Niin, kyllähän moni on valmis näkemään vaivaa jotta lemmikillä olisi pitkä elämä ja kiiltävä turkki 
1 tykkäys
Nykyään ns. peruslabrat (sokerit, lipidit jne), joilla tunnistetaan samoja riskitekijöitä kuin NH:n testeillä ovat hyvin halpoja (paketti maksaa joitain euroja esim. terveyskeskuksille). Ongelmana tässä on mielestäni prosessi, että suositellaan ensin otettavaksi epämääräisiä NH:n riskimittareita, ja mikäli ne värähtävät, suositellaan “tarkempia” tutkimuksia eli juurikin noita nykyisin käytössä olevia lab-tutkimuksia. Jää hyvin epäselväksi tuon NH:n testin funktio.
En siis usko yhtään siihen, että NH:n omat mittarit tulisivat kliiniseen käyttöön lähivuosina. NH voi tosin nyt uuden strategian sanelemana keskittyä analysoimaan peruslabroja bulkkina muiden joukossa.
1 tykkäys
Kovasti tuntuu olevan sairaanhoidon ammattilaiset skeptisiä Nightingalen mittausta kohtaan. Kriittisyyttä perustellaan muun muassa sillä että ‘kaikilla on tieto’ terveellisistä elintavoista. Kyse ei ole pelkästään siitä että onko kaikilla tieto, vaan kun on selkeä mittari on helpompi tarkistaa oma tilanne konkreettisesti ja motivoitua mahdolliseen muutostarpeeseen. Vertaisin tätä esim. kuntoiluun ‘kaikki tietää’ miten kuntoa pystyy parantamaan. Onko parempaa motivointitapaa kuntoilun jatkamiseen kun aika-ajoin mitata kehitystä esim. Cooper-testillä.
Itse näen tässä potentiaalia sijoiutuskohteena. Vahva kassa tuo tähän mielestäni tarvittavaa turvamarginaalia ja aikaa seurata yhtiön kehitystä. Uskon että strategian muutos tulee laskemaan jatkossa tarvittavaa markkinointikustannusta. Nyt on myös selkeämpi tapa hoitaa tuotteen jakelu.
8 tykkäystä
Ovathan sykemittarit ja askelten laskurit suurimmalle osalle aivan turhia: riittää kun kävelee ja urheillessa tulee hiki eikä hirveän huono olo. Silti niitä hankitaan kun halutaan tehdä rahalla terveystekoja. Nightingale on kasa biomarkkereita, joilla saadaan näitä terveyden pelillistämiseen sopivia pistelukuja. Lääkärille tulee kiusaus lähteä tulkitsemaan yksittäisiä Nightingale mittausarvoja kun ainakin Terveystalon labrassa ne näkyvät, mutta sillä ei ole merkitystä.
En usko, että kuluttajalla on intoa näitä lähteä erikseen hankkimaan, mutta osana muuta terveystarkastusta näen tällä arvoa, biomarkkerit ovat seksikkäitä. Täytyy viedä organisaatissa läpi, voisiko esim työterveysasiakasyrityksen työntekijöiden Nightingale keskiarvoa laskea ja seurata vuosittain.
12 tykkäystä
Samoilla linjoilla siinä, että hyvä tapa tunnistaa muutostarve ja seurata kehitystä. Sen takia itse aattelin, että kuluttajatuotteena olisi ollut potentiaalia hyvin maksavassa asiakassegmentissä, joka muutenkin mittaa hyvin monenlaisin tavoin toimintojaan ( sormuksen, kellon jne avulla), eikä sen takia välttämättä lääkäriin hakeudu. Itse maksan mielummin kerran vuodessa NH:n testistä, kuin Ouran käyttöoikeudesta, jonka tulokset eivät tosiaan ole absoluuttisia, mutta kuvaa trendiä…Vähän ohkaiseksi mielestäni jäi markkinointiponnistelut kuitenkin, tai sitten seuraan vääriä kanavia…. Toivottavasti NH:n tuotos on arvokkaampi, kuin mikä tahansa labrapaketti. Se sitten ns nuijitaan asiakasyrityksessä läpi isossa kaavassa, koska jos jää yksittäisten lääkärien harkinnan varaan käyttää, niin vaikeeta on.
