Katsoin tuon Vernerin tekemän haastiksen. Ei saanut kyllä mitenkään vakuutettua, että tähän kannattaisi lähteä. Vaikea nähdä tämmöiselle markkinoita. On ihan yleisesti tiedossa millaisilla valinnoilla elämässä voi välttää esim. 2 tyypin diabetestä. Ei minua ainakaan kiinnosta siitä maksaa jollekkin helppoheikille. Jos taas kyse jostain perinnöllisestä tai muusta sairaudesta niin en usko, että ihmiset edes haluavat tietää monenko % tarkkuudella voivat siihen sairastua. “Molekyylien värähtelyn perusteella voidaan päätellä, just joo” vähän sama kuin jollain lohkoketjuilla voi duunata rahaa. Hohhoijaa…
1 tykkäys
Onkos näillä jotain lukuja oletetuista asiakkaista/ asiakaskannasta ja keskiverto asiakastyypistä jonkinlaista hahmotelmaa?
Aikoinaan kun itse arvauskeskuksessa terveydenhoitajana työskentelin, nostin usein esille obeesien potilaiden kanssa kolesteroli-asioita ruokavalion ohella. Ikinä en muista, että ylipainoinen henkilö olisi keskustelualoitteen näistä asioista tehnyt. Oikeasti (itä-helsinki).
Sen sijaan liikalihavia ihmisiä joutui pikemminkin painostamaan menemään testeihin… Tiedä häntä pelottaako ihmisiä viturallaan olevat arvot, vai mikä. Ei ne tulokset mihkään pelkillä testeillä kuitenkaan muutu.
Lähinnä haen takaa sitä, että omaan kokemukseen perustuen jengiä ei tunnu kiinnostavan esim. kolesterolitaso. Toisekseen se on sinänsä paska mittari itsessään, kun potilaalla saattaa olla täysin puhtaat röörit ja kokonaiskolesteroli huitelee taivaissa. Yksilöllistä. Myös tämä teknologia on mielestäni nyt jo vanhentunutta. Tai ainakin asiat, mihin sen käyttöä on aikoinaan kaavailtu. Tiedä häntä, keksivätkö Nightingalella toisaalta joitakin oikeasti fiksuja ja uusia käyttötarkoituksia
… Okei morjens. Näin 1. kertaa vasta tekstin kirjoitettuani tuon kuvan testituloksista mobiiliapissa. Pohtikaa nyt hyvät ihmiset tarkasti, onko tämä oikeasti millään tapaa lääketieteellisesti viable hässäkkä vai lähinnä “lifestyle aparaatti”.
Edit: mihin lukuihin ja lähteisiin Nightingale vertaa mitattuja arvoja?
Mitä tarkoittaa inflammation tässä yhteydessä?
… “diabetes resistance”?? tekeekö toi laite testattavalle sokerirasituskokeen? Mulle kans!!!
4 tykkäystä
Biomarkkerit ovat hyödyllisiä diagnoosien muodostamisessa ja voisi luulla että yritys myisi osaamisensa sairaalayhtymille. Sovelluksen tuoma hyöty maallikolle on kuitenkin kyseenalainen etenkin sydän- ja verisuonitautien osalta, enkä usko että se paljastaisi jotain mitä ei voisi nähdä peilistä ja vaa’an lukemasta.
1 tykkäys
Itselläni on päällimmäisenä fiiliksenä pettymys - ei tähän yhtiöön vaan suomalaiseen start-up -toimintaan. Tämäkö on viime aikojen hohdokkain Suomen pörssin listautuja?
Firma joka tutkii verestä asioita, joiden merkitystä he eivät voi tuntea. Tämän ketjun asiakirjoittajat @Homeros ja @El_Nila ovat mielestäni selvittäneet tätä. Eipä silti, jos ihmiset haluavat maksaa verikokeista, niin mikä minä olen potkimaan osakekurssin nousua vastaan. Ja jos joku tuon puhelinsovelluksen avulla innostuu hoitamaan terveyttään, niin sehän on hienoa.
