Puolijohdepulaa ja tuotantoketjuongelmia seuratessa tulee väistämättä mieleen mm. Nokian, Ericssonin sekä operaattoreiden tärkeys tulevaisuuden teknologiselle kehitykselle ja talouskasvun jatkumiselle. Tiedotteita ja artikkeleita lukiessa vaikuttaa siltä, että huoli ongelmien kasaantumisesta kyseiselle sektorille on kuitenkin toistaiseksi ollut melko vähäistä.
On mahdollista, että tietoliikenneinfran/-sektorin tärkeys katsotaan prioriteettilistalla niin korkeaksi, että puolijohteiden saatavuus on (ainakin tiettyyn tasoon asti) turvattu. Kuukausien tai jopa vuosien aikatauluviivästykset hidastaisivat koko maailman talouskasvua ja myös lähes kaikkien nopeista tietoliikenneyhteyksistä riippuvaisten yritysten kilpailukykyä ja kehitystä.
Nokian ja Ericssonin strategia, niiden suuret puolijohteiden ostovolyymit, pitkät asiakkuudet sekä kyky ennakoida ja varastoida tärkeitä siruja vaikuttaa onnistuneen kiitettävästi. Alla olevassa Intiaan liittyvässä artikkelissa maalaillaan 3-6 kk myöhästymisiä, jos puolijohdepula ja tuotantoketjuongelmat jatkuvat. Economictimes oli tiedustellut mm. Airtel:ltä, Ericssonilta, Nokialta, Huaweilta ja ZTE:ltä vastinetta puolijohdepulaan liittyen, mutta kukaan ei ollut syyskuussa vastannut. Ericsson mainitsee artikkelin mukaan, että se oli varautunut puolijohdepulaan jo viime vuoden puolella Intiassa. Oletettavasti myös Nokia on varautunut ajoissa, kuten on suurin osa muistakin alan toimijoista.
Kaikki viittaa siihen, että ongelma on väliaikainen ja toistaiseksi hallittavissa ainakin tietoliikennesektorilla, ja pahimpina kärsijöinä ovat etupäässä muut sektorit. Suurimmat saatavuusongelmat ovat esiintyneet mm. autoteollisuudessa, kodin elektroniikassa ja muissa teknisissä tuotteissa, mutta niitä ei luokitella kriittiseksi infraksi.
Sektorin tärkeys tulevalle talouskasvulle on merkittävä USA:ssa seuraavan 10 vuoden aikana. Siinä mielessä alle puolen vuoden viivästykset tuotantoketjuissa ovat toki vain hidasteita, mutta voivat ruokkia negatiivista kierrettä, jos talouskasvu lähtisi muutenkin hiipumaan. Pitäisin hyvinkin todennäköisenä, että koronan jälkeisessä maailmassa, jossa on pulaa tietyistä resursseista, pyritään ne suuntaamaan kokonaiskuvan kannalta kriittisimmille aloille.
Lundmark mainitsi aiemmin, että kasvu olisi ollut kovempaa ilman puolijohdepulaa, joten täysin ilman kasvun hidastumista ei ole selvitty ja potentiaalia olisi ollut puheiden perusteella parempaan. Jos puolijohdepula noustetaan Q3 tuloksen jälkipyykissä liikaa esille ja Nokian kurssi tarjoaisi uuden ylikorostetun lisäyspaikan, niin tartun siihen melko varmasti. Jotenkin kuitenkin arvelen, että puolijohdepula on ollut toistaiseksi Nokialle vain nopeamman kasvun hidaste.
Artikkelissa tiivistetään mitä toimenpiteitä eri maat ovat tehneet puolijohdepulan ratkaisemiseksi. TSMC tosiaan nostaa sirujen hintaa n. +20%, koska miksipä ei.
)
Muut -200 (vuonna 2020 -251)
650m on samaa prosenttiluokkaa kuin tämän vuoden 450m tuosta 2021 guidancen puolvälistä
682m on siis 12,8% tuosta 5313sta jonka Nokia ilmoittaa oper marginiksi