2 tykkäystä
Tässä “tarkempia labroja” asiassa menee puurot ja vellit sekaisin ihan samalla tavalla kuin aiemmin “verianalyysistä” kommentoidessani. On syytä erottaa pohjateknologia (verianalyysi), sen avulla tehdyt sovellukset (riskikartoitus) ja niiden tuottamat hyödyt yksilölle tai yhteiskunnalle. Kiistatonta lienee, että vasta hyötyjen kautta yrityksellä on mahdollisuutta kasvattaa omistaja-arvoa.
Ei kai kenelläkään (varsinkaan tällä foorumilla) ole asiallisia syitä kyseenalaistaa pohjateknologian toimivuutta? Nightingalen käyttämä NMR-analyysi on erilainen kuin muiden labrojen tekemät ja “yleisesti hyväksytyt” kemialliset testit. NMR mittaa vähemmästä määrästä verta magneettiresonanssilla laajemman skaalan mittareita, mutta vain sellaisia, mitkä NMR:n spektrikuvasta erottuvat. Käytännössä sellaisia, missä on vety-happi sidoksia, eli yksinkertaistettuna, erilaisia rasvoja ja aminohappoja. Näistä dokumentaatiota on ollut julkaistuna vaikka kuinka kauan ja asia on ihan hyvin selitetty saitillakin, kun vaan jaksatte lukea. 39 biomarkkeria on kliinisesti validoitu eli todistettu olevan täsmälleen yhtä tarkkoja kuin perinteisemmilläkin testimenetelmillä, lisäksi parisataa muuta indikaattoria, joita he eivät ole nähneet relevanteiksi validoida. En epäile, etteikö niidenkin validaatio onnistuisi, jos sille olisi tarvetta.
Lisäksi sitten on vielä se IPO:n jälkeen ostettu DNA-analyysi. Vieläkään en ole nähnyt firman kertovan, että rutiininomaisesti tekisivät sekä NMR- että DNA-analyysin osana samaa prosessia tai että noita tuloksia toisiinsa integroitaisiin. Saitin Technology-osuus puhuu yhä vain NMR:stä.
“Tarkempi labra” siis ei voi kertoa noista mitään sellaista, mitä Nightingalen analyysi ei kertoisi. Toki on muita mittareita, mitkä NMR:ssä ei näy - joko sellaisia, mitkä eivät sisällä uniikkeja, erottuvia atomisidoksia, tai minkä pitoisuudet ovat niin pieniä, että jäävät spektrin kohinaan. Ferritiini lienee näistä se yleisimmin viitattu. Jos Nightingalen tulokset eivät jotain veriarvoa kerro, pitää siis tehdä lisää, ei tarkempia analyysejä.
Sitten ne sovellukset. Tuolla on nyt muutamia satoja julkaistuja tutkimuksia, mitkä kertovat linkeistä veriarvojen ja terveysennusteiden eli riskien välillä. Nämähän eivät ole pääosin Nightingalen tekemiä tutkimuksia, vaan erilaisten yliopistollisten tutkimustiimien tuloksia, missä biopankkien materiaalia on haravoitu ennalta tuntemattomien ilmiöiden löytämiseksi. Voihan näitä epäillä, mutta sitten varmaan pitää osata oikeasti perustella epäilyksiään tieteellisesti, eikä vain tehdä jotain heittoja. Eikö mikään täällä ole a) oikein b) uutta c) merkittävää? Ok, sitten varmaan ei kannata tähän yhtiöön sijoittaa.
