NG:n paketin kuluttajahinta. Sisältää näytteenoton ja automatisoidun palautteen. Kontaktina siis vain näytteenotto labrahoitajan tekemänä. Tästä voi arvioida, mikä lisäarvo detaljitutkimuksilla on. Tämä voisi olla sijoitussuositus Terveystalon osakkeeseenkin, mutta ei sitä ole. Lipsahtaako tuossa otsikossa ansaintalogiikka?:
Terveystalo +
Nightingale -
2 tykkäystä
Ok, alkaa ainakin itselle hahmottua vähän paremmin. En ole omistaja. Sillä silmällä olen kyllä katsellut, mutta jotkin kysymykset ovat vaivanneet ja niitä on tullut tutustuessa lisää. Nyt saa selittää kohta kohdalta, mitä olen käsittänyt väärin. Ei ole kannanotto valuaatioon.
Yksi oli tuo toimarin haastattelussa ilmennyt vastaanottokäyntien prosessien sekoittelu omaan agendaan sopivasti. Siis sijoittajaviestintä. Siitä ketjussa aiemmin.
Toinen on NMR-teknologia. Nightingale siis ostaa NMR-tutkimukset Brukerilta. Mihin teknologiaan NG sivuillaan viittaa: ”Nightingale Health’s technology is routinely used in world-class epidemiological and genetic studies. There are over 600 publications that have utilized our technology.” ? Onko tämä ohjelmisto? -”teknologia” patentein suojattu ja skaalattavissa NG:n valitsemien aineenvaihduntamarkkereiden ulkopuolelle?
Ainutlaatuista NMR-tulosten analytiikka ei ole. Numareskin tekee metabolomiikkaa. AXINON® IVD System | Modular Software-based System for Clinical Diagnostics. Numareksella on esim. jo FDA lupa AXINON® LDL-p Test Systemiin, verisuonitautiriskien arviointiin detaljitasolle menevillä lipoproteiineilla https://cardiacvascularnews.com/fda-clears-numares-health-cardiovascular-diagnostic-test-and-core-technology-platform/ . Heilläkin on teknologia-alusta, patentoitu AXINON® System, joka yhdistää diagnostiset testausalgoritmit NMR:ään. Samalla polulla jo ovat ja FDA-lupineen edellä.
Ei liene lisäksi mikään mahdoton tehtävä validoida jo muutkin ennen NG:tä konsensuksena tunnistetut veren biomarkkerit NMR:llä ristiin nykyisten käytössä olevien ja validoitujen menetelmien kanssa, ne ovat ns. vapaata riistaa. Jos NMR olisikin se ainoa tulevaisuuden ratkaisu (tuskin). Voi toki olla, että NMR tulee käyttöön moneenkin osa-alueeseen ja yleisesti, jos muu teknologia ei enää kehittyisikään (vaikea uskoa). Se huolimatta NG:stä. Nyt etumatkaa on NG:n itsensä oikeana pitämällä alueella.
Kolmas on patentit. Justia patentsilta eli jenkeistä löytyy (tai minä löysin…)yksi myöntö eli granted, koskee Nightingalen valitsemia tutkimuksia ja yleistä periaatetta ennustaa niistä sairauksia. Euroopan patenttirekisteristä löytyi useita patenttihakemuksia, mutta onko niissä edelleenkään myönnettyjä? Suojaahan toki hakemuskin, jos patentti myöhemmin menisi läpi, mutta varmaahan se ei ole. Suomessa myöntöjä on, kuten oli laajan rapsan aikoihin jo. Patenttien hakeminen, hakemuksen julkaisu tai edes hyväksyminen ei sinänsä tarkoita sitä, että menetelmä kannattaa ottaa käyttöön.
Neljäs on ”mitä enemmän tutkittavia arvoja, sitä parempi”.
NG:n tutkimuspaketeissa on päällekkäisiä tutkimuksia. Kymmenet eri arvot ovet yhteydessä toisiinsa ja mittaavat samoja asioita. Jos LDL, HDL, triglyt ovat ns. kunnossa, onko lisäarvoa tutkia ns. terveiden seulana ihan kaikki alaluokat ApoA1, ApoB, MUFA,PUFA, SFA%, Omega-3, -6? Todennäköisesti ei ole, ellei ole erityisiä riskejä tiedossa. Ainakaan hoitosuositukset eivät niin suosita. Jos LDL, HDL , triglyt eivät ole kunnossa, onko lisäarvoa tutkia kaikkia arvoja ennen korjausyrityksiä? Todennäköisesti ei ole, koska jo nyt suositellaan rasvaista kalaa, kasviöljyjä, pähkinöitä sun muita siemeniä ruokavalioon, jos sydän- ja verisuonitautiriskit ovat koholla ja muutenkin koko väestölle. ”Haaraketjuiset aminohapot”, kuulkaa te kaikki lisäravinteita käyttävät bodaajat 
Jos on tarkoitus saada jokaiselle tutkittavalle ainakin yksi poikkeava tulos, kannattaa tehdä kaikille NG:n paketti. Näin myös em. Terveystalo saa liikevaihtoa myös jatkokontakteista, vaikka mitään syytä ei olisi huolestua. Duodecim: ”Aikaisemmissa tutkimuksissa haaraketjuisten aminohappojen on todettu liittyvän suurentuneeseen diabetesriskiin, minkä vuoksi muistisairaudelta suojaava löydös oli yllättävä.” Kumpi siis onkaan tavoiteltava pitoisuus? Taitaa monessa valitussa mittarissa olla vielä epäselvää, onko sen tietty tulos syy, seuraus vai vain liittyvä asia ilman kumpaakaan, siihen yhdistetystä taudista. Terveystalo ohjaa yksityisasiakkaana ”hyvinvointipaketin” (hölmö nimi!) ottajaa nettisivujensa ohjein ”parantamaan” arvoja ja siten uudelleen testiin, seurantaa 4-6 kk välein. Yksittäistä arvoa ei painoteta kuulemma vaan riski-indeksiä. Yleensä ihmiset kuitenkin kiinnittävät huomionsa juuri siihen epänormaaliin arvoon ja huolestuvat siitä.
Viides on biopankkidata. Siinä olisi mahdollisuus biomarkkeriminingin avulla muuttaa lääketiedettä tekemällä uusia löytöjä niiden yhteydestä tauteihin. Kovasti tuntuu olevan ajatuksena veren eri rasva-arvoista ennustaa kaikenlaista. Ovatko kaikki rasvadetaljit valideja kohteita eli mittaavatko ne todella, mitä halutaan? Onko mittaus luotettava eli onko kertamittaus riittävä vai pitäisikö useampi mittaus tehdä samalta ihmiseltä? Edelleen myös syy- ja seuraussuhde jää epäselväksi, vaikka olisikin yhteys, muna vai kana? Jokaisessa väestössä pitäisi lisäksi tehdä periaatteessa biopankki-mining erikseen geneettisten erojen vuoksi.
