Pietarin tuotanto oli noin 16m rengasta josta karkeasti puolet meni vientiin (näitähän ei tarkasti ole julkaistu). Eli tuo noin 8m jää “vajetta”, kun tehdas myydään/ei saa viedä Eurooppaan. Venäjän paikallinen business menetetään tietysti kokonaan. Tästä sopimusvalmistus korvaa 1-3m, Nokian tehtaan tuotannon nosto 2-3m ja ehkä USAn tehdas hieman. Mutta vajaaksihan tuo jää kyllä siitä relevantista asiasta eli Eurooppaan vietyjen volyymien korvaamisesta.
5 tykkäystä
En itse löytänyt tuota kohtaa, missä puhutaan rahojen kotiuttamisesta. Toki kauppahinta on kerrottu euroissa. Sen sijaan tällainen kohta löytyy tiedotteesta.
Fortum ainakin on tiedotteissaan maininnut Venäjän vastapakotteiden vaikeuttavan merkittävästi varojen siirtoa rajojen yli. Aika tavallista myös, että yritykset pyrkivät käyttämään varansa paikallisessa valuutassa silloin kun se on mahdollista.
Käsittääkseni kauppaan vaaditaan vielä viranomaishyväksyntä. Epävarmuuksia taatusti näihin siis liittyy.
Oli muuten Kim Granilta aika ikävä temppu se testimanipulaatio. Oli heppu siinä mukana tai ei, aika pahan kolauksen sai brändi siitä. 
Nokian Renkaat on kyllä silti vahva brändi, kun kesti tuonkin.
Mut juu.,. Itse tykkään varautua yllättäviin tapahtumiin, etteivät tule sitten puskan takaa. Harvemmin tuleekaan.
(Saa poistaa jos tämä oli jo täällä)
Miten teet risien arviointia, että ne eivät pääse yllättämään? Onko suositella jotain tiettyä menetelmää?
Salkunrakentajan Jorma Erkkilän juttu Nokian Renkaista, pääteemana on yhteistyö kiinalaisyhteisön kanssa ja käsitellään jutussa vähän muutakin. Nokian Renkaita tarkemmin seuranneille tämä juttu ei hirveästi pitäisi tarjoilla uutta.
Sopimusvalmistusrenkaiden tuotanto käynnistyy vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja ensimmäiset renkaat tulevat markkinoille vuoden 2023 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Sopimusvalmistajan tuotantolaitos auditoidaan säännöllisesti Nokian Renkaiden laatu-, vastuullisuus- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
1 tykkäys
En oikein tiennyt, pitäisikö vastata tänne vai kahvihuoneeseen. @Sijoittaja-alokas siirtää kahvihuoneeseen sitten, jos menee liikaa ohi aiheen. En ole ihan varma edes, kysyitkö tosissaan. Täällä on sen verran kovia sijoittajia.
Se on ensimmäinen sääntö, ettei turhanpäiten vaienna varoittavia ääniä. Niitä on aina ja riskit pitää vain tiedostaa ja käydä läpi.
Oikeassa elämässä pitää määrittää riskeille euromääräinen hinta: ± skenaariot, millä tarkkuudella pystyt arvioimaan euromääräisen negatiivisen ja positiivisen toteuman.
Jos eurot ovat yrityksen markkina-arvoon ja liiketoimintaan nähden lillukanvarsia, eivätkä edes aiheuta kolausta brändiin, niihin on turha käyttää sen enempää aikaa kuin vain tiedostaa niiden olemassaolon.
Esimerkiksi kun tuossa nostin esille skenaarion, että varoja ei välttämättä saada ikinä tai ainakaan ihan heti pihalle Venäjältä heidän EU:lle tekemien vastapakotteiden vuoksi. Ne on tullut joissain tulosjulkkareissa vastaan.
