Muutamia omia ajatuksia Nightingalen sijoitustutkimuksesta:
Luin sijoitustutkimuksen läpi. Plussia kertyi 3-4 kappaletta, mutta miinuksia kertyi enemmän.
Tärkeää on pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa. Minun piensijoittajan sijoitussuunnitelmassani ei ole mainittu sijoittamista alkuvaiheessa oleviin korkean riskin terveysteknologiayhtiöihin. Analyysin perusteella sain hyvin selkeän kuvan erittäin korkean riskin kohteesta, joten en sijoita.
Inderes tuottaa analyysia luettavaksi monenlaisille sijoittajille. Ehkä tämän sijoitustutkimuksen kohdeyleisöä ovat inderes-palvelua käyttävät instituutiosijoittajat. Korkeaa tuottoa hakeva instikka ei ehkä koe riskejä yhtä suurina, mutta heidän sijoitussuunnitelmansa onkin aivan erilainen.
Sijoitustutkimus nostaa esille kysymyksen, jonka pitäisi saada sijoittajat miettimään kaksi kertaa:
s. 20: Mielestämme sijoittajan kannalta kriittisintä on arvioida tuottaako Nightingale sen käyttäjille monetisoitavissa olevaa arvoa.
Eniten keskustelua taitaa herättää käyvän arvon haarukan alalaita (200 MEUR). Alalaita olisi ehkä voinut olla matalampi riskeihin nähden. Riskejä kuitenkin löytyy, listaan tähän muutamia esimerkiksi:
Yhtiön taloudelliseen tilaan liittyvät riskit:
─ s. 21: “tasetilanne on ennen listautumista haastava”
─ s. 23: “Nightingale on ollut verrokkeihinsa nähden hyvin kevyesti pääomitettu” => on heikentänyt yhtiön uskottavuutta suuren mittakaavan sopimusten toteuttajana
Pitkään sijoitusaikaan ja referensseihin liittyvät riskit:
─ s. 24: “sijoitushorisontin täytyy olla erittäin pitkä” => “kaupallinen menestys ratkeaa vasta vuosien päästä”
─ s. 24: “Konservatiivinen terveys-toimiala voi olla hidas teknologian käyttöönotossa.”
─ s. 24: “merkittävä sopimusneuvotteluissa kohdattu este on ollut puute referensseistä” => referenssien hankkiminen voi viedä odotettua pidempään, koska toimialan toimijat ovat varovaisia.
Heikkoon ennustettavuuteen liittyvät riskit:
─ s. 31: “Kassavirtoihin liittyy erittäin suurta epävarmuutta” => DCF-mallissa n. 17% tuottovaatimus
─ s. 33: “Optioilla voi olla merkittävä osakekohtaista arvoa heikentävä vaikutus”
─ s. 34: Arvonmäärityksen virhemarginaalit ovat merkittävät, koska liiketoiminta heikosti ennustettavaa
Liiketoimintamalliin liittyvät riskit:
─ s. 24: "Liiketoimintamalli voi osoittautua toimimattomaksi => käynnistäminen on vasta alkutekijöissä
─ s. 27: “yhtiön lopullinen liiketoimintamalli voi muodostua erilaiseksi kuin esittämämme oletukset.”
─ s. 32: “onnistuessaankin yhtiön kaupallistamisen etenemisen vauhtiin liittyy merkittävää epävarmuutta.”
Omalla kohdallani eniten päänraapimista aiheuttaa tuo käyttäjämäärän ja sen ARPUn määrittäminen. Jos ymmärsin oikein, käyttäjähankinta perustuu kumppaneilta saatavaan näytevirtaan. Toisin sanoen kuluttaja itse ei isossa mittakaavssa päättäisi näytteensä päätymisestä NH:lle, mutta silti oletetaan, että kaikista tulisi aktiivisia käyttäjiä: "Oletamme lisäksi vuosittain analysoidun näytemäärän vastaavan pitkällä aikavälillä suunnilleen käyttäjien määrää. "
Tuon arvion merkittävyyteen toki vaikuttaa se, millaista ARPUa odotetaan per käyttäjä ja kuinka moni käyttäjä olisi maksava asiakas. Toisaalla oli mainittu näin: “Arvioimme Nightingalen alustan tilausasiakkaiden osuudeksi 5-10 % käyttäjistä vuonna 2026.”. Näkisin tuon optimistiseksi, sillä se käyttäjämäärähän koostui käyttäjistä, jotka eivät alunperin koko NH:sta olleet mitään kuulleetkaan, mutta kuitenkin näistä 5-10% innostuisi maksamaan? Mille tahansalla kuluttajapalveluja tarjoavalle yhtiölle olisi kunnioitettaa saavutus saada 5-10% kohderyhmästä omaksi tilausasiakkaakseen.