Katson usein ipohub-sivustolla uusia listautumisia. Norjan, Ruotsin ja Tanskan pörsseihin tuntuu tulevan viikoittain todella mielenkiintoisia yrityksiä. Tänäänkin listautui norjalainen yhtiö, joka tuottaa uusia ravinto- ja lääketuotteita silakan mädistä.
Miksei Solar Foods listaudu pörsiin? Veisin heille lasteni perinnöksi tarkoitetut rahat!
Voi myös pohtia, miksi tuo THL:n Finriski-laskuri ei innosta ihmisiä. Voisiko sitä jotenkin kehittää kiinnostavammaksi?
2 tykkäystä
Listattuna kaikki NMR-aktiiviset atomit
“R.K. Harris and B.E. Mann, Eds., “NMR and the Periodic Table,” Academic Press, NY, 1978, sivut 5-7.”
Pidempi lista, ehkä kattavampi ottaen huomioon aikaisemman artikkelin julkaisuvuode, mutta muistakaa lähdekritiikki (NMR-france, en jaksa perehtyä mikä lafka kyseessä)
https://nmr.cemhti.cnrs-orleans.fr/dmfit/tables/tableisotopes.aspx
Luettu: 25.2.2021
yhtä kaikki. tuo tekniikka rajoittaa kahdella tapaa jo lähtöviivalla:
- Ei voida kartoittaa, kuin rajattu määrä “biomarkkereita”
- Mitattavissa oleva “biomarkkeri” saattaa vaatia terveydentilasta johtopäätöksiä vetääkseen vastinparin, joka ei omaa NMR-aktiivisia alkuaineita (huom…vain tietyt iisotoopit näkyvät)
Ja vielä se, että jos hakee google scholarista, pubmedista tai mistä lie paikasta, joka julkaisee alan artikkeleita huomaatte, että “hitusen” ehkä ylipainotean kolesterolia. Vahvasti paukkuu red flagit monella saralla.
Tämmönen vois olla Ehkä (iso E) taloudellisesti tai maantieteellisesti pätevä metodi jossain… sota-alueella, tai muualla missä ei ole puhtaita neuloja tai infraa. Toisaalta jaksaako se siinä kohtaa niin kiinnostaa, mikä se päivän LDL-arvo on.
Tuo diabetesresistenttiys oikeasti kiinnostaa. Meinaan on laitonta tehdä suomessa terveysväittämiä, jotka ovat paikkaansapitämättömiä. Äkkiseltään en keksi muuta metodia verensokerin mittaukseen, kuin senhetkisen verensokeriarvon. Affaik moni asia voi kieliä alkavasta diabeteksestä. Tai sitten ei.
edit: väittäisin, että argumenttiani red flageista puoltaa myös Ison rahan kato genetiikan/ geenilääketieteen sektorilta uusia tuulia haistelemaan.
edit 2: " The emphasis is on a specific platform for quantitative high-throughput serum metabolomics, because this is the first, and currently the only, NMR-based metabolomics platform broadly applied in large-scale epidemiologic studies"
https://academic.oup.com/aje/article/186/9/1084/3813118
Luettu 25.2.2021
Moi! En ole varma kuinka kaukaa tämä keskustelu juontaa tai lähteitä tälle väittämälle mutta pakko korjata. Eli nytkin on jo testi jolla yleisesti mitataan verensokeriarvoja noin parin kuukauden ajalta kun epäillään diabetesta. Kulkee nimellä HbA1c testi. Tämä testi kertoo historiallisen verensokerin keskiarvoisern tason mittaamalla kuinka paljon glukoosia eli sokeria on tarrautunut kiinni hemoglobiiniin. Näillä spekseillä siis ehdottomasti on mahdollista mitata “ei sen hetkisiä” verensokereita 
2 tykkäystä
Nämä ei tässä Nightingalen tekemässä NMR:ssä ole mitenkään relevantteja vaan kaikki kuvantaminen mitä he tekevät on vedyn kuvantamista ja eri molekyyleissä olevien vetyjen resonanssitaajuus muuttuu kemiallisen siirtymän seurauksena molekyylin rakenteesta riippuen. Ks. Chemical shift - Wikipedia
Minua ei huoleta, etteikö mittausteknologia pystyisi luotettavasti mittaamaan eri molekyylien pitoisuudet näytteestä.