En usko, että olen ainut kenelle näitä on osunut silmään. Mutta en näe sillä olevan euromääräisesti turhan paljon negatiivista vaikutusta muutakuin rahan ajallisen arvon kautta, joka ilmenee rahan ostovoiman heikentymisenä. Näillä inflaatio lukemilla voidaan toki puhua jo merkittävistä summista.
Isommissa euromääräisissä riskeissä voi jo hieman miettiä, onko riskin ottaminen järkevää. Nokian Renkaissa isompana euromääräisenä riskinä itse näen Pietarin tehtaan jäämisen markkinoille sillä välin, kun Nokian Renkaat pyrkii rakentamaan lisää tuotantoa. Samaten tuo sopimustoiminnan laajeneminen Kiinan markkinoille on hieman arvelluttavaa. Me kaikki tiedetään, kuinka kovia kiinalaiset on kopioimaan.
Yleensä markkinat hinnoittelevat isommista riskeistä selkeän alennuksen ja se on osakkeen hinnassa nähtävillä. Riskien ollessa selkeästi tiedossa pystyt ottamaan selkeää näkemystä, tuleeko epäselvät asiat selviämään parhain päin. Ei pidä ajatella olevansa markkinoita viisaampi, varsinkaan isojen yritysten kohdalla. Siellä on joukko viisaita ihmisiä pohtimassa tilannetta.
Jos haluat lähteä riskianalyysissa tarkemmalle numeerilliselle puolelle, voit arvioida riskin toteutumiselle todennäköisyyden ja laskea sen kautta riskille markkina-arvo.
Todennäköisyyden arvioiminen perustuu herkästi omaan arvioosi ja on aina objektiivinen. Toki niin on analyytikon DCF-analyysikin ja kaikki muutkin laisunnot tulevaisuudesta.
Todennäköisyyksissä on myös sellainen hauska piirre, että vaikka kruunan ja klaavan heittämisen todennäköisyys on 50%, voit silti aina heittää kruunan kolme kertaa peräkkäin. Kun kertoja kuitenkin tulee enemmän, todennäköisyys sille, että saatkin klaavan kasvaa nopeasti.
0,5 * 0,5 * 0,5 = 1/8 = 0,125 eli 12,5% todennäköisyydellä saat kolme kruunaa peräkkäin. Aika todennäköistä, että sieltä vähintään yksi klaavakin irtoo 87,5%. 
On myös ihan mahdollista, että jatkat kruunien heittämistä, koska joka kerta kun heität kolikkoa, on edessäsi sama 50% todennäköisyys. Se ei vain ole erityisen todennäköistä, että heität esimerkiksi 10 kruunaa peräkkäin.
Tällä meinaan, jos riskit joita otat on jatkuvasti merkittäviä tai et ota niitä ollenkaan huomioon, siellä alkaa kertojen karttuessa tasoittumaan todennäköisyyden suhde 50% todennäköisyys. Kannattaa silloin katsoa, että riskit joita otat, on tarpeeksi tuottoisia, niin jäät voitolle. Voit määrittää todennäköisyyksien kautta optiolle vähimmäishinnan. Mitä suurempi riski, sitä enemmän pitää olla upside. Niin riskisijoittaminen/skenaarioanalyysi toimii.
Itse menen näissä hiha-arvioilla. Jos tarvitsee riskisnalyysiin ruutupaperia, joko ei ole marginaalit kohdillaan tai riski ei ole riittävän merkittävä.
Hyvässä ja pahassa
Sitten jos riskit realisoituvat, tiedät jo etukäteen, mitä ne tarkoittavat. On joku suunnitelma. Hyvillä yhtiöillä on hyvä johto, joka on käynyt riskiskenaariot itsekin läpi ja tietävät tasantarkkaan kuinka toimia, jos merkittävien raaka-aineiden hinnat nousevat tai tärkeitä komponentteja kieltäydytään toimittamasta.
Jos et tiedä/tunnista kyseisen yritystoiminnan riskejä tai varoitussignaaleja, melkeinpä pysyy kokonaan erossa.
Niitä meinaan on aina.
