Somessa on tullut satunnaisesti vastaan tuo Synlabin uusi brandatty LOUNA palvelu, jonka he julkaisivat 15.6 (https://lounalab.fi/). Hinta 70e vs Ngalen 109e, tosin Ngalessa sisältyy 2 mittausta. En osaa sanoa onko toinen testi tarkempi tai helpompi ymmärtää. Kiinnostus noihin testeihin näyttää silti kasvavan.
3 tykkäystä
Jep, olen myös saanut tuohon mainoksia.
Itse olen käyttänyt Puhdin palveluja. Toisinaan treenaan aktiivisesti, joten tulee urheilukellon arvoja mm. palautumista. Lisäksi paino, rasvaprosentti ja verenpaine on Withingsin palvelussa ja unta seuraan SleepCyclellä.
Seurasin näitä alkussa lähinnä treenin ja palautumisen vuoksi.
Koska olen työskennellyt softa-puolella ja on hieman käsitystä ML:stä olen pohtinut, että voisi olla järkevää tehdä järjestelmä, jolla voi seurata hyvin laajasti kaikkia terveyteen vaikuttavia muuttujia. (veriarvot, verenpaine, päivittäinen aktiviteetti, liikunta ja ehkä tule tulevaisuudessa jopa ruokailu)
Mitä enemmän dataa sitä paremmin voi ennustaa asioita. Yksinkertaisella eri muuttujien korrelaatiolla voisi jo päätellä paljon asioita, kuten mitkä asiat vaikuttavat väsymiseen tai vaikka lenkkien jälkeiseen polvikipuun.
Järjestelmään voisi tuoda alkuun vain veriarvot, mutta sen dynaamiseen tietomalliin voisi helposti tuoda uutta dataa.
Tämä sopisi ehkä Terveystalolle ennemmin kuin Nightingalelle. Järjestelmän suunnittelussa tulisi huomioida tarve tietojen helpolle laajennettavuudelle.
7 tykkäystä
Tänään tuli tällainen mielenkiintoinen uutinen: Nightingale Health ostaa saksalaisen digitaalisiin terveysratkaisuihin erikoistuneen Yolife GmbH:n | Arvopaperi
7 tykkäystä
Yleltä artikkeli mikä liittynee osin nightingsaleenkin.
3 tykkäystä
Olin juuri linkkaamassa samaa uutista.
Paketit, joita tarjotaan asiakkaalle suoraan, eivät ole terveyden kannalta perusteltuja. Saahan ihminen tietysti käyttää rahansa mihin haluaa, mutta pääasiassa tutkimuksiin pitäisi mennä terveydenhuollon ammattilaisen konsultaation jälkeen, Jousilahti sanoo.
Sinänsä hieman erikoinen lausuma kun etenkin työterveydenhuollossa painotetaan enenevissä määrin ennaltaehkäisyä ja näissä paketeissa on yleensä kyse juuri ennaltaehkäisevistä toimista sekä mahdollisten riskien tunnistamisesta (esim. työpaikka- ja riskikartoitukset). Jos kokeissa näkyy esimerkiksi jotain viitearvoista poikkeavaa, niin silloin on mahdollista hakeutua lääkäriin diagnosoitavaksi saada ammattilaisen näkemys asiasta.
Esimerkiksi itse teen säteilytyötä ja olen järjestänyt yrityksen terveydenhuoltosopimuksen niin, että työntekijöiltä otetaan laajemmat paketit 3 vuoden välein ja muutenkin painotetaan ennaltaehkäisyä. Sairaslomat tulevat yritykselle kalliiksi ja jo taloudenkin kannalta on mielestäni syytä panostaa hieman ekstraa jos toimilla on odotettavissa kustannussäästöjä tulevaisuudessa.
Hänen mukaansa lääkärikoulutuksessa suuri osa on diagnostiikkaa eli sairauden toteamista.
– Lääkäri perustaa diagnostiikkaansa potilaan haastattelun taustoista ja oireista sekä tutkimisessa saatuihin havaintoihin. Sen jälkeen tulevat vasta laboratoritutkimukset. Kritiikittömästi mittaaminen ei sovellu lääkärin ajatusmaailmaan siitä, miten sairauksia todetaan.
Lisäksi joissain mittauksissa voi tulla viitearvosta poikkeavia tuloksia ilman, että se tarkoittaisi sairautta. Siitä seuraa turhaa huolta, jos tutkimuksiin ei kuulu lääkärin tulkintaa.
Ylla oleva lainaus heijastaa vielä aika vallitsevaa ajatusmaailmaa siitä, että hoidetaan ongelmaa/sairautta kun muilla toimenpiteillä voisi olla mahdollisuus estää näiden kehittyminen.
Onko jollain muuten tietoa siitä, että tulevatko tällaisten itse tilattujen pakettien tiedot näkyviin Kantaan? Tämä helpottaisi tulevia diagnooseja kun potilaasta olisi saatavilla laajemmat vertailuarvot.
10 tykkäystä
No en tiedä onko tuo nyt mitenkään erikoinen lausuma, varmaan lähes jokainen terveydenhuollon ammattilainen olisi samaa mieltä. Nämä asiat on jo pitkälti tutkittu ja todettu, että tällaisista säännöllisistä ennaltaehkäisevistä terveystarkastuksista ei ole mitään hyötyä:
Health checks have little or no effect on the risk of death from any cause (high-certainty evidence), or on the risk of death from cancer (high-certainty evidence), and probably have little or no effect on the risk of death from cardiovascular causes (moderate-certainty evidence). Likewise, health checks have little or no effect on heart disease (high-certaintyevidence) and probably have little or no effect on stroke (moderate-certainty evidence). - - General health checks are unlikely to be beneficial. - - Public healthcare initiatives to systematically offer general health checks and offers from private suppliers of general health checks are not supported by the best available evidence.
lähde: https://www.cochranelibrary.com/cdsr/doi/10.1002/14651858.CD009009.pub3/full
Tietenkin näitä terveystarkastuksia ja pakettaja tehtäisiin julkisellakin jos niillä olisi mahdollista estää sairauksien kehittymistä laajamittaisesti, mutta tutkimukset näyttävät, että niillä ei ole väestötasolla tällaista vaikutusta. Ennaltaehkäisevä toiminta on sinänsä kyllä ihan tärkeää, mutta sellainen kansanterveydellinen työ ei vaadi yhtäkään lääkärinkäyntiä, verikoetta tai mitään riskikartoituksia tai -laskureita. Ne neuvot liikunnasta, ravinnosta, unesta jne. voi antaa ihan kaikille.