Mutta: Vernerin haastattelussa useampaankin kriittiseen kysymykseen kun vastataan ympäripyöreyksiä, niin sijoituscase ei vakuuta.
- Mikä on strategianne? - Vastauksena epämääräinen visio mittausten tuomisesta jokaiselle, mutta missä strategian edes suuntaviivat: millaisin keinoin tuohon visioon koitetaan päästä?
- Mikä on bisnesmallinne / mistä teette rahaa? - Vastauksena epämääräinen sepustus siitä, että luodaan uusi arvoketju, jossa syntyy arvoa, jota valuu sitten myös meille. Omaan korvaan tämä kuulosti enemmän bisneskoulun strategia-case-tehtävän pohdiskelulta ja geneeriseltä teoretisoinnilta siitä, mikä on yksi käsitteellinen näkökulma kannattavaan bisnekseen. Sinänsä hyvä, että bisneksen teoria on hallussa, mutta noihin kysymyksiin olisi kyllä kaivannut konkretiaa siitä, kuka on asiakas, mitä hänelle aiotaan toimittaa ja miten siitä oikeasti aiotaan saada itselle rahaa.
Voi olla, että näihin ylätason maalailuihin on olemassa jotakin konkretiaa yhtiöllä, mutta ennen kuin niitä kommunikoidaan selkeästi ulos, niin itse pysyn kyllä visusti sivustaseuraajana. Sen sijaan, jos ylätason visiomaalailu saadaan yhdistettyä uskottavan kuuloiseen liiketoimintastrategiaan ja sellaiseen liiketoimintamalliin, josta voidaan hahmotella uskottavia ja riittävän isoja liikevaihtoskenaarioita, herää mielenkiintoni tutkia asiaa tarkemmin. Sellaiset kultakimpaleet on harvassa, joiden johdossa yhdistyy kunnollinen teoreettinen ymmärrys liiketoiminnan eri lainalaisuuksista ja käytännön bisnesvainu.
15 tykkäystä
Uuden toimarin tämä firma tarvii. Suna on entinen IT arkkitehti. Tähän tarvitaan jenkki CEO, mielellään kaliforniasta, missä potentiaalisin asiakaskunta ja kumppanit ovat.
3 tykkäystä
Uusimmassa Duodecim aikakausilehdessä (4/2021) katsausartikkeli “Biomarkkereilla elintapariskien kimppuun”. Hyvin positivissävytteinen teksti siinä mielessä, että kyllähän biomarkkereissa nähdään isompaa roolia tulevaisuudessa. Otan kuitenkin pari mielestäni negatiivista pointtia tuolta esille Nightingalen osalta:
Artikkelissa on otsikko “Mihin biomarkkereita tarvitaan?”. Käytännössä tuossa tulee hyvin ilmi se, että näiden ainoa anti on siinä, että voidaan antaa potilaalle “konkreettista dataa”/objektiivisuutta verenpaine- ja vaakalukemien ohella. Käytännössä siis motivointikeino muiden keinojen ohella. Toinen erittäin potentiaalinen kohde näille on siinä, että kun tämä metaboliittien profilointi saadaan synkronoitua kehittyvän genomitietoisuuden kanssa, niin meillä olisi käsillä sellainen yhdistelmä, millä olisi huikea potentiaalia. Noh, tämä ei koske tosin Nightingalea joten se siitä.
