Relevantti yhteistyökumppanina, joko niin että nightingale tarjoaisi palvelujaan alihankintana Virralle tai sen kaltaiselle yhtiölle jolla on jo alusta, tai Virta voisi tarjota palvelujaan Nightingalen alustalle oleville kun havaitaan että tarvetta raskaampaan interventioon olisi. Suora vertailu ei sinänäsä ole osuva että Nightingale myy dataa palveluna, ei sairauden hoitoa. Mutta markkina ja toimintaympäristä on sama eli siinä olet oikeassa.
1 tykkäys
Täältä löytyy tuo laajempi >300 tutkimuksen lista: Publications using Nightingale Health's technology | Nightingale Health
Käsittääkseni UK Biopankin näytteiden analysointi on jatkunut viime vuoden loppupuolelle tai jopa tämän vuoden puolelle asti. Nightingalella on oman ymmärrykseni perusteella mahdollisuus tehdä patenttihakemuksia ennen tutkimusdatan julkaisua tiedeyhteisölle. Näitä patenttihakemuksia on taulukosta päätellen vielä vireillä, joten tutkimusdata on joko ollut lyhyehkön ajan saatavilla tai vasta tulossa laajemmin saataville tiedeyhteisölle. Lisää sairausriskien ennustamiseen liittyvää tutkimusta lienee siis odotettavissa lähivuosina.
2 tykkäystä
Juu, 300 julkaisua kyllä löytyy, mutta ne eivät ole validaatio-tutkimuksia. Julkaisuissa on mm. perustutkimusta, verinäytteiden profilointia ja epidemiologisia assosiaatiotutkimuksia. Niissä julkaisuissa ei ole validaatiota miten heidän tuotteensa toimii riskin tunnistamisessa saatika sairauksien ennaltaehkäisyssä. Paitsi noissa kolmessa taulukoidussa. Varmasti validaatiota NH-indeksin toimivuudelle on tulossa, mutta näyttää olevan vielä alkutaipaleella. Onneksi kassassa on rahaa luoda kliininen todistusaineisto.
4 tykkäystä
Mitä osaa heidän tuotteestaan ei mielestäsi artikkeleissa ole validoitu? Uusimmista artikkeleista tulee mielestäni aika selvästi esille että NMR:llä voidaan mitata suurista potilasaineistoista suuria määriä yksittäisiä metaboliitteja ja määrittää näille tautikohtaiset riskiluvut.
Tarkoitatko että näissä artikkeleissa ei ole validoitu heidän käyttämää multiparametrista tautikohtaista mallia ja sen ennustearvoja suhteessa käytössä oleviin diagnostisiin menetelmiin? Näitä varmasti koitetaan patentoida sikäli mikäli tämä on mahdollista, eikä heidän tautikohtaiset mallinsa nojaa liikaa julkaistuihin tuloksiin. Multiparametrisista malleistakin oli pari julkaisua.
Enemmän olisin huolissani vallihaudan keveydestä. Jos heidän käyttämän teknologian osat ovat tunnettuja voi olla vaikeaa patentoida itse tekniikkaa. End-to-end keksinnöt eivä täytä patenteilta vaadittavaa uutuus vaatimusta saati inventive step vaadetta. Mitä taas tulee menetelmien patentoimiseen nojaa se puoli vahvasti julkaistuihin tutkimuksiin. Pois lukien kenties nämä biopankkikokeet joiden tuloksia nyt koitetaan patentoida. Sekään ei ole läpihuuto juttu. Yhtiöltä ei löytynyt yhtään julkaistua tai voimassa olevaa patenttia tietokannoista. Joko en löytänyt niitä jostain syystä tai 18kk vaitioloaika on vielä käynnissä, tai patenttihakemukset eivät vielä ole lähteneet. Vaikea sanoa tämän heidän “patenttihakemus vireillä” muotoilunsa perusteella. Jos englanninkielisestä materiaalista joku löytää “patent pending” lauseen niin se tarkoittaa että ainakin hakemukset ovat lähteneet.
