Varmaan osittain totta ja osittain ei. Kyllä, rahaa on helpompi tehdä ohjelmistoilla.
Mutta sen kilpailukykyisen raudan tekeminen ei vaikuta olevan kovin helppoa. Nokian harha-askeleet muistetaan, ja sen korjaaminen vei muutaman vuoden. Nykymaailman SoC chippien (FPGA ei kilpailukykyinen) valmistaminen ei ole yksinkertaista, ja ilman niitä rauta maksaa liikaa ja kuluttaa liikaa virtaa. Joten 5G rauta ei ole bulkkia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana alalla on ollut tilanne, jossa kiinalaiset ovat antaneet (huom. eivät myyneet) teknisesti verrattain kilpailukykyisiä tuotteita alle tuotantohintojen - ja vieläpä reilusti. Epäilen että vaaditaan aika paljon aikaa jotta ala hinnoittelee uudelleen järkevällä tavalla. Esimerkiksi Ericssonin reagointi uudistuneeseen tilanteeseen on ollut verrattain verkkaista.
Sen verran muistan 4G ajoista että Nokia teki “ok katetta” syklin jälkivaiheessa, mutta ala oli jo tuolloin turmeltunutta kilpailun osalta. Länkkärit eivät voineet myydä, sillä kiinalaiset “eivät tarvinneet hintaa tuotteilleen” - hiukan karrigoiden mutta ei edes kovin paljoa.
”You ain’t seen nothing yet” Onkohan tämä konkretisoitunut jotenkin niin, että olisi esim. uutta rahaa tuovaa SW:tä vai tarkoittiko tuo vain tuotteiden kilpailukyvyn paranemista, mikä onkin tapahtunut?
—————————-
Uitolta blogikirjoitus. En itse ole ehtinyt lukemaan joten en osaa sanoa (vielä) onko tuossa jotain uutta tietoa.
We are extremely proud to offer this new generation of products to our customers. The best part? Well, you ain’t seen nothing yet. With these new platforms, we are in a better place than ever to introduce lots of new SW functionality, features and performance in our 5G and Single RAN systems.
Nokia’s new RAN products arrive just in time before we are seeing a surge in 5G mobile broadband traffic growth around the world.
Tämä voi muuten olla syy konservatiivisen ohjaukseen. Jos lanseeraus olisi siirtynyt, olisi se vaikuttanut marginaaleihin juuri kun isompia urakoita on edessä. Hiukan odotusarvoa tämä(kin) nostattaa että annetaan uusi korkeampi ohjaus Q2 yhteydessä.
Olen ymmärtänyt niin, että 5G:n mahdollisuuksia ei vielä täysimääräisesti hyödynnetä. Jos ei synny arvoa, ei voi hinnoitella? Konsolidaatio on varmasti kiinnostava mahdollisuus, kun toimijoita on vielä noin paljon.
En nyt alkuunkaan ymmärrä mitä haet takaa, ilmeisesti 1,5 vuoden takainen blogi ja viestini siihen liittyy asiaan. Tämä vuoden 2021 tuotelanseeraus on ollut Nokian mobile -puolelle tärkein asia viimeisten vuosien aikana. Ilman tätä nyt voitaisiin kuopata Nokian tulevaisuus RAN -puolella. Tänä vuonna tähän on tulossa päivitys.
Edit: @urpo123 kiitos selvennyksestäsi. Itse koen että tuo päivitys (päivitys sikäli väärä sana kun kyseessä oli 2,5 vuoden työn lopputulos) käytännössä pelasti Nokian (tai ainakin mobilen). Nokia pääsi käytännössä kilpailullisesti Ericssonin kanssa jotakuinkin tasoihin. Ilman tuota Nokian tilanne olisi todella vaikea… MN marginaali olisi nykyisellään negatiivinen ja tuskin kukaan enää haluaisi ostaa Nokialta RAN:ia.
Nykyisellä suuntauksella Nokia tulee ottamaan teknologisen johtajuuden Ericssonilta MN puolella vuoden 2023 aikana. En ole kyllä varma että kuinka suuri merkitys sillä on nykyisessä tilanteessa että onko sijalla 1 tai 2. Ericsson on vahva, mutta kuitenkin tilanne mielestäni muistuttaa osittain noin 10 v takaista.
