Laitatko vielä alkuperäislähteet niin voi katsoa käytetyt tutkimusmenetelmät kiitos.
4 tykkäystä
Sinä kirjoitit aiemmassa viestissäsi ILMASTONmuutoksesta.
Ei yksittäisen paikan lämpötiloista tai jostain NAO indeksistä. En ole tämän alan asiantuntija joten jouduin googlettamaan NAO indeksin: “Pohjois-Atlantin oskillaatio (engl. North Atlantic Oscillation, NAO) on käsite, jolla kuvataan vuosittaista säänvaihtelua Pohjois-Atlantin ympäristössä. Ilmiötä kuvaava NAO-indeksi on verrannollinen länsituulten voimakkuuksiin Pohjois-Atlantilla, ja indeksi voidaan laskea mille aikavälille tahansa.”
6 tykkäystä
Voit etsiä yhdistelmäkäyrästön tutkimusjulkaisut helposti, jos aihe kiinnostaa.
Siinä käyrästössä lukee niiden tutkijoiden nimet.
Hauksi esim. ”Tutkijan nimi + NAO index”
Tai tutkijan nimi + North Atlantic Oscillation
1 tykkäys
En aio jatkaa juupas-eipäs leikkiä, kannattaa tutustua aiheeseen mikäli se kiinnostaa.
Itse olen käyttänyt aikaani aiheen parissa 15 vuoden aikana todennäköisesti satoja tunteja.
Jos ei ole halua selvittää, niin sitten vain seuraat arjessasi seuraavat 30 vuotta kuinka talvet palaavat pohjolaan. Ne nimittäin palaavat.
9 tykkäystä
Käyn ostamassa siis uudet sukset. Merkit täyteen, tämä on kivaa.
1 tykkäys
Eikös tuo pohjoisatlantin oskillaatio ole ihan eri asia kuin globaali ilmastonmuutos? Tuo Nao ja Il Nino Tyynellämerellä ovat varmasti todellisia ilmiöitä, mutta ne ovat skaalaltaan pienempiä ja pakkallisempia ilmiöitä jotka jatkavat toteutumistaan ilmastonmuutoksen kanssa päällekkäin. NAOn syklit voivat vaikuttaa Suomeen ±4°c hamaan loppuun asti, mutta ilmastonmuutos siirtää tuota vaihtelun keskipistettä.
16 tykkäystä
Kiitos @Pika-Sissi, kävin mielenkiinnosta katsomassa (psykologisesta näkökulmasta).
En tiedä onko 1970-luvun kuvaajat parhaita kuvaamaan ilmastonmuutosta, ottaen huomioon sen ajankohta. Mutta olet ehkä jo löytänyt tuon pitkäaikaisen Manleyn aikasarjan jatkon niin ei tarvitse arvailla seuraavien vuosien kehitystä.
Eikö nämä kaikki kuvaajat kerro nimenomaan kerro siitä, miten paljon ihmisen vaikutus näkyy viimeisen 50 vuoden aikana. Vai mitä tarkoitat?
Tiedät varmasti lisäksi että NAO-indeksin kuvaaja ei kerro maapallon lämpötilasta jos kerta olet siitä lukenut, vaan ilmanpaineen eroista. Ilmastonmuutoksen vaikutusta oskillaatiovaikutukseen on toki yhtälailla tutkittu, mutta ei sen olemassaoloa ole ollut kieltämättä.
Näytätkö vielä lukijoille, missä osoitetaan, että nyt on meneillään ilmaston viilentymistä tukevaa tutkimusta kiitos. Nimenomaan 2020-luvulla on saavutettu laaja konsensus (99%) ilmastonmuutoksesta ja ilmaston lämpenemisestä tieteellisesti vertaisarvioiduissa tutkimuksissa.
Nyt lupaan että viimeinen viesti eikä pysty enää käyttämään aikaa. Jotenkin vain vaivaannuttavaa ja jotenkin älyllisesti lamauttavaa näin ihmiskunnan kannalta että samaa höpöhöpöä edelleen jaksetaan levittää vaikka faktat ja näytöt vastakkaisten ”tutkimusten” vääristelystä ovat nykyään täysin kiistattomia. Ihan kuin tämäkin olisi muka uskon ja mielipiteen kysymys.