Ehkä yksi toinen hyvä esimerkki on eturauhassyövän seulonnassa mitattava prostaspesifinen antigeeni (PSA), jota edelleen jossain työterveyshuollon vuositarkastuksissakin mittaillaan. Sen osalta havaittiin, että:
seulonta pienensi eturauhassyöpäkuoleman riskiä: kymmenen vuoden seuranta-aikana riski pieneni yhdellä tapauksella tuhatta seulontaan kutsuttua miestä kohden.
Haittoina tuhannen miehen seulonnan arvioidaan aiheuttavan yhden koepalojen otosta johtuvan sepsiksen ja seitsemän ylimääräistä vähäisen riskin eturauhassyövän diagnoosia. Seulonnalla todettujen syöpien hoito aiheuttaa virtsainkontinenssin kolmelle miehelle ja erektiohäiriön 25 miehelle tuhatta seulottua kohti (1).
Väestötasolla eturauhassyövän seulonta aiheuttaa siis enemmän haittaa kuin hyötyä.
lähde: Lääkärilehti - Kirjaudu sisään
Eli tällaisesta laajamittaisesta testailusta ei välttämättä ole kovinkaan paljon hyötyä, mutta siitä voi olla hyvinkin konkreettista ongelmia: esimerkiksi psykososiaalista kuormitusta, komplikaatioita, pitkäaikaisia terveyshaittoja tai muita elämänlaatuvaikutuksia. Jos tällaisesta laajamittaisesta veriarvojen mittauksesta tulee valtavirtaa niin silloin ne lukuisat väärät positiiviset ohjautuvat lopulta sitten turhiin jatkotutkimuksiin ja niin kuin tuo PSA-mittailu osoitti niin tutkimukset ja hoito voivat lopulta olla haitallisempia kuin se itse epäiltä tai todellinen sairaus.Tätä ihmiset eivät yleensä tajua vaan he haluavat että tutkitaan nyt vain ”varmuuden vuoksi” ja pahastuvat kun julkisella kieltäydytään tekemästä tutkimuksia oireettomilla ja terveillä ihmisillä.
Itsetilattujen verikokeiden tietojen pitäisi kyllä tulla nykyään Kantaan.
8 tykkäystä
Lääkäriä kannattaa aina käyttää, jos on todellinen sairaus. Lääkäritkin voivat kuitenkin olla väärässä.
Tässä muutama oma kokemus
Lääkäri kirjoitti diagnoosiin minulla olevan paniikkihäiriö. Tämä johtui rentouttavasta lääkkeestä, jota hän havaitsi minulle 6 vuotta sitten määrätyn pienen annoksen. Lääkkeen kuitenkin hankin esiintymisjännitystä varten, koska toimenkuvasta johtuen pidin isojakin esityksiä.
Kilpakuntoilijana minulla todettiin 10 vuotta sitten polven nivelrikko. Polvi oli paisuksissa päivisin. Lääkäri kirjoitti reseptin vahvaan kipulääkitykseen ja kertoi, että voin ottaa isojakin annoksia särkylääkettä. En halua käyttää loppuelämän särkylääkettä ja tutkin erilaisia epävirallisiakin pyörittäviä liikeitä, jotka voivat auttaa. En ole käyttänyt särkylääkettä vuosiin ja juoksen melko paljon ilman kipuja.
Toinenkin esimerkki olisi, jossa lääkäri halusi hoitaa vaivan särkylääkkeillä, mutta ei siitä sen tarkemmin.
Olen seurannut terveyttäni usealla muullakin tavalla, kuin verikokeilla ja uskonkin, että tulevaisuudessa verikoe on vain yksi elementti unen, aktiviteetin, ruokailun ym. muun ohella, joiden mukaan saadaan ennakoivaa terveystietoa. Käytännössä terveysprofiili, jonka luonnissa hyödynnetään koneoppimista ja jota myös lääkärit tulevat käyttämään.
Tämä siis vuosien päästä. Olen itse ollut kehittämässä useita nyt tuotannossa olevia pitkän tähtäimen kehityshankkeita, joita tämänkin palstan käyttäjät käyttävät. Ihmisillä on vaikea ymmärtää tavoitetilaa vs nykyhetkeä.
Ymmärrän kuitenkin, että jotkut ihmiset voivat tuijottaa vain jotain veriarvoa, joka ei ole hyväksi.
Tästä ei kannata tehdä PSA-ketjua, mutta vastataan kokemuksesta, koska PSA on minulla koholla.
Olen kuullut lähinnä lääkärien puhuvan pelkän PSA-testin käytöstä seulonnassa ja sen hyödyttömyydestä eturauhassyövän ehkäisyssä.
Ainakin itselle on ollut täysin selvä, että pelkkä PSA-testi on lähinnä suuntaa antava ja sen perusteella ei voi mitään päätellä.
P -PSA-suhde antaa hieman tarkempaa tietoa joskaan senkään mukaan ei voi mitään päätellä. Tunnustelu voi jo kertoa konkreettista tietoa, jos jotain tuntuu.
