Ymmärrän kyllä, että tämä on helppo yhdistää Theranokseen. Mutta Theranos toimi suljettujen ovien takana niin, että antoivat lupauksia siitä, mitä aikovat tehdä tai pystyvät tekemään, mutta eivät koskaan julkaisseet mitään. Nightingale julkaisee tuloksensa ja ne ovat tarkastettavissa. Eli en usko, että tässä ollaan huijausta tekemässä. Se, että kyseessä ei ole huijaus, ei silti tee tästä bisnesmielessä järkevää.
Pitää koittaa jossain vaiheessa lukaista noita julkaisuja tarkemmin, mutta saa nähdä, riittääkö itsellä äly tai osaaminen saamaan niistä mitään irti.
Eniten tässä itseä kiinnostaa silti, että mitä antirahoilla aiotaan tehdä ja mihin tähän mennessä kerätty raha on mennyt, miksi liikevaihtoa ei ole tuon enempää ja mikä on etu kilpailijoihin nähden.
Tuossa Sarasvuo pätkässä tuotiin juuri tätä samaa asiaa esille. Riskitekijät ovat tunnettuja mutta ihmisiä ei motivoi ohjeet liikkua seuraavan puolen vuoden ajan 3 kertaa viikossa, koska kehitystä ei voi seurata.
Myös minulla on skeptinen olo tästä, niinkuin monella muullakin tässä ketjussa. Meinasin kuitenkin jättää sijoituspäätöksen tuonnemmaksi kunnes näen mitä firma aikoo rahalla tehdä ja miten rahan on ajateltu tulevan takaisin sijoittajalle.
Pitää lukea, kun vain olisi aikaa. Eihän se ajatuksena ole ollenkaan mahdotonta, että bioteknologian kehitys tuo uusia mullistavia asioita käyttöön. Geenisaksethan ovat yksi esimerkki, keksijä sai Nobelin palkinnon.
Mikäs näissä ennaltaehkäisevissä ratkaisuissa on myynti- ja markkinointikanava? Oma mutu että tavalliset sukankuluttajat aniharvoin ostaa itsenäisesti tällaisia palveluita vaikka ehkä kannattaisi. Toki sitten tulee näitä pakollisia 40/50v tsekkejä mutta niissäkin tehdään yleensä aika minimit. Tuote on kyllä kiinnostava mutta jääkö se terveyshifistelijöiden jutuksi joita tietysti maailmassa kohtuullisen paljon ja kasvava määrä mutta silti vaatii massiivista markkinointia ja myyntipanosta rakentaa globaalitietoisuus ja kiinnostus tällaiseen ennaltaehkäisevään verikokeeseen. Vai onko tällaiselle myyntikanavaa julkisella puolella? Siellä vaan fokus enemmän hoitaa vaivoja, ei ennaltaehkäistä niitä
Biohakkerointi on pitkään ollut marginaaliväen hommia, mutta Oura, statistiikka ja Nightingalen kaltaiset populaari/trendipalvelut leviävät kyllä hyvävaraisten keskuudessa. Nightingalen intresseissä on toki saada instituutiot kuten vakuutusyhtiöt ja työterveys kiinnostumaan mahdollisuuksista myös, joka vie palvelua vauhdilla muillekkin kuin intoilijoille.
Tämän lisäksi nyt pitää katsoa globaalia terveysmarkkinaa. Suomi on kiva pilotti hyvinvointivaltion markkinoista, mutta kyllä tämän pitää kasvaa kansainvälisesti, jotta näillä valuaatiolla saadaan koskaan mitään tuottoa
Eikä nyt ole tarkoitus päteä tai kuulostaa siltä että tiedän lääketieteestä mitään. Oma perspektiivi on puhtaasti asiakkaan kokemus, kunnes saadaan lisää tietoa firman taloudesta ja kasvupotentiaalista, että voidaan lähteä rakentamaan tästä jonkunlaista sijoituskeissiä.
Tuo iltalehden haastattelu vuodelta 2017 on siitä mielenkiintoinen, että tuossa toimitusjohtaja maalailee, että nykyisen kolesterolitestin neljän biomarkkerin sijasta heidän testillään voidaan saada 227 biomarkkeria ja testin käyttö alkaa kuluvan vuoden aikana terveydenhuollossa. No nyt neljä vuotta myöhemmin 25.1.2021 julkaisussa dyslipidemioiden Käypä hoito suosituksessa todetaan, että “Kaupallisilla, uusiin merkkiaineisiin perustuvilla riskinarviointimenetelmillä ei ole selkiytynyttä asemaa.”, joten syystä tai toisesta Nightingalen testi ei ikinä löynyt läpi. Jos dyslipidemian ja siihen liittyvät riskit voi arvioida hyvin kolmella biomarkkerilla (LDL, HDL ja triglyseridit), niin mitä lisäarvoa 227 biomarkkerin tarkastelu tuo? Merkittävien kansansairauksin riskien arvioinnissa tärkeintä on tieto potilaan tupakoinnista, alkoholin käytöstä, vyötärölihavuudesta, verenpaineesta ja muutama tärkein labratesti. Pelkästään 227 veren eri ainesosan irrallisen tarkastelun varaan rakennettu riskiarvio on luultavasti täysin hyödytön.
