Tästähän on jonkin verran ollut puhetta ettei määrä korvaa patentin laatua. Kiina kyllä puskee teknologisesti hurjalla ja laajalla rahavarannolla eteenpäin, mutta epäilen ettei todellisuus ole ihan suoraan otettavissa patenttimääristä.
Edit:
Myös 5G osalta Huaweilla ja ZTE: llä on iso nippu “not yet granted” -patentteja ja epäilemättä moni niistä säilyykin hyväksymättömänä.
“I think there’s no way, from my point of view, that every segment of the electronics industry stays up and to the right, ripping demand for another 12 months; it doesn’t make any sense,” Murphy said. “I think something’s got to give. And when it gives that should free up the capacity in aggregate for the rest of the industry to go consume and ultimately align it with the true demand.”
En tiedä miten paljon Matt Murphy viittaa vaikkapa Nokian suuntaan, ehkäpä jokin muu toimiala joustaa kysynnässä mutta tuskin 5G maailma.
Kiina ilmeisesti kontraa Huawein myynnin putoamista tehokkaasti. Mielenkiintoista seurata, miten esim. DT perustelee jatkossa ilmeisen riskialttiin kiinalaisteknologian käyttöä kriittisessä infrastruktuurilssa.
Toisaalta, voisihan vaikkapa DNA:lta kysyä, miten Huawein ykköstoimittajan asema ja Supon varoitukset sopivat yhteen… 
Vähän nuo euromäärät ovat outoja, tokalla kvartaalilla nokia myi 18mrd dollarilla, toivottavasti tuosta 11mrd jäi Q3lle ylimääräistä
Ja sitä kuitua lisää. Ihan ok kokoinen sopimus vaikuttaisi olevan vaikkei nyt liikkelle lähdetäkään 25G PON teknologialla.
Nokia today announced it has been selected as the sole supplier by TDC NET to connect more than one million homes and businesses in Denmark with PON fiber to ultra-broadband. Starting in Copenhagen, Odense, Aarhus and Alborg, XGS-PON is being implemented for selected existing customers as well as new fiber addresses.
Michael Fränkle, Executive Vice President, Head of Technology at TDC NET said: “… Nokia’s superior technology will play a key role in realizing this for the benefit of our customers.”
Sandy Motley, President, Fixed Networks at Nokia said: “The Quillion chipset used in our access nodes enables high capacity, low latency and high precision synchronization which is especially crucial for 5G transport and which will be an important use-case for TDC NET’s deployment. We are incredibly proud to have been selected as the sole supplier for the GPON/XGS-PON network which has the potential to be upgraded for 25Gb/second systems.”
Vaikuttaa siltä, että kiinalaiset yritykset tarvitsevat välttämättä tukiostoja kotimarkkinoilta.
Ja tämä toivottavasti siksi, että kiinalaiset häviävät yhä enemmän osuutta maansa ulkopuolella, mm. Nokialle.
Ihan havaintona ilmoitetuista 5G-tilauksista Q3’n aikana Nokia jäi selvästi Q3/20-lukumääristä, koko vuotta vertailtaessa taas Nokia on viime vuotta edellä. Näppituntuman perusteella sama tilanne on myös muilla toimittajilla. Toisaalta tilausten kappalemäärät eivät kerro rahallisesta arvosta ja toisekseen yhden kvarttaalin vertailu on varsin lyhyt aika, koska kaupat ovat ostajalle hyvinkin merkityksellisiä ja pienen siirtymän merkitys päätöksenteossa ei kokonaisuuteen nähden ole merkittävä. Avoin tilauskanta on Nokialla kasvanut koko alkuvuoden varsin voimakkaasti ja lähtenee tuoloutumaan tämän ja ensi vuoden aikana.
Helsingin pörssissä eletään kaikkien aikojen osinkosyksyä. Euroopan keskuspankin asettama osinkokielto pankeille päättyi syyskuun lopussa. Koronan takia osingonmaksuaan lykänneet yhtiöt käyttävät valtuutuksiaan.
Syksyn muhkeimman eli Nordean osingon irtoamispäivä oli maanantaina, täsmäytyspäivä on tiistaina ja maksupäivä on 12. lokakuuta.
Nordean osinkoon ei ehdi enää mukaan. Osinko-oikeus on osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksessa päätettynä täsmäytyspäivänä on merkitty omistajaksi yhtiön osakasluetteloon.
Nordean hallitus päätti perjantaina käyttää yhtiökokouksen antaman valtuutuksen. Tilikausilta 2019 ja 2020 maksetaan osinkoa 0,72 euroa osakkeelta. Potti nousee 2,9 miljardiin euroon.
Nordean osingon kokoluokkaa voi verrata siihen, että Helsingin pörssin yhtiöiden keväällä jakamat osingot olivat yhteensä 8,9 miljardia euroa. Nordea nostaa potin 11,8 miljardiin euroon.
Muillakin yhtiöllä on valtuutuksia jakaa osinkoa syksyllä, mutta summat ovat niin pieniä, etteivät ne vaikuta suuresti kokonaispottiin.
Kyseessä ei ole osinkojen ennätysvuosi. Esimerkiksi koronaa edeltäneenä vuonna 2019 osinkoja jaettiin 13,8 miljardin euron edestä.