Vaikka NH:n toimari on toki jo elokuun 2019 Kauppalehden haastattelussaan ilmaissut halunsa listautua lähivuosina, näen tämän IPO:n jonkinlaisena merkkinä siitä, että seinä on firmalle VC-maailmassa tullut/tulossa vastaan. Ei ole nimittäin tämän vaiheen teknologiayritykselle kovin yleistä, että kaupallistamisvaiheen aloittamiseen haetaan rahaa listautumalla.
En ole sijoittamassa, mutta menestystä yritykselle antiin.
Tässä vielä video. Koska täällä ja itse sijoitustutkimuksessa on käyty läpi paljon yksityiskohtia, niin käytiin videolla läpi isoa kuvaa ja miten yhtiöllä on aika monta askelta edessä missä kaikki pitää osua lankulleen.
Pääsin myös vihdoin siteeraamaan kirkkoisä Tertullianusta, “uskon, koska se on mieletöntä”.
Ainakin itselleni, semibullerona, on helpompi hahmottaa tätä vaikeasti käsiteltävää firmaa tuon pitkän sihdin kautta. Sitten kukin voi miettiä todennäköisyyksiä tuohon hunajakipposkenaarioon pääsemiseen ja mitä se maksaa matkalla.
On käsittääkseni itseasiassa melko harvinaista, että start-up kykenisi tekemään kannattavinta liiketoimintaa ensimmäisellä liiketoimintamallillaan. Yleensä jossain vaiheessa tulee eteen pivotointi, tai vähintään nyt mallin säätäminen. Tämä johtaa tässä casessa siihen, että periaatteessa kaikki tehdyt ennusteet ovat enemmän tai vähemmän hyödyttömiä, jos olettaa, että liiketoimintamalli elää.
VC-maailmassa sijoituspäätökset perustuvat enemmän markkinapotentiaaliin ja tiimin kyvykkyyteen. Tällaisten alkuvaiheen yrityksten tapauksesa analyysiin toivoisi enemmän nimenomaan johtoryhmän perkaamista, miksi tämä tiimi tuo kultaa? Tai miksi se ei tuo? Mutta onko oikeastaan mieltä arvioida euron tarkkuudella ARPUa, jos samalla kirjoittaa, että liiketoimintamalli voi muuttua kokonaan?
Jos johtoryhmä on yrityksen tärkein osa (tai ainakin parhaiten palkattu), miksi sitä ei arvioida?
Yksi huomio meidän valuaationäkemyksestä ja miten marssijärjestys tällaisessa projektissa menee. Me laadimme itse ipo-prosessista ulkopuolisena täysin itsenäisesti valuaatiomme ja raporttimme. Kun raportti oli ennusteiden ja valuaation osalta valmis, saimme tietoomme esitteen loput yksityiskohdat sekä listautumishinnan (joiden pohjalta raporttiin täytetään loput viimeistelyt). Eli tässä raportissa esitettyä valuaatiohaarukkaa laadittaessa meillä ei ole ollut tiedossa listautumishintaa. Toivottavasti tässä erittäin leveä haarukka sekä analyysimme yhtiön riskiprofiilista antavat oikean kuvan siitä, minkä riskiprofiilin keissi tässä on kyseessä ja minkälaisille sijoittajille se sopii ja minkälaiselle ei.
