Ompussa ajoittain käynyt ja hiljaista on ollut - samalla hetkellä tuntien kauppakeskusten paineen nostaa vuokria - uutinen ei oo ihme.
Täytyy myös vähän aiempaa omaa kommenttia pehmentää, että henksuvaje on näkynyt siellä Ompun F&Bssä palvelun laadussa. Mutta laaturavintoloissa/ruokaravintoloissa se ei oo näkynyt. Pikuruokalassa sen antaa helpommin anteeksi - voin olla puolueellinen 
Almanakka on tehnyt kolumnin NoHosta. 
Tässä on nyt jo parikin asiaa, joista en pidä juuri lainkaan. Miksi ihmeessä ulkomailla toimittaessa pitää esittää pääomasijoittajaa eikä ravintoloitsijaa? Entä miksi ihmeessä kasvuyhtiön, jolla on valtavasti potentiaalisia investointikohteita ja liikaa velkaa, pitää maksaa kasvavaa osinkoa? Hallituksen puheen johtaja Timo Laine vieläpä pääomamarkkinapäivillä kertoi, että tähän ei tule muutosta vaan hänen pitää osinkonsa saada jatkossakin (omistaa neljänneksen yhtiöstä). Potentiaaliin ja yhtiön osaamiseen nähden mielestäni aivan karmea yhdistelmä. Muut strategian osa-alueet, eli kannattava kasvu Suomessa ja taseen vahvistaminen ovat mielestäni järkeviä.
Tahattoman osuva yhdyssanavirhe. Tästä saisi kielipoliisimeemin missä hallituksen puheenjohtaja miettii onko osakkeenomistajien edun mukaista jakaa kasvuyhtiöstä hyvää osinkoa. Sitten viereisessä kuvassa hallituksen puheen johtaja kertoo että me halutaan nyt osinkoa.
Luin Almanakla:n kolumnin. Olin kolumnistin kanssa samaa mieltä, että NoHo:lla on kestävä kilpailuetu. Kolumnisti oli sanonut tämän hetken tulostason hyväksi, jota se ehkä onkin, mutta pitää muistaa että tulos paranee kun yökerhot alkavat tuottamaan ja pankkilainoja maksellaan. Kolumnistin kanssa en jaa näkemystä, että vuokrasopimukset pitäisi laskea velkoihin. Tätä mieltä olen siksi, etteivät nämä ole lainojen kovenantteina. Lisäten vielä, että DCF malliin nämä ei missään nimessä kuulu, koska ilman seikkaperäistä vuokrasopimusten tuntemista tässä ei vain ole järkeä, ja arviointi näiden osalta on paljon helpompi tehdä arvioidessa FCF. DCF mallissa vuokriin menevät kustannukset tulee otetuiksi huomioon vapaata kassavirtaa määritettäessä, jos ne vuokrat lisää velkana vielä yritysarvoon niin malli ampuu alakanttiin. Kukin voi määrätä tuottovaateet ja MOS itselleen mieluisaksi. Tämä asia voi sekoittaa meitä tuulipukusijoittajia. Toki koronan aikana opittiin, että vuokrat pitää, ainakin noin suurin piirtein, maksaa. Tässä mielessä vuokrasopimusvelat pitää olla takaraivoissa vastuina joista pitää selvitä joko rahalla, jälleenvuokraamalla tai sopimalla. Strategiasta kukin saa olla mitä mieltä tahansa. Hallituksen puheenjohtaja saa osingot verovapaana, joten osingot varmasti tulee jatkumaan. Kun olen katsonut NoHon kurssikehitystä pörssissäoloaikana niin mielestäni hyvä vain, että jakavat osinkoa. Mielestäni bisnesmalli ei tästä vaarannu. Nohon liiketoimintamalli on niin toimiva, että luotan viisaamman näkemykseen.
BBS-mallissa NoHo tuo pöytään rahaa (tässä tapauksessa F&B-ketjun) ja osaamista. Pääomasijoittaja tuo rahaa.
NoHo saa osaamisensa ansiosta suuremman omistusosuuden uudesta kokonaisuudesta kuin muuten saisi. Eli tässä on se idea.
