Sopiiko kysyä miten salkkusi tuotto eroaa OMXH25 indeksituotosta? Nopealla vilkaisulla indeksistä löytyvät Outokumpu, Nokia, SSAB, Sampo, Metsä, Fortum, Neste, Nordea, Valmet ja Kesko.
Ulkopuolelta ovat vain Sanoma,Tokmanni, Aspo ja NYAB yhteensä n. 16%
Avataas hieman salkkua näin kesän alla, viime katsaus olikin maaliskuun lopussa. Tässä katsauksessa on myös ajatuksia muutamasta sijoitusopista jota olen viime aikoina pyöritellyt paljon päässä.
Katsauksen jälkeen olen tehnyt muutamia liikkeitä salkussa: olen ostanut ruotsalaista sarjayhdistelijää Christian Berneriä lisää, sekä myös Boreota. Vanha tuttu First Internet Bancorp päättyi myös nokareen kokoisena salkkuun. Sen lisäksi myin Embracerit pois 20.4. Heti myynnin jälkeen osake laukkasi joitain kymmeniä prosentteja ylöspäin, mutta ruman ohjeistuksen jälkeen myynti ei ole kaduttanut.
Salkku näyttää tällä hetkellä tältä. Toinen muutos on ollut Qt:n myönteinen kurssikehitys ja se on tässä henk.koht salkussa jälleen suurin omistus.
Vastaavasti epäonnistumisten, kuten Kamuxin (eri ostojen vuosituotto ollut 0 ja -16 % välillä) ja KH Group (0,66 % per annum) paino onneksi laskee automaattisesti, kunhan vain muistaa olla tankkaamatta lisää. 
Lisätankkauksista puheenollen, voisin kirjoittaa nopeasti muutaman sanan First Internetistä. Kyse on hyvin piskuisesta (tase päälle 4 miljardia USD, markkina-arvo satasen kieppeillä) internetpankista jolla ei siis ole konttoreita. Olen omistanut osakketta taannoin kohtuullisella menestyksellä ja kun tämä vanha tuttu kolisi pankkikriisin kyydittämänä alas päätin palata omistajaksi.
Mutta kuten graafista näkee, muutaman oston (keskihinta 18,47 USD) jälkeen kurssi romahti jopa alle kymmeneen dollariin! Nyt osake on kimmonnut vähän 12 dollariin. Pankista ei häviä talletuksia eikä sillä ole merkittävää altistusta (~1 %) CRE:hen (commercial real estate), mutta koska se on nettipankki se joutuu kilpailemaan talletuksista rajusti ja niinpä raju korkojen nousu on syönyt korkokatteen ja romauttanut tuloksen.
Osake on halpa sen treidatessa kolmas osan yhtiön kirja-arvosta tasolla, joskin myös pääoman tuotto litistyy muutamiin prosentteihin kunnes pankki saa uusittua lainojaan. Pankki on asemoitunut korkoihin hieman hupsusti: raju korkojen nousu näkyy pitkällä viiveellä korkotuotoissa, mutta sen sijaan se lorisee heti talletuskorkoihin. Siten pankki on oiva omistus korkojen laskiessa, mutta niiden laskua saa odottaa tovin.
Koska pankit ovat aina vivutettuja bisneksiä, olen ollut varovainen lisätankkausten kanssa. Mielestäni keskihinnan alentaminen “luusereissa” on luuserisijoittajan puuhaa, kuten Paul Tudor Jones on varoittanut. Tuo lappu on “tulostettuna” pääni sisällä. Vaikka uskon First Internetin historiallisesti hyvin pärjänneen lainaportfolion pärjäävän hyvin, voi pahemmassa tapauksessa pankille käydä hupsusti jos tällä osakekurssilla tarvitaankin lisää pääomia. Osakkeen paino on pieni, alle 2 % mutta kuten Pantaflix (-90 % tuotto) aikoinaan opetti, pieneen possaan voi tuhota paljon rahaa jos koko ajan tankkaa lisää ja pitää position 2-5 % kokoisena salkussa.
Buffettin ykkössääntö on, älä häviä rahaa. Sitä pitäisi koittaa noudattaa paremmin.
