Tässä “tarkempia labroja” asiassa menee puurot ja vellit sekaisin ihan samalla tavalla kuin aiemmin “verianalyysistä” kommentoidessani. On syytä erottaa pohjateknologia (verianalyysi), sen avulla tehdyt sovellukset (riskikartoitus) ja niiden tuottamat hyödyt yksilölle tai yhteiskunnalle. Kiistatonta lienee, että vasta hyötyjen kautta yrityksellä on mahdollisuutta kasvattaa omistaja-arvoa.
Ei kai kenelläkään (varsinkaan tällä foorumilla) ole asiallisia syitä kyseenalaistaa pohjateknologian toimivuutta? Nightingalen käyttämä NMR-analyysi on erilainen kuin muiden labrojen tekemät ja “yleisesti hyväksytyt” kemialliset testit. NMR mittaa vähemmästä määrästä verta magneettiresonanssilla laajemman skaalan mittareita, mutta vain sellaisia, mitkä NMR:n spektrikuvasta erottuvat. Käytännössä sellaisia, missä on vety-happi sidoksia, eli yksinkertaistettuna, erilaisia rasvoja ja aminohappoja. Näistä dokumentaatiota on ollut julkaistuna vaikka kuinka kauan ja asia on ihan hyvin selitetty saitillakin, kun vaan jaksatte lukea. 39 biomarkkeria on kliinisesti validoitu eli todistettu olevan täsmälleen yhtä tarkkoja kuin perinteisemmilläkin testimenetelmillä, lisäksi parisataa muuta indikaattoria, joita he eivät ole nähneet relevanteiksi validoida. En epäile, etteikö niidenkin validaatio onnistuisi, jos sille olisi tarvetta.
Lisäksi sitten on vielä se IPO:n jälkeen ostettu DNA-analyysi. Vieläkään en ole nähnyt firman kertovan, että rutiininomaisesti tekisivät sekä NMR- että DNA-analyysin osana samaa prosessia tai että noita tuloksia toisiinsa integroitaisiin. Saitin Technology-osuus puhuu yhä vain NMR:stä.
“Tarkempi labra” siis ei voi kertoa noista mitään sellaista, mitä Nightingalen analyysi ei kertoisi. Toki on muita mittareita, mitkä NMR:ssä ei näy - joko sellaisia, mitkä eivät sisällä uniikkeja, erottuvia atomisidoksia, tai minkä pitoisuudet ovat niin pieniä, että jäävät spektrin kohinaan. Ferritiini lienee näistä se yleisimmin viitattu. Jos Nightingalen tulokset eivät jotain veriarvoa kerro, pitää siis tehdä lisää, ei tarkempia analyysejä.
Sitten ne sovellukset. Tuolla on nyt muutamia satoja julkaistuja tutkimuksia, mitkä kertovat linkeistä veriarvojen ja terveysennusteiden eli riskien välillä. Nämähän eivät ole pääosin Nightingalen tekemiä tutkimuksia, vaan erilaisten yliopistollisten tutkimustiimien tuloksia, missä biopankkien materiaalia on haravoitu ennalta tuntemattomien ilmiöiden löytämiseksi. Voihan näitä epäillä, mutta sitten varmaan pitää osata oikeasti perustella epäilyksiään tieteellisesti, eikä vain tehdä jotain heittoja. Eikö mikään täällä ole a) oikein b) uutta c) merkittävää? Ok, sitten varmaan ei kannata tähän yhtiöön sijoittaa.
Ja lopulta ne hyödyt. Edellä kuvatulla ei ole merkitystä, ellei riskeihin voi kehittää interventioita, mitkä tehoavat. Käytännössä siis puhutaan yksilöihin kohdistetusta viestinnästä elintapojen muutoksesta. Skeptinen näkökulma on, että viestintä ei vaikuta ja elintavat pysyvät huonoina, ihmiset sairastuvat ja kuolevat liian aikaisin ja yhteiskunnalle tulee jatkossakin kustannuksia. Morbidi näkökulma on, että parempi olisi, jos kuolisivat nopeammin, niin ei tarvitisisi sairaista huolehtia. Ja sitten on se näkökulma, että ennenkin uuden tiedon valossa on voitu kehittää kohdennettuja tapoja motivoida ihmiset parantamaan elintapojaan ja laajamittaisiakin kampanjoita tehdään yksilöiden ja yhteiskunnan hyödyksi. Ruokavalioita on muutettu. Tupakointia ja liiallista alkoholin käyttöä on vähennetty. Ihmiset elävät pidemmin ja terveempinä kuin koskaan ennen (ok, viimeisen kymmenen vuoden aikana on tapahtunut jotain huolestuttavaa elinaikaennusteissa lähes kaikissä länsivaltioissa). Miksi nämä mahdollisuudet olisivat nyt loppuneet?
Ja kaiken tämän vuoksi, laajamittainen terveydenhuollon kehittäminen ja Nightingalenkin teknologian hyödyntäminen julkisessa (tai vakuutuspohjaisessa) terveydenhuollossa on se keino, millä on merkitystä. Kuluttajille yksitellen myydyillä verianalyyseillä ja appeilla ei ole. Pitäisi vaan saada erittäin hitaasti kääntyvä ja skeptinen järjestelmä mukaan.