Kasvava osinko puolestaan voi olla mitä tahansa eli osingon kasvu voi olla marginaalista tuloksen kasvuun verrattuna.
Tämä malli saattaa myös olla vähäriskisempi ulkomaille mennessä, kun ostetaan valmis toimiva konsepti ja viedään Nohon Opex-malli. Vs. Se että laajennettaisiin fb konseptia.
Olen nohoa seurannut alusta saakka, ja itse toimin ravintola-alalla pyöritän 3 ravintolaa.
Tuo nykyinen strategia on todella toivottu.
Ensimmäinen asia laittaa hookin ravintoloita lisää.
Toinen suomen kasvua otetaan lisää.
Osinkoa on hyvä jakaa, jos kassavirta kunnossa, niinkuin se onkin.
Kaikkea rahaa ei kannata kaataa investointeihin.
Tuo että burger ketju kasvatetaan, ja myydään on loistava ajatus, koska burger markkina ei tule olemaan loistava enää 10 vuoden päästä ehkä 5 vuotta.
Toinen kun tulee näitä yhteis konsepteja mitä kasvatetaan on hyvä omistaa mielummi pari pinaa vaan alle puole järkevän osapuolen kanssa, kun kokonaan itse. Järkikin tämän sanoo
Pakko vaan sano, että jutun lukeneena tuo kirjoitus paistaa läpi sen, että kirjoittaja ei ymmärrä hölkäsen pölähtämää asiasta mistä kirjoittaa, näin se vain on.
Yksi lisäys vuokra velat ei missään nimessä kuulu laskea velaksi tämän ymmärtää 5 luokkalainen jo.
Alokas haastattelee -ketjusta tuttu Henri Elo on kirjoittanut hyvin kattavan jutun NoHon pääomamarkkinapäivistä. Kannattaa lukea, uskon, että useammille tulee jotain uusia pointteja ja ajatuksia yhtiöstä sekä sen tulevaisuudesta.
Olisi mielenkiintoista nähdä pidempikin keskustelu bearien ja bullien välillä. Saadaanko Almanakka tänne vai pitäisikö sun @Allfocuse käydä tuolla Sijoitustiedon puolellakin kommentoimassa? Vähän laajempia perusteluita olisi kiva kuulla (molemmilta).
Hyvä haastattelu Akulta👇
Lopussa kommentoi kauppakeskusten tilannetta hyvin suoraan:
"Niiden omistajuus on siirtynyt kauas Suomesta eikä omistajia kiinnosta kaupungin elinvoima. Kun vähittäiskauppa on vaikeuksissa, kauppakeskuksiin haalitaan uusia innokkaita ravintolayrittäjiä, joilla ei ole aina liiketalousosaamista. Ravintoloita on kysyntään nähden liikaa. On vastuutonta täyttää kauppakeskukset hyväuskoisilla yrittäjillä.”
Varmaankin tämä ketju oikeampi paikka kysyä asiaa, jonka @Verneri_Pulkkinen mainitsi hiljattain Admicom ketjussa, että Nohon kasvun rahoittavat asiakkaat. Olet muistaakseni maininnut tuosta ennenkin, haluaisitko valloittaa sitä vielä vähän tarkemmin.
Ymmärrän siis sen että ravintola markkinalla kassavirta on kroonisen vahvaa koska asiakkaat maksavat heti ja kulut tulee sitten myöhemmin. Mistä syystä Nohoakin ajetaan negatiivisella nettokäyttöpääomalla ja heillä on käytännössä ylimääräinen 30vrk kassavirta jatkuvasti etukäteen.
Kuitenkin yhtiö kasvaa lähinnä yritysostoin ja ei taida tuo 30 vrk kassavirta pelkästään riittää niihin?
OP on laittanut NoHo Partnersin vahvimpien yhtiöiden listalle pitkällä aikavälillä (2-5 vuotta).
NoHolla on pitkä historia yritysjärjestelyistä ja yhtiö pystyy yrityskauppamallinsa ansiosta luomaan nopeasti arvoa yritysostoilla. NoHo saavuttaa kaupoillaan keskimäärin merkittävät synergiat johtuen yhtiön mittakaavaeduista ja operatiivisesta tehokkuudesta.