Ja lopulta ne hyödyt. Edellä kuvatulla ei ole merkitystä, ellei riskeihin voi kehittää interventioita, mitkä tehoavat. Käytännössä siis puhutaan yksilöihin kohdistetusta viestinnästä elintapojen muutoksesta. Skeptinen näkökulma on, että viestintä ei vaikuta ja elintavat pysyvät huonoina, ihmiset sairastuvat ja kuolevat liian aikaisin ja yhteiskunnalle tulee jatkossakin kustannuksia. Morbidi näkökulma on, että parempi olisi, jos kuolisivat nopeammin, niin ei tarvitisisi sairaista huolehtia. Ja sitten on se näkökulma, että ennenkin uuden tiedon valossa on voitu kehittää kohdennettuja tapoja motivoida ihmiset parantamaan elintapojaan ja laajamittaisiakin kampanjoita tehdään yksilöiden ja yhteiskunnan hyödyksi. Ruokavalioita on muutettu. Tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä on vähennetty. Ihmiset elävät pidemmin ja terveempinä kuin koskaan ennen (ok, viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut jotain huolestuttavaa elinaikaennusteissa lähes kaikissä länsivaltioissa). Miksi nämä mahdollisuudet olisivat nyt loppuneet?
Ja kaiken tämän vuoksi, laajamittainen terveydenhuollon kehittäminen ja Nightingalenkin teknologian hyödyntäminen julkisessa (tai vakuutuspohjaisessa) terveydenhuollossa on se keino, millä on merkitystä. Kuluttajille yksitellen myydyillä verianalyyseillä ja appeilla ei ole. Pitäisi vaan saada erittäin hitaasti kääntyvä ja skeptinen järjestelmä mukaan.
22 tykkäystä
Olen tästä kysynyt jo aiemmin, mutta silloin ei tullut vastauksia.
Tässä Teemu Sunan allekirjoittama tiedote.
"Nightingale Health Oyj, Lehdistötiedote, 23.5.2023 klo 9.00
Terveysriskien tunnistamisen ja ennaltaehkäisevän terveyden edelläkävijä Nightingale Health Oyj (“Nightingale Health”) on jatkanut pitkäjänteistä työtään terveysriskien tunnistamiskykynsä patentoimiseksi ja tämän työn tuloksena Patentti- ja rekisterihallitus on myöntänyt yhtiölle kuusi patenttia viime kuukausien aikana.
Patentit koskevat yhtiön kehittämän teknologian kykyä tunnistaa seuraavien sairauksien sairastumisriskit: munuaissairaus, eteisvärinä, ruoansulatusjärjestelmän häiriö ja raskausmyrkytys. Lisäksi yhtiölle on myönnetty patentit koskien teknologian kykyä tunnistaa riski kuolla rintasyöpään ja riski kuolla eturauhassyöpään."
Otetaan siitä esiin tuo raskausmyrkytys, koska itselläkin on siitä sivustaseuraajan onneksi positiivisesti päättynyttä kokemusta.
Tehdään näin:
Raskausmyrkytysten osalta kaikilta Suomen neuvoloissa käyviltä raskaana olevilta naisilta otettaisiin NG testit ja verrataan sitten siihen miten raskaus on mennyt. Vuodessa saataisiin kymmenistä tuhansista näytteistä tulokset vaikka ihan kaikkia ei testattaisikaan. Testien julkistamisista näytteenantajille ja hoitohenkilökunnalle voisivat enemmän etiikkaan perehtyneet päättää. Ennakkotieto hoitohenkilökunnalle voisi vääristää tuloksia, koska he keskittyisivät enemmän “huonoennusteisiin”.
Testien tuloksista arvioitujen riskien toteutuminen selviäisi alle vuodessa.
Eikö NH:n testejä voisi jo käyttää em tarkoitukseen jo nyt, jos ei, niin miksei? Ja jos voi, niin miksei käytetä?
6 tykkäystä
“munuaissairaus, eteisvärinä, ruoansulatusjärjestelmän häiriö ja raskausmyrkytys. Lisäksi yhtiölle on myönnetty patentit koskien teknologian kykyä tunnistaa riski kuolla rintasyöpään ja riski kuolla eturauhassyöpään.”
En näe millään tällä mitään käyttötarkoitusta, jolla saataisiin terveyshyötyä. Näitä eniveis seurataan ihmisillä.