En ole vielä ehtinyt tutustua firman esityksiin omasta teknologiastaan tai tutkimustuloksista. Katson niitä, kun kerkiän ja kirjoittelen ajatuksiani. En ole vahva asiantuntija, olen lääkäri, mutta en sisätauti- tai laboratoriolääkäri.
Katsoin tuon Sarasvuon haastattelun. Päällimmäinen hämmennys oli Sarasvuon kritiikittömyys. Samalla tavalla hän aiemmin ylisti kokoomuspoliitikko Eija-Riitta Korholaa, vaikka tämä on ollut alusta alkaen väärässä tuulivoimasta. Sarasvuon hehkutukset kannattaa jättää pois laskuista.
Suna ja Sarasvuo totesivat, että lääketiede on kehittynyt, mutta terveyskeskusten todellisuus on jotain ihan muuta. No entäs Nightingale Health? Nykyaikaisella bioteknologialla tutkitaan verinäytettä, annetaan arvio sairastumisriskistä ja sitten vain toivotaan, että asiakas motivoituu hoitamaan terveyttään.
Sunan perusajatus on, että ihmiset ovat fiksuja ja motivoituvat, kun saavat informaatiota terveysriskeistään ja palautetta niiden kehityksestä. Onko tämä arvio oikea?
Joku kysyi, onko patentteja. Tämä lienee tärkeä kysymys. Nuo verimuutokset voisivat tuottaa tietoa sairausten syistä, mekanismeista ja auttaa kehittämään uusia lääkkeitä. Nightingale voisi saada tuloja, jos yliopistot ja lääkeyhtiöt käyttäisivät heidän tutkimusmenetelmäänsä.
Toimitusjohtaja/perustaja selvästi sanoi että tekevät samaa kuin Theranos mutta siitä huolimatta kiistät että näin on. En kyllä pitäisi tuota edes hyvänä markkinoihtipuheena, vai mainostaisitko uutta valuuttakaupan järjestelmääsi sanoin “teemme samaa kuin Wincapita mutta tällä kertaa rehellisesti”?
Jos toimitusjohtaja/perustaja ei ole luotettava tässä suhteessa niin voimmeko silloin luottaa mihinkään mitä hän firmastaan kertoo?
Periaatteessa tämä kiinnostaa, mutta hidas liikevaihdon kasvu epäilyttää. Pistää myös miettimään mikä on yrityksen kilpailuetu, sillä omaa patentointua teknologiaa näyttää olevan toistaiseksi kovin vähän:
0 patenttia ja 5 teknistä tutkimusta Suomessa
0 eurooppapatenttia
0 jenkkipatenttia
Miksi myydään testejä kuluttajille ja jätetään (vai ymmärsinkö väärin?) kuluttajat tekemään omat johtopäätökset jatkotoimenpiteistä tulosten jälkeen?
Haluaisin olla innoissani tästä, mutta pari huolenaihetta on:
Kaikki tietävät että ei saa polttaa tupakkaa, ei saa juoda viinaa, pitää liikkua jne. Moniko on valmis maksamaan testeistä jotka eivät suoraan liity jonkin ongelman ratkaisuun
Jos ratkaisu on kustannustehokas ja luotettava, voisiko tätä myydä terveydenhuoltoorganisastioille hoitopäätösten tueksi?
Tykkäsin ensimmäisestä viestistäsi tasapainottamassa mielestänikin yllättävän positiivissävytteistä ketjua, mutta älkääs nyt takertuko väittelemään yhdestä irrelevantista ylätason lauseesta. En usko, että kukaan täällä ihan oikeasti ajattelee kyseessä olevan Theranos vol 2, joten jätetään nämä heitot siihen yhteen hassuun sivulauseeseen ja pysytään palstan tehtävässä, eli osakkeesta ja yhtiöstä keskustelussa.
Henkilökohtaisesti olen skeptinen näin pienen liikevaihdon omaavan yhtiön kerätessä näin isoa antia. Perimmäinen syy skeptisyyteeni lienee se, etten hahmota mihin tämä raha käytetään ja miten sillä luodaan kannattavaa bisnestä. Toisaalta uskon myös, että jos yhtiön liiketoimintapotentiaali on todellinen ja merkittävä, niin sen pitäisi nykyisessä maailman tilanteessa saada rahoitusta useilla tavoin paremmin ehdoin pääomasijoittajilta kuin pörssistä (eli että pörssiin tullaan vain koska isoilta sijoittajilta ei tarpeeksi rahaa irtoa). Mutta eiköhän meille yksityiskohtia myöhemmässä ajankohdassa avata, mitä kyllä ihan mielenkiinnolla odottelen.