41 tykkäystä
Monesti tutkimuksissa esitetään lämpötiloja sadalta tai ehkä 200 vuodelta mutta kun ne on kärpäsen paskoja katsottuna historiaa pitemmälle. Ilmastonmuutokseen vaikuttaa moniasia, ja luultavasti suuremmat asiat kuin tuleva hiilidioksidi Mazdan pakoputkesta tai takassa poltettavista koivuklapeista. Kukanenkin voi heittää tikkaa ja arvailla syitä, mutta fakta on ettei mikään ole pysyvää.
Tässä vähän lyhkäsempi aikahorisontti, eikä silloinkaan CO2:sta ollut tuottamassa Mazdat yms. Hiilidioksidi voi korreloida jotenkin lämpenemisen kanssa mutta kumpi tulee ensin… ehkäpä tutkijat tulevaisuudessa löytävät lämpötilan muutoksille järkevämpiä syitä kuin nykyiset selitykset jotka vaikuttaa hieman… kömpelöiltä. Ainakaan päättäjiä ei tunnu CO2 juuri huolestuttavan kun tuhansilla yksityiskoneillaan lentelevät ilmastokokouksiin tai lennättävät luksus tuotteita lomahuviloilleen toiselle puolen maapalloa. Tottahan tämä ilmastonmuutos on hyvä keino rikastua jo rikkaille muttei niin hyvä veronmaksajille.
6 tykkäystä
Ehkä tuollaiset monen sadan miljoonan vuoden aikajaksot on vähän yliampuvia, jos koko ihmissuku on about 2 miljoonaa vuotta ja nykyihminen noin 300 000 vuotta vanha.
Kaikki täysipäiset varmasti ymmärtävät että ilmastonmuutokseen vaikuttaa moni asia. Esimerkiksi nyt koko aurinkokuntamme on vakaampi kuin 300 miljoonaa vuotta sitten ja asteroidit eivät ole pölläyttelemässä pölypilviä taivaalle jne. Ainoa asia mihin me voidaan vaikuttaa on kuitenkin nämä mazdan karstaset pakoputket ja muut…
6 tykkäystä
Mistä tämän päätelmän teit?
Tekstissähän mainitaan mm.:
The yearly averaged atmospheric surface temperature trend exceeds 1°C per decade over a broad region in northwestern Europe, and for several European cities, temperatures are found to drop by 5° to 15°C (Fig. 3C). The trends are even more notable when considering particular months (Fig. 3B). As an example, February temperatures for Bergen (Norway) will drop by about 3.5°C per decade (Fig. 3D).
Tämä on tottakai vain 1 tutkimus aiheesta, mutta se että joku joskus inden foorumilla on puhunut asioista väärin ei ehkä vielä todista sitä epätodeksi.
Mikä on ilmastonmuutoksen tikkeri ja osaako kukaan neuvoa toimiiko 1 vai 30 minuutin chartit paremmin?
Ja kumpi olisi parempi ketjun uudeksi nimeksi ”Mustat ja harmaat joutsenet ilmastonmuutoksen keskellä” vaiko hieman tylsempi ”Muuttuvat säät sekä mustat ja harmaat joutsenet." Olen ehkä ensimmäisen kannalla.
5 tykkäystä
Tosielämän trendi on sellainen, että Suomen järvet ovat viimeisen sadan vuoden aikana tummuneet merkittävästi ja vaikka tähän on aikanaan vaikutettu maankäytöllä, ei kehitys ole viime vuosina maankäytön sääntelyn tiukentumisesta huolimatta pysähtynyt, vaan voimistunut ja pääsyy tähän on muuttuneessa ilmastossa ja sateisten ja lauhojen syksyjen aheuttaman huuhtoutumisen lisääntymisessä.
Toinen tosielämän trendi on jääpeitteisen kauden lyhentyminen, mihin on viime vuosina ottaneet kantaa esimerkiksi Inarinjärven ammattikalastajat, joiden elinkeinon harjoittaminen on vaikeutunut kantavien jäiden tullessa yhä myöhemmin ja toisaalta lähtiessä yhä aikaisemmin keväällä. Ns. rospuuttokausi pitenee molemmissa päistä. Inarilaisia ammattikalastajia tuntevana voin kertoa, että aivan ensimmäisiä ilmastonmuutoksen kiroajia he eivät ole, mutta kalastajasuvuissa jääpeitteisen ajan kesto on perheen elinkeinon kannalta ollut niin ratkaisevaa, ettei sen lyhentymistä ei ole voitu olla havaitsematta. Tämä on vain sellainen tosielämän trendi, mistä on myös kiistatonta näyttöä.
