Mitä sinulla on salkussa?

NukkeNukuttaja · Tammikuu 1, 2023, 3.43pm

Tapahtumarikkaan vuoden 2022 viimeinen salkkupäivitys, jonka julkaisu menikin sitten vuoden 2023 puolelle, vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt, semminkin kun päädyin aiemmin syksyllä tekemään strategiamuutoksen, ei välttämättä fiksuin veto näin volatiilina vuotena Muutoshalukkuuden juuret piilevät Fortumin aiemmin erittäin epävarmassa tilanteessa, jossa osingonmaksukin näytti vaarantuvan, saman tein havahduin siihen, että Tokmannin ylisuuri positio heilutti salkkua kohtuuttomasti varsinkin kun suunta oli vahvasti kaakkoon. Kuten aiemmin ostin/myin-ketjussa mainitsin, uusi strategiani on enemmän kasvu- ja erikoistilannehakuinen, osingot ovat vasta toisella sijalla. Myös hajautukseen kiinnitän huomiota aikaisempaa enemmän, preferoin vahvasti niitä yhtiöitä, joiden liiketoiminta kiinnostaa minua oikeasti, tämä ei kylläkään välttämättä kulje käsi kädessä tuottojen kanssa, mutta ehkäpä taustatyöt tulee tehtyä paremmin. Ihmismieli on varsin muokkautuva ja en todellakaan ole vielä tässä vaiheessa mitenkään varma, oliko strategian muutos onnistunut tai perusteltu eli mitään valaistumista en kokenut vaan eiköhän tässäkin mennä yrityksen ja erehdyksen kautta. Kuten myös jo Ostin/myin-ketjussa paljastin niin pääsalkkuni hävisi vuonna 2022 vertailuindeksilleni OMXHGI 5,26% eli lukema oli - 17,39%. Mikäli olisin pysynyt sitkeästi loppuun asti osinkostrategiassani, niin tuottoni oli itse asiassa ollut 5,82% parempi kuin nyt saavutettu, en nyt vain osannut ennalta nähdä varsinkaan Fortumin toipumista. Miinusmerkkisten tuottojen takana oli siis pääasiassa omaa huonoa tekemistä ja tekemättä mitään, olisi päästy indeksituottoon. Kirjoitelman loppuun lisäsin vielä kappaleen Top3-virheistäni. Pienempi pelisalkkuni päätyi puolihuomaamatta jopa +20,96 tuottoihin, olikohan salaisuutena sitten “tikkaa heittävä apina”-strategia, mene ja tiedä

Sitten salkun nykytilanteeseen:

Bittium, 2,40%, sijoittajien luottamuksen horjuminen yhtiön pitkäaikaisen heikon suoriutumisen takia ja mahdolliset veromyynnit vuoden loppua kohden avasivat tässä erinomaisen entry-paikan. Takeitahan siitä, että parempaa olisi luvassa, ei ole, mutta viimeaikainen uutisvirta on ollut positiivista. Voi hyvinkin olla, että uuden toimitusjohtajan ja valmiin tuotebaletin myötä tähdet ovat viimeinkin oikeassa asennossa Bittiumin kannalta. Raskas ja kallis investointivaihe sekä muutos palveluyhtiöstä tuoteyhtiöksi on saatettu loppuun ja nyt pitäisi olla sadonkorjuun aika. Defencen ja Medicalin huipputeknisten laitteiden onnistunut kaupallistaminen ja riittäviin tuotantomääriin pääseminen ovat avainasemassa, jälkimmäiseen komponenttipula voi vielä tänä vuonna asettaa kapuloita rattaisiin. Ukrainan sodan myötä varsinkin Euroopassa puolustusbudjetit ovat kasvaneet ja aikaisemmin tavallinen 4-5 vuoden suunnittelu- ja tarjouspyyntösykli on kiihtynyt siten, että laitteita ostetaan sieltä, mistä niitä on heti saatavilla. Lisäksi alaa vaivannut, tehottomuuteen johtanut “suosi kotimaista”-periaate on väistymässä, myös Suomen tulevan Nato-jäsenyyden uskoisin avaavan uusia mahdollisuuksia. Medical-puolella yhteistyö USA:ssa Preventicen kanssa on osoittautunut hedelmälliseksi ja uskoisin, että samanlaisia kumppanuuksia etsitään toden teolla, kaupallistamisessa isommat hartiat tulevat tarpeeseen. Vuoden 2024 alussa alkava segmenttikohtainen raportointi voi myös viitata siihen, että sopivan hetken tullen jostakin liiketoiminnasta irtaudutaan ja sehän tietäisi rahaa omistajille. Tätä olisi tarkoitus omistaa ainakin kahden vuoden ajan, toki positiokokoa tarpeen mukaan vaihdellen.