Chiller sanoi sen mitä pitäisi tehdä: käytännössä yksissä tuumin, mutta ilman näkyvää koordinaatiota Nokian ja Ericssonin välillä, niiden tulisi pyrkiä nostamaan marginaaleja hintatasoa korottamalla. Yksinkertaisesti tulisi ilmoittaa, että marginaalitavoitetta korotetaan jotta alasta tulisi liiketoimintana riittävän houkutteleva.
Tulkitsin tuota kesän 2021 ”you ain’t seen nothing yet” niin, että tulevaisuudessa olisi ollut tulossa jotain, jota ei ole ennen nähty. Tulkintani oli tosiaan varmaankin väärä ja sillä tarkoitettiin näitä uusia tuotteita. Yhtään niitä väheksymättä, Nokialla tuskin olisi kilpailukykyä ilman niitä.
Tästäkin ketjussa puhuttu aiemmin, mm suomi-jenkki sanakirjasta, hypetystähän Pekka ei harrasta kuten ei monet muutkaan kotimaiset yritysjohtajat, mutta sanaan voi luottaa…
Nähtiinhän me pari ulkomaalaista toimaria tässä männä vuosina, mitem meni niinku omasta mielestä ?
Sen yhden kanadalaisen tyypin kohdalla meni mielestäni paremmin kuin mitä usein halutaan nähdä. Mitä toimariin muuten tulee, niin Nokia ei nyt ole toimialansa puolesta mielestäni sellainen yhtiö, jossa toimarin esiintymistyyli tai olemus olisi keskeinen osa tuotebrändiä ja jossa toimarin persoona rinnastetaan tuotemerkkiin Muskin tavoin.
Ja ihan oikein mainitsit hypetyksestä. Itselleni ainakin tulee pikemminkin turvaton olo, jos firmaa johtaa siihen taipuvainen toimari ja vaikkapa osareista luettavat toimarin katsaukset ovat kirjoitettu siinä hengessä kuinka fantastista kaikki on, ja huomenna valloitamme koko maailman.
Ps. Firmasta voi muuten tulla koko maailmaa puhuttava ja hypetetty suuryritys, vaikka sen pääkonttori sijaitsisi Suomessa ja vaikka sitä johtaisi harmaassa puvussa esiintyvä keski-ikäinen kepulainen insinööri. Nokia on sen vuosituhannen vaihteessa todistanut.
Ei maailmaa tarvitse valloittaa, mutta pitää valloittaa sijoittajien kiinnostus tarjoamalla syyn sijoittaa. Operatiivisista parannuksista huolimatta Lundmark ei tiiminsä kanssa ole onnistunut vakuuttamaan sijoittajat siitä, että Nokia on arvokkaampi kuin silloin kun hän 2,5 vuotta sitten otti Nokian johdettavakseen.
Kiitokset silti strategiapäivityksestä q4-raportin yhteydessä. Mitään kaneja ei kuitenkaan vedetty hatusta ja voitiin todeta, että Nokian kohdemarkkinat kasvavat varsin hitaasti. Marginaalien osalta on aika vaihteleva tilanne liiketoiminnasta riippuen ja pyrkimyksenä lisenssitulot sisällyttäen yltää vähintään 14 prosenttiin. Tämä kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole riittänyt markkinoille.
Tulos on ollut nousussa ja P/E vastaavasti laskussa kurssin polkiessa paikallaan. Vaikka paljon hyvää on tehty, olisikohan sopiva hetki aktivistisijoittajalle ottaa aktiivinen rooli samalla herättäen muidenkin sijoittajien kiinnostuksen pohtimalla sitä saisiko esim. yritysjärjestelyillä tai kassan optimoinnilla osakkeenomistajille luotua paremmin omistaja-arvoa?
