Nokia-ketju. Mitä ajatuksia teillä on Nokiasta? (Osa 1)

#1750 on ilmeisesti siirretty huoltoon/parametrien säätöön (koilliseen ?), “se” tehnyt tänään vain 2 kauppaa

#1750UusiVuosiUudetKujeet?

#2000 tehnyt 596 kauppaa mutta tuo on aika tasalukuinen ettei kaikki ole roboa…
#1 tehnyt 120 kauppaa, onkohan tuo joku tunnusteleva robo ? :thinking:

3 tykkäystä

Olisihan tuota kovin helppo muuttaa, mutta kyllähän tuolla on (ollut) yhteyttä kurssin mateluun. Viime päivinä hyvää nousuvirettä, ja samalla siis tuo #1750 vähentynyt. Vahvistaa näkemystä.

Voisikohan peräti ajatella että taho joka on ollut tuon robon takana, uskoo nyt Nokian kurssinousuun. Itse epäilen edelleen jotain suurta pankkia… Goldman Sachs, JP Morgan?

4 tykkäystä

Tämä on tähän ketjuun jopa hieman offtopic, mutta menkööt Huawei -linkin takia. Huawei ja Intel ovat top kontribuuttorit Linux -kerneliin. Ja tätähän sitten käyttävät myös Nokia ja Ericsson. :wink:

Vuosia sittenhän Nokiakin esiintyi näillä listoilla (varmaan matkapuhelinpuolen kautta enimmäkseen), valitettavasti ei enää. Mutta sinänsä tietysti mielenkiintoista, että Huawei ei saa toimittaa mitään jenkkeihin, mutta sitten kuitenkin käytetään avoimen lähdekoodin kamaa, johon Huawei on kontribuoinut paljonkin. Ja ennenkuin kukaan menee sanomaan, että avoimeen lähdekoodiin ei voi jemmata turvallisuusongelmia (koska sitä tutkii niin monet), niin sanon jo etukäteen kaksi avainsanaa: Heartbleed ja Shellshock (molemmat olivat vakavia avoimen lähdekoodin bugeja joita ei löydetty vuosiin). Huaweista vapaata maailmaa ei taida ollakaan…

5 tykkäystä

Tuosta saa nyt vähän väärän käsityksen Linux-kehityksestä. Ikäänkuin Huawei auttaisi Linux-kehitystä jotenkin hyväntekeväisyytenä eteenpäin. Kysehän on siitä, että Huawei hyötyy Linuxista osana tuotteidensa käyttöjärjestelmiä ja kehittää Linuxia eteenpäin omaan tarpeeseensa perustuen. Huawei:lla on valtavat resurssit ja tuotekehityspanostukset, joten sen kärkijoukoissa oleva osuus koodin määrästä ei ole yllätys.

Kaikissa käyttöjärjestelmissä – niin avoimissa, suljetuissa kuin sulautetuissa – on bugeja ja niitä korjataan jatkuvasti. Heartbleed ei ollut Linux-bugi, vaan SSL-kirjastojen ongelma. Shellshock taas Unixin Bash-komentotulkiin ongelma muistaakseni viime vuosikymmenen alkupuolelta. Näitä bugeja ei “jemmattu” koodiin, vaan ne löytyivät koodista. Niiden löytämisessä saattoi auttaa koodin avoimuus. Vertailun vuoksi esim. Windows-aukoista moni on löydetty ja korjattu vasta, kun niitä on hyödynnetty jo pitkään.

Huawei kehittää omia tuotteitaan ja sen on myös pakko kontribuoida Linux-kerneliin osana tuotekehitystä. Aivan kuten Intel ja pienemmät yritykset, yhteisöt ja yksityishenkilöt tekevät. Avoin koodi edesauttaa tottakai tietoturvaa, mutta altistaa koodin samalla hyökkäyksille. Toistaiseksi niiden vaara on Linuxin kohdalla ollut ehkä pienin kaikista laajasti käytössä olevista käyttöjärjestelmistä.

Edit. Sen verran lisään, että arvaat varmasti, mitä käyttöjärjestelmää itse käytän. :grin:

8 tykkäystä

Olet oikeassa, tosin uskoisin Huawein myös ymmärtävän asian PR-aspektin eikä se ainakaan haittaa mukavana bonuksena.

Ylipäätään oma pointtini aiheessa onkin enemmän se, että avoimen softan maailmassa ei oikein enää ole sellaista selvää mustaa ja valkoista tai selkeitä toimitusketjuja. Kaikki liittyy kaikkeen, vaikka kuinka koetetaan jotain teknologiaa kieltää.