Kuudes on kallis loppuhinta. NG:n ulosmyyntihinta ei ole lopullinen käyttöä määrittävä hinta, vaan se, mitä sen käyttö tulee maksamaan eli ostaako sitä joku. Terveystalossa kuluttajalle 149 € ja sillä saa nipun vain sydän- ja verisuonitauteihin, diabetesriskiin ja hiljaiseen tulehdukseen keskittyviä eli samoja asioita mittaavia biomarkkereita. Tärkeitä asioita, mutta useat arvot hälyttävät samoilla ihmisillä. Ainoana kontaktina labrahoitaja neuloineen tähän hintaan. Automaattipalaute riski-indeksipiirakalla sähköisesti.
Seitsemäs on keskittyminen aineenvaihdunta-arvoihin. Johtunee NG:n käyttämien tutkijoiden fokuksesta ja tämä on myös NG:n riski. Biomarkkereita on useita satoja. Nyt on valittu tietyt. Se, että konservatiivinen skene nielaisisi juuri NG:n mielestä oikeat aineenvaihduntatuotteiden fraktiot käypä hoito -tasolle, varsinkin jos ei ole vaikuttavuusdataa kaikkien mitattujen arvojen ”korjaamisesta” olemassa, on epätodennäköistä. Se on este tai hidaste väestötason testauspäätöksille.
Jos mainostetaan, että saadaan hirveän monta eri arvoa samalla, kyse onkin siitä, että saadaan vain liuta erilaisia rasva-arvoja, sokeriaineenvaihduntaa ja hiljaista tulehdusta mittaavaa dataa. Hinta ei olekaan enää halpa informaation laajuuteen nähden. Ketjussa oli muka kalliina verrokkina @Antti_Luiro Synlabin ”kuluttajatuote” noin samanhintainen esim. Miehen terveystarkastuspaketti, jonka laajuus on huomattavasti kattavampi kilpirauhasarvoineen, ”rautavarasto”-arvoineen, maksa-, munuaisarvot, pitkäsokeri, verenkuva, rasva-arvot, testo, PSA, D- ja B12-vitamiini. Näitä tutkimuksia ei voi verrata informaatioarvoltaan keskenään.
Kahdeksas on seulonnan hyödyllisyys. Tiedetään, että ne, jotka ovat kiinnostuneita terveydestään ja jo elävät terveellisesti ja käyvät nykyisissäkin testeissä eivät niitä herätykseen tarvitsisi ja ne, jotka eivät käy, eivät myöskään ole valmiita tekemään muutoksia…
Eettisyys voi olla koetuksella, jos ihmisille seulontana tehtäisiin NG:n patentin mukainen riskisi kuolla rintasyöpään…syöpien hoitokin muuttuu niin kovalla vauhdilla, että biopankkien vuosien takainen tieto on jo vanhentunut, kun se saadaan. Jos mammografiassa, uä:ssä, magneetissa, biopsiassa on syövän merkkejä, syöpälääkäri osaa varmasti tutkia tarvittavat verikokeet ilman NG:n ”rasvaprofiilia”. Tai voi senkin tutkia vaikka HUS-labran omilla hinnoilla ja teknologialla muutamilla euroilla per koe, jos sillä olisi merkitystä sille potilaalle.
Patentissa käsitellään yhtenä toimenpiteenä rintojen ennaltaehkäisevää poistoa 
. https://patenttitietopalvelu.prh.fi/opendata/patent/document/2021/20215110/FI130157-B-JULK.pdf Niiltä, joilla on riski kuolla eturauhassyöpään (tai väestössä riski on ollut vuosia sitten ennen nykyajan lääkkeitä) ei taideta ehdottaa elimien poistoa.
Tiedä sitten, lisääkö väestötasolla terveyttä ja hyvinvointia kuolemanriskin ennustaminen johonkin tiettyyn tautiin. Ehkä pitäisi tehdä tutkimus, lisääkö kuolemanvaaraseuloissa käyminen positiivisia eli huonoja tuloksia NG:n mielenterveyshäiriöennusteessa.
Ylipäätään perusprinsiippinä on, että jos jokin (perusteltu) tutkimus tehdään, tulee sen tulosten olla ihmiselle selitetettävissä ja valmiina vastaamaan, mitä pitäisi tehdä ja miksi. Siksi väestöseula useilla kymmenillä biomarkkereilla, joissa jokaiselle tulisi hyvin todennäköisesti joitakin poikkeavia tuloksia ihan tilastotieteellisenä faktana, olisi mielenkiintoinen koe terveydenhuollon kriisinkestävyydestä.
All the best 
24 tykkäystä
Kuluttajahinta on ainakin noussut tehokkaasti tämän vuoden aikana, tammikuussa maksoin itse 99€ tuosta.
2 tykkäystä
Keijolla on vahva tunne, että tämä ei jää tämän päivän ainoaksi tiedotteeksi…
Huomenna alkaa hiljainen kausi.
27 tykkäystä
Ei jäänyt tosiaan ainoaksi
20 tykkäystä
@Vino_Pino yleisenä kommenttina, vaikutat keskittyvän Nightingalen kuluttajapalveluun, jonka menestyksestä olen itse myös skeptinen. Tähänastiset näytöt kuluttajapalvelun puolelta eivät ole olleet rohkaisevia. Nightingalen arvo on mielestäni kuitenkin B2B-kanavassa, jossa päästään tehostamaan & laajentamaan nykyisiä terveystarkastusprosesseja - täältä myös meidän ennustama liikevaihdon kasvu tulee.
Muutamia kommentteja 
Teknologia on käytännössä tuo koko prosessi verinäytteen vastaanottamisesta (osin myös säilytyksestä) tuloksen tuottamiseen ja välittämiseen potilaalle/terveydenhuollon toimijalle. Nightingale myös hankkii viranomaishyväksynnät tälle koko prosessille (tänään Singaporesta ja Briteistä tästä uutisia.). Nightingale siis ostaa Brukerilta vain laitteet, mutta ei tutkimuksia. Nightingalen itse rakentamaan prosessiin sisältyy ohjelmistot ja käytännön labraprosessi jolla hoidetaan iso volyymi näytteitä kustannustehokkaasti. Yksinkertaistetusti Nightingale prosessoi verinäytteet ja laittaa ne isoina nippuina Brukerin laitteisiin, jotka tuottavat NMR-spektridatan kullekin näytteelle ja tästä eteenpäin Nightingalen omalla ohjelmistolla hoidetaan näytteestä löytyvien molekyylien määrien laskenta ja prosessointi sekä välittäminen testin tilaajalle (pääasiassa terveydenhuollon toimija).
Jep, ei varmaankaan ole mahdottomuus kopioida NMR:lla tehtävää veriarvojen laskentaa, mutta Nightingalen ohjelmistolla ja prosessilla on tuotettu jo tuo laaja biopankkidata, josta on tuotettu paljon tutkimusta biomarkkerien pitoisuuksien ja sairausriskien yhteyksistä. Jos haluaa NMR:llä tuottaa verinäytteestä sairausriskien ennusteet hyödyntäen Nightingalen prosessilla tuotetun datan varaan rakennettua tutkimuspohjaa, niin tämän tilaaminen Nightingalelta on selvä valinta. Perässä prosessia kopioiva peluri joutuu jatkuvasti selittelemään onko kopioitu prosessi yhtä pätevä kuin Nightingalen, ja harvoin “koitetaan pysyä perässä kopioiden” -strategialla on kovia kilpailijoita syntynyt. Mutta joo, Nightingalen etumatka on nimenomaan NMR-lähestymisessä, jos joku muu keksii paremman reitin tuottaa kustannustehokkaasti laajan nipun sairausriskien ennusteita, niin homma menee jo kiinnostavammaksi.