10 tykkäystä
Se ei ole enää nykyisellään mielipidekeskustelu.
Ymmärrän, jos et ole täysin tosissasi. Mutta jos tätä ajatusta pohtii, niin onko mielestäsi ongelmatonta, että teet pikaisia johtopäätöksiä ”miljoonien vuosien sykleistä” ja ”pitkästä historiasta” samaan aikaan kun ne asiantuntijat, jotka ovat myös nämä lainaamasi kuvat mahdollisesti laatineet, kuuluvat siihen 99%:in asiantuntijan joukkoon, jotka tunnustavan ilmastonmuutokset ja myös pitävät sen vaikutuksista eniten ääntä?
Yllä oleva otos kattaa yli 80 000 tieteelliset kriteerit täyttävää tutkimusta ympäristön ja maapallon kanssa tekemisissä olevista asiantuntijoilta. Ajatteletko ihan oikeasti, että asiaa ei ole ymmärretty ottaa huomioon, että se on tulkittu väärin, vai jotain muuta? Eli tiedät paremmin? Laitattaisitko edes jotain viitteitä epäkohtiin nykyään käytännössä yksimielisiin tutkimustuloksiin kiitos.
Tätä höpöhöpöä on kuultu jo iät ja ajat. Öljy-yhtiöt luovuttivat valheelliset kampanjansa jo kauan sitten ja myös muut voisivat lopettaa, niin asiassa päästään eteenpäin. Sitten päästään kaikilla tasoilla keskusteluun parhaista keinovalikoimasta asian ehkäisemiseen. Siihen ei ole pakko osallistua mutta väärän tiedon levittäminen tulee lopettaa. Lainopista lainattu ignoratio juris non excusat -periaate pätee vahvasti tässä.
En ymmärrä viittauksia rahallisiin intresseihin. Ison kuvan narratiivi on, että tupakka-alan tapaan suuret öljy-yhtiöt ja muut alan toimijat ovat tietoisesti pyrkineet pitkään tuottamaan pseudotutkimusta mikä peittää totuuden. Yllättävää että samaa laulua lauletaan vielä vuonna 2024. Menee nykypäivänä jo samaan luokkaan kuin koronavirusten mikrosirut ja liskomiehet.
11 tykkäystä
Se on kiistaton fakta, että Pohjois-Euroopan ilmasto on lämmennyt 1970 - 2020 samoin kuin se lämpeni myös 1880 - 1930. Syy on pohjois-Atlantin oskillaation lämmin jakso. Eli tässä ei ole mitään ristiriitaa, olen täsmälleen tämän faktan kanssa samalla linjalla.
1930-luvulla muuten kirjoiteltiin paljon lehdissä lämmenneestä ilmastosta ja mm. siitä onko Suomeen tulossa nyt ”jatkuva kesä”.
Ohessa muutama arkistoleike 1930-luvulta asiaa koskien. Jäät oli silloinkin vähissä Lapin järvissä.
6 tykkäystä
Tiede jäsentää todellisuutta. Sen ytimessä on jatkuva itsensä kyseenalaistaminen, kritiikki ja vertailtavuus.
Siksi tieteen näkökulmasta asioita tutkitaan riippumatta onko tiede ollut asiasta tai sen vierestä väärässä historiassa. Se on sen fundamentaalinen objektiivisuuteen pyrkivä ydin.
Asioiden, humpuukin ja faktojen keräily historiasta ja toteaminen että tässä tiede oli väärässä, ei palata asian äärelle enää missään muodossa ei ole tieteen periaate.
Sitä periaatetta toteutetaan ansiokkaasti muita narratiiveja rakentaessa kyllä. 