Tommoset monimutkaiset hienot riskilaskurit voi vaikuttaa hienoilta maallikoiden silmään. Alalla työskentelevänä näen ton työterveyden sh vastaanoton extra palveluna lähinnä.
Siis eikö ennakolta nähtävä riski raskausmyrkytykseen ole lasta odottavan naisen lääkärille/neuvolan hoitajalle “ei mitään käyttötarkoitusta” sisältävä tieto ?
Tässä on tietenkin oletettava, että NH:lla saadaan tuo riski esiin.
7 tykkäystä
Raskausmyrkytystä seurataan kyllä nykyisinkin ja riskiryhmät on tiedossa. En näe tuota mitenkään hyödyllisenä. Eikä kyllä ole tainnut oikein kukaan muukaan lääkäri nähdä. Ja kyllä lääkärit seuraavat tiiviisti alansa innovaatioita ja niistä intoilevat. Siis yliopistosairaaloiden tyypit varsinkin.
Näitä tämän kaltaisia riskitekijämarkkereita on aivan jumalaton määrä. Niille kustannustehokas käyttötarkoitus, hyvin vaikeaa…
Tämmösten markkina on nimenomaan työterveyksien ja privaattisektorin parissa. Kustannustehokasta terveyshyötyä ei kiikarissa, mutta tuolla puolella voi hyvinkin jonkun verran menestyä. Lähinnä siis ihmisten tiedonjanoa palvelemassa.
2 tykkäystä
Voisitko vielä jatkaa ajatuskulkua siltä osin, että mitä tapahtuisi, jos mittarin perusteella olis “kohonnut riski raskausmyrkytykseen”? Nythän neuvolaseurannassa jatkuvasti seurataan ns. raskausmyrkytyksen ilmenemistä äideillä. Sanoisin, että ko. riskimittari ei tulisi vaikuttamaan annettuun hoitoon, eli näillä perusteilla turha tutkimus.
2 tykkäystä
Eikähän tämänkin raskausmyrkytys-ennakoinnin suurin potentiaali ole maissa, joissa on maksukykyä mutta ei Suomen kaltaista äitiysneuvolajärjestelmää. Tai raskauden seuranta perustuu gynekologin vastaanottokäynteihin (kallista)
Yhdessä Velvet-kotinäytteenoton kanssa mahdollistaa laajamittaisen käytön myös heikomman terveysinfran maihin.
1 tykkäys
Tämäpä se onkin ongelma. Sama eturauhassyövän kanssa. Ei se mihinkään vaikuttaisi. Ja lisäksi eturauhassyöpään löytyy tietynikäisenä kaikilta. Sama se on rintasyövässäkin erityisen riskialttiit kyllä tiedetään. Seulonnat on jo. Ja lisäkuvantamisia kyllä otetaan herkästi. Jonkun eteisvärinän suhteenkin mitä väliä. Nyt on jo ja kohta paremmat kännykkäappit ton tunnistamiseen, sitä pitää joka tapauksessa seuloa ihmisiltä ja sen suhteen nämä appit ja muut terveysseurantavälineet kyllä hoitaa sen. Ja jos ehkäisyä miettii niin verenpaine jne. Ja eteisvärinäkin tulee iän myötä niin isolle osalle väestöstä…
Toki tulevaisuus näyttää löytyykö tuolta jotain oikeasti käyttökelpoista.
Tota raskausmyrkytys seuranta perustuu ihan verenpaineen seurantaan, tarv tyyliin virtsanäyte ja oireisiin. Jos ei ole varaa tehdä sitä valistusta niin miten ihmeessä toi riskiarvio mitään auttaa. Kysymyksessä on lievässä muodossaan hyvin yleinen ilmiö…
Hyvä se on pohdiskella täälläkin näitä käyttöjä ja hyötyjä terveydenhuollossa. Itse kuitenkin uskon että luotettavampi signaali saadaan alan (bisnes)ammattilaisilta jotka laittavat rahaa likoon asian puolesta, viimeisimpänä Terveystalo terveystarkastusten osalta ja tämä Harvard tutkimussairaala tms. tutkimuskäytön osalta.