Puhuin tuossa eri asiasta, esimerkin pointtina oli kilpailutilanne ja etteivät Synlab ja Nightigale ole samassa kategoriassa = eivät siten ole suoria kilpailijoita. Samankaltaisuus on ylätasolla “Terveystesti-pakettien” myynnissä ja siinä, että kuluttajamyynnissä paketit ovat samassa hintapisteessä, vaikka niiden sisällöt tietysti poikkeavat toisistaan olennaisesti. Nightingalen testi ei myöskään vastaa vain mihinkään spesifiin ryhmään terveysteemoja, vaan pikemminkin ottaa maksimimäärän tietoa mitä kustannustehokkaasti näytteestä saadaan NMR-menetelmällä irti (huom: sekä mitä saadaan irti kun yhdistetään mitatut tiedot laajaan analysoituun biopankkidataan).
Tämä kuulosti erikoiselta, koska tutkimuspuolella ja terveydenhuollossa näyttää moni toimija jo tehneen päinvastaisen päätelmän. Miksi kukaan lähtökohtaisesti tutkimusta varten perustettu biopankki on ottanut Nightingalen analysoimaan verinäytekokoelmansa? Miksei tätä ole tehty sen sijaan ihan perinteisillä veren analysioinnin menetelmillä, jos niissä on parempi informaatioarvo per käytetty euro? Miksi esim. Innoquest Diagnostics labrapalvelufirmana haluaa Nightingalen testin mukaan palvelutarjontaansa, jos heidän labrasta jo löytyvien testien tuottama informaatioarvo on parempi hintaan nähden?
Tässä Nightingalea käytöstä / käytön kokeilusta kertoneet toimijat viimeisen vuoden ajalta listattuna:
Vaikka kliinisessä käytössä onkin tällä hetkellä luonnollisesti valtava määrä sellaisia veriarvoja, joita Nightingale ei pysty tuottamaan, voidaan tuolla isolla biopankeista analysoidulla näytemassalla saamaan näistä Nightingalen mittaamista arvoista enemmän irti. Tämä on tässä olennaista - kyse ei ole pelkästään veriarvoista, vaan niillä laskettavista sairausriskien ennusteista. Tästä myös esimerkkinä Terveystalon kommentti - verrokkina ei ole käytetty pelkkää toista labrapakettia, vaan FINRISKI-mittausta (jonka tuottamiseen tarvitaan labrojen ohella muita mittauksia):
Vaikka uuden riskianalyysin sairauksille on aiemminkin ollut käytössä riskilaskureita, kuten esimerkiksi sydän- ja verisuonitautiriskiä arvioiva FINRISKI, on riskilaskurien käyttö vienyt kohtuuttomasti terveydenhuollon ammattilaisten aikaa. Terveystalon käyttöönottamalla Nightingale Healthin analyysimenetelmällä kahdeksan riskin tunnistamiseen vaadittu aika on verinäytteen ottamiseen käytetty muutama minuutti, mikä mahdollistaa erinomaisen skaalautuvuuden ja erittäin laajojen ihmisjoukkojen sekä kokonaisten kansakuntien sairastumisriskien tunnistamisen.
Terveystalon työterveyden kokeilussa ollaan jo aika lähellä tätä väestötason seulontaa (~30 % Suomen työikäisestä väestöstä). Toimintaa ajettu 8kk, ainakaan vielä ei ole kriisi käynnissä 
40 tykkäystä
Tässä biomarkkeri- vs sairausriski- keskustelussa näkyy hyvin se sama scarcity vs abundance logiikka, mikä on jo läpikäynyt kymmeniä muita toimialoja digitalisoitumisen edetessä. Itse uran ohjelmistoteknologian parissa tehneenä tätä on sekä katsellut että tehnyt eri rooleissa.
Analogisessa, käsityöhön perustuneessa mallissa dataa oli käytettävissä vähän ja päätelmiä tehtiin siitä mitä saatavissa oli.
Automaation mukaan astuessa yritettiin toistaa ihmisen toiminta tietokoneella, mutta dataa prosessiin lisäämättä, koska enempää dataa ei ollut.
Tuo oli vaikeaa, mutta datan kerääminen helppoa. Ensin ei tullut hyviä tuloksia, mutta datamassan rikastuessa tapahtuu askel, missä yhtäkkiä a) tietokone kykenee seulomaan “kohinasta” esiin signaalin ja b) ihminen ei pysty, koska dataa on seulottavaksi liikaa ihmiselle.
Jos tuo toimii hyvin (tokikaan aina, tai ensimmäisellä.kokeillulla menetelmällä ei toimi), mahdollistuu uusi automaattinen prosessi, mikä ei vain tee vanhaa kustannustehokkaammin, vaan jotain uutta, mitä ennen ei voinut lainkaan kuvitellakaan.
Tää on toistunut alalta toiselle, kerta kerran jälkeen. Ja silloinkin kun ei ensimmäisellä kerralla onnistu, niin uudelleen yrittämällä lopulta onnistuu.
Takaisin Nightingaleen. Mielestäni ei kannata edes epäillä, etteikö suurempaan datamassaan perustuva laskennallinen analyysi tule muuttamaan koko terveydenhuoltoa. Varmasti tulee. Kysyä voi, onko NG analyysi ja palvelu sitä, tai jos ei ole, niin kykeneekö yritys kehittämään sellaisen jatkossa.
Oma kantani on, että ehkä on jo, tai ainakin varmastikin kykenee, ainakin johonkin riittävän merkittävään uutuusarvoon saakka, että messissä kannattaa olla. Ja samaan vaikuttaa alalla toimivia yhtiöitä uskovan. Voivat he toki väärässäkin olla, mutta tähän vetoon silti uskon yhä, vaikka pitkä veto onkin.
29 tykkäystä
Vähän on ruvennut haiskahtamaan rivien välistä siltä että @Antti_Luiro sta on kuoriutunut NGH-härkä🫢 Hatun nosto selventävistä tiedoista ja vastauksista jotka olet kaivanut, on paljon selkiytynyt kuva tilanteesta, kiitos niistä🙏
Mutta täytyy myöntää että ei käy kateeksi kun kuukauden päästä täytyisi keksiä tavaralle uusi hinta, mikäli arvostuksen etunojaa ei sulatella siihen mennessä reilusti. Haukkuja tulee teki miten teki. Antaakko liikevaihtoon perustuva arvonmääristys, mikä suosittaa kaikkia luopumaan ASAP lapuistaan jotka vuoden päästä saattaisi olla moninkertaistaneet arvonsa liiketoiminnan lähtiessä rullamaan vai nostaakko tappiota tekevän yrityksen arvostuksen kertoimet parilla sadalla prosentilla? Jos totta puhutaan, analyytikoille pitäisi antaa lupa olla laittamatta tämmöisille kasvufirmoille, varsinkin tässä vaiheessa tarinaa oleville, tavoitehintaa ollenkaan. Joku haarukka enintään. Mahdoton tehtävä. Sama olisi nostaa hatusta joku numero.