Kritiikkiähän meille on syytä antaa jos ylipainotamme mahdollisuuksia ja alipainotamme riskejä. Keskimäärin saamme jopa enemmän kritiikkiä riskien ylipainottamisesta ja mahdollisuuksien ylipainottamisesta. Mutta nämähän on subjektiivisia asioita, jokaisen sijoittajan arvioitava miten omaan sijoitussuunnitelmaan yhtiö sopii ja analyysi tarjoaa siihen vain työkaluja. Nightingalen kohdalla varmasti joku jättää sijoittamatta meidän analyysin perusteella ja ihan hyvä niin, koska silloin analyysimme on auttanut arvioimaan sopiiko yhtiö omaan strategiaan. Ja varmasti löytyy niitäkin, jotka lähtevät yhtiöön mukaan ja saavat päätökselleen hyödyllistä tukea meidän analyysistä. Sijoittajille haitallista olisi, jos tällaiseen keissiin lähtee laajat massat mukaan ymmärtämättä yhtiöstä mitään, tästähän täällä ketjussa ollaan ilmeisen samaa mieltä
Kaksijakoinen fiilis tuohon valuaatioon. Vähän terävämmäksi hiotulla kaupallisella konseptilla ja ipottaminen Nasdaqissa Jenkeissä niin valuaatio olisi voinut olla tuplat tuosta ja market cap 1-2 miljardia ekana treidauspäivänä…
Mutta kyllä toi on niin pirun suolainen ostaa kun ajattelee a) kuinka kauan pitäisi pelkkää liikevaihtoa odottaa, b) kuinka pehmeä kaupallinen konsepti ja sen näytöt nyt ovat ja c) kuinka untuvikoilta tiimi vaikuttaa tämän kontekstin keisissä (kv biotech startupin skaalaus)
Sorry mut tää on oikeasti todella huono analyysi teiltä (Inderes). NMR-teknologia ei ole mitään uutta ja firmalla ei vieläkään ole varteenotettavaa liiketoimintaa. Firman ainoa polku kasvuun on yrityskauppojen kautta. Enterprise value (pre money) €20-25m.
Boldaus oma. Ennaltaehkäisevä toiminta olisi tietysti järkevää ja kustannustehokkaampaa, mutta se on äärettömän vaikeaa ja Nightingalen konseptin on kyllä äärettömän vaikeaa uskoa tuovan tohon mitään ratkaisua isossa kuvassa. Potilastyötä tehneenä ja nähneenä täytyy sanoa, että aika harvassa ovat ne potilaat, jotka oikeasti pysyviin elämäntapamuutoksiin pystyvät vaikka riskit ovat selvästi tiedossa, ei sitä mikään sovellusalusta muuta joka kertoo sen riskin numeraalisesti. Tämä johtuu pitkälti ihmisen psykologiasta ja jo elätystä elämästä, niitä 30-50 vuotiaan aivoja on aika vaikea laittaa toiseen asentoon kun vuosikymmeniä ollaan painettu ihan toisella tavalla menemään Yksittäisiä onnistuneita tapauksia toki on, mutta se ei Nightingalen tapauksessa riitä minnekään.
Ja se toinen iso ongelma koskien tuota tutkimusnäyttöä. Niistä biomarkkereista, mistä on vahvin näyttö yhteydestä sairauteen X, valtaosa on käytössä ihan perusterveydenhuollossa. Raportissa sai minun mielestäni ehkä hieman vääristyneen kuvan Nightingalen tutkimusnäytöstä. Jos katsotaan vaikkapa tätä tutkimusta (valitsin tämän koska tätä firma omalla sivullaan ensimmäisenä “mainostaa”: https://www.nature.com/articles/s41467-019-11311-9/tables/2), niin oikeastaan tuo GlycA on ainoa markkeri, josta tuon tutkimuksen perusteella on oikeasti jotain hyötyä. Nuo muut erittäin pienen p-luvun markkereista ovatkin sitten käytännössä sellaisia mitä mitataan perusterveydenhuollossa (liittyvät ihan perusrasva-aineenvaihduntaan). Mutta näyttö puuttuu nyt siitä, että millaisilla toimilla tätä GlycA-arvoa voidaan pienentää merkitsevästi että sillä olisi vaikutusta kuolleisuuteen. Mielestäni tässä jutussa ei ole vain kyse siitä että onnistuuko kaupallistaminen, vaan MYÖS siitä että saako tämä yhtiö sellaista tutkimusnäyttöä jolla se kaupallistaminen voisi onnistua huomattavasti todennäköisemmin.