Olisiko seuraava valloitettava maa sittenkin Arabiemiraatit / Dubai, ennemmin kuin Ruotsi tai keski-Eurooppa? 
Sijoituskästi on tehnyt tviittiketjun NoHosta, ekassa tviitissä on lyhyt video, jota en saa suoraan jaettua tähän.
Tuossa näytti olevan tuo sijoituskästin käyttämä skaalaus
S = skaalaaja (odotettavissa selvää tuloskasvua)
T = tasainen tekijä
N = nukkuva
X = mysteeri
Foorumin lempiaihe eli vastuullisuus. Finnwatch tutki NoHo:n, Restelin ja S-ryhmän työtä ravintoloiden päästöjen vähentämiseksi:
https://www.finnwatch.org/fi/uutiset/ravintoloiden-ilmastotoimissa-puutteita
Heikoiten pärjäsi NoHo, jonka ilmastotyö on vasta käynnistymässä. Se ei ole toistaiseksi esimerkiksi laskenut päästöjään tai asettanut niille vähentämistavoitetta. Kasvisruoan suosion lisääminen oli sen kohdalla lähinnä asiakaskysynnän muutoksen varassa.
Voisi siis sanoa että NoHo toimii markkinaehtoisesti?
Noho on mielestäni panostanut hyvin työntekijöiden hyvinvointiin, tätä osoittanee korkeat pisteet työntekijöiden työhyvinvointi kyselyssä. Markkinaehtoisesti pitää toimia ja samalla tietysti huolehtia, että ESG asiat ovat kunnossa. S ryhmässä voi olla jonkin verran viherpesua, ainakin kun miettii mitä ihmiset ABC lounasbuffetista lappava lautasille, niin kyllä siellä on usein lihalaarit tyhjät. Samoin vaikka burgerking möisi pienemmillä katteella kasvisruokaa niin ihmiset taitavat ulkomaista alkuperää olevaa lihahampurilaista siellä nakertaa. Toisin on f&b ketjulla, liha ja raaka-aineet ovat Suomesta, ja voin sanoa, että Suomessa eläimet tiloilla voivat paremmin kuin itäeuroopan tehotuotannossa. Uskon myös, että Savoyssa tai palacessa lihan ja raaka-aineiden alkuperän tunnetaan ja eettiset asiat ovat mietityt. En usko hetkeäkään että burgerking olisi hankintaketjuissaan ekologisempi kuin palace tai savoy
Parin vuoden takaisissa jääkiekon mm-kisoissa ei taidettu ainakaan pakottaa kasvisruokia asiakkaille:
Nohon Areenan ravintoloiden keittiöpäällikkö Antti Ahokas kertoo Ylelle, että vegemyyntipisteestä myytiin vain 17 annosta.
Lisäksi kasvisruokaa myytiin yhtiön muissa ravintoloissa. Esimerkiksi Friends & Brgrsin kasvishampurilaista myytiin 585 kappaletta.
Kokoluokka on pieni, sillä areenaburgeria myytiin samassa ravintolassa 26 000 kertaa.
Itse olen aina saanut ravintolasta sitä mitä olen tilannut myös S-ryhmän ja Restelin ravintoloista. Kasvisruuan osuutta ei kasvateta tuputtamalla.
Restel on pystynyt pienentämään päästöjä liikevaihtoa pienentämällä.
Raportissa lukee näin:
Sen sijaan Restelin raportoinnista näkyy, että päästölaskennan piiriin kuuluvien ravintoloiden päästöt laskivat 18 prosenttia vuodesta 2022 vuoteen 2023.
Kysymys:
Osoittaako päästöraportointi päästöjen vähentyneen?
Restelin vastaus:
Raportissa ei ole vertailua edelliseen vuoteen. Aiemmassa vuosiraportissa kerrotut vuoden 2022 päästöt olivat noin 16 prosenttia suuremmat kuin tuoreimmassa raportissa, ja niiden osalta rajaus oli vastaava kuin tuoreimmissa luvuissa. Restelin liikevaihto oli tuolloin 24 prosenttia suurempi.