Consti, 3,37%, korjausrakentaja on edelleen salkkuni vakioasukas, pääideana keskittynyt omistus ja mahdollinen ostotarjous, onhan esimerkiksi Lujatalolla melkein 10% omistusosuus. Sinällään mikään kiire tästä ei ole päästä eroon, liiketoiminta on kuitenkin vähemmän syklistä kuin uudisrakentaminen. Onnistunut tuloskäänne kannustaa myös omistamaan, kunhan ei projektikohtaisia ongelmia ala ilmaantumaan. Myös osingonmaksajana Consti alkaa olla jo ihan hyvää tasoa. Inderesillä yhtiötä seuraava @Olli_Koponen on onnistunut varsin hyvin työssään ja hänen asiantuntevaa analyysiaan on ilo lukea.

Fiskars, 4,66%. hienot, maailmankuulut kuluttajatuotebrändit, hyvin hajautettu tuotanto, globaalit myyntikanavat ja pitkä yrityshistoria vahvalla Ehrnrooth-omistuksella ovat sijoituksen lähtökohtia. Toki viimeisten parin vuoden kova tulostaso herättää samoja epäilyksiä kuin muissa kuluttajatuoteyhtiöissä, oliko syynä kulutusboomi, joka karahtaa nyt kiville ihmisten ostovoiman radikaalin heikentymisen takia vai ovatko erilaiset järjestelyohjelmat ja niiden loppuunsaattaminen vihdoin pysyvästi nostaneet tulostasoa, siinäpä tuhannen taalan kysymys!? Epäselvää itselle on myös se, millä tuloskertoimilla markkinat haluavat tätä jatkossa hinnoitella, vuoden 2022 tuloksella p/e 10 vai juuri alkaneelle vuodelle p/e 13, markkinaympäristö on eittämättä vaikea, mutta toisaalta se on mahdollisesti hyvinkin tilapäinen olotila ja elämme jatkuvan muutoksen maailmassa. Vahva osinko antaa jossakin määrin kuitenkin tukea kurssille.

Inderes, 3,14%, no, tässä nyt pitää olla mukana yhteisön aktiivisena jäsenenä, ei kahta sanaa Varsin pienelläkin omistuksella näköjään sijoittuu noin 300 suurimman omistajan joukkoon, pitäisikö kuluvana vuonna hieman skarpata ja pyrkiä sadan suurimman joukkoon Pohjoismaihin laajentuminen alkoi toden teolla parilla yrityskaupalla Ruotsista ja vähemmistöosuuden hankkimisella Tanskasta. Kunhan talouden sykli taas aikanaan kääntyy parempaan ja listautumisinto alkaa elpymään, niin suhtaudun tulevaisuuteen varsin positiivisesti tässä hyvin hoidetussa yhtiössä, tulosvaroitukset kuuluvat nyt vain pelin henkeen nopeasti heikentyneessä markkinatilanteessa ja vastaanotto ei ollut mitenkään yltiönegatiivinen. Hatunnosto muuten Inderesin henkilökunnalle, vaikka myyntirajoitukset 1/3 omistuksille loppuivat lokakuussa, mitään huomattavaa myyntipainetta ei ollut havaittavissa ja omistajalistauskin sen todistaa. Kiusaus keventää omistuksiaan varsinkin vanhojen osakkeiden omistajilla lienee ollut jonkinasteinen mollivoittoisena vuotena. Tämäkin osaltaan vahvistaa omaa luottamustani sijoitukseen.

Lamor, 2,72%, tähän sain kimmokkeen Sijoittajamessuilla, jossa minulla oli tilaisuus keskustella toimitusjohtajan kanssa. Lisätutkimuksissa auttoi myös kovasti @Aili :n ansiokas twiittiketju Twitterissä. Firmalla on taivalta takana jo 40 vuotta, mutta pörssissä se on vasta tulokas ja kannukset pitää vielä ansaita, hyvin kuitenkin yhtiö on pitänyt kurssinsa ensimmäisen vuoden ajan ja itse sain optimoitua positioni sopivasti hieman alle henkilökunta-annin hinnan 4,35 e, voi olla hieman epäolennaista kiinnittää huomiota tällaiseen yksityiskohtaan, mutta toisaalta, minkään yrityksen intresseihin ei luulisi kuuluvan ylihintaisten osakkeiden markkinointi omalle henkilökunnalle(Tästä toki poikkeuksena Terveystalo ). Voimakas kansainvälinen laajentuminen sisältää tietysti myös riskejä, semminkin kun asiakkaat löytyvät pääosin Etelä-Amerikasta ja Arabimaista. Toimitusjohtaja kuitenkin korosti, että riskien ennakoiminen ja eettinen ohjeistus on korkealla firman prioriteettilistalla eikä minulla toki ole muuta syytä epäilläkään, maailma ei nyt vaan täydellinen paikka ole ja ikäviinkin yllätyksiin pitää tässä varautua lähinnä positiokoolla.