Kaikki tietävät, yleiset ohjeet terveelliseen elämään mutta ne jää etäiseksi. NH myy yksilölle tietoa just tän hetkisestä tilanteesta ja just tän hetkisistä riskeistä sairastua. Tietoon jää koukkuun kuin narkki ikään. Sitä ostetaan säännöllisesti satkun keta-annoksena.
Tärkeää on myös kokemyksellisuus ja fyysinen tapahtuma näytteenotossa. Annan oman vereni tekoälyjumalan arvioitavaksi, luen totuuden sanat digitaalisesta savitaulusta. Saattaa hyvinkin toimia!
Tällä en yritä dissata teknologiaa (saattaa oikeasti toimia), vaan perustelen sitä, että onhan tämä nyt oikeasti jotain ihan muuta kuin laiskanpulskan TK-lääkärin vinoon mennyt printti käypä hoito -suosituksista.
Uskon, että markkina on olemassa, mutta Suomesta on päästävä eteenpäin nopeasti.
Näissä Nightingale Healthin tutkimuksissahan ei tutkita näiden biomarkkereiden osuudesta sairauksien synnyssä, vaan pelkästä assosioitumisesta. Havaitaan siis esimerkiksi, että Alzheimerpotilailla on keskimääräistä suurempi molekyylin X:n pitoisuus kuin terveillä.
Tästä tekisi heti mieli vetää johtopäätös, että molekyyli X on aiheuttamassa Alzheimeria, mutta asia ei ole läheskään noin yksinkertainen. Korrelaatio ja assosioituminen on ihan eri asia kuin kausaliteetti. Molekyyli X:n pitoisuus voi oikeasti olla koholla jonkun toisen syyn takia, joka on oikeasti altistamassa Alzheimeria. Tällöin molekyyli X:n pienentäminen ei vaikuta mitään riskiin saada Alzheimeria.
Tällä yritän havainnollistaa sitä, että en usko että Nightingale Health saa mitään jalansijaa esimerkiksi julkisessa sektorissa nykyisillä tutkimuksilla. Onhan näitä satojen biomarkkereita osuutta tutkittu esim. sepelvaltimotaudin syntymisessä jo ennen Nightingale Healthiakin eikä noista ole tullut yleiseen käyttöön mitään, ainakaan vielä.
En minä tätä yritystä tyrmää, mutta luulenpa että plusmerkkiseksi tämä ei käänny vielä aikoihin (jos ikinä). Lisää tutkimuksia varmasti vaaditaan (ja siten rahaa), haluaisin nähdä ehkä tutkimuksia siitä, joissa tätä metodia on käytetty hoitoa arvioitaessa ja sillä olisi saatu oikeasti jotain HYÖTYÄ.
En nyt oikein tiedä, ainakin minä olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että suurin riski omaisuuden ja elämänlaadun pysymiseen on oma terveys. Elämäntapamuutoksia on helpompi tehdä ja toteuttaa, kun siihen saa jotain dataa kehityksestä tai uhkakuvista.
Ajattelin allokoida pari tuhatta henkilökohtaiseen vuosittaiseen terveydenhuoltoon. Eihän se nyt tule olemaan mitään kattavaa, mutta toivoisin tällä tavalla ainakin vähentää riskiä elämää mullistavien sairauksien havaitsemiseen pitkällä aikavälillä.
Mielestäni pitkäjänteinen sijoittaminen erilaisiin instrumentteihin menee käsi kädessä pitkäjänteisen terveydestä huolehtimisen kanssa. Perinteisten hammashoitojen ja verinäytteiden lisäksi yritän hieman nyt kartoittaa, että minkälaisia vaihtoehtoja on tarjolla. Luulen että kaltaisteni potentiaalisten asiakkaiden ryhmä on vain kasvava. Etenkin kun työterveshuolto siirtyy enemmän ja enemmän johonkin kyselypohjaisuuteen.
SIlti on tämä Nightingalen valuaatio minulle ihan liikaa.
Kun lyödään riirtävän monta muuttujaa ja tarpeeksi dataa, niin kausaliteetti saadaan kaivettua. Jos molekyyli X, joka on yleisesti koholla vaikka Alzhaimeriin sairastuneilla, voi olla koholla myös ilman Alzhaimer-riskiä, niin sellaisia tapauksia löytyy vertailuaineistosta. Lisäksi voidaan löytää huomattvasti monimutkaisempia malleja, kun on tiedossa useampikin molekyylipitoisuus, kuin vain X. Lisäksi malli antaa tilastollisia ennusteita, ei absoluuttisia.
En tiedä, onko Nightingalella niin paljoa dataa, enkä tiedä, että onko verta analysoimalla yleensäkään mahdollista kaivaa tällaisia asioita, mutta noin ihan yleistasolla, että riittävä määrä satunnaisvalittua dataa, niin tuollaiset asiat saadaan kaivettua ihan puhtaasti tilastollisilla menetelmillä ilman, että edes ymmärtäisi alkeita ihmisena anatomiasta.