Toinen ajatus mitä olen pyöritellyt paljon on, ettei monimutkaisuudesta saa lisäpisteitä. Tämäkin on tietysti Buffettilta mutta harvemminhan sitä itse keksii järkeviä ajatuksia.
Ja sitä mietin esimerkiksi juuri Embracerissa. Yhtiö on niin monimutkainen sotku, että siihen uppoaa kymmeniä tunteja helposti. Sarjayhdistelijässä ei tarvitse jokaista osaa tuntea hyvin, mutta Embracerin velkalasti ja sotkuinen kirjanpito olisi vaatinut liikaa ajallisia uhrauksia.
Samalla Christian Bernerin tai vaikkapa Boreon bisneksen voi hahmottaa muutamassa tunnissa!
Tämä pätee myös First Internettiin. Vaikka pankki oli ennestään tuttu, olen käyttänyt siihen keväällä varmaan 10-20h plärätessä rapsoja ja hahmotellessa sen korkoriskejä. Hohhoijaa! No onneksi tämä tieto kumuloituu ja siitä on hyötyä myös töissä, mutta silti melkoisia investointeja. Samalla ajalla olisin voinut tutustua kymmeneen Christian Berneriin.
Runsaasta ajankäytöstä tulee herkästi myös upotettujen kustannusten harha. Jos kerran käytin tähän osakkeen 20h perehtymiseen, miksi en saman tien ostaisi ettei aika mene “hukkaan”. Se on tyhmää ajattelua.
Huolimatta pikkuvirheistä, on salkun kokonaiskehitys ollut tänä vuonna suotuisaa. Kirjoitan tuotoista tähän ketjuun salkkukatsauksen yhteydessä, vaikka foorumillahan on oma ketju tuotoille. Mutta tykkään valottaa tarkemmin, mitä salkussa on ja mistä tuotot ovat tulleet. Se kehittää omaa ja toivottavasti näiden kommenttien lukijoidenkin ajattelua.
Salkku on noussut tänä vuonna +21 % katastrofaalisen 40 % laskun jälkeen mikä osui salkkuun viime vuonna. Tietysti tällaisella muutaman kuukauden kehityksellä ei ole väliä ja seuraan enemmän bisnesten operatiivista kehitystä sekä niiden vallihautojen syvyyden muutosta, mutta lämmittähään tuo mieltä viime vuoden jälkeen.
Salkussa majailevien yhtiöiden kehitys on useammassa tapauksessa mielestäni oikean suuntaista. Erityisesti Momentumin momentum liiketoiminnassa on hyvää ja Christian Bernerin kannattavuuskäänne etenee vikkelästi.
Salkun rekeä on vetänyt erityisesti Qt, jolla on salkussa tosiaan suurin paino tällä hetkellä. Osakkeen arvostus alkaa mieleeni olemaan hyvän maun rajoilla. Olen yhä enemmän pohtinut tällaisten teknologiabisnesten ennustamisen vaikeutta (kuka tietää mikä asema Qt:lla on maailmassa vuonna 2033?), mutta katsotaan mitä alitajuntani syöttää johtopäätökseksi ajan kanssa.
Momentum Groupia olisi pitänyt ostaa syksyllä rohkeasti vain lisää, mutta hajauttelin ostoja moneen lappuun eikä sekään nyt virhe ollut. Mutta Momentum on niin laadukas että olisi pitänyt olla rohkeampi.
Salkussa on 5 % käteistä ja vuorostaan hodlarissa on Inderesin osingot sijoittamatta, joten likviditeetin puolesta on mukavasti pelivaraa mikäli tilaisuuksia ilmenee.
Globaali osakkeiden suotuisa kehitys ei ole tarttunut Suomeen kuin näköjään muutamiin osakkeisiin, joten katselen mörniviä kursseja suurella mielenkiinnolla. Samalla en pidä makroa kovin suurena mörkönä ja arvostukset ovat monin paikoin houkuttelevia.
Ei varmaan paljoa eroakkaan indeksistä. Salkkuni punainen väri johtuu varmaankin suurehkoista välittäjä palkkioista varsinkin silloin alussa. Vielä suurempi syy siihen on että ei malttanut kerätä riittävän isoa käteismäärää ostoihin vaan osti sen 20kpl nordeaa kun se oli silloin niin halpa ja saatava heti, käsi pystyyn virheen merkiksi, kulut erän kokoon nähden suuret, maltilla olisi mennyt paremmin, ehkä. No nyt on vihdoin malttia ja järkeä päätöksiin löytynyt. Salkussa on myös vieraillut muita osakkeita joista olen jo luopunut, lyhyemmän pidon salkkua alan nyt rakentamaan, tämä ko salkku on piiiitkäään pitoon.