Osinkosyksy tuskin on pysyvä trendi, vaan enemmän kertaluonteinen, koronaan liittyvä ilmiö. Toisaalta jonkinlainen suuntaus on, että yhä useampi yhtiö jakaa osingon edellisvuoden tuloksesta useammassa erässä. Taustalla vaikuttaa todennäköisesti se, että yhtiöiden on helpompi rahoittaa osinko, kun se jaetaan osissa.
Osingonmaksajien joukosta yksi on poissa. Nordean omistajien pitkä odotus palkitaan, mutta Nokian omistajien odotus jatkuu. Vielä vuonna 2018 Nokia jakoi yli miljardin euron osingon. Vuoden 2019 syksyllä Nokia keskeytti osingonmaksun. Yhtiö ei ole jakanut osinkoa kahteen vuoteen, eikä linjanmuutoksesta ole varmuutta.
Nettovelattoman Nokian bruttokassa on paisunut lähes yhdeksään miljardiin euroon. Vuoden 2019 loppupuoliskolla bruttokassa oli alle viisi miljardia euroa. Nykyoloissa kassa ei tuota mitään. Samalla yhtiö maksaa korkoja kuuden miljardin euron veloistaan.
Tuntuu ainakin itsestä hölmöltä maksaa veloista korkoa samalla kun on miljardien nettokassa… Kaikkea ei ehkä saa maksaa etukäteen takaisin, mutta itse kannattaisin nopeutettua aikataulua silloin kun se on mahdollista. Se sijaan että rahaa makuutetaan kassassa, käyttämättömiä luottolimiittejä voidaan hyödyntää jos tulee äkillistä rahantarvetta.
Alla lista Nokian korollisista veloista q2:n lopussa:
no tuo on vähän sama tilanne sijoittajalla jolla on asuntolaina (nyt matalakorkoisina aikoina) miksi maksaa pois nollakorkoista, kun sen voi sijoittaa (menettää 
) pörssiin…
jos on parempaa tuottoa saatavissa muualta
Kyllähän optimaalisessa pääomarakenteessa on myös velkaa. Mutta varmasti joltain osin voisi optimoida varsinkin kalliiden lainojen osalta - varsinkin kun nykyään rahan hinnan tulisi olla edullista. Mutta Marcon puheista jää kyllä käsitys että hän näitä paljon miettisi.
Katsos, Ericsson lähtee tappeluun Applen kanssa. Kuvaannollisesti siis, lisenssimaksuista on kyse.
ERICSSON: STÄMMER APPLE I ROYALTY-TVIST
09:41
STOCKHOLM (Nyhetsbyrån Direkt) Ericsson har på måndagen lämnat in en stämningsansökan mot Apple och anklagar bolaget för oschyssta metoder för att slippa betala royalties för 5G-teknik.
Det skriver Bloomberg News.
Ericsson försöker omförhandla licenser med Apple och har nu stött på patrull. Därför vill bolaget att en domare i USA ska döma att Ericssons erbjudande är i linje med föreskrifter om att royaltykrav är rättvisa och rimliga.
Det är inte första gången de två företagen är inblandade i en rättstvist. I början av 2015 lämnade Ericsson in en stämning mot Apple för patentintrång efter att Apple sagt nej till Ericssons förslag om att låta en domstol avgöra vad som är rättvisa och rimliga villkor för en förlängning av licensavtal.
Suuria säästöjä Nokia lupaa: 65% operationaalisista kuluista pois IP-verkon automatisoinnilla. Ostajan asemassa tuo kuulostaisi kyllä oikein hyvältä, myyjän asemassa vähintään yhtä hyvältä.
(lähde: Nokian tiedote verkkopankin järjestelmästä 5.10.2021)
Nokia study finds operators can avoid 65% of operational costs with IP network automation
09:00
Press Release
Nokia
study finds
operators can
avoid 65% of operational cost
s
with IP network automation
Nokia collaborated with analyst research firm Analysys Mason to quantify the benefits from network automation at the domain controller layer for operators providing IP services
Analysys Mason collected over 60 data points from operators worldwide on their achieved or expected benefits from their network automation journeys
The study focused on the operators service fulfilment, network lifecycle management, and network and service assurance processes implemented on a network automation platform, such as the Nokia Network Services Platform (NSP)
Onneksi Nokia ajautui sivuraiteelle Kiinan verkkotilauksissa myöhästyessään 5G:ssä. Isku Nokian liiketoimintaan ei ole nyt yhtä suuri kuin Ericssonilla.
Now we are at the other extreme, where non-Chinese suppliers are marginalized if not excluded altogether. This is the nightmare scenario that’s been on the mind of Ericsson CEO Börje Ekholm, who’s been a vocal critic of the Huawei bans. After missing out on some of the big recent contracts, Ericsson has just restructured its China operation.
Maariskit ovat aina huomioitavia seikkoja. Kiinalaiset ovat oman laisiaan, venäläiset toisenlaisia. Toki USA muodostaa myös maariskin, mutta sen riskiprofiili on erilainen ja moniulotteisempi. Nokiahan poistui tilapäisesti avoimesta, kun piti pähkäillä voiko olla mukana kehitysyhteistyöliittymässä ilman sanktioita kiinalaisten kanssa toimimisesta.
Riskienhallinnan tulee mieltää ja arvioida maariskit ja niiden seuraukset, Ericssonilla näin ei välttämättä ole tapahtunut riittävän nopeasti ja perusteellisesti kiinalaisten yritysten kyberriskien paljastuttua.
