mutta vähän tilanteesta riippuen pääsääntösesti, jos ei olisi valmis ostamaan, niin pitäisi olla valmis myymään, jos nousee ilman uutisia. Markkinamuutokset voi tosin muokata sun näkemystä sallitusta arvostuksesta ja riskistä. Jos nousee ja sulle kertyy käteistä, niin käteinen alentaa sun salkun riskiprofiilia. Voit ehkä sietää käteisen kanssa kalliimmaksi käyneitä osakkeita, koska käteisen seurauksena niiden paino laskee, vaikket myisi.
Lisäks on kaks eri asiaa hinnoitteleeko osakemarkkina itselähtöisesti hinnat pieleen vai hinnoitellaanko se ulkopuolisesta seikasta johtuen. Nykysessä tilanteessa keskuspankit on hinnoittelun aiheuttaja ja koska keskuspankit toimii kuten toimii, niin sijoittajat sietää kalliita hintoja eivätkä myy, koska niiden hinnoitteluun vaikuttaa niin voimakkaasti rahapolitiikka.
Itse ainakin olisin huomattavasti enemmän käteismyönteinen ilman keskuspankkien toimia. Nykysessä tilanteessa melkein mikä muu vaan paitsi käteinen on järkevää, koska rahaa tulee ovista ja ikkunoista kaikille halukkaille.
3 tykkäystä
Samoja ongelmia kuin muillakin, ostettavaa ei löydy. Käteispaino heiluu 50% molemmin puolin, mutta luotan siihen, että tuloskausi avaa ostopaikkoja. Toki “uhkana” on, että edes heikkoja tuloksia ei rangaista tässä sentimentissä kunnon pudotuksella. Yleisindeksi Helsingissä joutuu kohta testiin 10 500 pisteen kohdilla.
On tosiaan sijoittajia, jotka ovat olleet jo vuosia suurella käteispainolla tai kokonaan pois markkinoilta. Eräs mahdollisuus toki on tehdä päiväkauppaa, aamulla entry, illalla exit. Tällöin nousu ei karkaa aivan käsistä ja riskitasokin säilyy pienenä.
Itseäni rauhoittaa tässä markkinatilanteessa Random Walkerin eli Jarkko Ahon analyysit ja pohdinnat, tosin samanlaiseen mielentyyneyteen markkinoiden suhteen tuskin tulen koskaan yltämään🙂
Lisäys:Tässä vielä linkki Jarkko Ahon uusimpaan kirjoitukseen, jos joku ei ole sattunut lukemaan: Shillerin P/E – työkalu osaketuottojen ennustamiseen
3 tykkäystä
Aina löytyy ostettavaa 
Pitää vain tehdä vähän enemmän töitä niiden löytämiseksi.
11 tykkäystä
Helsingin pörssistä näen käänneyhtiöinä Wärtsilän ja Nokian. Niitä olen ostellut pari kuukautta. Vastaavasti olen myynyt jotain pois. Ulkomailta on helpompi löytää yhtiöitä pitkässä nousutrendissä. Microsoft esimerkiksi.
Salkuissani on 51 yhtiötä, suurin osa ulkomailta. Istun ja odotan huonoja uutisia. Niitä ei ole vielä tullut. Pidän osakepainon 90%.
4 tykkäystä
Lienee aika yleinen toimintamalli tällä hetkellä. Koitetaan tiristää nousumarkkinasta kaikki mahdolliset tuottoprosentit taskuun ja myydä siellä huipulla. Jännä nähdä kuinka liipasin herkkiä sijoittajat ovat sitten, kun se huono uutinen tulee eteen. Saataisiinko oikein kunnon sopulilauman firesale aikaan?
1 tykkäys
Jos tuo nopeasti ohi mennyt Iran/USA -eskalaatio nro 34 antoi yhtään osviittaa, markkina ei tunnu nyt laskevan huonommistakaan uutisista, vaan kaikki karhujen luodit kimpoaa kevlarliiveistä.
Nopea nousu huolettaa ja se humalluttaa monia (nopeat nousut on pahin asia mitä etenkin aloitteleville sijoittajille voi tapahtua ). Istun itsekin kyydissä tukevasti, käteispaino ~20 % sijoitettavista roposistani. Jo 20 % korjaus toisi monia lappuja ostohintoihin, eikä tässä näy isompaa kriisiäkään, joka voisi laskea pörssiä aikuisten oikeasti isosti. 20 % korjaus kuuluu kuitenkin arkeen…
13 tykkäystä
Itseäni huolettaa tämä vahva nousu erityisesti OST:n mukana markkinoille tulleiden vasta-alkajien kannalta. Kokemattomampi sijoittaja todennäköisesti ihastelee juuri tällä hetkellä sitä kuinka helppoa sijoittaminen on, sillä melkein kaikki osakkeet ovat nousseet. Alkuvuoden raju kurssinousu tulee kuitenkin ennen pitkään taittumaan, kun realiteetit tulevat (ainakin toivottavasti) jossain vaiheessa vastaan. Ja jos vahvan alkuvuoden jälkeen trendi kääntyy laskevaksi, saattaa OST:n ajoituksella olla negatiivinen vaikutus kansankapitalismin etenemiseen, sillä varsinkin uudet sijoittajat saattaisivat kaikota markkinoilta pettymyksen takia.