Varmaan löytyisi parempiakin kohteita, mutta näillä mennään, ja jotain uutta vielä lisätään tähän pitkään salkkuun.
Syksyllä kun osakkeet dippas, niin koska TietoEvry oli ollut tarpeeksi vakaa koko sijoitusaikani läpi, laitoin irtoavat siihen. Kun Nixu meni myyntiin (ja päätti siten yli vuoden mittaisen kipuilun sen kanssa) niin tajusin että en ymmärrä tarpeeksi siitä miten hyvän osakkeen tunnistaa, ja että osu enimmäkseen tuurilla kohdalle. Salkussa on tällähetkellä melkein 100% painotus TietoEvryyn (Nixu kaupan toteutumista odotellessa) kun jotenkin sen liiketoiminnan vahvuudet ymmärrän ja oon vähän niiden päätöksiä seuraillu.
Oon vähän itsetutkiskelua tehneenä tullut siihen lopputulokseen että täytyy vaihtaa osakesalkun roolia tässä sijoittamisessa ja laittaa sinne enemmän sellaisia yhtiötä jotka tekee tasaista kassavirtaa niin ei indeksien laskiessa menee sitten ihan pelihousut. Se onkin suunnitelmana vuodelle 2024; Tylsiä, isoja osingomaksajia tasapainottamaan AOT:n indeksirahastoja epävarmoina aikoina.
Suomi-salkku ei ole juurikaan muuttunut 11/2022 päivityksestä. Caverion ja Sievi Capital siis poistuneet ja näiden tilalle tullut Nokia sekä Nokian Renkaat.
Salkku suuruusjärjestyksessä:
Päivitetäänpä tähän kaikkien salkkujeni top 15 suorat osakeomistukset euromääräisen tämän hetken arvon mukaan:
Bubbling under:
Wärtsilä
Marimekko
Neste
Top 10:
Aika finanssi heavy kylläkin, mutta sen alan arvostukset vaan yksinkertaisesti pakottavat ostamaan 
Jätin käteiset ja rahastot pois listalta.
Kvartaalikatsauksen aika. Rotaatio salkussa on ollut suhteellisen korkea kvartaalin aikana avattuani ja suljettuani positioita joihin en ole saanut rakennettua luottoa oli se sitten uuden työkalun; teknisen näkökulman, taseen tai makron johdosta. Keväällä sattuneiden virheiden takia olen alkanut rakentamaan positioita hitaammin samalla antaen itselleni mahdollisuuden tehdä pienempiä vetoja. Vaikka pidän ajatuksesta panostaa suuresti parhaisiin ajatuksiin uskoisin pitemmällä aikavälillä tälläisen pienen tekemisen estävän suuremmat virheet sekä volatiteetin pääsemisen ihon alle.
Onnistunut esimerkki tästä oli velkakattotreidi jossa noin viikon aikana ostin volatiteettiä, shortteja ja jeniä. Position ollessa suhteellisen pieni mutta hintojen ollessa myös matalia onnistuin sulkemaan treidin kuivinjaloin tullessa selväksi, että sopu syntyy ennen 2011 uusintaa.
Yleisesti ottaen olen pyrkinyt laskemaan stressitasoa ja olen siirtynyt Druckenmillerin leikkimisestä enemmänkin Marksin hyödyntämään strategiaan. Suhdanne tuntuu olevan pitkällä ja varovaisuus on paikoin suositeltavaa. Viimeinen vuosi on opettanut, että makron kohdalla on parempi todeta, että ei tiedä mistään mitään ja ostaa halpaa. Kuuntelin Value After Hoursin 22. toukokuuta jakson, jossa todettiin, että Buffet ei näytä ikinä puhuvan arvostuksista vain hyvien yrityksien omistamisesta. Kuitenkin liipaisinta painaessaan kaikki nuo yhtiöt näyttävät olevan noin P/E 10 maastossa. Ajatusta pyöritellessäni huomaan liskoaivojenikin hiljenevän; osta niin suurella turvamarginaalilla, että markkinariskillä ei ole mitään merkitystä. Paluu makrokuplasta enemmän takaisin osakepoimintaan on todennäköisesti tuonut loppupuolelle muutaman elinvuoden lisää sekä antanut aidosti nauttia enemmän kesäauringon ja ystävien seurasta.
