En tiedä tarkalleen miten muiden salkuissa, mutta mallisalkustahan tuota löytyy. Minun kommentteja ei kannata yleistää muiden mielipiteeksi. Halusin tuoda esiin vain noita negatiivisia tekijöitä, joita on tuotu muuallakin esille.
Tämä on mielenkiintoinen, vaikka vielä hyvin spekulatiivinen:
Could Japan Also Bar Huawei, ZTE?
According to this GB Times story, business newspaper Sankei Shimbun reported Sunday that the Japanese government was considering a ban on Chinese network technology being deployed in government systems for security reasons and that such a ban would provide guidance to the private sector, a move that would roughly align it with the US and Australia.
En ihan ymmärrä mitä tarkoitetaan tällä, että “laitteista tulee bulkkia ja verkot rakennetaan softaelementeistä”. Miten se eroaa nykyisestä tilanteesta? Miten laitteista voi tulla sen bulkimpaa kuin mitä ne nyt on? Karsiutuuko niistä jotain ominaisuuksia vai mikä tekee niistä helpommin tuotettavia jatkossa? Softapuoli toki suhteessa kasvaa verkkomarkkinassa, mutta eikai se tarkoita laitepuolen kuolemaa, vaan hitaampaa kasvua suhteessa softapuoleen.
Mitä nokia tällä hetkellä siis toimittaa ihan konkreettisesti? Jos operaattori tilaa verkon ihan puhtaalta pöydältä, niin toimittaako nokia verkon ihan puhtaalta pöydältä avaimet käteen -periaatteella? Käyttääkö nokia näissä toimituksissa muiden valmistajien tuotteita vai tekeekö nokia kaiken itse? Mikä osuus varsinaisessa fyysisessä rakentamisssa on Nokialla vai hoitaako ulkopuoliset toimijat verkkojen rakennusprojektit?
Mitä softia operaattorit varsinaisesti tarvitsevat? Softia, joilla hallinnoidaan liittymäasiakkeiden kytkemistä verkkoon? Mitä muita? Millasia on tärkeimmät softat, joita operaattorit käyttää?
huh! tämä on aika pitkä aihe käsitellä… yritän vääntää rautalangasta…
Nykyään siis vaikkapa Nokia ja Ericsson valmistavat operaattorille tiettyihin toimintoihin räätälöityjä verkkolaitteita, joissa on (laitteen sisällä) siihen verkkotoiminnallisuuteen räätälöidyt ohjelmistot. Tulevaisuudessa monia näistä toiminnoista voidaan ajaa erillisten ohjelmistojen avulla halvoilla standardilaitteilla. Ohjelmistot ikään kuin irrotetaan laitteistoista omaan kerrokseensa. Ei siis osteta tiettyä verkkolaitetta tekemään tiettyä toiminnallisuutta, vaan ostetaan standardi-bulkkirautaa, jota hallitaan ohjelmistoilla… Ohjelmistoilla operaattori käytännössä rakentaa fyysiselle verkolleen ansainnan… käytännössä se tarkoittaa kymmeniä eri ohjelmistoja, joista jokaiselle löytyy hienot termit (provisiointi, mediointi, billing, charging, inventory, crm, fullfilment…)
Haetaan arkinen esimerkki kuluttajamaailmasta. Harva tänä päivänä ostaa erikseen digitaalisen sekuntikellon, navigaattorin ja taskulaskimen jne… erillisiä laittteita, joiden sisällä on tiettyyn funktioon tehty ohjelmisto, softa ja rauta tiukasti kiinni toisissaan. Ne kaikki saa nykyään ohjelmistoina pilvestä yhteen halpaan laitteeseen (älypuhelin), joka on varsin bulkkia. Tämä kehitys on koko IT-maailmaa ravisutteleva trendi ja se tulee myös verkkolaitteisiin, joka on ollut varsin hyvin verkkolaitetoimittajien suljettujen teknologioiden ansiosta historiassa suojassa (mistä operaattorit eivät pidä).
Jos yhtään ymmärsin niin eikö tämä kehitys tule nakertamaan Nokian tulevaisuuden tulospotentiaalia ankarasti? Verkkolaitteilta häviää hinnoitteluvoima kun ne muuttuvat bulkkiraudaksi ja value on niistä irrallaan olevissa softissa? Vai onko Nokialla verkkolaitteiden softapuolellakin jokin kilpailuetu joka tulee (ainakin jossain määrin) säilymään?
Kyllä, @Emilio. Tämä on mielestäni ylivoimaisesti tärkein asia Nokiassa +5v horisontilla katsottaessa. Sen takia softapuolella onnistuminen ja investoiminen on tärkeää. Suri on itse sanonut, että pitkässä juoksussa verkot ovat “kokonaan palvelu- ja softabisnestä”. Jos “softaistumisen” murros tapahtuu hitaasti (kuten se on tähän mennessä verkoissa tapahtunut), sitä voi tietenkin hallita. Jos se tapahtuu nopeasti ja rytinällä (kuten Nokialle puhelimissa aikanaan tapahtui), on se isolle yritykselle todella vaikea hallita. Mutta ei tässä kannata yöunia menettää, rakennetaan ensin 5g-verkot…
Voitaisko 5g-verkkoja käytännössä rakentaa uuden mallin mukasesti eli täysin erillisellä softakerroksella? Vai täytyykö tää softaistuminen tehdä, kun otetaan uus kehitysaskel esim. aikasintaan vasta 6g:n yhteydessä? Olemassaolevat verkkolaitteet tuskin mahdollistavat tuota, jos niihin on sisäänrakennettu softapuoli. Voisiko tuo siis edes tapahtua rytinällä, koska operaattorit tekevät monien vuosien investointeja. Puhelimia oli mahdollista myydä kuluttjille koska tahansa uusia, koska ne olivat käytännössä kulutustavaraa ja melko pieniä kustannuseriä, joten ihan samanlaista muutosvauhtia tuskin voi edes tapahtua verkoissa.
Nokian tavoitteissa/näkymissä on tälläinen: “Jatkuva vapaa kassavirta: Hieman positiivinen koko vuonna 2018…”. “Vapaa kassavirta” on siististi määritelty osarin lopussa (= Liiketoiminnan nettorahavirta - investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin). Mutta mikä on tuo “Jatkuva vapaa kassavirta”? Sitä ei ole määritelty osarissa. Onko se “jatkuvien toimintojen” osalta laskettu yo. määritelmän mukainen ja raportoiduista luvuista laskettu “vapaa kassavirta” vai jotenkin “epästandardisti” non-IFRS luvuista laskettu kassavirran tapainen luku vai jotain muuta. Onko kellään hajua, missä mennään 1H18 osalta eli paljonko oli tuo “jatkuva vapaa kassavirta” 1H18, joka siis näkymien mukaan tulee olemaan “hieman positiivinen” koko vuodelta 2018?