Toisaalta yhtiön fokus on jo kasvussa joten patentit taitaa olla tässä vaiheessa toissijaisia. Jos yhtiö pääsee 500M€ liikevaihtotavoitteeseen niin en valita.
3 tykkäystä
Tässä kuvassa on kliinisen ennustemallin kehittämisen vaiheet. Jos otetaan esimerkiksi nyt tuo sydän- ja verisuonitautien riskin mittaaminen ja ennustaminen, niin yhtiö ”derivoi” tai johti ennustemallinsa, eli verestä mittaamiensa metaboliittien yhteyden sydän- ja verisuonitautien kehittymiseen, vuosina 1997-2011 kerätystä Finriski datasta. Se on tuo ensimmäinen vaihe. Sitten yhtiö otti ennustemallinsa ja validoi että se on toistettavissa myös jollain toisella aineistolla käyttäen Briteissä kerättyä SABRE ja BWHH aineistoa. Se on tuo keskimmäisen laatikon ylin kohta.
Tässä vaiheessa yhtiö ymmärtääkseni on tällä hetkellä tai ainakaan he eivät ole vielä julkaisseet mitään uusia validaatiotutkimuksia. Tuo ennustemalli on luotu käyttäen vuosikymmeniä sitten tehtyjä mittauksia ja vuosikymmeniä sitten eläneiden populaatiosta eli ns. retrospektiivisellä datalla. Seuraavaksi heidän ennustemallinsa pitäisi validoida prospektiivisesti eli sitä pitäisi soveltaa tuleviin potilaisiin ja täten eri populaatioihin, kuin mitä noissa FINRISKI, SABRE ja BWHH aineistoissa oli. Usein voi käy niin että hieno ennustemalli ei sitten enää ennustakaan mitään ja on täysin hyödytön, kun sitä aletaan soveltaa uusiin potilaihin, koska populaatiot muuttuvat ja todellisuus ei välttämättä noudata sitä vanhasta ja mahdollisesti vääristyneestä aineistosta johdettua matemaattista ennustemallia. Tuo narrow validation viittaa siihen, että ennustemallia sovelletaan prospektiivisesti Finriski populaation mukaiseen populaation eli 25-74 vuotiaisiin suomalaisiin ja katsotaan pitääkö se siinä paikkansa. Sitten Broad validation olisi sitä, että ennustemallia sovelletaan prospektiivisesti 0-120 vuotiaisiin kaikkiin populaatioihin, kansalaisuuksiin ja etnisiin ryhmiin ja katsotaan pitääkö se vielä paikkaansa. Se aika siitä, kun ihmiseltä mitataan riski sairastua sydän ja verisuonitautiin, siihen että hänelle kehittyy joku sydän- tai verisuonitauti voi olla vuosia tai vuosikymmeniä, joten tavallaan myös tällaisen riskimallin validaatio voisi kestäisi vuosia tai vuosikymmeniä.
Tuosta kuvaajasta puuttuu se, että sitten kun malli on ulkoisesti validoitu, sitä kannattaa verrata jo olemassa oleviin malleihin ja riskilaskureihin ja niiden ennustekykyyn. Tässä tapauksessa esimerkiksi Finriski-laskuriin. Sitten tässä vaiheessa voi käydä ilmi, että ilmainen Finriski laskuri on paljon parempi arvioimaan riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin, kuin veren metaboliittien mittaaminen, jolloin NH:n malli on taas hyödytön. Kannattaa myös huomata, että pelkästään sydän- ja verisuonisairauksista on kehitetty 363 erilaista kliinista ennustemallia. Malleja on paljon, mutta sellaisia jotka on ulkoisesti validoitu, on hyvin vähän. NH:n malli on vain yksi tämän jonon jatkoksi. On naiivia ajatella, että NH:n metaboliitteihin perustuva malli olisi jotenkin mullistava tai parempi kuin joku näistä 363:sta.