Herra Buffettikin oli sitä mieltä, että pysyy siellä, mistä tietää. Oli se oma ympyrä, miten pieni tahansa.
12 tykkäystä
Voisiko valmistus Kiinassa olla myös mahdollisuus? Vuonna 2021 Kiinassa myytiin 26,2 miljoonaa uutta autoa. Varmasti nuo Nokian renkaat suuntautuu vientiin, mutta miksi ei myös paikallisille markkinoille?
2 tykkäystä
Eipä sitä tiedotteissa ollutkaan. Tuo viittaamasi tiedote oli tosin kesän “aloitetaan vetäytyminen” -tiedote, varsinainen myynti tiedotettiin loka-marraskuun vaihteessa. Sen jälkeisessä Q3 puhelussa oli seuraava Q&A:
Mielestäni tuossa aika selkeesti CFO:n (Teemu) toimesta sanotaan että rahat pitää olla pois Venäjältä ennenkuin diili on valmis. Epävarmuuksia siihen toki liittyy ja tosiaan yleisesti ottaen rahaliikenne Venäjältä on rajoitettua. Oiskohan tässä niin että ostajalla on jossain länsivaluutoissa rahaa valmiina tai sitten pitää saada kaupan hyväksynnän yhteydessä joku erikoislupa.
8 tykkäystä
Tässä on Raulilta sopivasti tuoretta yhtiöraportti yhtiöstä. 
Nokian Renkaat ilmoitti eilen ensimmäisestä sopimusvalmistusyhteistyöstään ja kertoi, että kaiken kaikkiaan se odottaa 1-3m vuosittaista volyymiä sopimusvalmistuksesta 2023-27. Määrä ei riitä korvaamaan täysin Venäjän tehtaalta aiemmin vietyjä volyymejä ja jäi myös odotuksiamme matalammaksi. Olemme tämän takia laskeneet 2023-24 tulosennusteitamme 5-7 %. Toisaalta yhtiön tulevaisuuden suunnitelmat etenevät ja tämänkin sopimusvalmistusvolyymin avulla pystyttäneen markkina-asemia kohtuullisesti puolustamaan. Yhtiön potentiaali on edelleen muutaman vuoden päässä, kun uusi Romanian tehdas saadaan tuottamaan.
3 tykkäystä
Kai tässä lievän positiivinen kannattaa olla, mitä tulee rahojen kotiuttamiseen, onnistuihan Huhtamäeltäkin 150 miljoonan kotiuttaminen syksyllä hyvinkin nopeasti kaupasta tiedottamisen jälkeen. Onko tilanne sitten siitä kiristynyt, sitähän voi aina pohtia!? Tai kohdistuuko kauppaan erityishuomiota, kun tehdas sijaitsee lähellä Pietaria ja muistamme Putinin taustan Pietarin apulaiskaupunginjohtajana 1990-luvulta.
5 tykkäystä
Joo, kyllä mä luottaisin että kauppa saadaan maaliin, aikataulua en tosin uskalla arvailla. Rahojen “kotiuttaminen” voi olla siinä mielessä väärä termi, että kyllähän Tatneftin kaltaisella öljy- ja kaasufirmalla varmasti on rahaa jossain Venäjän ulkopuolella ainakin USD:ssä eli ei niitä rahoja tarvitse Venäjältä välttämättä Renkaille siirtää. Muutoin hyväksynnän saamisen suhteen mun on vaikea nähdä, miksi Venäjän viranomaiset eivät hyväksyisi ison modernin tehtaan myymistä pilkkahintaan paikalliselle yhtiölle. Tosiaan esim. YIT ja Huhtis on ihan merkittävillä summille saaneet myytyä sieltä toimintonsa.
17 tykkäystä
Hyvä, että nostettu esiin ja jätetty mahdollisuus perääntyä kaupoista, mikäli ostajan rahoitus ei onnistu.
Apua! Tunnen itseni tässä kohtaa pahikseksi. G7-maathan on pakoteina jäädyttäneet venäläisten yritysten tilejä.