6 tykkäystä
Kyllähän vahvan viime vuoden jälkeen on mielestäni kovasti ilmassa jopa mania merkkejä. Iltapulujen sivuilla on melkein joka päivä juttuja sijoittamisesta ja ihmisten onnistumisista (toki pidän tätä myös hyvänä asiana, että kansankapitalismia “mainostetaan”).
Toki tässä sitten on mahdollisuus juuri siihen mitä sanoit, että aloittelijat kaikkoavat markkinoilta ensimmäisten negatiivisten signaalien jälkeen ja rytinä alkaa ainakin jollakin tasolla. Varsinkin jos (ja kun) markkinoille on tultu pikavoittojen perässä eikä pelata pitkää peliä.
Itse on tullut ostettua aika kovilla kertoimilla olevia yhtiöitä: Revenio, Kamux esimerkiksi. Nousuun on mukava ostaa 
Varmasti jossain vaiheessa sitä punaista väriä tulee myös, mutta pitkällä jänteellä uskon näihin yhtiöihin ja fundamenttien pitää olla kunnossa.
Käteispaino tällä hetkellä ~20%.
4 tykkäystä
Itse koin oivalluksena että maailmassa on yhtiöitä joiden osakekannan markkina-arvo ja liiketoiminta ei juurikaan riipu yleisistä indekseistä. Uskon että osakkeiden hinnat seuraavat pitkällä aikavälillä yhtiöiden tuloksia, mutta kuitenkin koin indeksihuiput masentavina osakkeiden ostoa ja tuotto-odotuksia ajatellen. Esimerkiksi S&P 500 -indeksi sisältää viisisataa suurinta yhtiötä, mitä ne sitten ovatkaan eri aikoina. Indeksi on todella kallis Shillerin P/E:llä mitattuna eikä varmaan vähiten siitä syystä että indeksisijoittamista ja muuta automatisoitua sijoittamista suositellaan kaikille. Mutta indeksiin ei ole pakko sijoittaa!
Näin asian tällä hetkellä ymmärrän:
Jos käy niin, että taloudessa tapahtuu käänne ja indeksitasot romahtavat, tämä johtuu siitä että indeksirahastoista vedetään varoja pois. Niiden yhtiöiden osakkeita myydään, joihin rahastot sijoittivat nousukaudella.
Saatan olla myös väärässä. Ehkä vaikkapa Unumia, defensiivistä vakuutusyhtiötä joka treidaa tällä hetkellä 0,63 P/B:llä, saisi uuden finanssikriisin puhjettua vielä puoleen hintaan. Osake laski P/B 1 → 0,53 edellisessä finanssikriisissä kaiketi juuri rahastojen myyntien seurauksena. Ehkä finanssialan yhtiö on huono esimerkki, kun niiden liiketoiminta on suoraan sidoksissa finanssimarkkinoiden toimintaan.
Parempi esimerkki rahastovaikutuksesta on Alliance Resource Partners, yhtiö joka ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan kallis. Yksikään vastuullinen ESG-rahasto ei sijoita mihinkään hiilentuottajafirmaan. Paholaiset korjaavat sillä välin 20 % osinkotuoton kun firma on tienannut 10 vuodessa kolme kertaa markkina-arvonsa verran tulosta. Siinä voi jo hylätä puheet tehokkaista markkinoista.
4 tykkäystä
“Mania” ei ole pelkästään Suomessa. Eräs kehittyvillä markkinoilla toimiva tuttuni sanoi “too many hellos”, eli vähillä perustiedoilla olevat ihmiset kiinnostuvat sijoittamisesta. Tai oikeammin ajatuksesta äkkirikastumisesta.
En itse voi moittia heitä, koska itsekin olen junnuna jahdannut silmät kiiluen “tenbaggereita” jonkin keskustelupalstan tietojen ja oman confirmation biasin jykevöittämän uskon varassa. Koska jostain syystä ne oppirahat pitää maksaa, jotta kirjatieto ohjaisi myös toimintaa.
Nousumarkkinoilla on kivaa ja vähän likinäköinenkin kana löytää jyviä. Sijoittajuus punnitaan silloin kun markkina aikanaan kääntyy. Siihen asti on helppo hymyillä ja katsella nousevia kursseja.
Joten tammikuun naistenlehtitrendiin sopivasti ajattelin keventää ja odotella laihdutetulla salkulla osinkokauden yli. Katsotaan toukokuussa uudelleen.
4 tykkäystä
Ostohousut pois jalasta ja kesäpesuun, varsinkin kun kullan pitkää käppyrää seurailen. Osakesäästötilien huumassa on paljon nyt mahdottomasti opettelevia touhuajia, joiden on “ihan pakko” ostaa jotakin. Komppaan siis In_Der_Escheä.