Magneettikuvasta voi jo käytännössä nähdä, tarvitaanko jatkotutkimuksia. Myös eräs lääkäri näin kertoi, kun olin magneetissa.
Itsellä on PSA-käynyt suurillakin riskitasoilla ja voin sanoa, että ellen teettäisi vuosittain yllä mainittuja tutkimuksia, tulisi jatkuvasti oltua huolissaan.
Teetän kuitenkin tarvittaessa omin varoin PSA-testit(P -PSA-suhde) sekä käyn lääkärissä tunnustelussa. Jos jotain tuntuisi kävisin omin rahoin magneetissa. Näin ei tarvitse koko vuoden aikana asiaa pohtia. PSA-testi + lääkäri n. 130 €. Magneetti n. 300 €. Ainakin itsellä on näiden jälkeen turvallinen olo koko vuoden, jota ei olisi jos en näitä tekisi js PSA on 2 kertaa normaalia korkeampi
Ongelma tosiaan ovat terveyskeskuslääkärit, jotka eivät edes 10 min tunnustelua vuosittain halua tehdä erittäin korkeilla PSA-lukemilla, koska kuulemma “Se PSA-testi on turha” eikä heidän tarvitse näihin puuttua
Edit Mainitaan, että minulla on eturauhasen muutkin parametrit riskitasolla kuten koko ja ensimmäiseen magneettiin tulikin määräys lääkäriltä
5 tykkäystä
" Näihin laboratoriomittauksiin voi mennä ilman lääkärin lähetettä. Mutta kuka niitä tarvitsee?
Ei kukaan, jos kysytään tutkimusprofessori Pekka Jousilahdelta THL:stä."
“Myös Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala suhtautuu kriittisesti näihin laboratoriopaketteihin.
– Medikalisaation yhteydessä puhutaan paljon siitä, tehdäänkö turhia leikkauksia tai annetaanko turhia lääkehoitoja. Ei pitäisi ottaa turhia tutkimuksiakaan, Hekkala sanoo.
Hänen mukaansa lääkärikoulutuksessa suuri osa on diagnostiikkaa eli sairauden toteamista.
– Lääkäri perustaa diagnostiikkaansa potilaan haastattelun taustoista ja oireista sekä tutkimisessa saatuihin havaintoihin. Sen jälkeen tulevat vasta laboratoritutkimukset. Kritiikittömästi mittaaminen ei sovellu lääkärin ajatusmaailmaan siitä, miten sairauksia todetaan.”
Kyllä todella erikoisia kommentteja tutkimusprofessorilta sekä ylilääkäriltä. Luulisi heidän asemassaan ymmärtävän kriittisen ajattelutavan ja monisuhdanteiset tilanteet. Todella erikoista että laukovat ‘suoria totuuksia’ tuollai.
Varsinkin nykyään kun resurssit on ajettu minimiin, oman terveyden ylläpito jää yhä enemmän yksilön harteille. Julkisella puolella saat odottaa pitkiä aikoja hoitoon ja yksityisellä 20 min alkukartoituksessa saat hädin tuskin morotettua lääkäriä siinä ajassa. Tekopyhää sanoa että vaivat saadaan haastatteluiden ja taustojen myötä täydellisesti esille ilman virheitä. Usein lääkäreillä focus onkin oireiden hoidossa eikä itse vaivan syyn hoidossa. Laajemmilla testeillä saatetaan myös havaita vaivaan liittyviä kokonaisuuksia edesauttauen parantumista.
→ Iso osa vaivoista johtuukin ruokavaliosta ja elämäntottumuksista. Näihin nimenomaan voidaan pureutua paremmin verikokeista yms. saatavista datakokonaisuuksista. Huom! Mittaukset mittausten tähden eivät tietenkään auta mitään. Jos kolesterolit on koholla ja ei ole valmis muuttamaan elämäntapojaan tai ravintoa, seuraava mittaus ei toden totta auta mitään.
@JukkaM :lle tsempit eturauhaskokemuksiin. Vaivat ovat yleisiä ja vaihtelevia miehillä eikä ole vain vanhempien miesten asia. Parhaita tuloksia saa kokonaisvaltaisen elämänmuutoksen myötä. Urheilu ja ravinto tärkeimmät. Youtubesta englanniksi laajasti hyvää tietoa!
Perustuu moninaiseen omakohtaiseen kokemukseen. Valitettavasti, kukaan muu ei ole yhtä kiinnostunut terveydestäsi kuin sinä itse. Kokeet ja testit ovat erinomainen työkalu, datalähde ja apu terveyden ylläpitoon ja parantamiseen.
5 tykkäystä
Lääkärit ajattelevat kansanterveyttä kokonaisuutena. Heidän näkövinkkelistään olisi kaikkein kustannustehokkainta hoitaa ne tapaukset, joiden elämäntapamuutosten tarpeet paistavat päälle ilman mitään fancypansy verikokeita. Esimerkki: läheisen maatilan isäntä lompsii lääkärille, heti silmämääräisesti voi todeta että ylipainoa ja verenpainetta piisaa. 5min keskustelussa tulee esiin alkoholin ja punaisen lihan liikakäyttö ja liikunnan sekä kasvisten puute. Lääkärin kannalta näiden tapausten hoito olisi paljon tehokkaampaa kansanterveyden kannalta kuin jotkut hifistelevät triathlonistit jotka haluaa optimaaliset veriarvot kk-tasolla…
En ota kantaa tässä Nightingalen konseptiin, itselläkin pienen pieni lottosiivu firmaa. Mutta realiteetti on yleisesti noin.
Uskon vahvasti kuitenkin ennaltaehkäisevään lääketieteeseen ja terveydenhuoltoon. Mistä sitä tietää vaikka Nightingale olisi siellä kahinoissa mukana.