Viimeksi 6. tammikuuta availin salkkua, mikä oli myös eka viesti tällä foorumilla. Eipä ole myyntejä tai ostoja tapahtunut sen jälkeen, kun nuo nousevat korot ovat kannustaneet likviditeetin ylläpitoon sijoitusasunto mielessä pitäen. Muutenkin olen koittanut pidättäytyä turhasta kaupankäynnistä.
Salkku on käytännössä mennyt vaakasuoraa ja arvo nyt noin 1500€ alempi.
Osakkeiden välillä on kuitenkin tapahtunut melko paljon. Osa noussut ja osa laskenut.
USA-salkku Lynxissä:
Nordnet salkku, jossa usa/suomi/ruotsi/tanska:
Top 2 sijoitukseni tällä hetkellä:
#1 Tractor Supply
TSCO kasvu sai kunnon pyrähdyksen 2020-2021 koronan aikana ja on edelleen jatkunut vahvana. Kasvutarina jatkuu huomattavasti pidemmällekin, sillä esimerkiksi vuonna 2009 kauppoja oli 930, henkilöstöä 13 300 ja keskimäärin 245 kaupalla päivässä tehtiin keskimäärin 42 dollaria per kauppa. Vuonna 2014 oltiin jo 1380 kauppaa avattu ja henkilöstö melkein tuplaantunut 21 tuhanteen. Viime vuonna 2021 kauppoja oli 2181, mitä pyöritettiin 46 000 henkilön (tai team memberin, kuten TSCO asian muotoilee) voimin. Liikevaihto on kasvanut 2007-2021 välillä 11,7% vuodessa, viimeiset 5 vuotta 13,4% vuodessa ja viimeiset 3v jopa 17,2% vuodessa. Tavoitteena on noin 2500 kauppaa, jonka on arvioitu saturoivan USA:n markkinat. Kauppojen avaamisen lisäksi pyritään kasvattamaan asiakasmääriä ja keskikuitin kokoa, jotka sitten kasvattavat kauppakohtaista myyntiä (ns. same store sales).
TSCO:n kannattavuus on hyvällä tasolla. Tarkastellessa aikaväliä 2007-2021, nettomarginaali on ollut keskimäärin 5,8%, ROE 27,8% ja ROA 13,7%. Kannattavuus on parantunut skaalan mukana ja viimeiset 3 vuotta mentiinkin jo 7,2% nettomarginaalilla ja 41,5% ROE:lla. Inventaarin lisääminen on vaikuttanut taseeseen paisuttamalla assetteja, joten ROA on ollut viimeisen 3 vuoden ajan vain 11,3%.
Velkaa TSCO:lla ei ole nimeksikään ja tase onkin hyvin vahva. Velkaa on 986 miljoonaa dollaria ja käteistä 878 miljoonaa. 90 miljoonan nettovelka suhteessa 2 miljardin omaan pääomaan tai 7,8 miljardin assetteihin on lähes huomaamaton. Korkoja menee vuodessa vain noin 26 miljoonaa, jotka katetaan 1,3 miljardin EBIT-tuloksella 50-kertaisesti (interest coverage).
FY2023 EPS konsensusennuste on 10,41 dollaria ja osinkoa maksetaan tällä hetkellä 3,68 dollaria vuodessa. Osingonmaksusuhde EPS:iin nähden (POR) on noin 35%. FCF on pitkällä aikavälillä ollut noin 83% EPS:stä, mutta sekin kattaa osingon mukavasti FCF-POR:n ollessa 43%.
#2 Novo Nordisk
NOVO:n kasvu on ollut väkevää ja kestänyt pitkään (osinkoa on kasvatettu joka vuosi ainakin 1998 alkaen eli nyt 25 vuotta putkeen), sillä taustalla on vaikuttanut megtrendi. Ihmiset vanhenee, lihoo ja sairastuvat diabetekseen useammin. Liikevaihto on kasvanut 2007-2021 välillä 9,1% vuodessa, viimeiset 5 vuotta 4,7% vuodessa ja viimeiset 3v 8,0% vuodessa.