Sitten olisi vielä tuo viimeinen laatikko, joka viittaa siihen, että pitäisi tutkia, että onko siitä, että potilas tai lääkäri tietää tällä NH:n mallilla mitatun riskinsä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jotain hyötyä eli voidaanko sillä ennaltaehkäistä potilaan sairastumista sydän- ja verisuonitautiin, säästää kustannuksia tai ohjata lääkäreitä hoitotoimenpiteissä. Pitäisi tehdä sellainen satunnaistettu vertailukoe, jossa ihmiset arvotaan NH:n palveluita käyttävään ryhmään tai verrokkiryhmään, joka ei saa sydän- ja verisuoniriskiä tietoonsa. Sitten vuosien päästä vertaillaan ryhmiä: ovatko NH:n verikokeissa käyneet ja sydän- ja verisuonitautien riskiscorensa puhelimen ruudulle saaneet terveempiä ja onko heillä vähemmän päätetapahtumia eli sydän- ja verisuonitauteja kuin verrokeilla. Usein on sitten nähty, että tällaisten ennaltaehkäisevien palveluiden vaikutus on ollut vaatimaton, eli niillä ei ole lopulta merkittävää vaikutusta terveyteen ja sairastavuuteen. Niin kuin täällä aikaisemmin viitattiinkin niin sekin on täysin mahdollinen lopputulos, että NH:n palvelu huonontaa terveyttä esimerkiksi, ylimääräisten tutkimusten, komplikaatioiden tai sen kautta, että sairastumisriskin tietäminen aiheuttaa ahdistusta tms.
Tämä ruljanssi pitäisi käytännössä sitten toistaa myös kaikille muillekin tautiriskiennustemalleille ja sitten erikseen vielä niistä koostetulle kokonaisuudelle. Vaihtoehtoisesti yhtiö voi varmaan skipata kaikki nämä vaiheet ja myydä tätä palvelua kuluttajille sellaisena nice-to-know verimittailuna, jota ei ole tarkoitettukaan otettavaksi kovin vakavasti ja joka ehkä ennustaa jotain tai sitten ei.
15 tykkäystä
Kiitos pitkästä vastauksesta. Nostat esille hyviä pointteja.
Oma näkemyksen mukaan firmalla on useampi tapa hyödyntää teknologiaa ja dataa. Terveyspalvelun tarjoajalle (HCP) luultavasti riittää olemassa olevien riskimallien mukaisten markkereiden halvempi ja tiheampi seuranta mahdollisesti kotoa. Kuluttajasovellukseen voidaan aluksi tarjota nice-to-know mallia, jota voidaan ajan mittaan tarkentaa ja validoida.
Kiinnostavaa on nähdä mitä dataa kukin HCP haluaa alustalleen ja missä vaiheessa firman oma aplikaatio sekä tautien ennustemallit kelpaavat sellaisenaan palvelun tarjoajille.
Uskoisin että kuluttajaaplikaatiossa pyritään ottamaan huomioon mainitsemasi riskitekijät kokonaisterveyteen. Toki validaatiossa kestää. En kuitenkaan usko että odotetaan vuosia vaan massamarkkinavaiheeseen päästyä käytetään juoksevaan dataan perustuvaa muuttuvaa mallia. Tätä voidaan kenties tulevaisuudessa optimoida geneettisellä datalla sekä integroida kotimittuksista tai älylaitteista saatavaa dataa. Kuten sanoit, mallit vanhenevat populaation muuttuessa ja mallien pitää pystyä pysymään perässä. Lisääntyvä data vaan parantaa mahdollisuuksia kehittää tarkempia ennustus ja ennaltaehkäisyn keinoja/malleja, kunhan se esitetään loppukäyttäjälle ymmärrettävässä muodossa. Ammattilaisen saama näkymä potilaan datasta ja kuluttajan näkymä voivat siten erota toisistaan merkittävästikin. Tosin trendi on jo jonkin aikaa ollut se että kuluttaja saa enemmän omasta terveysdatastaan näkyviin ja siten on menty kohti läpinäkyvämpää terveydenhoitoa. Tähän trendiin N:n strategia sopii mielestäni hyvin. Ammattilaisten pitää sitten pysyä perässä kyvyssään selittää asiakkaalle markkereiden tai geeniensä merkityksen kyseisen potilaan terveydelle. Siinä mielessä toimiva ja validoitu riskimalli luo lisäarvoa myös terveydenhoidon ammattilaiselle ja sen eteen kannattaa tehdä töitä. Siihenhän myös vuosien ajan tehty perustutkimuskin pyrkii.