22 tykkäystä
Ihmisillä on enempi huoli siitä, ettei rikastuminen olisi tulevaisuudessa enää niin nopeaa, uhkia voisi olla liikakansoitus, saastuminen, ilmasto, raaka-ainepula, ristiriidat ja näistä johtuvat sodat jne…
Kapitalismi on ollut joustava talousjärjestelmä, raaka-aineiden kierrätys ja samalla tavalla liiketoimintaa on suodattimien, vedenpuhdistamojen, uusien energiamuotojen käyttöönotto, eli kapitalismi tekee sitä mitä maailmassa tarvitaan, kapitalismille on melko sama mistä tuotteesta voitto tulee, mieluummin pitäisi saada kansainvälisiä sopimuksia ilmaston suojelusta ja myös noudattaa niitä, silloinhan minkään maan teollisuus ei saisi saastuttamisesta kilpailuetua, ellei lakeja joku maa (yritys) noudata, niin silloin
voisi olla kovat tullimaksut vientituotteisiin.
Itse pidän liikakansoitusta ja raaka-aineiden riittävyyttä pahimpana uhkana sotien lisäksi.
4 tykkäystä
Minäkin katselin silloin kauan sitten ne MOTit, joissa kerrottiin ilmastonlämpenenmisen olevan huuhaata ja sen hetken lämpenemisen olevan vain ohimenevä ilmiö 30-luvun tapaan. Valitettavasti 30-luku on tällä erää kestänyt paljon kauemmin kuin 30-luvulla. Otin ne MOTit silloin aivan liian tosissaan, sillä vähän tavanomaisempi talvi silloin tällöin ei vielä kerro trendin muuttumisesta.
4 tykkäystä
Xkcd teki muutama vuosi sitten mielestäni erinomaisen infograafin Maapallon ilmastohistoriasta viimeisen 22000 vuoden ajalta, se sopinee tähän ilmastonmuutoskeskusteluun. Kuva on pitkulainen: xkcd: Earth Temperature Timeline
21 tykkäystä
Tosi hienoa keskustelua täällä ollut ilmastonlämpenemisestä. Hieman teki mieli nostaa yksi näkökulma aiheeseen liittyen, ottamatta kantaa sen ihmeemmin, mitä ilmastonlämpeäminen kellekin tarjoaa.
Joskus aikoinaan kirjoitin tänne, miten öljyä hyödyntämällä pelastettiin yksi laji sukupuutolta.
Ihminen on sellainen nerokas eläin, että sillä on taipumus innostua kaikesta uudesta.
Mieluummin överit kuin vajarit. Tiedätte ihmistyypin.
Itsekin kuulun joissain asioissa tuohon ihmistyyppiin.
Jos ei joku käy toppuuttelemassa, että
”Nyt on oikein hyvä. Nyt riittää!”
Menee herkästi ylisuorittamisen puolelle.
Juuri oikean määrän arvioiminen on ihmisluonnolle äärimmäisen vaikeaa. Tämä näkyy hyvin usein tuotantomäärissä ja hyväksi todetuissa tavoissa. Mikäli ei olisi olemassa markkinavoimia tai lakeja toppuuttelemassa, meistä monet saattaisivat valmistaa tai hamstrata mielin määrin asioita, joita on vain ollut tapana tehdä ja hamstrata.
Muistaakseni aika monet Inderesin foorumilla höpöttelevistä on siellä 30-50 vuoden välillä. Suurin osa meistä muistaa lapsuudesta, miten tienvierustasta kerättävät vadelmat eivät olleet oikein syötävää sorttia. Niiden pinnalle oli kerääntynyt mustaa, tahmeaa mönjää lyijybensiinistä.
Bensa-asemalle tultaessa sanottiin, ettei saa hengittää. Sillä tetraetyylilyijy tuhoaa pieniä harmaita aivosolujamme ja oli erityisen haitallista lapsille
Tetraetyyliä käytettiin aikaisemmin lisäaineena moottoribensiinissä puristuskestävyyden parantamiseksi. Sen käyttö keksittiin joskus 1910-1920-luvulla, aikana jolloin maailmalla pelotti, että öljy pääsee ihan kohta loppumaan.
Moottorit pitivät kummallista nakutusääntä ja pelättiin, ettei öljy pala kunnolla. Polttomoottorin suunnittelussahan ei tietenkään voinut olla mitään vikaa. 
Ensimmäisenä keksitiin, että lisäämällä jodia nakutusääni loppuu. Jodi oli kuitenkin kallista ja vaikea tuottaa tarpeellisia määriä.