Lassila&Tikanoja, 5,14%, ikimörnijä palasi taas salkkuuni kevään osinkojen lähestyessä ja eihän sitä tiedä, mitä kaikkea hauskaa Eero Hautaniemi on keksinyt osakkeenomistajien varalle tilinpäätöstiedotteeseen. Keliolosuhteet lienevät olleet alkutalvena hankalat ja matalakatteisia lumenpudotusurakoitakin on ollut tarjolla. Ehkäpä L&T:n hallitus on viimein päätynyt kiinteistöpalveluiden divestoimiseen, varsinainen herkkupala on kuitenkin tuo ympäristöliiketoiminta. Ihmisten ja yritysten hiilijalanjäljen eliminoimiseen pyritään joka tapauksessa tosissaan, Hautaniemen puheenparressaan mielellään käyttämä hiilikädenjälki on yhtiön kantava teema, pyritään siis vähentämään hiilidioksidipäästöjä erilaisilla toimenpiteillä asiakasyrityksissä. Yhtiön liiketoiminta on joka tapauksessa melko suhdanteenkestävää ja hyvää kassavirtaa tuottavaa, vaikka työvoimapula ja sairastuvuus haasteita asettavatkin varsinkin kiinteistöpuolella. Evald ja Hilda Nissin säätiö pitää kiitettävästi huolen sisäpiiriostoista, omistusosuus jo 8,63%.

Martela, 1,48%, kiinnostuin tästä @Pohjolan_Eka :n vanavedessä, olen ollut hieman on/off-tilassa omistuksen suhteen, mutta kun pohjaonginta nyt vuodenvaihteessa onnistui , niin omistajalistalla taas ollaan. Tuotanto- ja logistiikkakeskuksen myynnistä saadut rahat tervehdyttivät taseen ja vaikka suuri osa käteiskassasta meneekin käyttöpääoman tarpeisiin, niin tässä markkinaympäristössä “Cash is king” . Toki myynnin sakkaaminen ja yleensäkin yhtiön oma huono suorittaminen menneinä vuosina voi olla ikävä yhdistelmä, toisaalta vasta runsaan vuoden toimitusjohtajan vakanssilla ollut Ville Taipale antaa viitteitä paremmasta. Mielenkiintoinen on myös Iskun 10% omistusosuus, jotakin järjestelyjä voisi olla luvassa optimistisimmissa skenaarioissa, vaatisi toki pääomistajan suosiollista myötävaikuttamista ja siihenhän meillä ei ole näkyvyyttä.

Marimekko, 4,24%, tässä nyt vaan on kiva olla mukana, hieno suomalainen yritystarina, keskihintakin antaa jo odottaa lähes viiden prosentin osinkotuottoa. Omistajuuden myötä minusta on luonnollisesti myös tullut kanta-asiakas, täytyyhän sitä tukiostoksia tehdä. Tähän olisi pitänyt tarttua jo koronakeväänä, mutta oli liian paljon muuta kiinnostavaa ostettavaa ja kurssi tuntui karkaavan nopeasti, toki sitä olisi yli puoli vuotta saanut halvemmalla kuin nyt. Yhtiö julkisti viime syyskuussa kunnianhimoiset strategiakauden 2023-25 tavoitteet, kasvun keihäänkärkenä Aasia kuten ennenkin. Uusia kumppanuuksia varmasti etsitään siltä suunnalta ja Kiinan koronasulkujen helpottaminen mahdollistaa isomman vaihteen tässä. Alkuvuosi tulee olemaan vielä nihkeä, onhan liikevaihto toistaiseksi painottunut vahvasti Suomeen ja täällä ihmiset ottavat tosissaan uutisoinnit ostovoiman heikentymisestä, vaikka se ei itseä edes koskisi Mahdollisesti keväällä avautuu siis vieläkin parempia ostopaikkoja, kotitalousomistajien osuus omistajista on peräti 52%, uskoisin, että joukossa on paljon kaltaisiani ikiholdaajia, eiköhän osteta ainakin hallintarekisteröidyt ulos yhtiöstä Tämä on muuten toinen top3-valintani vuodelle 2023.

Nightingale, 2,45%, tämä oli tällainen vuodenvaihteen heräteostos, osake on joutunut melkoisen höykytyksen kohteeksi ylihintaisen listautumisen jälkeen(listautumishinta 6,75 e) ja kun vielä Indereskin muutti näkemystään, niin syöksykierre syveni, nyt treidataan 1,016 e tasolla. Toisaalta lähinnä nettokassaan perustuva tasearvo on enää 0,56 eli puhdasta rahaa olisi tarjolla liiketoiminnan lisäksi, jos joku saisi tämän ostettua nykyisellä hinnalla, voipi olla kuitenkin, että pääomistajat eivät siihen suostuisi Rahaa on varaa siis polttaa vielä rutkasti ja sitähän toki on tiedossa tulevina vuosina. Ydinkysymys tietenkin on, että onko firman verianalyysiin perustuva alusta kaupallistettavissa, Japanissa käsittääkseni on kovasti yritystä ja useampaa kymmentä klinikkaa on jo sopimuksen solminut. Sijoittajille ei nyt vaan ole näkyvyyttä sopimusten sisältöön eli tuostakaan ei paljon johtopäätöksiä voi vetää, ilmaistuote kokeilukäyttöön varmaan kelpaa monillekin. Luvassa lienee myös kohtapuoliin Inderesin analyysipäivitystä, suositus ja tavoitehinta eivät oikein kohtaa kurssia tällä hetkellä, toki aina yksi ratkaisu on pudottaa tavoitehintaa jättäen pullea kassa huomioimatta