No tämä oli tämmöinen väliheitto, ilman sen kummempaa sisältöä. Ei muutaku tsemppiä tulevaan ja morjens!
32 tykkäystä
en sanoisi että tilanne on varsinaisesti muuttunut - olen kyllä alusta asti nähnyt yhtiön potentiaalin, IPO:n yhteydessä tämä yhdistyi liian ruusuisiin odotuksiin tarinan etenemisestä. Potentiaalin näkeminen ei kuitenkaan tarkota joka hetkessä “hinnalla millä hyvänsä” positiivista näkemystä, tässäkin tarinassa on edelleen valtava määrä riskiä joka pitäisi jotenkin hinnoitella osakkeeseen sisään
Tässä edellisen raportin arvonmääritysosio (julkaistu 10.5.) - tavoitehinta on tällaisissa yhtiöissä konseptina hankala ja siksi olen käyttänyt tässä tuota arvostushaarukkaa, mutta suosituksella koitetaan joka tapauksessa antaa näkemystä (joka joskus osuu ja joskus ei):
Suunta on edelleen lupaava, joskin näemme vahvan kurssinousun jäljiltä paikan hengähdystauolle
Nightingalen fundamenttipohjainen arvonmääritys on erittäin vaikeaa, sillä mahdolliset skenaariot ovat pääoman tuhoutumisen ja moninkertaistumisen väliltä. Nykytiedoilla arvioimme osakkeen käyvän arvon edelleen leveään 0,3-5,8 € (aik. 0,3-5,2 €) haarukkaan. Pitkän aikavälin potentiaaliinsa nähden osake on mielestämme halpa, mutta lyhyellä aikavälillä näytöt potentiaalin realisoitumisen etenemisestä nähdäksemme ohjaavat arvostusta. Hyvä uutisvirta uusista asiakkaista antaa näkyvyyden parantumisen myötä perusteita korkeampaan hinnoitteluun (laskimme WACC-%: 16,7>15,9 %). Riskitason laskulle merkittävämpää on kuitenkin asiakkuuksien skaalaamisen (erit. Terveystalo ja Pathology Asia) onnistuminen, josta näyttöjen kertyminen ottaa vielä aikaa. Tähän nähden arvostus on mielestämme ottanut turhan paljon etunojaa. Siirrymmekin nyt kärkkymään houkuttelevampaa tuotto/riski-suhdetta tarinaan palaamiseksi.
20 tykkäystä
“The blood biomarkers in focus included lipids and the inflammatory biomarker GlycA measured from Nightingale’s self-collection kit. The study participants consisted of 399 healthy adults in the United Kingdom.”
Tuli vähän puun takaa että tällaisiakin puuhaillaan 
Vaikka tähänhän se eräs yritysosto viittasi…
3 tykkäystä
Joo, en usko minäkään, että Numares alkaisi detaljitason verisuonitautiriskeihin liittyvällä NMR-tutkimuksella kilpailemaan NG:n idean kanssa. Toivoisin, että em. tasoinen tutkimus pysyisi siellä, mihin se kuuluu eli sisätautilääkäreiden tason työkaluihin eikä lähdetä yrittämään ns. kaiken hallitsemisella tiettyjen mittausten kautta. Osoitin vain, että muutkin osaavat teknologian eli alustat, patentit ja jopa FDA-luvat NMR:n käytössä.
Kysyin veriarvojen tutkimisen prosessin patentoinnista ja onko se skaalattavissa kymmeniin ja satoihin muihinkin veriarvoihin, koska se olisi isompi juttu. Nyt yhdet saman potilaan kokeet joudutaan labrassa paketoimaan ja lähettämään NG:lle, yhdet lisäkokeet kenties normikeskuslabraan ja yhdet voidaan ehkä tehdä näytteenottopaikassa. Jumittaminen vain niissä tietyissä rasva-arvoissa on nähdäkseni riski. Tästä voi katsoa, miten biomarkkereiksi on valittu lähinnä rasva-arvoja https://research.nightingalehealth.com/uploads/documents/Nightingale-Blood-Analysis_List-of-Biomarkers.pdf Onko siis patentista ts. laajennettavuudesta tietoa? Se olisi NG:lle etu.
Kuluttajapaketin idea on läpinäkyvämpi. Lopulta kyse on samasta tutkimuspaketista hyötyineen ja haittoineen ja mahdollisesti samoille ihmisille. Se, että työnantaja kustantaa paketin suoraan tai Kela-maksujen kautta, ei pitäisi ihmeemmin muuttaa palvelun hyödyllisyyttä ja sen lopullista kustannusta. Toki yksityisasiakasta voi riistää yksittäisestä testistä enemmän kuin ”tukkuostajaa” eli työnantajaa. Terveystalo ansaitsee tietenkin myös asiantuntijoidensa palveluista, joita NG:n paketti tuloksillaan ”aiheuttaa”. Ravitsemusterapeutit, lääkäri, urheilufysioterapeutti jne. https://www.terveystalo.com/fi/TerveystaloNightingale/nightingale-lisapalvelutTyöterveydessä maksaja niille palveluille löytyy ehkä helpommin kuin kuluttajatestin jälkeen. Sikäli ei ole ihan verrattavissa prosessit ja tämä keskustelu kuuluisi osin TT:n ketjuun bisneksentekona. Tuolla 149 € hinnalla ei kansanliikettä tule. NG:n näyteprosessien liittäminen ylimääräisenä labran työvirtaan ja NG:n ja TT:n nettiapplikaatioiden rajapintojen rakentaminen ja ylläpito on varmaan ollut kallista ja se näkyy helpommin kuluttajahinnassa kuin työterveyden kireissä hinnoissa.
Terveystalo terveyspalvelun tarjoajana nimenomaan kertoo, että tuolla NG:n 37 biomarkkerin paketilla saa selville verisuonitautien riskiä, diabeteksen riskiä ja matala-asteista tulehdusta. https://www.terveystalo.com/fi/TerveystaloNightingale/lue-lisaa-nightingale-terveysmittareista Mitään muita terveysväittämiä ei kai esitetä, vaikka NG antaa vaikutelman useista eri taudeista, jostakinhan väittämien tasoero johtuu? Esimerkiksi NG esittää, että heidän paketilla selviää maksakirroosin riski. Tiedetään, että rasva-arvojen oleminen pielessä ja metabolinen syndrooma aiheuttaa rasvamaksaa, joka voi aiheuttaa tulehdusta, joka voi aiheuttaa kirroosia. Kirroosille on olemassa lukuisia muitakin syitä eli vähän harhaanjohtavaa markkinointia. Ei uutta, tämän riskin on saanut tähänkin asti selville. Kumpi joutuu ottamaan enemmän vastuuta esittämästään, TT vai NG, oli pointti.