Toinen vaihtoehto olisi ollut jo tuolloin etanoli. Halpaa, helppo tuottaa ja yhtä tehokasta kuin lyijy. Toisin kuin ensimmäinen vaihtoehto jodi.
Miksi sitten lyijy päätyi polttomoottoreihin vuosikymmeniksi, vaikka jo tuon ajan General Motorsin insinöörit tiesivät etanolin olevan helppoa ja halpaa valmistaa. Se kävi sellaisenaankin polttoaineeksi, sillä pystyi sterilisoimaan haavoja ja ottaa henkisiin osumiin vaikka pari naukkua.
Lyijyn puolestaan tiedettiin jo tuolloin olevan hirvittävän myrkyllistä.
Varmaan tulee yllätyksenä, että siksi juuri, että se oli liian helppoa ja halpaa valmistaa. Niin helppoa, että sen valmistus olisi onnistunut jopa kotona, General Mitorsin insinöörit meinaan kokeilivat kaikenlaisia vaihtoehtoja ja koska etanolia ei ollut niin helppoa patentoida ja tuotteistaa valittiin vuosikymmeniksi bensiinin lisäaineeksi myrkyllinen lyijy.
1930-luvulla lyijybensiiniä valmistavissa tehtaissa työntekijöitä kuoli nopeasti lyijymyrkytyksiin. Kaikenlaisia selityksiä tuolloinkin keksittiin ja kritisoijathan olivat vain valittajia, jotka eivät arvostaneet kunniallisten insinöörien ja bisnesmiesten aikaan saannoksia.
No toivottavasti ovat olleet edes itse ylpeitä. Äitinsä tuskin olivat.
1969 tiedettiin myös jo, että bensiinin lyijy käytännössä syövytti auton katalysaattorin ja teki sen käytön lähes turhaksi sekä nosti auton korjauskulut taivaisiin, mutta olihan tuo lyijybensiini hyvää bisnestä.
Ainakin yhdelle taholle.
En tiedä muista, mutta itse ajattelin lapsena, että autoiluun vain kuuluu sellainen. Meinaan lyijybensiini. Jos haluat liikkua paikasta toiseen, mustuneet tienreunat vain kuuluvat maisemaan. Ei sovi poimia vadelmia autotien vierestä, eikä hengittää bensa-asemalle saavuttaessa.
Onneksi joku tiesi minua paremmin.
Tänä päivänä onneksi tienvierustojen penkat ovat jo onneksi siistiytyneet vuosikymmenien rahan takomisesta.
Asialle onneksi tehtiin viimein jotain. Tehtiin paljonkin ja kansainvälisessä mittakaavassa.
Kun lyijybensiinistä siirryttiin muihin nakutuksen estoaineisiin, se ei tapahtunut markkinavetoisesti. Se tehtiin lainsäädännön kautta.
Kummasti aina me pelätään muutosta ja parjataan lainsäädäntöä, joka kumminkin pitkässä juoksussa vain tehostaa yhteisten varojen käyttöä.
Mikäli meinaan ympäristöasioita ei sälytetä yritykselle, se tulee meille vastaan verotuksen ja vapaaehtoistyön kautta. Kun yritykset laitetaan ottamaan ympäristö huomioon, se on vähän sama asia kuin yrität pakottaa teiniä opettelemaan siivoamaan huoneensa.
Eihän sitä teiniä kiinnosta, mutta runsain mitoin lahjomalla pikku hiljaa hyvä tulee ja teinistä jonain päivänä saadaan leivottua kunnon kansalainen.
En siis itse jaksa stressata ilmastonlämpiämisestä, kun vaikuttaisi siltä, että teinit on pakotettu siivoustalkoisiin.
25 tykkäystä
Minusta tuntuu että ilmastonmuutokseen liittyen ei ole tehty tarpeeksi ja ehkä siinä on jonkinlainen harmaan tai mustan joutsenen riski sijoittajallekin. Jos miettii esim. tuota uutista AMOC-merivirroista.
Lopulta leikitään kovin monimutkaisilla asioilla, jotka tuskin kehittyvät mitenkään siistin lineaarisesti. Ruokapula, pakolaismassat ja sään ääri-ilmiöt voivat olla todellisuutta.
Jotenkin toivoisin että tehtäisiin nykyistä päättäväisempiä toimia. Mutta vaikeaa tuntuu olevan.
9 tykkäystä