Artikkelissa on lisäksi esimerkki alkoholin metaboliaan liittyvistä biomarkkereista. Noita biomarkkereita seulomalla voidaan arvioida konkreettisemmin riskiä ennen kuin esimerkiksi hepatiitti on saatu aikaiseksi. Mutta ihan oikeasti taas: meillä on tiedossa jo haitalliset alkoholimäärät ja lähes jokainen alkoholia käyttävä potilas tietää tämän kyllä. Tarvitaanko siihen mitään mittauksia? Motivoiko tämä oikeasti alkoholin suurkuluttajaa parempiin elintapoihin? Niin ja tähän tosin riittää nykyisetkin labramenetelmät hyvin.
Artikkelissa on myös virke: “Uusien biomarkkerien käytännön ongelmia ovat suhteellisen vaativat ja aikaa vievät määritystekniikat, näytteiden käsittelyn haasteet ja analyysien hinta. Myös tieteellinen näyttö tutkimusten diagnostisesta ARVOSTA on vielä puutteellista.” → Juuri tätä aikaisemmissa viesteissä olen yrittänyt tuoda ilmi: missä diagnostinen lisäarvo? Nightingale tarvitsee kyllä vielä lisää tutkimusta ennen kuin tästä voisi tulla jotain ja siihen menee kyllä paljon rahaa ja aikaa vielä. Ja onnistuminen senkin jälkeen kaikkea muuta kuin selviö.
Eniten ehkä Nightingalessa häiritsee:
- Lisää tutkimusta tarvitaan että toiminta voitaisiin saada paremmalle pohjalle
- Edellä mainittu syy vie vielä paljon aikaa ja rahaa
- Vaikka Nightingalen laboratoriomenetelmät (NMR) olisi valtavirrasta poikkeavia, niin en näe että tuo mitään mullistavaa tuo. Patentteja tuohon ei ole, joten mitään vallihautaa ei ole eikä tule. Menetelmä on varmasti toistaiseksi kustannustehokkaampaa vrt. perinteinen menetelmä, mutta koska Nightingalen algoritmin diagnostinen arvo toistaiseksi puuttuu (ei ole osoitettu) niin eipä tuo lohduta.
- Mikäli edellä mainituista ongelmista selvitään, niin koska yhtiöllä ei ole patentteja, niin tutkimusnäytön lisääntyessä kilpailua NMR-tekniikan suhteen varmasti ilmestyisi.
19 tykkäystä
Jokainen alkoholin takia potilas varmasti tietää, mutta entä ne, joilla ei ole alkoholiin liittyvää potilassuhdetta? Maallikoilla on hämmentävän heikko käsitys kohtuu- ja riskikäytön rajoista, ja moni kuvittelee riskikäytön rajaa kohtuuden rajaksi. Lisäksi ihminen ei halua myöntää, että hänellä on ongelma, jolloin omaa käyttöä helposti aliarvioidaan. Ellei ole objektiivista mittausta, joka kertoo toisin.
Näen kyllä arvoa ajatuksella yhdestä mittauksesta, jolla saadaan nostettua pinnalle piileviä riskejä. Terveydenhuollon asiantuntija helposti ajattelee, että kyllähän nämä perusasiat on hanskassa kaikilla. Mutta ei ne ole. Samasta syystä ravinto- ja treenipuolella myydään kaikenlaista liioitelluista lupauksista suoranaiseen huuhaahan hyvällä menestyksellä, vaikka niillä muutamalla perusasialla pärjäisi. Mutta kun ne on tylsiä eikä jaksa kiinnostaa.
Eli kysymykseen vastauksena: monen on helpompi uskoa mittaria, joka sanoo että tällainen markkeri on kohollaan, kuin rehellisesti tunnustaa vastaanotolla, että tulee käytettyä aika runsaasti.