Tulehduksen esiintyvyys korreloi kahden ensimmäisen riskin (sydän-diab-tulehd) kanssa ja kaksi ensimmäistä lisäksi keskenään. Lisäksi NG:n eri osatutkimukset mittaavat näiden kolmen osa-alueen sisällä osin samoja asioita. Valtavan nipun teettäminen eli laatu ei tuo ns. lisäarvoa, vaikka määrä voi kuulostaa hienolta, oli pointti. Se ei tietenkään estä sitä, että paketista innostutaan ja sitä tilataan, jos hinta pidetään alhaalla
Työterveydessä työpaikat hyötyvät, jos budjetit ovat pienet, ja saataisiin paketti halvalla, mutta nuo NG:n aineenvaihdunta-arvot eivät riitä. Mistä NG:n arvosta voi päätellä verenkuvasta jotakin? Anemia raudanpuutteineen jää huomaamatta sun muut verenkuvamuutokset. Maksa-arvoa ei ole. Laajemmissa työterveyden paketeissa on alkoholin runsaan käytön mittari, CDT, NG:llä sitä ei ole. Niistä kaikista tulee lisäkustannukset. Ja pitää se ihminen tavatakin, mitata vyötärö ja verenpaine metabolisten ja verisuonitautiriskin vuoksi etc. haastatella. Mielialaseulan ja koetun työkyvyn selvittäminen verikokeella olisi absurdi ajatus. Samat rajoitteet koskevat kansanterveysseuloja, työterveys on aika suomalainen ilmiö. Jaa miksi TT sitten on ottanut NG:n palasekseen? Hinta on ollut toistaiseksi ilmeisen edullinen verrattuna siihen, miten kattavasti se selvittää oman osa-alueensa, vaikka sydän- ja verisuonitautien riskien seulonnassa ei ole todellakaan mitään uutta perusterveydenhuollolle ja työterveydelle, TT voi mainostaa olevansa edelläkävijä tässä teknologiassa. Kilpailu työpaikkojen palvelusopimuksista on kovaa. Terveyden pelillistäminen riskipiirakoiden tasolle voi koukuttaa. Koulutetut nuoret voivat innostua, iäkkäämpi duunari, joka tarvitsisi muutosta, ei ehkä rupea miettimään, mitä lajia pähkinöitä alkaisi syödä.
Biopankin olen ymmärtänyt olevan sellainen pankki, joka omistaa näytteitä, joita saa tutkia, jos on hyväksyttävä tutkimussuunnitelma. Jotkut antavat lmaiseksi ja toiset maksusta? Lopputuloksesta pankin lupa ”lainoitukseen” ei kai kerro mitään, kuten ei muissakaan pankeissa? Onko tietoa, että pyyntö tutkia on todella tullut biopankilta NG:lle eikä toisinpäin? Jos pankit maksavatkin näytteiden tutkimisesta eli asiakkuus onkin toisinpäin, opin mielelläni uutta. Jos NMR tyytyy vähäisempään näytemäärään plasmaa, on se toki biopankille etu. Ja kuten todettua, tietyt riskit kyllä selviävät NG:n paketilla, tietyt. Jos halutaan selvittää metabolisia, lähinnä rasva-arvoja ja niiden yhteyksiä eri riskeihin, NG on varmaankin SE valinta. Toisaalta yhden kaupallisen verikoepaketin sisältämä informaatioarvo voi olla suurempi kuin NG:n kapea, oli pointti.
Kriisinkestävyydellä tarkoitin lähinnä perusterveydenhuollon kestävyyttä, jos aletaan väestölle massiivista laboratorioarvopakettia teettämään. Suomessa työterveyshuolto sinänsä ainakin joidenkin, mm. THL:n tutkijoiden, mielestä on jo aiheuttanut perusterveydenhuollon kriisin. Siellä on työvoima, rahaa ja työssäkäyvien tarkastukset sujuvat Muiden eivät suju, Sote on rahoitus- ja työvoimakriisissä, monissa maissa ei tällaista työterveyden järjestelmää ole. Työterveyden asiakkaat eivät ole sama kuin väestötason seulonta, koska työssä käyvät eli työkykyiset ovat terveyden suhteen valikoituneita. Suomessakin on kokeiltu kohdennettuja väestön terveysseulontoja, ei siinä juuri uutta olisi, että riskejä tunnistettaisiin osatutkimuksena NG:llä.
Kuten totesinkin, biomarkkerimining voi tuottaa uutta oivallusta. NG ”joutuu” tyytymään satojen asemesta tiettyjen osa-alueiden 37-39:ään ja menee sillä. Teknologian kehittyessä päästään varmaan seuraavalle tasolle, kuka sen tekee, nähdään.
Mutta, kuten myös todettua, terveydenhuolto on konservatiivista. Jos ja kun uusia yhteyksiä löytyy, sen siirtyminen käytäntöön vaatii muutakin kuin noiden yhteyksien löytymistä. Täytyy lisäksi todistaa, että muuttamalla sitä, mikä löytyi, vaikutetaan siihen, mitä haluttiin muuttaa ja tämä kaikki vielä pitäisi tehdä kontrolliryhmäkokein ja mieluummin useammassa kuin yhdessä tutkimuksessa. Muutoksen inertia on rakennettu sisään järjestelmään. Hyvä niin, ettei teen lehdistä ennustajat ala höpläyttää kansaa. Joku muutoksen hitaudesta kärsii, jotkut hyötyy.
Jos NG pääsee suurten väestömäärien verinäytteiden osatutkijaksi (toistan, että kaikki ymmärtävät, ettei pelkkä NG:n verikoe ei ole mikään ihmisen terveyden kattava selvitys) , yksikin soppari saattaa heilauttaa reilusti tulosta ylöspäin. Vuodessa ei mitään väestöä tutkita, mutta vuosien mittaista tulovirtaa tarkoittaa, jos esim. ikäryhmä- tai riskiryhmätarkastukset otetaan jossakin suuressa mitassa käyttöön.
7 tykkäystä
Erinomaista keskustelua NG:n ongelmakohdista @Vino_Pino. Näistähän teemoista on täällä keskusteltu jo pitkään, mutta säännöllinen muistutus on paikallaan uusille ja vanhoille sijoittajille.
@haroski haluaisin kysyä, että oletteko Terveystalolla saaneet jotain ohjeita, informaatiota, koulutusta noista NG:n riskimittareista, nyt kun ne kuitenkin on otettu rutiinisti käyttöön päivittäisessä työssä. Tämän luulisi olevan tärkeää tulosten tulkinnoille potilaidenkin suuntaan. Erityisesti kiinnostaisi, onko teille annettu mitään tietoa testien herkkyydestä, tarkkuudesta, kalibroinnista, erottelukyvystä jne.