Samaa mieltä ja voi hyvinkin olla etten minäkään ymmärrä koskapa en ole bondeihin perehtynyt. Mutta jos se on miltä se päälle päin näyttää, että korvataan halpaa runsaan 2 prosentin lainaa luultavasti huomattavasti korkeampikorkoisella lainalla, vaikkapa vain osin, niin eihän se kovin fiksulta vaikuta. Inflaatiokin lienee vielä hyvän aikaa yli kahden prosentin. Talonpoikaisjärjellä tuntuisi, että antaa inflaation syödä lainan reaaliarvoa niin kauan kuin mahdollista semminkin kun Nokialla on (liiankin) muhkeasti kassaa likviditeettiä turvaamassa.
Ehkäpä joku palstalla osaa bondiasiat paremmin ja osaa selittää mikä logiikka Nokialla on ennenaikaisesti maksaa pois alle inflaation maksavaa lainarahaa?
Voisiko se liittyä siihen, että bondimarkkinoilta saa nyt tässä inflaatio- ja korkotilanteessa ne lainalaput ostetuksi erityisen halvalla, siis ei tarvitse ne takaisin saadakseen maksaa läheskään sitä lainapäomaa plus kahta prosenttia per vuosi, vaan paljon vähemmän?
En siis tiedä tätä yksityiskohtaa Nokian tilanteesta, mutta tällä tavallahan ne korkomarkkinat kai yleisesti toimivat. Kukaan bondilappuun sijoittanut ei saa markkinoilla jälleenmyydyksi niitä bondilappuja siten, että uuden omistajan näkökulmasta se odotettu tuotto olisi nykylainoja paljon pienempi, vaikka lainapaperin alkuperäinen liikkeellelasku tapahtuikin halvan koron aikana.
Se on oma kysymyksensä, saako Nokia tällä periaatteella jotain etua lainapaperien kierrätyksestä uusiksi. Mutta jos Nokia siis ostaa jälleenmyyntimarkkinoilta omia vanhoja velkakirjojaan, ei systeemin ainakaan pitäisi toimia siten, että Nokia maksaisi niistä vanhoista kahden prosetin koron, vaan pikemminkin se pääsee niiden lainojen osalta eroon osasta virallista lunastushintaa.
Nokian 2024 erääntyvän bondin viikon päätöshinta (Frankfurtin pörssi) 98,50, vastaavasti 2025 erääntyvän 97,41 ja 2026 95,75. Sijoittajille varmasti maksetaan preemiota noiden päälle, joten ei ennenaikaisista lunastuksista Nokia juuri etua saa niin kuin tuoreessa Citycon -casessa (osalunastuksia muistaakseni alle 75 hintaan).
Tässä kun joudutaan ottamaan sitten tilalle uutta ja varmasti kalliimpaa lainaa niin en ymmärrä kokonaisuutta järkeväksi, vaikka jvk-lainasalkun maturiteetin hallinnan kannalta varmasti perusteet hyvät. Tuskin Nokiallakaan uskovat, että markkinakorot lähtevät lähivuosina jatkamaan kovaa nousuaan, jolloin tämä olisi liike olisi perusteltavissa?.. Lainojen järjestäjätahojen kannalta tämä varmasti erittäin kannattava operaatio : )
Kaikissa lunastettavissa lainoissa ollut siis viiden vuoden juoksuaika, joten 5 vuoden eur swap varmastikin paras viitekorko tässä. Liikkellelaskut olleet 2017-2020, jolloin viitekorko pyörinyt nollan molemmin puolin. Tällä hetkellä korko kolmen tuntumassa. Eli Nokian hiljattain tapahtuneen luottokelpoisuus-ratingin nosto (jos muistan oikein) yhdellä pykälällä ei voi lähimainkaan kompensoida tuota markkinakoron nousua uuden liikkellelaskettavan bondin lopullisessa korossa.
Tässä voi kuitenkin olla jotain sisällä, mitä Nokia ei infonnut markkinoille/minulla ei riittävää ymmärrystä. Toivottavasti Nokia yllättää positiivisesti, kun kokonaisuus selviää.
