Yhtiötiedotteesta napattu osio:
“Nightingale Healthin teknologia tunnistaa yhdestä verinäytteestä riskit yleisimpiin kansansairauksiin nykyisiä kliinisiä työkaluja laajemmin, vähemmällä työmäärällä ja analysointitarkkuudesta tinkimättä. Tämä kyvykkyys on markkinoilla ainutlaatuinen ja tulee yhtiön näkemyksen mukaan olemaan keskeisessä roolissa modernin terveydenhuollon suurimman haasteen, ikääntyvän populaation kansansairauksien, ratkaisemisessa. Yhtiön teknologiaa voidaan käyttää kartoittamaan kokonaisten kansakuntien terveysriskejä tehokkaasti ja auttaa kohdentamaan terveydenhuollon toimenpiteitä korkeassa riskissä oleviin henkilöihin vakiintuneiden suositusten mukaisesti.”
Miten suuri konsensus lääketieteellisessä tiedemaailmassa on yo tekstissä esitetyistä väittämistä?
Näin tk-lääkärin näkökulmasta ongelmana ei ole kansamme terveysriskien tunnistaminen. Väittäisin, että useimpien osalta nämä merkittävimmät riskit näkee jo ilman lab-tutkimuksiakin, erityisesti vanhemmassa ikäluokassa. Nuorempien ja ns. terveiden osalta joukkoseulontaa näiltä osin ei nykyään harrasteta, koska sen hyödyistä ole tieteellistä näyttöä.
On totta, että nykyisin kliinisessä käytössä olevat “työkalut” riskien tunnistamiseen ovat hyvin karkeat (elintavat, BMI, verensokeri, LDL, sukuanamneesi jne.). Suurin ongelma on kuitenkin hoitoon sitoutuminen ja ylipäätään hoitoon hakeutuminen.
Kuulostaa siltä, että Nightingale tulee jatkossa olemaan lähinnä bulkki-analysaattori, volyymibisneksessä, jossa lähinnä kilpaillaan hinnalla. Eiköhän näiltä kuitenkin pääasiassa pyydettä jatkossakin perus lab-tutkimuksia kliiniseen käyttöön eikä ko. firman omia riskimittareita tms. eksoottisempia tutkimuksia joiden osalta puuttuu kliininen käytäntö.
Nyt kun Nightingale kuoppaa Livitin, eli kotitestin, paljonko tuosta tulee alaskirjauksia ja mille kvartaalille alaskirjaukset osuvat?
Nightingalen tilinpäätös:
” Aktivoitujen kehittämismenojen mahdollisella arvonalentumisella voi olla olennainen haitallinen vaikutus Nightingale Healthin taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen. Yhtiö aktivoi taseessaan kehittämismenot aineettomiin hyödykkeisiin, jos niiden odotetaan tuottavan tuloja useamman tilikauden aikana.
Aktivoidut kehittämismenot -14,934 m€”
Hyvä kysymys. Tiedotteen mukaan ohjelmisto voidaan hyödyntää muissa liiketoiminnoissa.
“Kuluttajapalveluissa tällä hetkellä käytettävät omaisuuserät, kuten ohjelmistomoduulit ja muut aineelliset ja aineettomat hyödykkeet voidaan kohdentaa liiketoimintoihin yritysten ja julkisen sektorin kanssa. Yhtiö voi esimerkiksi tarjota sekä yritys- että julkisen sektorin asiakkaille kokonaisratkaisuja, jotka voivat sisältää kaiken verinäytteenotosta tulosten toimittamiseen mobiilisovelluksen kautta.”
Sikäli ei olisi tarvetta alaskirjauksiin koko ohjelmistosta. Tuskin Terveystalo, YTHS tai HUS haluaisi tehdä omaa mobiilisovellusta, vaan tuoda esiin oman logonsa, värimaailmansa, markkinointiviestinsä ja lisäpalvelunsa nykyisen mobiilisovelluksen kautta. Livit-appi olisi siten rakennuspalikka jatkokehittämiselle, jolloin ei olisi syytä alaskirjauksiin. Iso moka olisi, jos tätä ei ole alun perinkin otettu huomioon sovelluksen suunnittelussa.
Muistanko oikein, että fyysinen testipaketti oli kai jokin toisen firman kautta ostettu, joten siihen ei kai ole investoitu?