5 tykkäystä
Liippaa osittain Nightingaleen, mutta monilla ihmisillä on kova usko teknologiaan. Hyvin usein johonkin “aina tiedettyyn” juttuun aletaan uskomaan vasta, kun joku miljardin aparaatti antaa sen saman vastauksen. Tämä on pätenyt aika usein psykologiassa, kun tuloksia on vahvistettu aivokuvauksella.
5 tykkäystä
Onneksi terveydenhuoltohenkilökunnalla on nykypäivänä käytössään laaja valikoima erilaisia työkaluja alkoholinkäytön riskien arviointiin. Yksi näistä on AUDIT-kysely, jossa vastaaja saa osviittaa potentiaalisesta alkoholin riskikäytöstään.
Testi on helppo tehdä myös kotona koneella, printata tai voi napata matkaansa perusterveydenhuollosta nätin, taitetun prujun jonka kotona täyttää <3
Edit: jos perusterveydenhuolto ei näiden palveluiden pariin osaa ohjata, on kyse palvelunohjauksen ongelmasta. Ei terveyspalvelun puutteesta tai sen toimimattomuudesta.
Listautuminen on varmaan last resort – miettisin kaksi kertaa.
2 tykkäystä
6 tykkäystä
Uh-huh, meinaako joku todella tällä hinnalla merkkailla? 
Käyttäen 2020/06 raportoitua 1,5miljoonan euron liikevaihtoa, on EV/S rapsakat yli 300 
Yhtiön tavoitteena on kerätä osakeannilla noin 110 miljoonan euron bruttovarat tarjoamalla enintään 16 296 300 Yhtiön uutta Osaketta merkittäväksi. Jos Listautumisanti ylimerkitään, Yhtiöllä on oikeus lisätä Listautumisannissa tarjottavien uusien Osakkeiden lukumäärää enintään 4 074 070 Osakkeella.
Listautumisannin yksinomaisena tarkoituksena on edistää Yhtiön kasvua ja kerätyt bruttovarat käytetään kokonaisuudessaan siihen tarkoitukseen. Listautumisannissa tarjotaan vain uusia Osakkeita, eikä kukaan nykyisistä osakkeenomistajista myy osakkeita Listautumisannin yhteydessä.
Osakeannin kiinteä merkintähinta on 6,75 euroa Osakkeelta.
Yhtiön markkina-arvo on noin 453 miljoonaa euroa olettaen, että enimmäismäärä uusia Osakkeita tarjotaan ja merkitään Listautumisannissa.
13 tykkäystä
Ovat kuukauden myöhässä että tällaiset “rakettikasvamme ihan hetikohta”-tarinat älyttömillä valuaatioilla uppoaisivat markkinaan kuin kuuma veitsi voihin…
23 tykkäystä
Tästä tulee spacien valuaatiot mieleen, uudet osakkeetkin saa runsaat 8,5% äänivallasta. Hahahahahah. On kyllä aikamoinen meno.
12 tykkäystä
Meiltä tuli Nightingalen sijoitustutkimus juuri ulos 
huomenna tulossa myös video aiheesta. Täällä saa kysellä vapaasti kysymyksiä, vastailen niihin päivän mittaan 
Kuten täällä moni on kommentoinut, yhtiö lähtee kaupallistamisessa liikenteeseen käytännössä nollaliikevaihdolla. Arvostus pitää sisällään odotuksen siitä, että suunniteltu kaupallistamisstrategia onnistuu kansainvälisesti. Onnistumisen todennäköisyyksistä voi kukin tehdä perustellusti oman arvion, meidän raportista löytyy yksi perusteltu näkökulma.
24 tykkäystä
Loistavaa! Täytyy lukea ajatuksella läpi.
Nopealla vilkaisulla huomioni kiinnittyi tähän riskimittaristoon - ei tule heti mieleen inderesin seuraamista yhtiöistä vastaavaa että suurin osa riskiprofiilin mittareista olisi näin tapissa 
Noh, näkyyhän tämä tietenkin DCF:ssä vaaditussa oman pääoman kustannuksessa joka on käsittämättömät 20%!
16 tykkäystä