11 tykkäystä
Pääsääntöisesti olen itse ollut tyytyväinen lääkärien diagnooseihin
Varsinkin tilanteissa, joissa diagnoosin on voinut perustaa yksiselitteisesti mitattaviin suureisiin (verikoe, kuume jne.)
Haastavampia ovat olleet tilanteet, joissa mitattavat suureet ovat kunnossa ja vaivaan ei ole selkeää syytä.
Tällaisia vaivoja on useita, vaikka migreeni. Migreenin voi vaikuttaa moni asia kuten stressi, uni, ruoka ja alkoholi tai jokin niiden kombinaatio
Itse sain kahdelta lääkäriltä eri tyyppisen analyysin migreeniin.
Juuri tämän kaltaisiin ongelmiin kokonaisvaltainen tietojen analysoimalla ja koneoppimisella luotu terveysprofiili auttaa.
Liikkeelle lähdetään alkuun pelkällä verenkuvan analyysilla, joka jo tuonee lisäarvoa.
Kone kykenee analysoimaan suuren määrän dataa ihan eri tavalla kuin ihminen.
Ihminen kykenee jollain tavalla päättelemään pienen määrän muuttujien korrelaatiovaikutuksia. Kone kykenee tekemään tämän valtavalle määrälle dataa.
Vielä keskeisempää on, että kone ja varsinkin neuroverkot kykenevät löytämään eri tietojen riippuvuudet vaikka niillä ei olisi mitään korrelaatiota. Vaivan voi aiheuttaa mitattavien suureiden useat täysin eri kombinaatiot.
Mitä enemmän dataa on tulevaisuudessa käytössä, sitä selvemmin kone tuo lisäarvoa analyysiin.
On kiinnostava nähdä, mikä on Terveystalon ja Nightingalen työnjako. Eli onko NG jatkossakin veriarvojen analysoija ja Terveystalo rakentaa laajemman terveysprofiilin analysoinnin
Viimeinen PSA-postaus
Itsellä ei kovin suuria käytännön eturauhasvaivoja, vaikka arvot ovat kriittiset. Tämä siksi, että pystyn vuosittain käymään haluamissani tutkimuksissa. Näin ei asia vuoden aikana juuri vaivaa.
Sääli tulee niitä, joilla on eturauhasvaiva ja joutuvat käymään julkisessa terveyskeskuksessa eikä ole taloudellisia mahdollisuuksia yksityiseen lääkäriin.
Joissakin terveyskeskuksissa saa helpommin ajan vaikka flunssan hoitoon kuin eturahasvaivoihin
2 tykkäystä
Kannattaa ehkä hieman laajentaa omaa näkökulmaa. Tuota keskusteluahan käytiin nimenomaan NH:n kilpailijoista, tuotteista, asiakaskokemuksista ja ajankohtaisista. Case eturauhanen on esimerkki mikä liittyy kokonaisuuteen.
Ylläolevissa ei puhuttu arvostuksista mitään, mikä sekin on hyvin tärkeä osa keskustelua, mutta toinen keskustelu.
Kyseessä kuitenkin listattu pörssiyritys. Ei kukaan pakota lukemaan foorumia. Sanottakoon vielä, että omasta mielestä NH arvostettiin IPO:ssa todella törkeään hintaan. En ole omistaja.
Eturauhaskeskustelun aloitti @Homeros joka lienee lääkäri ja hän käytti sitä esimerkkinä siitä, miksi ennaltaehkäisevistä analyyseistä ei ole hyötyä. Hän käsitti koko analysoinnin luonnollisesti väärin, koska lääkärinä ei omaa asiasta riittävästi tietoa
Itsellä taas on käytännön kokemusta mm. pääarkkitehtina toimimisesta vajaa 5 miljoonan asiakkaan nykyisessä järjestelmässä ja sitä kautta on jonkinlainen käytännön näkemys, mitä datalla voi tehdä. Tällä hetkellä dataa analysoidaan hyvin vähän. Monin osin käytetään perinteisiä koneälyalgoritmeja mutta varsinkaan neuroverkkoja ei juurikaan.
On ihan kiva, että Puhdista saa veriarvot, mutta entä sitten ?
Erilaiset urheilusivustot jo tällä hetkellä on integroitu keskenään (Strava, Movescount, Garmin Connect…). Niistä näkee kätevästi yksittäisiä eri tietoja. Entä sitten ?
Eli on selvää, että jossain vaiheessa terveyteen liittyviä tietoja tullaan analysoimaan uusilla ML-algoilla. Tekeekö sen NG vai kuka, jää nähtäväksi.
Edit Nightingale Health ilmeisesti lyhennetään NH eikä NG. Käytän jatkossa oikeaa lyhennystä
3 tykkäystä
Pakko osallistua tähän keskusteluun taas itsekin.
Tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Kyllä kaikki tietää, että esim. tyypin II diabeteksen hoidossa hyvää käypää hoitoa olisi merkittävä painonpudotus ruokavaliota parantamalla ja liikuntamäärää nostamalla. Kyllä hyvä lääkäri nämä tuo esille myös vastaanotollakin. Ongelma on valitettavasti se, että noihin puuttumiseen lääkärillä ei ole työkaluja. Muutos lähtee arjesta ja siellä lääkäri ei ole läsnä.
Mutta kun potilas tulee vastaanotolle, niin kyllä kaiken lähtökohta on PARANTAA ongelma. Valitettavasti iso osa sairauksista on kuitenkin yhä sellaisia, että me emme tiedä sairausprosessia (“patogeneesia”) riittävän hyvin, jotta meillä olisi siihen parannuskeino. Tällöin on tietysti ainoa vaihtoehto yrittää hiljentää sairauden kulkua / hoitaa oirekuvaa.