Ei noiden aineettomien arvostusten perustelu ihan helppoa DCF:n läpi ole kun market cap on alle oman pääoman. Eikä tämä muutos sitä kyllä yhtään helpommaksi tee olettaen, että myös lisäyksiä tullee jatkuvasti.
Kokonaan ei varmaan alaskirjata koska kerrotaan että noita assetteja käytetään nyt fokukseen nousevissa liiketoiminta-aluiessa.
Sinänsä koko asia on ainakin minulle irrelevantti koska tämä on kassan burn rate peli, ei vielä tulos-semmoinen.
On toisen firman (Weavr) kautta, mutta siihen on tehty jonkinlainen investointi. Kotitestiä voi sinänsä kyllä hyödyntää B2B/B2G-malleissakin, ja tutkimusasiakkaillehan sitä jo tarjotaankin kliinisten tutkimusten järjestämistä helpottamaan.
Edit: Näköjään on uudempikin tiedote, missä kuvio on hiukan muuttunut:
The acquired license gives Nightingale Health the rights to independently manufacture the Velvet™ devices and commercially use the devices in connection with Nightingale Health’s services. Nightingale Health will use the Velvet™ device in its preventative health and wellbeing services, and currently the device is already being used in the Livit by Nightingale Health™ service allowing the customer to use the device to collect a blood sample anywhere, for example at home, without a need to visit a laboratory.
Prior to acquiring the license Nightingale Health purchased Velvet™ devices from Weavr based on a distribution agreement. Since the license provides Nightingale Health the rights to independently organize the manufacturing of the device, the distribution agreement was terminated as part of the transaction.
Under the terms of the transaction, Nightingale Health will receive perpetual, non-exclusive right and license to manufacture or have manufactured Velvet™, including the right to provide, modify and otherwise practice and commercially use all related intellectual property rights. In consideration of the royalty free license, Nightingale Health gave up its rights based on the convertible loan (original investment of approximately 3.5 million euros).
Pakko vähän opponoida: “ongelmana ei ole […] tunnistaminen […] ei harrasteta, koska sen hyödyistä ei ole tieteellistä näyttöä.”
Menemättä nyt siihen, onko tällä hetkellä näyttöä vai ei, mutta tästähän kaikissa innovaatioissa on kysymys. Karrikoiden, ei valtaosa lääkäreistä nähnyt ongelmaa mennä ruumiinleikkauksesta synnytyssaliin pesemättä käsiään, edes sen jälkeen, kun Semmelweis esitti näytön käsienpesun positiivisesta vaikutuksesta synnytyskuolleisuuden vähenemiseen.
Varmistan että ymmärrän oikein tämän strategiamuutoksen… Nightingalen sivuilla listataan seuraavat bisnesalueet.
Research: monenlaisia analyysi ja näytepalveluita.
Health industry: for public healthcare ja for life insurance.
Livit: for employers, for wellness professionals ja for personal use.
Nytkö näistä tuo viimeinen, Livit for personal use, on se jota ei jatketa? Mihin Terveystalodiili noista osuu, vai puuttuuko se keskimmäisestä? Entä Welltus ja Japanin näytteenotto?
Voihan sitä opponoida. Aika vahvasti voisin alalla toimivana ja myös tieteellistäkin työtä tehneenä sanoa, että vaikuttavuus tämän kaltaisilla tuotteilla on 0. Tuon kaltaisten kartoitusten merkitys on lähinnä valmiiksi terveiden ihmisten “nice to know” tyyppisen tarpeen täyttäminen. Sinänsä se ei ole silti väärin. Kaupallinen tuote.
Voisiko mielestäsi NH:n testi toimia esimerkiksi terveystalolla ns bulkkitestinä, jota otettaisiin tiheämmällä välillä ja vakiona esim kerran vuodessa? Ja jos jotain poikkeamia havaitaan, niin sitten tarkemmat labrat. Miten tehokasta / tuottavaa labratestit ovat tällä hetkellä alalla? ( esim. Synlabin julkisten tietojen perusteella vaikea arvioida, kun osa konsernia) Ainakin oma kokemus on, että loppuasiakkaalle melkoisen kallista ottaa laajempi labrapaketti yksityisellä ja sitä mielellään tarjotaan perusterveelle työterveysasiakkaalle, vaikka tulos on nice to know. Hinta kylläkin osittain määrittää sen, ostaako paketin kerran vuodessa vai kerran kahdessa vuodessa.