Tämä siksi, koska yritin, etsiä onko NH vieläkään julkaissut mitään julkista tieteellistä tai muutakaan dataa tästä aihepiiristä eli riskimittareidensa suorituskyvystä. En löytänyt mitään muuta, paitsi tässä tiedotteessa viitatun artikkelin World's largest population study combining blood biomarkers and genetics demonstrates Nightingale Health's risk prediction models outperform genetic risk prediction in chronic diseases | Nightingale Health Mutta kyseinen esivedos on julkaistu yli vuosi sitten, mutta sitä ei ole vieläkään vertaisarvioitu tai julkaistu alan lehdessä, mikä on varsin iso punalippu ( 
). En tiedä miksi näin, mutta epäilen, että se voisi liittyä siihen, että ykköskirjoittaja on itse yhtiö ja koko artikkeli on kirjoitettu kuin mainos yhtiön tuotteelle. Itse tutkimuksen metodit ja toteutus ovat ihan kelvollisia, mutta diskussion johtopäätökset ovat hurjia ja eivät ole varsinaisesti linjassa tutkimuksen löydösten kanssa. Siinä suositellaan mm. NMR-mittausten yhdistämistä rutiiniin kliiniseen labranäytevirtaan ja omiikka-ennustusten ottamista kliiniseen käyttöön, vaikka tutkimuksessa ei oikeastaan pohdita tai esitetä mitään näiden riskitestien kliinisestä hyödyllisyydestä tai lisäarvosta, käydään läpi vain niiden teknistä suorituskykyä. Mutta toki se mitä loppupäätelmänä suositellaan, on sattumalta juuri se tuote mitä NG yrittää myydä.
Joku oli yrittänyt kysyä samaten lisätietoa tuon aikaisemman LinkedIn:ssä julkaistun riskitestien tulosten hehkuttelupostauksen kommenteissa. Terveystalon vastaava lääkäri vastasi mielenkiintoisesti:
Hän sekoittaa, että on kaksi eri testiä ja menetelmää. NMR-teknologia metaboliittien pitoisuuksien määrittämiseksi verestä ja niiden pyöritteleminen, ja sitten se Terveystalolla tällä hetkellä käytössä oleva menetelmä/testi sairastumisriskiprosenttien laskemiseksi näistä. Ensimmäisestä on 600 julkaisua, jälkimmäisestä 0. Hän viittaa tuohon Buergelin työhön vuodelta 2022. Sitä on täälläkin aikaisemmin käsitelty, mutta siinä EI käytetä Nightingalen riskimalleja eli kyseisen “huippu julkaisun” lukemalla ei selviä yhtään mitään Nightingalen menetelmästä tai sen validaatiosta. Kyseinen tutkimus on toki myös näyttävästi esillä Nightingalen sivuilla ja NH antoi siitä myös lehdistötiedotteen aikanaan: Riippumaton tutkimus: Nightingale Healthin verianalyysi tehostaa terveystarkastuksia ennustamalla kerralla monta sairautta | Nightingale Health Tiedote on yhä varsin hämmentävä. Niin kuin otsikko ”Riippumaton tutkimus” sanoo, kyseessä ei ole yhtiöön liittyvä tutkimus, mutta se ei estänyt yhtiötä hehkuttelemasta sillä ja kirjoittamasta tiedotetta täyteen ylisanoja NH verianalyysiteknologiasta. Pidän varsin erikoisena, että sekä NH että nyt myös Terveystalo viittaavat kokoajan tähän tutkimukseen. Samalla yhtiö ei ole saanut julkaistuksi mitään vertaisarvioitua siitä omasta riskimallistaan, joka on käytössä Terveystalolla. Sisäisesti heillä on varmasti kaikki luvut siitä kuinka “luotettavia” ja tarkkoja kyseiset riskiennusteet ovat, miksi he eivät julkaise niitä?
26 tykkäystä
Olisi kiva tietää miten regulaattorit tätä katsovat. Tekevätkö jonkun trialin, jossa Nightingalen performanssia verrataan nykyisiin menetelmiin? Hyviä uutisia joka tapauksessa on tullut. Ainut merkittävä hyväksyntä mikä puuttuu on FDA, ja sielläkin hommat kestää todennököisesti niiden uusien sääntömuutosten takia, joita FDA teki näille testauskehittäjien (Lab developed-test) hyväksynnälle. Viimeisimmissä tiedotteissa toiveita herättää kuitenkin seuraava lause: ”Iso-Britannian lisäksi etenemme nopeasti myös Yhdysvalloissa ja Singaporessa kohti teknologian käyttöönottoa terveydenhuollossa.”
6 tykkäystä
En ole terveydenhoitoalan ammattilainen enkä tieteilijä. Ymmärtäisin silti, että riskimallit on toteutettu vertaamalla Nightingalen teknologialla biopankkien näytteistä tuotettua dataa näytteiden luovuttajien todennettuun terveyshistoriaan, eli mm. siihen mihin sairauksiin he ovat tosiasiallisesti sairastuneet myöhemmin. Tältä pohjalta en pitäisi suurena riskinä sitä, että riskimallien tarkkuudessa olisi suurta virhettä.
Yksi syy siihen, miksi tutkimusta Nightingalen riskiennusteista ei vielä ole, on varmastikin se, että ko. riskimallia on käytetty uusien kliinisten näytteiden mittaamiseen vasta hyvin vähän aikaa, eikä yksinkertaisesti vielä ole riittävästi dataa analysoida riskimallien tarkkuutta.
Korjatkaa ja täydentäkää toki aiheesta enemmän tietävät.
8 tykkäystä
Useampi puolipakollinen koulutus näistä järjestettiin koko työterveyshuollon puolelle kun tulivat käyttöön. Kysymys siitä kuinka sensitiivisiksi tai spesifeiksi näitä on markkinoitu… eihän meillä rivityöntekijöillä ole yleensä hajua edes meidän tavallisten diagnostisten verikokeiden herkkyydestä tai tarkkuudesta, lähinnä tieto mille kokeille on yleisiä virhelähteitä ja peruskoulutus esim bayesiläisestä tilastotieteestä (yleinen esimerkki niille ketkä pohtivat mikä: jos testin herkkyys ja tarkkuus ovat melko hyviä mutta ennakkotodennäköisyys on äärimmäisen pieni niin positiivisen tuloksen luotettavuus on huono).
Jos tuon mainitsemasi punalippututkimuksen tilanne mietityttää niin kannattanee kysyä suoraan 1. Kirjoittajalta mikä on submittoinnin tilanne? Luulisi että vastaa kyselyyn.
Viestistäsi saa käsityksen että NG rokkaa menemään kuin Theranos, oletko jotenkin skeptinen näytöstä?
7 tykkäystä
Singaporessa muuten rakennetaan Innoquest Diagnosticsin keskuslaboratorioon Nightingalen oma ‘lab in lab’, eli selvitään yhdellä logistiikalla jos tehdään muita kokeita samalla 
paikasta riippuen toki vaihtelee miten toteutus tehdään.
En ole kovin syvällä patenteissa - jonkin verran on patentoitu verenkeräysmenetelmää (kotitesti) ja riskiennusteita. Enemmän tässä itse nojaan tuon analysoidun biopankkinäytekannan tuomaan vallihautaan.