Hieman vastaava case oli viime vuoden lopussa, kun jokin US virasto (olikohan Nasa?) lähetteli avoimen koodin projekteille SupplyChain kysymyslomakkeita täytettäväksi. :grinning:

Totta, en niitä Linuxin ongelmiksi tarkoittanutkaan vaan esimerkeiksi, että ongelmat ja bugit (tahalliset tai tahattomat) kyllä voivat olla osa avointakin koodia, vaikka sen voi halutessaan kuka vaan tarkastaa.

Edit: Olisi se NASA: curl supports NASA | daniel.haxx.se Oikein erikseen vaativat, ettei Huawei saa olla osana kehitystä. Hieman huonosti istuu OpenSource ja tämä ajattelumalli toisiinsa.

image

3 tykkäystä

Olen ihmetellyt vierestä, että miksi useampi tällä foorumilla uskoo jonkun tahallisesti tekevän robokauppaa helposti tunnistettavalla block sizella? Luulisi, että olisi fiksumpaa operoida satunnaisella blokkikoolla, jotta omat operaatiot pysyy piilossa eikä esim. Inderes.fi -sijoitusfoorumi pysty tarkkailemaan? Esim. blokkikoko = 1700+randint(0,100) tms.

Joku aiemmin keskustelussa esitti teorian, että tuo 1750 osaketta sattuu olemaan sopivasti pienin “tasakokoinen” blokki, jotta päästään jonkin/joidenkin isojen välittäjien “minimikulutasolle” (vrt. esim. Nordnetin Active Trader -taso min. 3€ tai 0,055% eli tuohon prosenttiin päästään min. n. 5455€ kaupalla), jolloin se vaan satunnaisesti valikoituu yleiseksi kaupan kooksi treideissä? Mielestäni tämä on huomattavasti enemmän “plausible” kuin myytti jostain eeppisestä #1750-robotista.

Ehkä nyt kurssinousun myötä 1500 tai 1250 osaketta on “uusi 1750”? Toivon, että haastatte ajatukseni ja perustelette miksi se olisi robo :slight_smile:

2 tykkäystä

Privasopimusta Seattlen satamaan.

9 tykkäystä

Näitä pieniä Privaatti-soppareita tuntuu syntyvän liian hyvin. Onkohan se niin että näissäkin tulee kaikissa milli tukkaan? Nokian kohdalla kun joku asia alkaa kulkea niin on syytä kellojen soida. Onko kenelläkään käsitystä mitä tällainen sataman 5G-härpäke maksaa?

3 tykkäystä

Ensiksi uskon privaverkkokaupan olevan kannattavaa, tuolla puolella kilpailu ei nähdäkseni ole niin kireää. Satamia on aika lailla eri kokoisia Loviisan satamaan 5G-härpäkkeet saisi hyvinkin halvalla, Rotterdamin satamaan sellaiset maksaa aika lailla.

5 tykkäystä

Aika hemmetin vaikeaa löytää tietoa privaverkkojen hinnoista edes sinne päin. Tälläsen kuitenkin löysin privaverkkomarkkinoiden koosta.

The global private 5G network market size is expected to attain a market size of USD 919.7 million in 2020 and is estimated to register a compound annual growth rate (CAGR) of 37.8% from 2021 to 2027.

Kannattaa käydä pällistelemässä tuo raportti, vaikuttaa hyvältä tiedolta.

7 tykkäystä

Juu onhan monella toimialalla käyttöä Private-verkolle.
Onhan nuo yksi tapa 5G:n hyödyntämisessä ilman muuta, ilmeiseti jopa kova ydin. Yuotube-videoita yms saastaa saadaan katsottua 4G:llä ihan hyvin…

1 tykkäys

@Mikael_Rautanen olisko sulla heittää arviota privaverkkojen osalta kokoluokkaa yksittäisten kauppojen arvosta ja kannattavuudesta? Sekä miten olet arvioinut Nokian pärjäävän tuolla sektorilla muihin toimittajiin nähden.

3 tykkäystä

Eipä ole suoriltaan heittää… mutta sellainen tuli mieleen, että Enterprise-asiakkaiden lukumäärä on muistaakseni jossain kerrottu ja liikevaihdon saa osareista… eli siitä päässee haarukoimaan asiakkaiden kokoluokkaa. Selvästi pienempiä ovat kuin operaattorit, mutta marginaalien pitäisi olla paljon parempia.