En muutenkaan ymmärrä yhtään miten sinä tuollaisia tulkintoja teit. Eihän tuossa sitaatissasi sanota yhtään noin.
SItten PSA-keskusteluun. @Homeros tuossa ansiokkaasti toikin jo esille, että meillä EI OLE NÄYTTÖÄ kansanterveydellisessä mielessä PSA-seulannoista. Päin vastoin, jos kansantasolla niitä seulotaan, niin tutkimusten mukaan haitat ovat suurempia kuin hyödyt. @JukkaM viittausta Homerosin viestiin en oikein ymmärtänyt? Tai en ymmärrä, miten nuo sairausesimerkkisi polvikivusta ja paniikkihäiriösä liittyvät asiaan. Lääkäri tekee tietysti välillä virheitä diagnostiikassa, sehän on ihan selvä asia eikä kukaan ole muuta väittänytkään. PSA-seulontojen hyöty ei kuitenkaan liity siihen, vaan se on tutkimusnäyttöön perustuva linjaus, ei lääkärin henkilökohtaiseen ammattitaitoon liittyvä.
Yksittäisen ihmisen kohdalla voi olla ihan järkevää yrittää seuloa eturauhassyöpää, kuten @JukkaM omalla henkilökohtaisella tarinalla osoittaa. Se ei kuitenkaan tarkoita että julkisilla rahoilla tuossa olisi järkeä, koska tutkimusnäyttö kertoo muuta.
En pysty käsittämään tätä kommenttia, muutenkin tuo on kyllä virheellisesti sanottu. Kukaan ei ole kyllä missään sanonut, että lääkäri saisi anamneesilla täydellisesti vaivat selvitettyä ilman virheitä. Tämä on nyt ihan täysin teidän virheellinen tulkinta.
Ensimmäinen lause on pitkältti totta, mutta toki perinnölliselläkin komponentilla ja muillakin ympäristötekijöillä on merkityksensä. En ole kuitenkaan esim. Nightingalen labrapaketeista ihan vakuuttunut. Vaikka heillä on tutkimuksia joissa he osoittavat jonkin korrelaation molekyylin X ja sairauden Y välillä, niin se ei tarkoita vielä yhtään mitään. Korrelaatio ei ole tae kausaliteetista ja toisaalta niinkuin itsekin sanoit; jos me emme pysty vaikuttavalla tavalla hoitamaan ongelmaa, niin onko mittaamisessa järkeä? Siitä olen samaa mieltä kuin @JukkaM , että tulevaisuudessa sairausriskien arviointi menee entistä enemmän datan pohjalta arvioitavaksi. Data koostuu sittenkin tosin paljon muustakin kuin vain verikokeista. Näyttö noista kuitenkin puuttuu ja jos sitä ei ole, niin ei sitä oikein julkisilla rahoilla voi järjestää.
Yhteenvetona sanon vielä, että meillä on kyllä julkisessa sektorissa valtavasti parannettavaa, myös resurssien allokoinnissa, myös ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Meillä on esimerkiksi tutkimusnäyttöä siitä, että vanhukset hyötyisivät valtavasti 1-2x suoritetusta kuntosalitreenistä voimatasojen ja tasapainon osalta. Tällä tavoin voisimme mahdollisesti ehkäistä murtumista aiheutuneita valtavia kustannuksia ja mahdollistaa vanhusten asumisen kotona pidempään. En ymmärrä, miksi me ei tätä järjestetä kaikille.
13 tykkäystä
Ehkä tämä vielä PSA-keskusteluun
Usein kommentoidaan, että pelkästä PSA-testistä ei ole hyötyä seulonnassa. Tarkoitin, että hyvin moni asiaa seuraava ei ole edes olettanut vuosiin pelkän PSA-testin (PSA ja P -PSA-suhde) yksin olevan riittävä.
PSA on yksikertainen testi ja pelkästään palpointi ja se kertovat vähän, mutta magneettikuvauksen on tiedetty jo pitkään kertovan selkeästi varmemmin mahdollisen syöpäriskin ja tarpeen jatkotutkimuksiin.
Suomessa on jo muutamia vuosia ollut menossa ProScreen-tutkimus, jossa pyritään todentamaan mm. magneettukuvauksen hyöty. Ehkä tähän olisi syytä laittaa vauhtia. Lisäksi nykyään työterveyshuollosta usein ohjataan ensin magneettikuvaan ennen jatkotutkimuksia (koepala)
Eli työssäkäyvät sekä muut maksukykyiset saavat jo nyt säänöllisen PSA-seurannan, palpoinnin sekä tarvittaessa magneettikuvauksen. Näin myös itselläni oli. Nyt sijoittajana itsellä on varaa ostaa haluamiani terveyspalveluja.
Julkisen terveydenhuollon varassa oleville kerrotaan pelkän PSA-testin olevan hyödytön eikä eturauhasvaivoja juuri tutkita.
Polvikipu ja paniikkihäiriö olivat huonoja esimerkkejä. Parempi viittaukseni lääkärin vaikeuteen tulkita sairauksia oli se, jossa kerroin lääkärin onnistuvan hyvin jos diagnoosin on voinut perustaa yksiselitteisesti mitattaviin suureisiin. (veriarvot, kuume jne.)
Mikäli mitattavat suureet ovat päällisin puolin kunnossa ja potilaan vaivaan ei löydy selkeää syytä, voi dataan pohjautuva analyysi tuoda lisäarvoa.
Omasta mielestäni sekä osin kokemukseni mukaan olisi hyötyä, jos analyysissä voisi tulevaisuudessa käyttää verikokeesta saatavien tietojen lisäksi muitakin tietoja, kuten uni, aktiivisuus, syke, verenpaine jne. Kokemuksellani tarkoitan sitä, että olen seurannut (kilpa)urheiluharrastukseni vuoksi jo nyt useita suureita palautumisen analysointiin
Sitä en tiedä, ovatko nämä lisätiedot Terveystalon tai NH:n roadmapillä
3 tykkäystä
Sitaatin pointti löytyy tästä lauseesta:
Hänen mukaansa lääkärikoulutuksessa suuri osa on diagnostiikkaa eli sairauden toteamista.
