![image](https://files.uploads-eu3.communiteq-cloud.com/uploads/db2934/original/3X/d/7/d7d9e4ce2004dcaff2ceda4812d9577dd891ca27.jpeg)
Tässä kuvassa on kliinisen ennustemallin kehittämisen vaiheet. Jos otetaan esimerkiksi nyt tuo sydän- ja verisuonitautien riskin mittaaminen ja ennustaminen, niin yhtiö ”derivoi” tai johti ennustemallinsa, eli verestä mittaamiensa metaboliittien yhteyden sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen, vuosina 1997-2011 kerätystä Finriski datasta. Se on tuo ensimmäinen vaihe. Sitten yhtiö otti ennustemallinsa ja validoi että se on toistettavissa myös jollain toisella aineistolla käyttäen Briteissä kerättyä SABRE ja BWHH aineistoa. Se on tuo keskimmäisen laatikon ylin kohta.
Tässä vaiheessa yhtiö ymmärtääkseni on tällä hetkellä tai ainakaan he eivät ole vielä julkaisseet mitään uusia validaatiotutkimuksia. Tuo ennustemalli on luotu käyttäen vuosikymmeniä sitten tehtyjä mittauksia ja vuosikymmeniä sitten eläneiden populaatiosta eli ns. retrospektiivisellä datalla. Seuraavaksi heidän ennustemallinsa pitäisi validoida prospektiivisesti eli sitä pitäisi soveltaa tuleviin potilaisiin ja täten eri populaatioihin, kuin mitä noissa FINRISKI, SABRE ja BWHH aineistoissa oli. Usein voi käy niin että hieno ennustemalli ei sitten enää ennustakaan mitään ja on täysin hyödytön, kun sitä aletaan soveltaa uusiin potilaihin, koska populaatiot muuttuvat ja todellisuus ei välttämättä noudata sitä vanhasta ja mahdollisesti vääristyneestä aineistosta johdettua matemaattista ennustemallia. Tuo narrow validation viittaa siihen, että ennustemallia sovelletaan prospektiivisesti Finriski populaation mukaiseen populaation eli 25-74 vuotiaisiin suomalaisiin ja katsotaan pitääkö se siinä paikkansa. Sitten Broad validation olisi sitä, että ennustemallia sovelletaan prospektiivisesti 0-120 vuotiaisiin kaikkiin populaatioihin, kansalaisuuksiin ja etnisiin ryhmiin ja katsotaan pitääkö se vielä paikkaansa. Se aika siitä, kun ihmiseltä mitataan riski sairastua sydän ja verisuonitautiin, siihen että hänelle kehittyy joku sydän- tai verisuonitauti voi olla vuosia tai vuosikymmeniä, joten tavallaan myös tällaisen riskimallin validaatio voisi kestäisi vuosia tai vuosikymmeniä.
Tuosta kuvaajasta puuttuu se, että sitten kun malli on ulkoisesti validoitu, sitä kannattaa verrata jo olemassa oleviin malleihin ja riskilaskureihin ja niiden ennustekykyyn. Tässä tapauksessa esimerkiksi Finriski-laskuriin. Sitten tässä vaiheessa voi käydä ilmi, että ilmainen Finriski laskuri on paljon parempi arvioimaan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuin veren metaboliittien mittaaminen, jolloin NH:n malli on taas hyödytön. Kannattaa myös huomata, että pelkästään sydän- ja verisuonisairauksista on kehitetty 363 erilaista kliinista ennustemallia. Malleja on paljon, mutta sellaisia jotka on ulkoisesti validoitu, on hyvin vähän. NH:n malli on vain yksi tämän jonon jatkoksi. On naiivia ajatella, että NH:n metaboliitteihin perustuva malli olisi jotenkin mullistava tai parempi kuin joku näistä 363:sta.
Sitten olisi vielä tuo viimeinen laatikko, joka viittaa siihen, että pitäisi tutkia, että onko siitä, että potilas tai lääkäri tietää tällä NH:n mallilla mitatun riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jotain hyötyä eli voidaanko sillä ennaltaehkäistä potilaan sairastumista sydän- ja verisuonitautiin, säästää kustannuksia tai ohjata lääkäreitä hoitotoimenpiteissä. Pitäisi tehdä sellainen satunnaistettu vertailukoe, jossa ihmiset arvotaan NH:n palveluita käyttävään ryhmään tai verrokkiryhmään, joka ei saa sydän- ja verisuoniriskiä tietoonsa. Sitten vuosien päästä vertaillaan ryhmiä: ovatko NH:n verikokeissa käyneet ja sydän- ja verisuonitautien riskiscorensa puhelimen ruudulle saaneet terveempiä ja onko heillä vähemmän päätetapahtumia eli sydän- ja verisuonitauteja kuin verrokeilla. Usein on sitten nähty, että tällaisten ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutus on ollut vaatimaton, eli niillä ei ole lopulta merkittävää vaikutusta terveyteen ja sairastavuuteen. Niin kuin täällä aikaisemmin viitattiinkin niin sekin on täysin mahdollinen lopputulos, että NH:n palvelu huonontaa terveyttä esimerkiksi, ylimääräisten tutkimusten, komplikaatioiden tai sen kautta, että sairastumisriskin tietäminen aiheuttaa ahdistusta tms.
Tämä ruljanssi pitäisi käytännössä sitten toistaa myös kaikille muillekin tautiriskiennustemalleille ja sitten erikseen vielä niistä koostetulle kokonaisuudelle. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi varmaan skipata kaikki nämä vaiheet ja myydä tätä palvelua kuluttajille sellaisena nice-to-know verimittailuna, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi kovin vakavasti ja joka ehkä ennustaa jotain tai sitten ei.