Olet oikeassa kylläkin siitä, että venäläiset viranomaiset varmasti mielellään hyväksyvät kaupat. Nokian Renkailla tilanne on varmasti helpompi kuin Fortumin kaltaisella energiayhtiöllä, kun Venäjä on päättänyt käyttää energiaa aseenaan. En sitten Tatneftin tilannetta tiedä.
Kumminkin… Itsellä positiivinen suhtautuminen Nokian Renkaiden tilanteeseen. Onhan se kova juttu, jos rahat saadaan kotiutettua.
Hyvin tässä vielä käy.
10 tykkäystä
Kaikki katsoo tuotantomääriä, mutta missä rengasmarkkinat menee tällä hetkellä? Parin vuoden etätyöbuumi näkyy (mutuna) nyt rengasmyynnissä. Tukkureilla ja rengasliikkeillä varastot täynnä varsinkin kevään/kesän pelottelun jälkeen että renkaat loppuu maailmasta kesken. Perusautoilu on vähentynyt ja vähenee huomattavasti ja uskon että markkinat ovat tulleet alaspäin luontaisesti.
4 tykkäystä
NRE on mukana myös tuossa, onko tietoa mitkä riskit ja mitä maksaa yritykselle ? Kiertotalouden ykköskenttä - Suomen Rengaskierrätys
1 tykkäys
Sen verran täytyy sanoa auto/rengasliikkeessä töissä olevana, että monet (yleisetkin) rengaskoot ovat kiven alla. Toimitusajat on jossain malleissa useita viikkoja. Renkaiden sisäänostohinnatkin ovat nousseet 12kk sisään ainakin 3 kertaa ja prosenteissa 20-30%.
Me tosin myydään lähinnä premium renkaita (Nokian, Conti, Michelin, Bridgestone)
11 tykkäystä
Siis jokainen uudet renkaat ostava maksaa kierrätysmaksun, jolla tätä pyöritetään ja kyseessä on rengasvalmistajien ja myyjien lakisääteinen tehtävä. Isompi riski se kai olisi jos NRE ei tuossa olisi mukana. Bisneksenä näyttäisi olevan melko pientä ja heikosti kannattavaa.
2 tykkäystä
Yleensä sopimusvalmistaja suunnittelee tuotteen, runko ja reseptit, ei valmistuttaja. Kuvio voi tässä olla Nokian tai valmistajan.
Pitää muistaa, että Nokian on teettänyt pitkään renkaita Kiinassa ja Indonesiassa. Sinällään tässä ei ole mitään uutta.
4 tykkäystä
Mikä olisi Nokian kilpailuetu paikallisilla markkinoilla? Nokian alihankkija on keskisarjan tehdas. Ei maineikas paikallismarkkinoilla. Nokian Renkaiden tunnettavuus on vielä heikompi. Continental ja Michelin ovat markkinoilla, koska niiden renkaita on uusien autojen alla. Ja merkit on tunnettuja.
1 tykkäys
Tunnetko paikallista markkinaa kun osaat ottaa kantaa renkaiden tunnettuuteen? Välttämättä Conti tai Michelin ei ole juuri minkään merkin uusien autojen alla, luulempa että sikäläisiä halppisrenkaita on ensiasennuksena pääosin jotta saadaan auton hintaa alemmaksi äärimmäisen kustannustietoisella markkinalla.
1 tykkäys
Mutun sijaan internetissä on tarjolla lähteitäkin. Tässä yksi näkemys
The China Tire Dealer portal has published the ranking of the most popular tire brands in the segment of original equipment of the Chinese market in the first half of 2021, and, as experts note, the situation keeps on changing, but the foreign manufacturers still have the lead, the first place being held by Michelin, followed by Continental, Pirelli, and Bridgestone. Last year, Pirelli was in second place and Continental in fourth.
The top-10 also included the Chinese Linglong and the Taiwanese Maxxis, and one should keep in mind that the Atlas brand is also owned by Linglong.
6 tykkäystä