17 tykkäystä

Haastetaan,
määränä on ollut isoja kauppamääriä ja edustanut usein 10-15% koko päivän vaihdosta…

Suuri osa Helsingin kaupasta on ulkomaalaisten välittäjien tekemää (ja heittona pääosin robottien tekemää) tämä aikanaan kävi ilmi omxn tilastoista joista kk tasolla pääsi välittäjien määriin kiinni lapputasolla, suomalaiset ei usein ollut edes top10ssä per kuukausi (Nokia) Onkohan tuuletus.net vielä tilastoja noista tallella

Itselle mielenkiinto heräsi k-lehden palstalta nousseen kommentin perusteella (nokia analyysi ketju) ja tein itse raportin joka lukee noita päivän kauppoja, ja oman tulkintani mukaan niistä saa minun silmillä ja tulkinnoilla enemmän kurssia alaspäin ohjaavia kuin ylöspäin ohjaavia kauppoja, tuollainen nordnetin blokkikauppa kuulostaa, vaikka välittäjänä onkin Suomessa iso, niin ei kuitenkaan aikanaan mahtunut kärkivälittäjiin (edes lähelle) tuo ei tule ainakaan nordnetin kaupoilla…

Saa haastaa…

Ps. "Vaatimuksena Active Trader -asiakkuudelle on vähintään 100 kauppaa kuussa tai jos kuukausittain kaupankäyntivolyymisi ylittää keskimäärin miljoona euroa. "

2 tykkäystä

Robottikaupan osuus lienee 70-80 %'n nakkeilla koko pörssin vaihdosta.

3 tykkäystä

Nordnet oli siis vain esimerkki, mitä tarkoitan blokkikoolla jolla pääsee minimipalkkioon prosentuaalisesti. Tyypillisesti nämä taitaa euromääräisesti olla 4-6 k€ riippuen välittäjästä?

Uskon myös purematta väitteen, että suurin osa kaupoista on ohjelmallisesti toteutettu, saahan jopa ihan retail-välittäjiltä usein valittua paljonko näytetään kirjassa, jolloin jokin algoritmi sen kaupan tuuppaa käsittääkseni kirjaan kun laidat liikkuvat kohdilleen.

Nyt kun mietin, niin ehkä ainoa mitä en tuossa 1750-robojutussa oikein pysty uskomaan on se, että kukaan ohjailisi sitä kurssia tahallaan. Eli I stand corrected: kauppaa käyvät varmasti robotit, mutta uskon niiden olevan ohjelmoitu pyrkimään tekemään treideillään voittoa, eikä ohjaamaan kurssia tiettyyn suuntaan / tietyille tasoille.

Jos yksi robo tekee tuhansia tai kymmeniätuhansia kauppoja päivässä, niin eipäs sitä neiti Verotrakastaja ehdi seurata edes palkattomina ylitöinä. Pitää palkata robocop!

Tai pitäisikö ottaa homma haltuun kutakin pörssikauppaa koskevalla verolla?

Jo muutaman promillen veroaste helpottaisi. Rahan seuranta mahdollistuisi. Vähentäisi eestaas veivausta ja asettaisi piensijoittajan edes vähän tasa-arvoisempaan asemaan roboja käyttävien isojen poikien kanssa.

Tuuletus.netissä oli aikoinaan Nokia-tviittien seuranta, mutta ei löydy enää. Mitähän sille on tapahtunut? Se oli aika kätevä kanava seurata aihetta ilman Twitteriä.
Tuosta se aiemmin löytyi: https://tuuletus.net/nokia/index.php

Tuo toki muuttaisi pelikenttää, kuitenkin robottien pasmat menisivät pahemmin sekaisin jos säädettäisiin osto/myyntitarjoukselle minimi voimassaoloaika, esimerkiksi sekunti ja tarjouksen pitäisi olla tasa sentin kymmenys.

Toisaalta ei tää robokeskustelu oikein luontevasti Nokian toikkiin kuulu, en kyllä tiedä minne.

Vaikka roboa ei olisikaan ohjelmoitu vääristymään kurssia, on kovasti kiusallista ostatella jotain vähävaihtoista osaketta, kun aina kun noin 5 % osto- ja myyntikurssin välillä tekee oman tarjouksen noston, on robo tehnyt paremman tarjouksen, ennen kuin oma tietokone/kurssi on ehtinyt siihen omaan tarjoukseen reagoida.

Voihan siinä kiusalla korotella ja käytännössä laittaa robo ostamaan kalliimmalla, kuin se olisi muuten ostanut. Pieni lohtu. Siksipä Juurikki on jo aikaa sitten siirtynyt kuukausitason pohjapilkkeihin. Jos nappaa, hyvä, jos ei, ei haittaa.

Ai niin pitää varoittaa, että robojen huijaaminen siten, että myydessään härnäisi pienellä ostotarjouksen nostolla roboa tarjoamaan enemmän siitä, mitä on myymässä, on rikoslaissa määriteltyä pörssikurssin manipulointia.

Ilmeisesti robojen avulla suoritettu pörssikurssien manipulointi on niin maan tapa, ettei sitä enää rikokseksi lueta.

Piti miettiä pitkään, että mikä ihme se robovero oikein olikaan nimeltään. Ei mikään Putinin, vaan Tobinin vero.

Voi siirtää paremmin osuvaan ketjuun.

1 tykkäys