1 tykkäys
Nyt kun NH valloittaa myös Japanin, tuli mieleen semmonen kysymys: onko NH:n data validoitu erikseen Japanissa? Geneettinen tausta on nimittäin “hiukan” erilainen ja myöskin elämäntavat.
4 tykkäystä
Pohdin itsekseni että se NMR menetelmä mittaan ihan samoja aineita kuin muutkin menetelmät. Eihän tässä mitään validointeja tarvita koska kolesterolin merkitys tiedetään jo.
NH todistettavaksi jää että NMR menetelmä on tarpeeksi tarkka ja halpa.
Sitten rakennetaan sellainen labra että yksittäisen näytteen analysointi on liki ilmaista. Saadaan dataa joka pelillistetään → asiakkaat antaa lisää dataa → profit, tavalla tai toisella, vaikka mainoksia myymällä.
Kun firma tästä käynnistyy niin merkittävin haaste on että osaako NH tehdä veriarvojen seuraamisesta HAUSKAA. Hauskuus tätä vauhtipyörää ajaa, ei teknologia eikä edes terveysvaikutukset.
6 tykkäystä
Olisiko lähdettä tälle suomalaisten erityiselle sisäsiittoisudelle?
Tämä on jatkuvasti tapetilla, vaikka asia on täysi myytti.
Todellisuudessa kyseinen ongelma on varsin monimutkainen. Jos x menetelmän validointi onnistui hyvin y väestömateriaalin tiedoilla, voiko pörssiyhtiö ekstrapoloida päätelmät ja myydä tuotteensa z väestömateriaalin asiakkaille? Japani on mielenkiintoinen esimerkki, koska käsittääkseni NH laajentuu sinnepäin ja kyseisen maan geneettinen tausta, ravinto ja elämäntavat ovat edelleen jotain muuta kuin länsimaiden meininkiä.
3 tykkäystä
Tässä vielä toinen jonka oikeilla hakusanoilla löytää jo 5 min googletuksella. Sitten tietysti löytyy lisäksi tuhat artikkelia jotka käsittelevät yksittäisiä sairauksia ja geenimutaatioita yms.
3 tykkäystä
Ei mainintaa sisäsiittoisuudesta. Se, että populaatio on eristyksissä ei tarkoita sisäsiittoisuutta välttämättä. Se voi tarkoittaa sitä, esim Kuusamon tapauksessa.
Kannattaa tarkastaa, miten suomalainen populaatio sisäsiittoisuudessaan vertautuu muihin maihin. Voi olla mieltä avartavaa.
2 tykkäystä
Jos ei ole käytössä jotain jaettua kantaa Watsonin tai muun kautta, niin ei näillä määrillä saa kyllä ihan kauheasti mitään hyötyjä koneoppimisen kautta.
2 tykkäystä
3 tykkäystä
Tässä menikin hetki pureskella, mutta kommentti Japani-soppariin nyt ulkona 
nopeasti on asioita tapahtunut listautumisen jälkeen 
15 tykkäystä
Päivän kommenttiin vielä selkeytyksenä täydennys pidämme ennusteet, suosituksen ja tavoitehinnan toistaiseksi ennallaan.