Nykyään ns. peruslabrat (sokerit, lipidit jne), joilla tunnistetaan samoja riskitekijöitä kuin NH:n testeillä ovat hyvin halpoja (paketti maksaa joitain euroja esim. terveyskeskuksille). Ongelmana tässä on mielestäni prosessi, että suositellaan ensin otettavaksi epämääräisiä NH:n riskimittareita, ja mikäli ne värähtävät, suositellaan “tarkempia” tutkimuksia eli juurikin noita nykyisin käytössä olevia lab-tutkimuksia. Jää hyvin epäselväksi tuon NH:n testin funktio.
En siis usko yhtään siihen, että NH:n omat mittarit tulisivat kliiniseen käyttöön lähivuosina. NH voi tosin nyt uuden strategian sanelemana keskittyä analysoimaan peruslabroja bulkkina muiden joukossa.
Kovasti tuntuu olevan sairaanhoidon ammattilaiset skeptisiä Nightingalen mittausta kohtaan. Kriittisyyttä perustellaan muun muassa sillä että ‘kaikilla on tieto’ terveellisistä elintavoista. Kyse ei ole pelkästään siitä että onko kaikilla tieto, vaan kun on selkeä mittari on helpompi tarkistaa oma tilanne konkreettisesti ja motivoitua mahdolliseen muutostarpeeseen. Vertaisin tätä esim. kuntoiluun ‘kaikki tietää’ miten kuntoa pystyy parantamaan. Onko parempaa motivointitapaa kuntoilun jatkamiseen kun aika-ajoin mitata kehitystä esim. Cooper-testillä.
Itse näen tässä potentiaalia sijoiutuskohteena. Vahva kassa tuo tähän mielestäni tarvittavaa turvamarginaalia ja aikaa seurata yhtiön kehitystä. Uskon että strategian muutos tulee laskemaan jatkossa tarvittavaa markkinointikustannusta. Nyt on myös selkeämpi tapa hoitaa tuotteen jakelu.
Ovathan sykemittarit ja askelten laskurit suurimmalle osalle aivan turhia: riittää kun kävelee ja urheillessa tulee hiki eikä hirveän huono olo. Silti niitä hankitaan kun halutaan tehdä rahalla terveystekoja. Nightingale on kasa biomarkkereita, joilla saadaan näitä terveyden pelillistämiseen sopivia pistelukuja. Lääkärille tulee kiusaus lähteä tulkitsemaan yksittäisiä Nightingale mittausarvoja kun ainakin Terveystalon labrassa ne näkyvät, mutta sillä ei ole merkitystä.
En usko, että kuluttajalla on intoa näitä lähteä erikseen hankkimaan, mutta osana muuta terveystarkastusta näen tällä arvoa, biomarkkerit ovat seksikkäitä. Täytyy viedä organisaatissa läpi, voisiko esim työterveysasiakasyrityksen työntekijöiden Nightingale keskiarvoa laskea ja seurata vuosittain.
Samoilla linjoilla siinä, että hyvä tapa tunnistaa muutostarve ja seurata kehitystä. Sen takia itse aattelin, että kuluttajatuotteena olisi ollut potentiaalia hyvin maksavassa asiakassegmentissä, joka muutenkin mittaa hyvin monenlaisin tavoin toimintojaan ( sormuksen, kellon jne avulla), eikä sen takia välttämättä lääkäriin hakeudu. Itse maksan mielummin kerran vuodessa NH:n testistä, kuin Ouran käyttöoikeudesta, jonka tulokset eivät tosiaan ole absoluuttisia, mutta kuvaa trendiä…Vähän ohkaiseksi mielestäni jäi markkinointiponnistelut kuitenkin, tai sitten seuraan vääriä kanavia…. Toivottavasti NH:n tuotos on arvokkaampi, kuin mikä tahansa labrapaketti. Se sitten ns nuijitaan asiakasyrityksessä läpi isossa kaavassa, koska jos jää yksittäisten lääkärien harkinnan varaan käyttää, niin vaikeeta on.