Eli reagointi tapahtuu valitettavan usein vasta kun oireita alkaa ilmaantua ja näiden vuoksi hakeudutaan lääkärin vastaanotolle, jolloin ennaltaehkäisyn kanssa ollaan jo myöhässä.
THL: Uudet biomarkkerit parantavat sydäntautiriskin ja diabetesriskin arviointia
Otit esiin diabeeteksen. Kaikki varmasti ymmärtävät terveiden elintapojen merkityksen, mutta se ei ikävä kyllä monilla riitä niiden noudattamiseen. Ehkä kohonneet arvot muiden riskitekijöiden kanssa saavat jonkun muuttamaan omia elintapojaan tai hakeutumaan lääkärin puheille jolloin taudin puhkeamin voitaisiin välttää?
Lisäksi joissain mittauksissa voi tulla viitearvosta poikkeavia tuloksia ilman, että se tarkoittaisi sairautta. Siitä seuraa turhaa huolta, jos tutkimuksiin ei kuulu lääkärin tulkintaa.
En vain ymmärtänyt artikkelin aika jyrkän negatiivista kantaa itse teetettyihin tutkimuksiin. Jos sieltä tulee jotain raja-arvot ylittäviä tuloksia, niin eiköhän jokainen ota tämän jälkeen yhteyttä lääkäriin joka tekee diagnoosin ja kertoo onko huoli turha vai todellinen. Ja onhan se lääkärinkin varmasti helpompi toimia jos potilaalta löytyy jotain vertailuarvoja, eikä siinä varmasti ole merkitystä onko ne aikonaan ollut itse teetettyjä vai ei.
Itse yritin aikoinaan saada lääkärin tekemään keliakiatestin kun lähisukulaisella se oli jo aiemmin todettu. Lääkäri kieltäytyi näitä teettämästä, kahdesti, jolloin teetin ne oma-aloitteisesti. Viitearvot ylittyivät ja tähystyksen jälkeen tuli diagnoosi. Tätä ei olisi varsinaisesti voinut ehkäistä, mutta oma-aloitteisuus toi lopulta tiedon, että ruokavaliota on muutettava ja tämä taas pienentää riskiä pitkäaikaisesta tulehduksesta johtuvien sairauksien todennäköisyyttä.
En ole alan ammattilainen, joten en ota kantaa siihen, mikä näiden labrapakettien kansanterveydellinen kontribuutio voisi lopulta olla, vai onko se lopulta sairauksien vähentämisen kannalta tilastollisesti merkityksetön. Siitä olen kuitenkin vakuuttunut, että hyvinvoinnin trendi on vahva ja Nightingale varmasti myös hyötyy siitä. Tuote/palvelu hakee vielä muotoaan eikä tutkimuskaan tähän lopu, mutta listautumisen jälkeen tehdyillä sopimuksilla on saatu hyviä väyliä asiakaspintaan ja omistuspohja antaa odottaa lisää avauksia. Varmaan ensi vuoden aikana tuotteen/palvelun kysynnästä muodostuu jo parempi kuva.
5 tykkäystä
Tottakai lääkärikoulutuksen paino täytyy olla sairauksien diagnosoimisessa. Tulevaisuudessa suunta varmasti on kyllä sairauksien ehkäisyssä, mutta se ei ole kyllä vielä lähitulevaisuuttakaan, koska meillä ei ole olemassa vertaisarvioituja strategioita joilla pystyttäisiin aidosti merkittävällä tavalla noita sairauksia ehkäisemään. Niinkuin itsekin sanot, se että tiedetään vaikka diabeteksen ehkäisyyn liittyviä keinoja, ei vielä riitä. Pitäisi olla näyttöä tavoista, jotka vievät sen käytäntöön.
Siitä olen samaa mieltä, että yhteiskunnan tasolla pitäisi lisätä ennaltaehkäisevää työtä. Se ei kuitenkaan ole lääkärien tehtävä pelkästään, vaan kyllä se panostus pitäisi lähteä muista terveydenhuollon tasoista ja esim. kouluista.
Hyvää pohdintaa ja tämä vaatii lisää tutkimusta. Kyse ei ole kuitenkaan enää varsinaisesti yksittäisen lääkärin työstä tai ammattitaidosta vaan enenmmän yhteiskunnan tasolla isoista suuntaviivoista mihin resursseja halutaan käyttää. Koska tuon hyödystä ei ole (vielä) näyttöä, niin sellaisen rahoittaminen verorahoilla on hieman kyseenalaista. Uskon kyllä, että tulevaisuus tulee menemään tuohon suuntaan, mutta luulen myös, että nykyiset menetelmät ovat vielä turhan puutteellisia.
Nähdäkseni tuo negatiivinen näkemys liittyy juurikin siihen, että niissä tutkimuksissa joissa näitä kaboratoriossa tehtäviä seulontamenetelmiä (esim. yllä käyty PSA ja eturauhassyöpäkeskustelu), niin näyttöä niiden hyödystä ei ole, päin vastoin.