Jotenkin tuntuu olevan ajan ilmiö, että mitä erikoisempi bisnes ja mitä enemmän tappiota niin sitä korkeampi valuaatio. Markkinointiesitteisiin ainakin saadaan vauhdikkaampia tarinoita jos ei mitään muuta
En tiedä mikä tällaisista veritesteistä tekee niin erikoisen. Saahan noita vähän joka paikasta rahaa vastaan ja arvot ovat joko hyvät tai huonot. Tältä osin jäi vähän auki mitä uutta ja hienoa tämä pulju tarjoaa?
Olisiko se sitten toi algoritmi? Siis voisiko tässä olla se juju, että firma on päässyt käsiksi sellaiseen terveysdataan, jota on voitu crunchata vuositolkulla (~10 vuotta tai mitä perustamisesta nyt oli) että on etumatkaa… Suomessahan oli joku terveyskanta jota ei muualla olisi…
Mietin vaan että onko tässä joku puuttuva palanen vielä joka lyödään tiskiin myöhemmin ja “it all makes sense”
On minultakin pari kertaa veriarvot tarkastettu. Yleensä niissä on jotkin viitearvot ja jos jotain erikoisempaa on niin joka tapauksessa konsultoisin lekuria.
Korvaako tämä algoritmi terveydenhoitoalan ammattilaiset vai mitä?
Kiitos Inderesin väki riskien avaamisesta myös täällä foorumin puolella.
Nostan esiin pari asiaa joita kaivoin tuttujeni kautta. Firman työntekijöistä isohko osa on tohtoreiksi väitelleitä kansainvälisen tason tutkijoita ja joille löytyy kysyntää. Olen ymmärtänyt, että vuoden 2020 aikana firmassa on työntekijöiden vaihtuvuus ollut suurta, johtuen osittain epävarmasta rahoituksesta. Lisäksi, firman kulttuuri on ns. jenkkityyppistä eli työpäivät ovat 12-16 tuntisia, ja osa työntekijöistä on ajautunut burn-outiin. Sen miten nämä seikat haluaa tulkita jätän lukijan päätettäväksi.
Täysin samaa mieltä. Johdon ja hallituksen osaaminen terveysteknologian kansainvälistämisessä pitäisi olla puolet analyysistä, loput paukut liiketoimintamallin varmistamiseen.
Hyvä kommentti! Olisi nimenomaan hyvä tuoda esiin myös sitä, että teknologia on keskeneräisempi kuin väitetään. Laaja-alainen riskien tunnistaminen vaatisi laaja-alaisen validoinnin, mikä näyttää puuttuvan.
Listautumisesitteessä pisti silmään tämä. Työntekijämäärä on tosiaan parhaillaan 25% matalampi kuin 30.6.2020. Onko kyseessä ollut pakon sanelema säästötoimi vai kova vaihtuvuus, ei toki kerrottu.
Luin nuo käyttäjäkulut uudelleen sijoitustutkimuksesa. Tämä case enemmän ja enemmän alkaa vaikuttamaan mobiiliappibusinekseltä, jolle haetaan käyttäjiä / maksavia tilaajia. Mutta en löytänyt käyttäjäkohtaisista kuluista tai kiinteistä kuluista arviota käyttäjähankinnan kuluista? En oikein usko, että “build, and they will come” -lähestymistapa niitä asiakkaita nyt jonoksi asti tuo, varsinkin jos asiakaskunta kerätään esim biobankin asiakasvirrasta (eli asiakkaat itse eivät ole NH:lle näytteitään lähettäneet). Jotenkinhan ne kuluttajat pitäisi saada sovellus asentamaan. Vai oliko ajatus, että joku terveysvakuuttaja hoitaa tämän “ilmaiseksi” NH:n puolesta?
Mobiiliappien keskuudessa on perinteisesti ajateltu yhden asennuksen saamisenkin maksavan dollarista ylöspäin ja maksavan asiakkaan sisään saaminen maksaa moninkertaisesti. Alla oleva kuva on Nordean Rovio-analyysista lainattu. Se on toki peleistä, mutta antaa varmaan osviittaa miten tuo kulupuoli skaalautuu myös.
Yritin etsiä tietoa hallituksen palkkioista, mutta en sitä löytänyt. Mitä mieltä olette toimarin palkasta? Oli näköjään saanut kahden tuhannen euron korotuksenkin tämän vuoden alussa.