Hyvin kirjoitettu, vastaa myös täysin omaa ajattelua. En ole tutkinut noita hinnoitteluja pidempään aikaan, mutta oletettavasti hinnoittelu on noin 5y swap + 150-225 bps Nokian luottoreittauksella… Jolloin päästään siihen että emissiokurssin ollessa 100 % on kuponkikorko 4,5-5,0 %:n tasolla. Vaikka nykyiset lainat pystyisi ostamaan ennenaikaisesti markkinoilta alle liikkeellelaskuhinnan, eli 100 %:n, ei tällä pystytä kompensoimaan uusien lainojen korkeampaa kuponkia.
Itse en arvosta tällaista ennenaikaista velkojen muokkaamista nykyisessä markkinatilanteessa, ellei sitten taustalla ole jotain mistä saisi merkittävää hyötyä. Mutta tosiaan markkinatilanne ko järjestelylle on nyt heikko, ja tästä johtuen olisin halunnut antaa lainojen juosta maturiteettiin. Tai tosiaan sitten taustalla on jotain mistä itsekään en ymmärrä.
Mutta. Kokonaisuutena tästä ei muodostu erityisen suurta asiaa. Suuruusluokka muutama kymmen miljoonaa vuodessa ei vaikuta kokonaisuuteen paljoa.
Mobiiliverkkotukiasemat on vaativia teknisesti eli melko kallis valmistaa, mutta erittäin hyvin julkisesti määriteltyjä ja standardoituja joten moni pystyy tekemään jos vain halua ja on rahaa. Eli jos marginaalit nousisi tulisi uusia tekijöitä.
Privaverkot tulee kasvamaan erittäin voimakkaasti, mutta se ei em. syystä näy kateprosentissa, liikevaihdossa kyllä, silti kokonaismarkkinan kasvuksi Nokia arvioi yllättävänkin pientä noin +/- 5% /vuosi joka soittaa hälytyskelloja jollakin tavalla.
Nokia on voimakkaasti kilpaillussa alhaisen katteen bulkkimarkkinassa, Pekka & co firmassa etsii kuumeisesti parhaillaan tietä siitä pois paremmille vähemmän kilpailtuihin bisneksiin.
Se on ainut mahdollinen tie korkeampaan arvostustasoon.
Katteiden osalta olen täysin eri mieltä. Ensinnäkin operaattoreiden kanssa kaupat ovat huomattavasti suurempia jolloin katteet laskevat. Toiseksi privaverkkojen valintakriteerit ovat erilaisia ja hinnan merkitys on pienempi, koska kyseessä on yritykselle liiketoimintakriittinen järjestelmä, jossa kulkee käytännössä kaikki oleellinen tieto. Kolmanneksi suhteellisen pientä järjestelmää ei ole mielekästä hajottaa uselle toimittajille huollon, ylläpidon ja hallinnoinnin vuoksi, koska saavutettavat säästöt hankintakustannuksissa häviävät helposti täysin tai muuttuvat negatiivisiksi näiden vuoksi.
olisikohan esineiden internet (IoT) tuleva Nokian syömähammas?
Millaiset ovat patenttiliiketoiminnan näkymät? Meneekö tuottavia patentteja umpeen ja syntyykö tilalle uusia?
– Patenttiportfoliomme uudistuu ja täydentyy jatkuvasti uusilla keksinnöillä. Viime vuonna tutkimus- ja kehityskulujen osuus Nokian liikevaihdosta oli lähes viidesosa. Ja pelkästään viime vuonna haimme patenttia yli 1 700 uudelle keksinnölle, joista suurin osa liittyy 5G-teknologiaan. Yksittäinen patentti on voimassa 20 vuotta. Nykyisestä portfoliostamme valtaosa on voimassa vielä noin kymmenen vuoden päästä.
– Patenttilisensointiliiketoimintamme perusta on vahva, sillä mobiiliviestinnän ja esimerkiksi videoiden suoratoiston ympärille syntyy jatkuvasti uutta liiketoimintaa. Etenkin esineiden internet (IoT) -toimialalla näemme merkittävää kasvupotentiaalia. Viimeisen 12 kuukauden aikana uusilta kasvualueilta saatava liikevaihtomme on kasvanut vuositasolla yli 100 miljoonaan euroon.