NoHo Partners, 9,74%, jostain kumman syystä uskoni tähän on melko horjumaton, vaikka markkina selvästi jo hinnoittelee huonoja näköaloja vuoteen 2023. Firma henkilöityy vahvasti toimitusjohtaja Aku Vikströmiin, jonka ulosannista ja tyylistä pidän suuresti. Asiat kerrotaan konstailematta ja rehdisti osakkeenomistajille, ei turhaa jargonia, joka on valitettavan yleistä monilla pörssiyhtiöiden toimitusjohtajilla. Vikström omistaa myös hyvän tukun yhtiön osakkeita. Kamppailu koronakriisin läpi oli vähintäänkin torjuntavoitto, toki yhtiö siitä myös maksoi kohonneen velkaantuneisuuden muodossa ja korotkin ikävästi lähtivät nousemaan, tämä lienee toinen syy, miksi markkinat eivät nyt täysin luota yhtiöön. Toisaalta vuoden 2022 hyvä rahavirta on oleellisesti parantanut tilannetta ja kohta voi olla uusien hankintojen aika mittavaan ravintolaperheeseen, kun moni pienempi toimija tuskailee vaikean suhdanteen kanssa. NoHo sai korona-aikana hyvää kokemusta toimimisesta ääriolosuhteissa, liikevaihtopohjaiset vuokrasopimukset, ravintoloiden joustavat aukioloajat ja henkilökunnan siirtely tarpeen mukaan kohteesta toiseen ovat keinoja, joille on tarvetta myös nyt, kun asiakkaan käsi ei tartu ravintolan ovenripaan yhtä usein kuin taloudellisesti hyvinä aikoina. Uskon, että NoHo selviytyy voittajana haastavista ajoista ja liiketoimintamalli näyttää vahvuutensa verrattuna pieniin toimijoihin. Odotan jo vesi kielellä, että pääsen tutustumaan Nokia Areenaan yhtiökokouksen merkeissä keväällä, varokaakin sitten vaihtamasta kokouspaikkaa

Nokian Rinkulat(näin se kirjoitetaan ja lausutaan ), 7,53%, ikisuosikkini, jota olen veivaillut vaihtelevalla menestyksellä vuodesta 2018 ja 37 euron hinnoista lähtien. Uskokaa tai älkää, tällä hetkellä olen käytännössä omillani, saadut osingot mukaan lukien kuitenkin plussalla. Ajanvietettähän tämä on tarjonnut sitäkin enemmän Lyhyellä tähtäimellä Venäjän tehdasrahojen kotiuttaminen on suurin mielenkiinnon kohde, pitkä ja raskas 600 miljoonan euron investointivaihe Romanian tehtaaseen on vasta alkumetreillä ja alihankinnasta saatiin esimakua, kun solmittiin sopimus kiinalaisen rengasvalmistajan kanssa, yhdestä riippuvuudesta siis toiseen, taidettiin kuitenkin olla pakkoraossa, valmistuskapasiteettia ei ollut noin vain saatavissa ja asiakkaiden rengasnälkä on tyydytettävä, jotta ei menetetä markkinaosuuksia. Toimitusjohtaja Jukka Moision viime vuosi oli tapahtumarikas, mutta tästä eteenpäin hän pystynee keskittymään ydinliiketoimintaan ja onhan track record Huhtamäestä ihan hyvä. Pienenä anekdoottina, hallituksen puheenjohtaja Jukka Hienosen sadantuhannen euron sisäpiiriostos 21.2.2022 hakee myös vertaistaan, yksikköhintahan oli 24,74 e, ajoitus ei mennyt ihan putkeen Vaikka toistan itseäni, niin Tampereelle on aina kiva matkustaa yhtiökokouksen merkeissä

Oriola B, 5,89%, lääketukkuri sinnittelee salkussani, tilapäisesti hieman liian isolla positiolla, puolet nykyisestä riittää vallan hyvin. Käänneyhtiöksi tämä kai lähinnä luokitellaan ja suuren sijoittajayleisön tutkan alla lennetään vakaasti. Herlinit kuitenkin lisäilevät säännöllisesti, pääomistajana Niklaksen perillinen Heikki, Phoebus-rahasto myös omistustaan kasvatti viime vuoden mittaan. Ruotsin yhteisomistusapteekkikuvio on mielenkiintoinen, olisiko sitten tarkoitus siitä irtautua jossakin vaiheessa, arvoa on myös Doktor.se -omistuksella. Joka tapauksessa tukkukauppaan keskittyminen ja sen optimointi paremmin kannattavalle tasolle lienee tärkein kurssiajuri. Toivotaan parasta, pelätään pahinta