Teidän esimerkistä. Aina on mahdollista, että lääkäri on tehnyt vain yksinkertaisest arviointivirheen. On olemassa lääkäreitä, joiden tietotaito-osaaminen on valitettavankin puutteellista. Ihmisiä hekin ovat ja töissä on huonompia työntekijöitä ja parempia. Toinen juttu joka sekoittaa lääkärin työtä julkisella sektorilla on se, että palvelut rahoitetaan julkisilla rahoilla ja esim. KELA määrittelee kriteerit mitkä pitää täyttyä, että potilaalle voidaan tarjota hoitoa X. Esimerkiksi tukisukat laskimoiden vajaatoimintaan liittyen. Niistä olisi hyötyä ns. tason 1-3 laskimoiden vajaatoiminnassa (= ei komplisoitunut tauti), se olisi nimenomaan ennalta ehkäisevää hoitoa. Valtio ei kuitenkaan noita sukkia kustanna jos tauti ei ole kompolisoitunut.
Itse ostin nuo sukat köyhälle isoäidilleni kun hänellä ei ollut varaa. Vika ei kuitenkaan ole häntä hoitaneen lääkärin, vaan ongelma on enemmän yhteiskunnallinen.
Samaa mieltä pitkälti. Toistaiseksi menetelmät ja etenkin tutkimusnäyttö on vain nähdäkseni vielä puutteellista, mutta aika varmasti korjaa sen.
EDIT: Lisäys vielä. Joistakin ennaltaehkäisevistä asioista meillä on kyllä jonkin asteista näyttöä ja tietoa (kts. esimerkkini laskimoiden vajaatoiminnan hoidosta), mutta ongelma julkisen sektorin lääkärillä on se, että vaikka hän tietäisi potilana hyötyvän tukisukista, ei hän niitä voi tarjota koska KELA ja muut isot tahot ovat päättäneet että niitä ei korvata. Muutoksen pitää siis lähteä päättävistä elimistä.
4 tykkäystä
Kuten itse juuri ylempänä sanot “Tällöin on tietysti ainoa vaihtoehto yrittää hiljentää sairauden kulkua / hoitaa oirekuvaa.” Usein juuri tämän vuoksi hoidetaan oireita. Sekä kuten @JukkaM mielestäni hyvin toteaa: “Mikäli mitattavat suureet ovat päällisin puolin kunnossa ja potilaan vaivaan ei löydy selkeää syytä, voi dataan pohjautuva analyysi tuoda lisäarvoa.”
→ Näiden pointti on nimenomaan todentaa että artikkeli on liian absoluuttinen. Tilanteet ovat monimutkaisia. Aina ei mene eikä voikaan diagnoosit mennä oikein. Kukaan ei tässä mollaa lääkäreitä. Etenkin rajallisen resurssoinnin takia asiat eivät aina selviä. Näiden takia testeillä on selvää lisäarvoa.
Nimenomaan! 
Keskustelussa menee hieman sekaisin yhteiskunnalliset ja yksilön tasot, jotka pitäisi ehkä erottaa selkeämmin toisistaan. Jos puhutaan yksilön tasosta niin itsehän päättää mihin omat resurssit käytetään. En ymmärrä miksi koet että testeillä ei ole hyötyjä (unohdetaan nyt se eturauhasen näytteenotto missä voi hyvin olla että asiassa tulee enemmän haittaa), mutta verikokeilla ei nyt ainakaan mitään haittaa nähdäkseni voi saavuttaa?? Päinvastoin saadaan sitä dataa kerättyä ja ennaltaehkäistyä mahdollisia tauteja. Yksilö myös omalla investoinnillaan vähentää yhteiskunnan taakkaa kun ei sairastu vakavampaan tautiin ja kuormita julkista puolta + pyörittää taloutta.
Yhteiskunnan tasolla mielelläni näkisin kokeiluja missä osalle väestöä tehtäisiin vaikka vuosittain verikokeita ja seurattaisiin pitkällä aikavälillä terveyden edistymistä. Voisi hyvin tulla esille esim. puutteelliset D-vitamiinitasot ja hivenainetasot, jotka sitten edesauttaisivat terveyttä ja ennaltaehkäisyä korjaantuessaan. Tai vaikkapa juuri tietyn sairauden toteaminen kuten @Rauta hyvässä esimerkissä.
Usein ihmisen terveydentila on yksittäinen suurin tekijä työn tuottavuuden kannalta. Mitä maksaa yhteiskunnalle 1 ihmisen verikokeet vaikka 2 vuoden välein versus se että kärsii vaikka kymmenen vuotta tautia ja oireita?
Mielenkiintoisia kommentteja!
3 tykkäystä
Tsau, mielenkiintoista keskustelua yhtiön tuotteiden hyödyistä kansanterveyden tasolla. En tiedä onko aiemmin pohdittu jo, mutta eikös tämän tyyppiselle tuotteelle/palvelulle voisi olla kovaa kysyntää ammattiurheilussa? Keissi ei ole niin tuttu eli jos tätä on jo pohdittu niin pahoittelut. Olen itse kilpaurheilija ja vahvaa kosketuspintaa ammattiurheilijoihin ja siihen skeneen ja tälläiselle voisi olla kysyntää esim. ruokavalion ja treeniohjelman optimoinnissa. 
2 tykkäystä
Nimenomaan on. Itse olen ikäsarjoissa ok pärjännyt ja jonnekin 1.30 päälle pari vuotta sitten puolikkaan juossut.
Itsellä ollut Movescount ja Strava sekä muita terveyden mittauksia (Withings, SleepCycle…). Nämä kaikki näyttävät vain yksittäisi mitattavia suureita, mutta analysointi ei tehdä.
Itselläni on kokemusta laajojen asiakastietojen analysoinnista ja voin sanoa, että analysointi toisi paljon lisäarvoa vaikka palautumiseen, erilaisten kiputilojen ennaltaestämiseen (akilles, lihasvaivat) . Mitä laajemmin erilaisia suureita samanaikaisesti anlysoidaan, sitä parempi
Yolife
Yolifen osto voi tarkoittaa strategisesti sitä, että NH haluaa tulevaisuudessa panostaa muidenkin kuin veriarvojen analysointiin.
Asensin Yolifen kännykkään ja sovellus on melko alkeellinen.
