En oikein tiennyt, pitäisikö vastata tänne vai kahvihuoneeseen. @Sijoittaja-alokas siirtää kahvihuoneeseen sitten, jos menee liikaa ohi aiheen. En ole ihan varma edes, kysyitkö tosissaan. Täällä on sen verran kovia sijoittajia.
Se on ensimmäinen sääntö, ettei turhanpäiten vaienna varoittavia ääniä. Niitä on aina ja riskit pitää vain tiedostaa ja käydä läpi.
Oikeassa elämässä pitää määrittää riskeille euromääräinen hinta: ± skenaariot, millä tarkkuudella pystyt arvioimaan euromääräisen negatiivisen ja positiivisen toteuman.
Jos eurot ovat yrityksen markkina-arvoon ja liiketoimintaan nähden lillukanvarsia, eivätkä edes aiheuta kolausta brändiin, niihin on turha käyttää sen enempää aikaa kuin vain tiedostaa niiden olemassaolon.
Esimerkiksi kun tuossa nostin esille skenaarion, että varoja ei välttämättä saada ikinä tai ainakaan ihan heti pihalle Venäjältä heidän EU:lle tekemien vastapakotteiden vuoksi. Ne on tullut joissain tulosjulkkareissa vastaan.
En usko, että olen ainut kenelle näitä on osunut silmään. Mutta en näe sillä olevan euromääräisesti turhan paljon negatiivista vaikutusta muutakuin rahan ajallisen arvon kautta, joka ilmenee rahan ostovoiman heikentymisenä. Näillä inflaatio lukemilla voidaan toki puhua jo merkittävistä summista.
Isommissa euromääräisissä riskeissä voi jo hieman miettiä, onko riskin ottaminen järkevää. Nokian Renkaissa isompana euromääräisenä riskinä itse näen Pietarin tehtaan jäämisen markkinoille sillä välin, kun Nokian Renkaat pyrkii rakentamaan lisää tuotantoa. Samaten tuo sopimustoiminnan laajeneminen Kiinan markkinoille on hieman arvelluttavaa. Me kaikki tiedetään, kuinka kovia kiinalaiset on kopioimaan.
Yleensä markkinat hinnoittelevat isommista riskeistä selkeän alennuksen ja se on osakkeen hinnassa nähtävillä. Riskien ollessa selkeästi tiedossa pystyt ottamaan selkeää näkemystä, tuleeko epäselvät asiat selviämään parhain päin. Ei pidä ajatella olevansa markkinoita viisaampi, varsinkaan isojen yritysten kohdalla. Siellä on joukko viisaita ihmisiä pohtimassa tilannetta.
Jos haluat lähteä riskianalyysissa tarkemmalle numeerilliselle puolelle, voit arvioida riskin toteutumiselle todennäköisyyden ja laskea sen kautta riskille markkina-arvo.
Todennäköisyyden arvioiminen perustuu herkästi omaan arvioosi ja on aina objektiivinen. Toki niin on analyytikon DCF-analyysikin ja kaikki muutkin laisunnot tulevaisuudesta.
Todennäköisyyksissä on myös sellainen hauska piirre, että vaikka kruunan ja klaavan heittämisen todennäköisyys on 50%, voit silti aina heittää kruunan kolme kertaa peräkkäin. Kun kertoja kuitenkin tulee enemmän, todennäköisyys sille, että saatkin klaavan kasvaa nopeasti.
0,5 * 0,5 * 0,5 = 1/8 = 0,125 eli 12,5% todennäköisyydellä saat kolme kruunaa peräkkäin. Aika todennäköistä, että sieltä vähintään yksi klaavakin irtoo 87,5%. 
On myös ihan mahdollista, että jatkat kruunien heittämistä, koska joka kerta kun heität kolikkoa, on edessäsi sama 50% todennäköisyys. Se ei vain ole erityisen todennäköistä, että heität esimerkiksi 10 kruunaa peräkkäin.
Tällä meinaan, jos riskit joita otat on jatkuvasti merkittäviä tai et ota niitä ollenkaan huomioon, siellä alkaa kertojen karttuessa tasoittumaan todennäköisyyden suhde 50% todennäköisyys. Kannattaa silloin katsoa, että riskit joita otat, on tarpeeksi tuottoisia, niin jäät voitolle. Voit määrittää todennäköisyyksien kautta optiolle vähimmäishinnan. Mitä suurempi riski, sitä enemmän pitää olla upside. Niin riskisijoittaminen/skenaarioanalyysi toimii.
Itse menen näissä hiha-arvioilla. Jos tarvitsee riskisnalyysiin ruutupaperia, joko ei ole marginaalit kohdillaan tai riski ei ole riittävän merkittävä.
Hyvässä ja pahassa
Sitten jos riskit realisoituvat, tiedät jo etukäteen, mitä ne tarkoittavat. On joku suunnitelma. Hyvillä yhtiöillä on hyvä johto, joka on käynyt riskiskenaariot itsekin läpi ja tietävät tasantarkkaan kuinka toimia, jos merkittävien raaka-aineiden hinnat nousevat tai tärkeitä komponentteja kieltäydytään toimittamasta.
Jos et tiedä/tunnista kyseisen yritystoiminnan riskejä tai varoitussignaaleja, melkeinpä pysyy kokonaan erossa.
Niitä meinaan on aina.
Herra Buffettikin oli sitä mieltä, että pysyy siellä, mistä tietää. Oli se oma ympyrä, miten pieni tahansa.