Qt Group, 3,23%, tämä on jonkinmoinen outolintu salkussani, p/e-luku sentään on nykytuloksella laskettavissa ja keskihinta 43,91 e, joten saa toistaiseksi olla, vaikka en ole mitenkään vakuuttunut siitä, että turvamarginaali on riittävä. Ymmärrys toimialasta on puutteellinen. Jos lähivuosiksi kaavailtu kasvu toteutuu, niin kyllähän tämä tuottoisa keissi voi olla. Lisäksi nousevien korkojen syklikin saavuttaa jossakin vaiheessa kliimaksinsa ja elvyttävämpi rahapolitiikka voi astua kuvaan, joka antaisi arvostuskertoimille taas nostetta. Kuuluuko tämä ensinkään salkkuuni, toisaalta annan itselleni tiettyä luovaa vapautta hyppiä myös sivupoluilla, olenhan ainoastaan itselleni vastuussa salkkuni kehityksestä. Mikäli jostakin osakkeesta olisi pakko luopua, niin valinta kohdistuisi hyvin suurella todennäköisyydellä tähän. Aitoa kasvusijoittajaa minusta tuskin koskaan tulee

Rapala, 1,51%, toimitusjohtajan irtisanoutuminen(potkut!?), oli kylmä suihku, fransmanni otti taas johdon käsiinsä, onko kyse Napoleon-syndroomasta vai mistä, sitä ei tarina kerro. Luultavasti H2/2022-luvut tulevat olemaan vaatimattomat, koska ei tämä millään tavalla turvassa ole kuluttajien ahdingolta. Puolivuotisraportointi pitää sijoittajat löysässä hirressä, kun kunnon näkyvyyttä ei ole. Vahva brändi antaa kuitenkin suojaa huonossakin skenaariossa, puhumattakaan siitä, että Sycamoren melkein 20% omistusosuus antaa vahvasti viitettä mahdollisesta ostotarjouksesta ennen pitkää. Toki ranskalaisten sielunmaisemaan ei ole näkymää kenelläkään. Pienellä positiolla on kuitenkin hyvä olla mukana.

Remedy, 1,32%, peliala on minulle jokseenkin tuntematon, mutta pelkästään vahva konsolidaatiokehitys sektorilla ennakoi sitä, että joku suurempi tekijä tämän lopulta ahmaisee. Ajankohtaa toki voi vain arvailla, Tencentin omistusosuus ylitti vastikään 5%, luottoa löytyy myös nykyisiltä omistajilta, onhan Österlund tätä ostellut firmansa piikkiin aina ehtiessään. Varsinaista tuloksentekoa joutuu kuitenkin odottamaan vuosiin 2024-5 uusien pelijulkaisujen myötä. Aiemmin hyvin onnistuneet veivaukset oikeuttavat tätäkin omistamaan pienen siivun.

Rovio, 7,35%, tässäkin positio on hieman isohko tilapäisesti, toisaalta mielestäni riskiprofiili on poikkeuksellisen alhainen. Kaiken kaikkiaan osake on ollut minulle varsin tuottoisa, vaikka näyttää siltä, että kurssi mörnii lähinnä paikoillaan. Firman tase on erittäin vahva, p/e-luku varsin vaatimaton pelisektorille, omien osto-ohjelmia toteutetaan säännöllisesti, tälläkin hetkellä yhtiö omistaa yli 8% osakkeistaan. Pelistudiotoiminta on nykyisellään hyvin hajautettu, vanhat Angry Birds-pelit tuottavat edelleen tasaista kassavirtaa, uusi aihioita on kehitteillä eri pelistudioissa, sieltä sitten olisi toiveissa se uusi hittipeli, joka räjäyttäisi pankin ja sinkoaisi vihaiset linnut vähintäänkin kuuhun asti Osakehan pärjäsi itse asiassa “annus horribilis” 2022 paremmin kuin yleisindeksi eli vain -7,67% laskua.

Sievi, 3,98%, matka sijoitusyhtiöstä monialakonserniksi on alkanut. Kohdeyhtiöitä edelleen kehitetään, kunnes irtaudutaan muista kuin KH-koneista, jonka ympärille liiketoiminta sitten aikanaan keskittyy. Tämä on lyhykäisyydessään se strategia, jonka Sievi vastikään julkisti. Tilipäivä omistajille koittanee, kun omistuksista irtaudutaan, ovathan ne tällä hetkellä varsin konservatiivisesti arvostettuja. Kärsivällisyyttä tämä tulee vaatimaan, joten itse varaan 2-3 vuotta aikaa suunnitelman toteutumiselle. Vahvaa arvonluontia on joka tapauksessa odotettavissa, jos kaikki menee putkeen.