NOVO:n kannattavuus on erinomaisella tasolla. Tarkastellessa aikaväliä 2007-2021, nettomarginaali on ollut keskimäärin 28,9%, ROE 57,3% ja ROA 29,5%. Kannattavuus on parantunut, sillä nettomarginaali on noussut 20% tasosta reilu 30%:iin ja viimeiset 3 vuotta mentiinkin jo 33% nettomarginaalilla ja 67,2% ROE:lla. ROA on pysynyt vakaana eri aika väleillä.
Velkaa NOVO:lla on jonkin verran, mutta tase on erittäin vahva. Velkaa on 22,8 miljardia DKK , käteistä 8,9 miljardia DKK, joten nettovelkaa on 13,9 miljardia DKK. Nettovelan suhde omaan pääomaan on noin 20%. Korkoja menee vuodessa vain noin 289 miljoonaa, jotka katetaan 58,6 miljardin EBIT-tuloksella 200-kertaisesti (interest coverage).
FY2023 EPS konsensusennuste on 22,44 DKK ja vastaavasti osinkoa odotetaan 12 DKK. Osingonmaksusuhde EPS:iin nähden (POR) on noin 49%. FCF on pitkällä aikavälillä ollut noin 89% EPS:stä, mutta sekin kattaa osingon mukavasti FCF-POR:n ollessa 55%.
Viime päivityksestä salkussa on lisäilty kolmea jo sieltä löytyvää lappua. Käteistä löytyy salkusta ja ehkä tässä voisi alkaa pikku hiljaa katsella uusia rivejä myös.
Kv kehitys ja sen panostukset jatkuvat haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta.
Yhtiössä menossa kiinnostava muutos. Itsenäisen Mandatumin omistaminen kiinnostaa ja Sampon kuoriutuessa puhtaaksi vahinkovakuuttajaksi näen sen herättävän sijoittajissa enemmän kiinnostusta.
Ruotsalaisia kiinteistöyhtiöitä on runneltu markkinoilla huolella. Cibuksen pitäisi kuitenkin kestää vallalla olevia olosuhteita verrokkejaan paremmin vuokralaisten profiilin johdosta.
Top 10 osakesijoitukset. Ei missään erityisessä järjestyksessä. Käytännössä pankkeja ja sijoitusyhtiöitä Euroopasta tällä hetkellä.
BNP Paribas
Barclays
Deutsche Bank
Card Factory
Georgia Capital PLC
Italmobiliare
Peugeot Invest
Exor
ABN Amro
Compagnie de l’Odet
Tälläisellä salkulla mennään tällä hetkellä. Tarkoitus lisäillä tulevilla rahoilla jo olemassa olevia osakkeita sekä joka kuukausi rahastoihin. Seuraavana olisi lisäys Marimekkoon. Tavoite olisi pitää rahastoissa vähintään 40% sijoituksista ja että yksikään osake ei olisi yli 15% salkun kokonaisarvosta. Suurin osa sijoituksista OP:ssa, joten pienetkin lisäykset omistuksiin onnistuu 1% kulujen ansiosta. Salkun arvo noin 25000 €
Yhdelle uudelle osakkeelle olisi myös salkussa tilaa. Ajatuksissa Fortum, Neste, Valmet , F-Secure tai Capman. Jotain konepajaa olisi kiva omistaa hajautus mielessä, mutta onko nyt järkevä hetki niitä hankkia?
Keskiostohinnat:
Kreate 8,54 €
Nordea 9,49 €
Rinkulat 8,53 €
Arocell 0,59 SEK
Kojamo 10,05 €
Lifeline Spac 9,83 €
Marimekko 8,85€
Rahastot:
Op Maailma Indeksi
OP Amerikka Indeksi
OP Pohjoismaat Indeksi
OP Aasia Indeksi
OP Suomi Indeksi
Odin Kiinteistö C
S-Pankki metsärahasto
Indekseihin menee tosiaan jokaiseen kuukausittain rahaa, mutta nyt ekstra sijoituksia Aasia - ja Suomi Indekseihin.