NH ainakin aloittaa ennaltaehkäisevällä veriarvojen analysoinnilla. Jos NH:lla tulee olemaan kovan luokan analysointiosaaminen, voi hyvinkin olla, että Yolife-palvelun kautta aloitetaan keräämään muutakin kuin veriarvodataa NH:n järjestelmiin analysoitavaksi.
Lääkäreiden skeptisyys
Keskusteluun lääkäreiden skeptisyydestä kuluttajille suunnattuihin ennaltaehkiseviin palveluihin.
On selvää, että alkuvaiheessa lääkärit ovat skeptisiä. On kuitenkin täysin varmaa, että hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää dataa tullaan analysoimaan tulevaisuudessa laajemmin. On hyvin todennäköistä, että tämä tulee tapahtumaan sekä terveydenhuollon järjestelmissä, että kuluttajille suunnatuissa järjestelmissä ja aikanaan nämä tiedot tulevat yhdistymään.
Olen ollut mukana muutamassa aikaansa edellä olleessa kehityshankkeessa ja kaikissa suhtautuminen aluksi oli kriittistä. Muutos nykyiseen tilanteeseen koetaan usein myös uhkana.
Ei ollut enää tarkoitus kommentoida, mutta tämä kommentti kertoo, että omia kommenttejani ei oltu luettu. Tämän jälkeen en enää kommentoi asiaa
PSA-testissä ei sinänsä ollut juuri haittaa. Se antaa suuntaa antavan ennusteen. Ongelma oli, että PSA:n perusteella otettiin koepala myös terveiltä ja koepalan otossa on terveysriski.
Esim. Terveystalo on työterveydessä ohjannut vuosia PSA:n perusteella magneettikuvaukseen(MRI)
MRI:n ennustearvo on korkea 99.6%, kun lääkärin kuvan mukaan tekemässä analyysissä ei löydy syöpää. Mikäli sen mukaan on syövän riski, on otettava koepala.
Suurimmalla osalla korkean PSA-arvon omaavilla ei ole syöpää. Tämän vuoksi MRI:n jälkeen ei suurella osalla tarvita koepalaa.
Omassa 3 vuotta sitten tehdyssä MRI:ssä lääkäri kirjoitti analyysiin melko selkeästi, että syövän riskiä ei ole.
MRI on nykyään erittäin halpa ja asiakkaalta perittävän terveyskeskuksen erikoishoidon maksun sekä terveyskeskuksen oman MRI-laitteen vuoksi kuvauksesta jää julkiselle terveyden huollolle vain pieni (±100€) kustannus
Jos eturauhasen ongelmista kärsivälle ei tehdä mitään tutkimuksia, kuten pelkän julkisen terveyden huollon varassa oleville usein huono-osaisille ei tehdä, painaa asia heidän mieltä jatkuvasti.
Negatiivinen MRI-tulos käytännössä poistaa kaikki huolet.
Tutkimus.Eturauhasen magneettikuvauksen avulla päästään eroon tarpeettomien koepalojen haitoista
Nykyaikainen magneettikuvaus on mullistanut eturauhassyovan diagnostiikan
5 tykkäystä
Hyvää näkökulmaa liittyen ennaltaehkäisevien hoitojen kelakorvaattavuuteen. Sikäli olisin tosin erimieltä että lääkärin ammattitaitoon kuuluisi potilaan ohjaaminen kaikkien hoito- ja ennaltaehkäisykeinojen piiriin vaikka ne eivät kuuluisi KELAn piiriin mikäli katsoo potilaan kohdalla siihen tarvetta ja niistä löytyy näyttöä.
Mitä tulee valtion varojen käyttöön niin niitä ehdottomasti tulisi käyttää ennaltaehkäisevien menetelmien sekä diagnostiikan kehittämiseen. Perustutkimus kuuluu nimenomaan julkisen rahoituksen piiriin. Tätä tutkimusta onkin tehty monien sairauksien kohdalla. Esimerkikisi suurten kansantautien kuten diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien kohdalla ravintoon ja liikuntaan liittyen. Lääkärin auktoriteetin tiedetään edelleen toimivan hyvänä motivoijana elämäntapamuutokselle ja potilaan sitoutuminen on vahvempaa kun ohjeet tulevat lääkäriltä.
Lääkäreiden skeptisyys on toki aiheellista uusiin menetelmiin liittyen, sillä haitta-arviot kulkevat usein jälkijunassa ja suuria hyvin kontrolloituja tutkimuksia tehdään vähemmän kuin pieniä kapempialaisia tutkimuksia. Toiseksi professiossa tuntuu olevan kitkaa ottaa käyttöön uusia toimintatapoja kunnes ne ilmenevät käypähoitoon. Tämäkin on ymmärettävää sillä suuri osaamisalan ja jatkuva tutkimusvirta on liian laaja jotta lääkäri olisi jatkuvasti pallon päällä kaikesta uusimmasta tiedosta.
Miten tämä liittyy Nightingaleen niin mielestäni datan lisääntyminen ja halpeneminen heidän teknologian kautta lisää mahdollisuuksia tehdä laajoja tutkimuksia diagnostisen tiedon hyödyistä sekä eri interventioiden vaikuttavuudesta. AI pohjainen datan käsittely on tässä kasvavassa roolissa. Sekä diagnostisten viitteiden kaivaminen datasta, interventioiden vaikuttavuuden arviointi että personoiminen vaativat enenevässä määrin parempaa tekoälyä. En näe mahdottomana että Nightingalen aplikaatio kysyy haluaako henkilö osallistua uuteen interventiotutkimukseen ja koko tutkimus toteutetaan etänä. Näin olisi mahdollista toteuttaa suuria tutkimuksia hyvin halvalla ja osallistujalle lähes vaivatta.
4 tykkäystä