Spinnova, 3,29%, tästä minulla on suuret odotukset, onnistuin noukkimaan alle neljän euron kohtuullisen kokoisen position, jota olen vielä skaalannut isommaksi viimeaikaisen kurssiheilahtelun avittamana. Kehräämöhankkeesta piti tiedottaa jo ennen vuodenvaihdetta, eipä kuulunut mitään, mutta en kovin huolestunutkaan osaa olla, vaikka toki täsmällisyys on hyve. Muuramen tehtaalla aloitetaan tuotanto ja jossakin vaiheessa vuotta julkistetaan suunnitelmat uudesta, isomman kapasiteetin tehtaasta. Tämä “ihmekuitu” on sitä, mitä vaateteollisuus kaipaa kasvojensa pesuun ja onhan yhteistyökumppaneiden lista jo näyttävä, muun muassa Adidas, Ecco ja oma Marimekkomme, lisää julkistuksia tulee varmasti vuoden mittaan. Tietoisuus Spinnovasta on edelleen lisääntynyt, kun päästiin Time-lehden innovaatiolistaukseen mukaan. Joka tapauksessa hyvän mielen osake, jonka tuottoja kuitenkin voimme saada vielä odottaa hyvän tovin, tämä on Top3-listani kärkivalinta vuodelle 2023.

Stockmann, 4,77%, foorumin Stockmann-ketjussa käydyt tiukat keskustelut vahvistavat omaakin näkemystäni siitä, että Lindexissä on sisällä paljon arvoa. Isompien pelureiden nurkkaukset tukevat myös ajatusta, että jonkinlaisia yritysjärjestelyjä on luvassa ennen pitkää. Itselleni on myös varsin luonnollista omistaa osaketta, koska olen kymmeniä vuosia, useita kertoja viikossa asioinut Stockmannin lippulaivatavaratalossa. Jonkinlaista piristymistä asiakasvirroissa syksyllä ja joulun alla olen ollut havaitsevinani ensimmäistä kertaa sitten pandemian alun, toivotaan parasta. Viimeksi omistin osaketta keväällä 2018 ja osallistuin silloin myös yhtiökokoukseen. Sisäpiiri oli edellisenä syksynä myynyt osakkeita Kaj-Gustaf “Kobbe” Berghin ja Jukka Hienosen johdolla, kylpyhuoneremontteja muistaakseni Kirjatalo oli myynnissä ja Pietarin Nevsky-centrestä hierottiin myös kauppaa, Moskovan tavaratalot, Akateeminen kirjakauppa ja Stockan herkku oli jo myyty jo aiemmin. Tunnelma kokouksessa oli aika masentava, kukaan ei juurikaan esittänyt kriittisiä kysymyksiä ja osakkeenomistajat olivat kuin teuraalle talutettava lammaslauma, osakekurssihan huiteli silloin neljän euron tietämissä, Inderesin tavoitehinta oli 4,50 e lisää-suosituksella. Itse myin pikaisesti kokouksen jälkeen osakkeeni pois, harvoin tulee niin vahvaa tunnetta siitä, että asiat eivät ole ihan kunnossa. Nyt sitten uudella tarinalla ollaan taas mukana, tarkemmin runsas vuosi sitten lokakuussa aloitin ostot

Terveystalo, 7,56%, tähän tuli lähdettyä liian isolla rahalla mukaan, kun “turvalliseksi” mielletty osake koki kovia syksyn tulosvaroituksen myötä. Toki vielä lisäilin putoavaa puukkoa, koska kuvittelin kurssin edes vähän toipuvan, mutta myyntipaine jatkui koko loppuvuoden. Tietojärjestelmiin liittyvä alaskirjaus kuulostaa myös varsin uhkaavalta, mutta kovasti vakuuteltiin, että tärkeät systeemit kuitenkin pelittävät. Koronatestien loppuminenkaan ei pitäisi kannattavuutta tapahtuneen mittakaavassa romahduttaa, työvoimapula toki on uskottavampi selitys, kuten myös potilaiden heikko ohjautuvuus korkeampikatteisiin tutkimuksiin etävastaanottojen kautta. Kustannussäästöohjelma on kuitenkin aloitettu ja ainakin Inderesin analyytikko suhtautui siihen positiivisesti. Samojen ongelmien kanssa painii toki koko terveydenhuoltoala, saapa nähdä minkä mausteen sotkuun tuovat vuoden alussa aloittavat hyvinvointialueet. En nyt kerta kaikkiaan aio myydä positiotani kuuden euron hinnoilla, kyllähän yhtiö omaa vahvan markkina-aseman Suomessa ja kasvumahdollisuuksia Ruotsissa, lisäksi eläkeyhtiöt lisäilivät isoja potteja kuuden euron tuntumassa. Kaipa tämä huonoimmassa skenaariossa taas päätyy pääomasijoittajien käsiin reilusti alle antihinnan, no, oma keskihintani kuitenkin 7,80 e eli pitkällä aikavälillä omani tästä ehkä vielä saan, kokonaan toinen asia on, haluanko pitää näin suurta summaa sijoitettuna yhtiöön, johon usko on kokenut kovan kolauksen. Toisaalta pääomistajat laittavat kyllä toimitusjohtajan vaihtoon, mikäli kriisiytyminen johtuu hänen taitamattomuudestaan.