Enkä unohtaisi Japania ja Welltusta (mikä aina tuntuu unohtuvan), siellä skaalaavat hommaa ylös, viimeisimmän tiedon mukaan palvelu saatavilla jo yli 200 klinikasta pitkin Japania. Joku näkee jotain hyötyjä!
Lisäys: japanin 200+ klinikkatieto viikon takaisesta linkedin postauksesta aiheesta tv-kamppis japanissa käynnissä. Aikaisempi tieto oli 150 jostain Sunan esityksestä loppukeväältä.
5 tykkäystä
Mielestäni täällä sijoittajan näkökulmasta on hyvinkin olennaista yrittää ymmärtää yrityksen strategiaa ja mahdollista kilpailuetua.
Terveystalon sivujen mukaan mitatut arvot ovat: Kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, VLDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli, triglyseridit, apolipoproteiini A1, apolipoproteiini B, ApoB/ApoA-suhde, omega-3%, omega-6%, PUFA%, MUFA%, SFA%, BCAA:iden eli haaraketjuisten aminohappojen (leusiini + isoleusiini +valiini) kokonaispitoisuus, glukoosi, glykoproteiinin asetylaatio.
Näistä puolet on myös nykyään ns. vakiokamaa terveystarkastuksissa, loppujen osalta epäselvää miten näiden pitäisi vaikuttaa potilaan hoitoon. Mielenkiintoista myös, että tästä puuttuu tavallinen perusverenkuva (sis. Hb), CRP, rautavarastot, munuaisarvot, maksa-arvot mitkä yleensä tsekataan mikäli yhtään mitään epäilyttävää…eli aika suppea on paketti, kattavamman setin saat multa terveyskeskuslääkärinä.
Olisi mielenkiintoista saada NH:n (tai vaikka Terveystalon) kommentti asiaan, että mikä tässä on se koukku. Suositellaan rypsiöljyä aamupuuroon jos omega-hapot ohi viitearvojen?
Mielenkiintoista nähdä näkyykö tästä jotain liikevaihtoa puolivuotiskatsauksessa. Ainakaan oman käsitykseni mukaan tähän asti ei ole näkynyt, niin olen tulkinnut tuon klinikoiden määrän kasvun tarkoittavan lähinnä sitä, että on paikkoja joissa teknisesti on mahdollista ottaa näyte ja lähettää se analysoitavaksi. Mutta että on siis täysin eri asia otetaanko niitä näytteitä oikeasti ja kuinka paljon.
3 tykkäystä
On eri asia, eikä onnistuminen ole tietenkään varmaa. Pointti oli että paikallinen Welltus näkee yrittämisen arvoiseksi. Ensin rakennettiin jakeluverkosto, nuo 200+ klinikkaa, nyt on menossa “rummutusvaihe”, tv-spotteja, erilaisissa asiantuntijoiden lehdissä, seminaareissa ym. Welltuksen sivuilta löytyy, news osiosta.
Tässä esimerkki jostain lääkäreiden seminaarista, ks. kuvat ellet japskia osaa 
3 tykkäystä
NMR mittaa vähemmästä määrästä verta magneettiresonanssilla laajemman skaalan mittareita, mutta vain sellaisia, mitkä NMR:n spektrikuvasta erottuvat. Käytännössä sellaisia, missä on vety-happi sidoksia, eli yksinkertaistettuna, erilaisia rasvoja ja aminohappoja.
Karrikoituna, tätä kamaa oli My Nightingalessa. Tiedä sitten, miten Terveystalo asian esittää - heille bisnes lienee myydä laajennettua lääkärintarkastusta.
Tää Japani-asia on Nightingalen hankeportfoliossa aikalailla ainoa juttu, mistä voisi odottaa jotain konkreettisia tuloksia, kun kaupallisesti suuntautunutta työtä kuitenkin on tehty jo vuosia. Tuloksista ei ole puhuttu, mutta kysyä pitäisi.
2 tykkäystä