9 tykkäystä
Oon nyt pohdiskellu monelta kantilta tätä nightingalen casea. Mietin yhdeksi ansaintamalliksi vakuutusyhtiöt esim tällä tavalla:
Itselläni on pöljän pojan terveysvakuutus. Voisiko vakuutusyhtiöni tarjota nightingalen testin kerran tai kaksi vuodessa ja mikäli “terveysprofiilini” olisi tietyllä tasolla (tai parempi) saisin vakuutuksestani jonkinmoisen pienen alennuksen. Mikäli nämä elämäntapasairaudet ovat oikeasti merkittävä kustannuserä niin luulisi että elämäntapojeni kohentaminen olisi alennuksesta huolimatta merkittävä säästö vakuutusyhtiölle… itselleni alennuksen saaminen vuodeksi/puoleksi kerrallaan olisi oikea motivaattori pitää elämäntapani riittävällä tasolla kurissa (paremman elämänlaadun ohella, mihin toki pyrin kohtuudella muutenkin).
Etenkin “kelattomissa” maissa tämä luulisi olevan ihan hyvä motivaattori vakuutusyhtiöille. Vakuutusyhtiöt elää datasta, sen hinta toki ratkaisee että kannattaako sitä käyttää. Eikös parhailla vakuutusyhtiöillä ole paras data sekä datan soveltamiseen taito (=riskien hallinta)?
Ihan pelkästään suomessa näyttäs olevan reilu miljoona terveyskuluvakuutusta (https://yle.fi/uutiset/3-11758911), meidänkin viisihenkisessä perheessä se on kaikilla. Se että montako prosenttia näistä kävisi alennusten perässä testeissä ja vielä tekisi itsensä eteen jotakin niin mahdotonta sanoa ennen kuin kokeilee (saatikka moniko vakuutusyhtiö tätä palvelua edes tarjoaisi, eli mahdollistaisi kuluttajille).
Ihan kiva tuo terveystalosoppari 9,90e/kk ja liikevaihto jaettu (millä osuudella? 50/50?), mutta olisi ehkä parempi saada tämä jollekkin vakuutusyhtiölle sisään ihan referenssimielessäkin.
4 tykkäystä
Itse ajatelen, että NH:n menestystyksessä on kyse siitä, että miten “selvästi” asiakkaille saadaan vakuutetuksi mittaustulosten oikeellisuus ja paraneeko tulokset mittaustulosten antamilla suosituksilla tarpeeksi selvästi. Terveellisen elämän reseptit saa työterveyslääkäriltä tai löytää netistä ilman verikokeitakin. Mutta miten pitkään niitä noudattaa. Kaikki tupakoitsijatkin tietävät, että tupakointi on epäterveellistä, mutta silti he tupakoivat.
Puolen vuoden mittausjakso on melko harva; mittausajankohtaan saattaa osua juuri sairastettu flunssa, stressijakso töissä tai joku muu ongelma. Jos verikoe näyttää sitten huonoa kehitystä, niin miten siihen pitäisi suhtautua. Voiko verikokeen tuloksista poistaa nuo häiriötekijät ja saada pitkän ajan kehityksen suunnan selville.
Tietysti, jos verikoe näyttää, että sinulla on alkava kasvain vasemmassa pohkeessa, niin sitten mittaukset ja analyysi ovat täyttäneet erinomaisesti tarkoituksensa. Tämä ominaisuus vaatii käsittääkseni vielä pitkäaikaista kehittämistä.
NH saattaa silti menestyä hyvin, koska terveyden seurannan trendi jatkunee kauas tulevaisuuteen. Yhtenä terveyden seurantamuotona se saattaa kiinnostaa maksukykyistä terveystietoista porukkaa hyvinkin paljon.
2 tykkäystä
Mitäs mietteitä tästä, onko oikea kumppani tavoittelemaan kasvua?
5 tykkäystä