Tokmanni, 4,09%, tämä teki paluun salkkuuni vuoden viimeisenä kaupankäyntipäivänä rakettien lähes jo paukkuessa taivaalla ja torvisoittokunnan viritellessä soittimiaan uudenvuodentervehdykseen. Sijoitusteesit ovat ennallaan, huokea arvostus, kokenut ja asiantunteva operatiivinen johto ja hallitus, uudet myymäläavaukset ja Miny-konsepti sekä omien tuotemerkkien lisääminen valikoimiin tuovat kasvua ja mahdollista on myös pohjoismainen laajentuminen jonkin yritysjärjestelyn kautta. Halpakaupalla on ennestään uskollinen asiakaskuntansa ja tiukentuva taloudellinen tilanne sekä kansalaisten hiipuva ostovoima tuo uusiakin asiakkaita. Vuodelle 2023 en odota mitään ihmeitä, vakaata suorittamista ja hyvää osingonmaksukykyä kuitenkin. Uusi logistiikkakeskus valmistuu vuonna 2024, sehän on tarkoitus myydä edelleen ja asettua vuokralle, rahavirralle tämä tietää hyvää kyseisenä vuotena. Parin kuukauden poissaolo omistajalistalta vain kasvatti halukkuutta omistaa tätä, vältinhän vielä onnekkaasti viimeisen tulosvaroituksenkin ja nyt on hyvä hetki täyttää taas salkkunsa Tokmannin osakkeilla, ehkä jopa ylipainoon, kova pää ei opi yhdestä kerrasta Toisaalta en pysty näkemään kovin paljon laskuvaraa kurssissa tällä hetkellä.

Wärtsilä, 4,76%, tämä on kolmas top3-valintani vuodelle 2023. Monipuoliset energiaratkaisut ja sähkön varastointijärjestelmät sopivat ajankuvaan erinomaisesti, kunhan vanhat tilaukset on toimitettu ja päästään paremmin hinnoiteltujen pariin, niin kassaan pitäisi alkaa virrata rahaa, toki risteilijätilausten elpyminen olisi vielä toivomuslistalla. Riippumaton salkunhoitaja Mika “Arvo” Heikkiläkin on tätä viime aikoina hehkuttanut, toki näihin pitää aina suhtautua tietyllä skeptisyydellä, osakepoiminta ei ole helppo laji

YIT, 2,97%, Ehrnroothien, Antti Herlinin ja Penttien vahvasti omistama rakennusyhtiö on valunut yllättävänkin alas, toki suhdanne on hiipumassa ja rakennettuja sekä vielä rakennusvaiheessa olevia asuntoja uhkaa jäädä käsiin. Eipä yhtiön suorittaminen mitenkään mallikasta viime vuosina ole ollut ja ovi on käynyt tiheään, mitä tulee toimitusjohtajan vakanssiin, toisaalta hyvä, että omistajat reagoivat, jollei kädenjälki tyydytä. Mielenkiintoista nähdä, mihin uusi tj. Vuorenmaa ryhtyy taklatakseen huonon suhdanteen mukanaan tuomat lisähaasteet. Triplan asiakasvirrat sentään onneksi ovat kehittyneet hyvään suuntaan, vaikka irtautuminen omistuksesta ei olekaan vielä ajankohtaista vuonna 2023. Heitin YIT-ketjussa ajatuksen osallistumisesta Ukrainan jälleenrakentamiseen, kunhan sota aikanaan loppuu. OP:n analyysi tyrmää tämän idean, väittäen, että YIT lähinnä kärsii tästä, koska työvoiman saatavuus heikentyy ja rakennusmateriaalit kallistuvat. Yhtiöhän toimii jo Ukrainan rajanaapureissa Puolassa ja Slovakiassa. Minun on kuitenkin vaikea uskoa, että tämä polku on ihan noin yksioikoinen vaan voi hyvinkin olla, että näemme YIT:n vielä Ukrainan jälleenrakentajien joukossa. Tämä ei tule olemaan pitkäaikainen sijoitus, koska altistun jo rakennussektorille luottoyhtiöni Constin kautta.

Käteinen 2,37%, normaalin rajoissa, 0-5% on tyypillinen käteispositio, kuluneena vuonna isompi positio olisi ollut perusteltu, mutta tuskin tähän mitään muutosta tulee, ei käteinen minun takataskuani lämmitä

Muutama sana sijoitusvirheistäni vuonna 2022:

Kamux: Jälkikäteen on vaikea ymmärtää, miksi lähdin vaihtoautokauppiaan matkaan, yhtiö ei mitenkään erityisesti minua kiinnosta eikä sovi edes sijoitusprofiiliini. Aliarvioin syklin synkkyyden ja oli myös paljon yhtiökohtaisia varoitusmerkkejä, joita en puolivillaisella seurannalla ottanut tarpeeksi huomioon: kupru Saksassa, joka kertoo, etteivät yhtiön prosessit ole kunnossa, viime tingassa, juuri ennen Q3-katsausta annettu tulosvaroitus aiemmin syksyllä ja kunnianhimoinen, kansainvälinen laajentumissuunnitelma, jota vetää lähinnä kotimaanmarkkinoilla kunnostautunut, poliisikoulutuksen ja kauppateknikon tutkinnon omaava ihminen. Kun ei edes myydä mitään erityistä brändituotetta, niin pitäisi olla erityisosaamista kansainvälistymisessä. No, tuo asia saadaan kuntoon toimitusjohtajan vaihdon myötä, mutta mitenkä lienee paljon mainostettujen tietojärjestelmien kanssa, niidenhän piti ohjata ihan kaikkea varastonhallinnasta alkaen ja aina on tuoreet luvut saatavilla. Tuntuvat myyntiluvut saavuttavan firman johdon kuitenkin kovin myöhään, vaikka toimitusjohtaja omien sanojensa mukaan tarkastelee niitä päivittäin. Osake tulee saamaan oman arvioni mukaan vielä lisää kylmää kyytiä, toivon niiden puolesta, jotka edelleen jatkavat omistajina, että Inderes ottaa nyt lusikan kauniiseen käteensä ja muuttaa näkemystään yhtiöstä lisätappioiden välttämiseksi. Tämähän lähtee Inderesin ja @Verneri_Pulkkinen salkusta heti, jos suositus antaa myöten, arvelen minä Itse tyydyin runsaan 20% turskaan tässä.
Liian löyhät tai aikaisin aloitetut osto-ohjelmat, koskee varsinkin Harviaa ja Tokmannia. Harviaa lisäilin euron välein jo 22 eurosta alkaen ja kassa toki kesti alle 14 euron hintoihin, mutta positio kasvoi kerta kaikkiaan liian suureksi omaan makuuni, 10% ostoväli olisi tässä pelastanut paljon, pääsin sentään irtautumaan omillani kurssin ihmetoipumisen ansiosta, osingot plussana. Tokmanni, ryhdyin kahmimaan isommalla kädellä jo 18-19 euron tasoilla, enkä ehtinyt välillä veivailemaan, koska alamäki oli yllättävänkin jyrkkä, suurimmillaan salkkuni oli lähes 50% pelkkää Mr.Tokmannia.
Pienellä varauksella virheeksi voi myös lukea Nordeasta ja Sammosta luopumisen, tässä on kyllä vahvasti jälkiviisastelun makua perustuen kurssikehitykseen irtautumiseni jälkeen, toki myös vahvat osingonmaksajat keväällä ovat arvossa arvaamattomassa. Rikoin joka tapauksessa vanhaa pörssisääntöä: Älä luovu voittajaosakkeista. Lohdutusta tuo kuitenkin ennen irtautumisia tapahtuneet kurssinousut ja muhkeat osingot. No, Nordeaan palaamista harkitsen vakavasti hieman kalliimmallakin.

Mitä muuta vuodesta 2022 jäi mieleen, tietenkin Ukrainan sota, joka toi rauhaan tottuneet eurooppalaiset sukupolvet uuden eteen, kun konflikti puhkesi lähialueella ja sen masinoija on Suomen oma rajanaapuri. Muistan, kuinka sodan ensimmäiset viikot seurasin uutisvirtaa ja Twitteriä hyvin tiiviisti, yrittäen muodostaa näkemyksen tapahtumien kulusta ja niiden vaikutuksista. Takaumana tuli mieleen Persianlahden sota vuonna 1991, jota tuli seurattua CNN:n välityksellä lähes yötä päivää. Sota joka tapauksessa jatkuu ja tiettyä turtumista helposti tapahtuu, asiantuntijoiden mukaan rauhanneuvottelut ovat vielä kaukana. Eskaloitumisen mahdollisuuskin on aina olemassa. Ei pidä kuitenkaan liikaa murehtia, meillä on virkamiehemme ja poliitikkomme, jotka näitä asioita hoitavat ja suomalainen yhteiskuntamalli on osoittanut kestävyytensä, vaikka aina tiettyjä kipupisteitä löytyy. Muualla ei ole paremmin, vaikka toki päinvastoinkim saa ajatella, jos haluaa.

Toisaalta pandemia alkoi viimein osoittamaan hiipumisen merkkejä rokotusohjelman myötä ja koronaviruksen käytyä läpi väestöä. En sitten tiedä, huomasinko ihmisten käyttäytymisessä suurta eroa, maskit toki hävisivät katukuvasta ja sosiaalinen aktiivisuus lisääntyi. Kiinasta kantautuvat uutiset huolestuttavat jälleen, onko johto valmis nyt miljooniin koronakuolemiin, noudatettuaan aikaisemmin käytännössä nollatoleranssia. Jonkinasteinen riski virusmuunnosten leviämisestä myös on olemassa, kun kiinalaistenkin matkustaminen vapautuu. Tätäkin pitää seurata.