NMR:llä ei voi ihan kaikkea mitata eli nuo tietyt biomarkkerit on valikoitu syystä
The basic principle behind NMR is that some nuclei exist in specific nuclear spin states when exposed to an external magnetic field. NMR observes transitions between these spin states that are specific to the particular nuclei in question, as well as that nuclei’s chemical environment. However, this only applies to nuclei whose spin, I, is not equal to 0, so nuclei where I = 0 are ‘invisible’ to NMR spectroscopy. These properties have led to NMR being used to identify molecular structures, monitor reactions, study metabolism in cells, and is used in medicine, biochemistry, physics, industry, and almost every imaginable branch of science.
Nightingalen testin kustannus on kuitenkin pienempi, jos se tehdään muun terveystarkastuksen (joka sisältää verikokeet) yhteydessä, eikä erillisenä kuluttajapakettina jossa labrat ja lääkäri- / terveydenhoitajakäynnin kustannuksia ei jaeta muiden palveluiden kanssa. Jos Terveystalo olisi esimerkiksi myynyt työterveysasiakkaalle tietyn paketin johon terveystarkastukset sisältyvät, niin NG:n palvelulla voidaan tehdä tämä kustannustehokkaammin.
TT on käsittääkseni valinnut mitkä riskimittarit ovat halunneet ottaa käyttöön. Nightingale näitä rakentelee alustalleen jatkuvasti lisää, mutta mittarit eivät välttämättä heti päädy asiakkaan käyttöön.
Nightingalen riskiarvioita varten ei tarvitse tavata potilasta (esim. FINRISKI-mittarissa tarvitaan verenpaine), tämä on yksi eduista. Eli potilas voidaan esim. tavata verikokeen jälkeen jo ensimmäisten riskimittarien ollessa tiedossa. Mikään ei myöskään estä muiden verikokeiden tekemistä samassa yhteydessä kun NG:n kaipaama laskimoverinäyte otetaan.
Kyllä osa biopankeista on käsittääkseni ihan maksanutkin, esim. Nightingalen kaikki liikevaihto ennen vuotta 2021 on tullut tutkimuskäytöstä. Kumpi lähestyi kumpaa on tuossa tilanteessa nyanssi jos maksusta on verta analysoitu. UK Biopankki taas ei ymmärtääkseni ole maksanut, mutta tuolla on ollut jo sen verran strategista arvoa Nightingalelle että tämä on ollut järkevää.
Mutta joo, myös vähäinen verenkulutus on varmasti biopankin näkökulmasta etu, kun 10-20v sitten annettuja verinäytteitä ei ymmärrettävästi saada lisää. Voi tämäkin selittää osin Nightingalen laajaa käyttöä biopankeissa, mutta uskon kustannuspuolen nimenomaan Nightingalen analysoimien biomarkkerien halvimman mahdollisen testauksen näkökulmasta myös puoltaneen NG:n valintaa.
14 tykkäystä
Käsittääkseni Nightingale käyttää tai vähintäänkin hyödyntää myös tutkijoiden kehittämiä malleja, eli Nightingale voi myös käyttää kyseisen julkaisun taustalla olevia malleja. Silloin tuo kyseinen tutkimus validoisi yhtä lailla Nightingalen tarjoamia riskimalleja. Tämän ‘tiedeyhteisön hyödyntämisen R&D-osastona’ olen tarkistanut johdolta ylätasolla, mutta en mene sanomaan ihan varmaksi että onko Nightingalen tarjoamat mallit 1-1 samoja. Joka tapauksessa yhtiö on rakentanut malleja myös itse, ja näitä on myös CE-merkitty (lukua ei tosin muistaakseni ole toviin raportoitu) eli jonkun validaation läpi nämäkin kulkevat.
Viimeksi laajan raportin yhteydessä tästä muistaakseni kyselin (tästä tosin jo 1,5v) ja ilmeisesti tuo ei ole ollut kaupallisen etenemisen esteenä, jolloin näitä on edistetty hitaampaan tahtiin. Tietysti olisi mukavaa jos kaikki olisi julkaistu, mutta eipä tuo ole ainakaan noita nykyisiä yhteistyön solmineita terveydenhuollon toimijoita haitannut. Pre-revenue yhtiön kehittäminen on aika tiukkaa priorisointipeliä ja panokset pitää laittaa sinne missä niillä on eniten väliä.
13 tykkäystä
Salkunrakentajilta vähä summa summaarumia kaikille uusille matkustajille.
3 tykkäystä
@haroski hyvä että jonkinlaista koulutusta on ollut . Toki tavalliset verikokeet eivät printtaa sinulle sairastumisriskiennusteita valmiina. Kyseessä on jotain uutta ja ihmeellistä. Silloin kannattaa olla ehkä hieman skeptinen. Varsinkin kun riskitesti tehdään Terveystalolla seulontatyyppisesti kaikille, niin tällaisilta testeiltä vaaditaan usein erityisiä ominaisuuksia. Usein ne on ollut tapana esittää avoimesti.
No se ongelma onkin juuri siinä että ne eivät ole samoja. Olen osan niistä itsenäisten tutkijoiden artikkeleista lukenut ja niissähän yleensä tehdään tällaista alkuvaiheen kartoitusta ja etsitään yhteyksiä/riskiselittäjiä biobankkien niiden kaikkein +200 kpl NMR-teknologialla määritettyjen metaboliitin avulla. Nyt kliinisessä kontekstissa Nightingale joutuu rajaamaan itsensä vain niihin 37 metaboliittiin joiden pitoisuusmittaus on standardisoitu/sertifioitu. Jos mallista poistaa 80% muuttujista onko se silloin sama malli ja toimii samalla tavalla? Myöskään kukaan tuolla tiedeyhteisössä ei ole varmasti pohtinut mikä on heidän kehittämänsä riskitestin ominaisuudet suomalaisessa Terveystalon työterveyspopulaatiossa. Kyllä NG:n pitäisi itse se selvittää ja validoida, että minkälainen suorituskyky näillä riskitesteillä on tässä täysin eri kontekstissa, kuin missä ne on kehitetty.
Mutta paremman puutteessa voidaan käydä tuo NG:n esivedosartikkeli läpi. Kyllähän se voidaan vielä joskus julkaista vertaisarvioituna, jos se on vaan jumittunut jollekin vähän rankemmalle kommentti/muokkauskierrokselle.
VAROITUS PITKÄ TEKSTI:
Yhteenveto
Klassisessa julkaisussaan Steyerberg ja kumppanit esittivät, että uuden riskimallin osalta tulisi esitellä/arvioida aina kolme pääelementtiä: erotuskyky, kalibrointi ja kliininen käyttöarvo. Myös NG:n esivedosartikkeli noudattelee tätä rakennetta. En ole täysin varma, onko NG:n artikkelissa esitelty menetelmä se sama, joka on nyt myyty Terveystalolle ja siellä käytössä, mutta rivien välistä voisi tulkita, että ehkä ainakin osittain näin. Tässä artikkelin kuvaamassa riskimallissa on käytetty 36 biomarkkeria ja Terveystalossa käytössä olevassa riskimallissa ilmeisesti 37. Biomarkkereiden määrä mallissa on varmaan se määrä mikä on kulloisena hetkenä ollut sertifoituna.
Joka tapauksessa paperissa kerrottuna ne NG:n riskimallit ovat ilmeisesti Cox’n selviytymismalleja (cox proportional hazards models). Tässä artikkelissa mallit koulutettiin UK:n biobankkidatan toisella puoliskolla (128 288 ihmisen tiedot), jonka jälkeen mallin suorituskykyä testattiin Viron ja Suomen biopankkiaineistoissa sekä sen UK-datan toisella puoliskolla. Kuten yleensäkin tällaisille tilastollisille malleille käy, niin mallien suorituskyky UK:n datassa oli varsin hyvä, mutta Suomen ja Viron aineistoissa tämä heikkeni selvästi.
Kirjoittajat esittelevät esimerkiksi sydäninfarktiriskimallin erottelukykyä kuvaavia AUC-arvoja (Supplementary Table 3): Suomen datassa mallin, jossa oli pelkkä tieto potilaan iästä ja sukupuolesta, AUC oli 0.825, ja kun mukaan lisättiin NG:n NMR-laitteistolla mittaamat kliinisesti validoidut biomarkkerit (kolesterolit, PUFAT, MUFAT jne.) se nousi 0.843:een. Parhaimmat parannukset verrattuna pelkkään ikä+sukupuoli riskimalliin tulivat maksasairauksien ja tyypin 2 diabeteksen osalta (AUC parani 0.26–0.20 yksikköä). Tämä ei kuitenkaan ole kovin yllättävää, koska NG:n paneeli sisältää verensokerin ja suurin osa noista mitatuista rasva-aineista käytännössä syntetisoidaan maksasta + albumiini yms. Olisi aika huolestuttavaa, jos mallien ennustuskyky mainittuihin sairauksiin ei lisääntyisi, kun nämä biomarkkerit lisätään mukaan. Muiden sairausriskien osalta AUC parannukset olivat varsin pieniä.
Miten nämä AUC luvut pitäisi tulkita? Kukaan ei oikein tiedä. Myös menetelmän kehittäjä on sanonut, että AUC-arvoja ei tulisi käyttää enää mallien erottelukyvyn vertailuun. Jostain syystä niin edelleen tehdään. Lukuja on erityisen vaikea tulkita. AUC-luku kuvaa yleistä erottelukykyä laajalla skaalalla, mutta joskus kliinisesti tärkeämpää on erotella vain äärimmäiset/korkeariskiset tapaukset, ja niiden ennusteiden tarkkuus on tärkeämpää, mitä ei näe näistä luvuista.
Tässä on myös iso metodologinen ongelma NG:n artikkelissa. NG:n riskimallia verrataan vain ikä+sukupuolimalliin. Uuden riskimallin tuomaa lisäarvoa pitäisi verrata riskimalliin, joka sisältää kaiken käytännön kliinisessä työssä helposti saatavilla olevan informaation eli mm. tupakointi, verenpaine, perussairaudet jne. tai muihin vakiintuneihin riskimalleihin jos sellaisia on. Tuossa Buergelin “huippu artikkelissa” näin tehdään, NG:n omassa artikkelissa ei. Tästä voisi ehkä sanoa, että jos uusi riskimalli ei tuo hirveästi lisäinformaatio pelkkään ikä+sukupuoli-riskimalliin nähden niin siinä ei ole ihan hirveästi potentiaalia.
Siirrytään kalibrointiin, jota yleensä suositellaan tarkasteltavaksi visuaalisesti ja tämän kuvan NG artikelissaan meille tarjoaa:
UK:n datassa tulokset ovat hyvät, mutta THL biopankin (Suomi) ja Viron osalta nuo kalibrointikäyrät ovat varsin surkean näköisiä (erkaneminen katkoviivasta). Oikeastaan vain noita suolistosyövän ja kroonisen ahtauttavan keuhkosairauden käyriä kehtaisi esitellä (virolaisille). Muiden mallien osalta nuo kuvat voi tulkita siten, että riskimallit antavat Suomen ja Viron väestössä systemaattisesti liian pieniä riskiarvoja eli toisin sanoen vääriä tuloksia varsin reippaasti. Nämä kalibrointiongelmat ovat aika kriittisiä. Ne voisivat esimerkiksi kertoa siitä, että NG:n riskimalli on niin sanotusti ylisovitettu UK:n aineistoon ja hajoaa käsiin sitten kun sitä yrittää soveltaa esimerkiksi suomalaiseen aineistoon. Tämä on varsin yleinen ongelma biostatistiikassa ja se mihin moni riskimalli lopulta kaatuu.
Riskimallin esittelyn viimeinen osio olisi se kliininen utiliteetti. Sitä voisi arvoida esimerkiksi päätöskuvaajien kautta. Jostain syystä päätöskuvaajat ja pohdinta kliinisestä lisäarvosta puuttuvat täysin tästä NG:n artikkelista. Tämä on sääli, koska niissä riskimallin kehittämisen varsin matemaattinen harjoitus tuodaan käytännön konkretian tasolle: minkälaisia parempia päätöksiä tämä NG:n riskimallinnuksen tuottama lisäinformaatio auttaa meitä tekemään (potilaina/lääkäreinä?). Voitaisiin pohtia ja laskea testaamisen nettohyötyä ja verrata sitä esim. NG:n testin kustannuksiin. Esimerkiksi tuossa Buergelin “huippu artikkelissa nämä” päätöskuvaajat on annettu jokaiselle heidän kehittämälle riskimallille (Supplementary figure 1). Voisi kysyä onko ne jätetty tarkoituksella pois tästä NG:n artikkelista? Miksi niitä ei näyttäisi, jos haluaa demonstroida, että parantunut erottelukyky (korkeampi AUC arvo) on muunnettavissa parempaan kliiniseen utiliteettiin.
Yhteenvetona tämä NG:n esivedosartikkeli herättää huolta tässä esiteltyjen riskitestien suorituskyvystä ja luotettavuudesta. Artikkelissa on selkeitä metodologisia ongelmia ja puutteita. Toisaalta kuvattuja riskitestejä on mahdoton täysin teilata tämän perusteella, kun niin paljon oleellista informaatiota ja lukuja puuttuu ainakin tästä versiosta. Haluaisin nähdä lisää dataa.
No ehkä se on sitten näin. Meidän pitää siis ehkä jatkossakin vain luottaa täysin Sunan ja Bonon sanaan, että nämä riskitestit ovat parhaita ja täysin luotettavia 
11 tykkäystä
No ei tietenkään mutta pointtina oli että terveydenhuollon toimijoiden laatuseulan nämä ovat jo useasti läpäisseet, eli näistä konservatiivisen ostajan päätösporteista on jo menty läpi monesti. Jos näyttö riittää vakuuttamaan nuo päätöksentekijät (ja tietysti portinvartijana toimivat relevantit viranomaiset), niin yhtiön kannalta oikea ratkaisu on edistää kaupallistamista. Samalla toki unohtamatta tutkimuspolkua, jolla testejä ja uskottavuutta vahvistetaan.
19 tykkäystä