Moni ostaa (tai on ostanut) ostohinnaltaan “liian kalliin” sähköauton ajamisen halpuuden vuoksi sekä kuplaantuneiden hintojen innoittamana. Nyt kun inflaatio syö ostovoimaa ja autosta pyörii kova rahoituserä, eikä autoa saa vaihdettua auton arvoa suuremman osamaksuvelan vuoksi, saattaa (Suomessa) premium-renkaana tunnetun ja sellaiseksi hinnoitellun Nokian Renkaiden sijasta sen Santander white-Teslan alle tulla jotain edullisempaa vaihtoehtoa.
Toki tuo on vain osatotuus eikä pidä kaikkien sähköautoilijoiden osalta paikkaansa, onhan siellä paljon työsuhdeautoilijoita, jotka valitsevat ne renkaat, jotka leasing-yhtiö suosittelee ostamaan.
Ainakin jotain viitteitä on siitä että elinkaarenaikaiset kustannukset tulevat kääntymään sähköautoilun eduksi. Jos näin käy, voisi ajatella sähköautorenkaiden markkina kehittynee ihan suotuisasti?
Tuohan on pelkkä kysely, eikä mikään oikea tutkimus. Ajotavalla on suurempi merkitys renkaiden kulumiseen kuin auton parin sadan kilon painoerolla. Lisäksi sähköauton tarkempi luistonhallinta, verrattuna polttomoottoriautoihin, vähentää renkaiden kulumista.
Perheessämme on ollut 5 sähköautoa.
Sillä kokemuksella uskallan kertoa, että ne ainakin söivät rengasta havaittavan tehokkaasti, verrattuna perus-bensakippoihin, jollaisilla olen elämässäni ajanut yli miljoona kilometriä.
Esim. Bmw i3:ssa jonka ostin 1.5 vuotiaana ja 19000 km ajettuna oli ostettaessa takarenkaat vaihtokunnossa edellisen omistajan jäljiltä. Kun myin sen alle 2 vuoden päästä itse eteenpäin, seuraava ostaja moitti renkaiden suurta kulumaa.
Painon lisäksi se tajuton ja välitön vääntö ei välity asfalttiin ilman että kontaktipinta kuluu. Oli luiston esto kuinka hyvä tahansa sen kumin on pakko välittää voima asfalttiin.
Eikös tuo ole ainakin ajotavalla osittain hallittavissa miten paljon väännöstä aiheutuu kulumaa? Mutta varmaan keskimääräisellä käyttäjällä kuluu enemmän polttomoottoriin verrattuna jos ei tietoisesti huomioi.
Tottakai on, mutta sähköautossa on potentiaali kuluttaa rengasta huomattavasti tehokkaammin. Ja kun se potentiaali on käytettävissä, sitä ei jätetä jokaisen kohdalla käyttämättä, joten keskimäärinkin se tarkoittaa renkaiden nopeampaa kulumista.
Pistetään tämäkin tänne, mielestäni ei tänne vielä linkattu.
Nokian Renkaat on saanut ilmastotyöstään arvosanan A- jo neljänä perättäisenä vuotena.
CDP on voittoa tavoittelematon järjestö, joka arvioi globaalisti erilaisten organisaatioiden ympäristöasioiden läpinäkyvyyttä ja ympäristötoimia. CDP arvostelee organisaatiot arvosanoilla D- – A raportoinnin kattavuuden ja läpinäkyvyyden, ympäristöriskejä koskevan tietoisuuden ja riskien hallinnan sekä muihin ympäristöasioihin liittyvien parhaiden käytäntöjen perusteella.
Tässä vielä samasta aiheesta kotimaisella mitä tossa muutama viesti ylempänä.
Jutusta nostona:
Nokian Renkaat Oyj Lehdistötiedote 8.2.2024 klo 12.10
Nokian Renkaat on tehnyt pitkäaikaisen ostosopimuksen rengaskierrätysyhteisyrityksen kanssa. Sopimus auttaa Nokian Renkaita saavuttamaan yhden keskeisen vastuullisuustavoitteensa eli lisäämään kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuutta renkaissa 50 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Nokian Renkaat alkoi käyttää kierrätysnokea kaupallisessa tuotelinjassaan vuonna 2022. Pitkäaikainen ostosopimus rengaskierrätysyhteisyrityksen kanssa mahdollistaa kierrätysnoen käytön lisäämisen renkaissa sekä lisää kiertotaloutta ja vastuullisuutta rengasalalla.
Yhteisyritys, jonka muodostavat muun muassa Antin Infrastructure Partners ja Scandinavian Enviro Systems, suunnittelee perustavansa käytöstä poistettujen renkaiden kierrätyslaitoksia Eurooppaan niin, että pystyy vuoteen 2030 mennessä kierrättämään jopa miljoona tonnia käytöstä poistettuja renkaita vuosittain. Ensimmäisen, Ruotsissa sijaitsevan laitoksen odotetaan olevan toiminnassa vuoteen 2025 mennessä. Toimitukset Nokian Renkaille alkavat vuonna 2026.
Renkaiden kuluminen on kiistaton tosiasia - varsinkin, koska alle prosentti sähköautoilijoista on koskaan ajanut näin tehokkaalla autolla. Vaikka olisi kokemustakin, liikkeellelähtö tapahtuu ihan vahingossa liian hätäisesti. Noksulle hyvä asia, mutta ei tietysti erityisesti yhtiökohtaista.
Pirelli kertoi tänään 2023 tuloksen ja suunnitelmia/näkymiä vuosille 2024-25. Tästä voi poimia pari ison linjan huomiota:
Pirelli uskoo globaalin rengasmarkkinan kääntyvän kasvuun 2024-25, kuitenkin vaatimattomasti 1 % vuodessa, joskin kalliimmat (isommat) renkaat, jotka ovat Pirellin fokuksessa, odotetaan kasvavan 5 % pa.
Pirelli teki viime vuonna noin 15 % liikevoittomarginaalin kuten myös 2022. Se odottaa lievää nousua jatkossa eli tänä vuonna 15-15.5 % ja 2025 noin 16 %.
Kuten olen aiemminkin sanonut, Pirelli on listatuista rengasfirmoista paras verrokki Nokian Renkaille. Kannattavuutta tulee kuitenkin verrata lähinnä Nokian Renkaiden henkilöautorengas-segmenttiin. Pirellin saavuttamana/tavoittelema 15 %+ marginaali tukee mielestämme hyvin odotuksiamme suunnilleen saman tason marginaalista Nokian Renkaiden henkilöautorengasdivisioonalle 2027-28, kun Romanian tehdas on ajettu ylös.
Nokian Renkaiden konsernitasolla tavoittelema 15 % vaatisi jonkin verran parempaa suoritusta henkilöautorenkailta, joka ei sekään olisi mielestämme mahdoton suoritus huomioiden että Nokian Renkailla ei ole tyypillisesti matalakatteisempia ensiasennusrenkaita lainkaan.
Siinä lainataan osakkeita jotka myydään saman tien ja luvataan ostaa ne takaisin myöhemmin. Shorttaaja uskoo kurssin laskevan ja pystyvänsä hyötymään siitä.
Joku muu voi selittää tarkemmin jos ei mennyt täysin nappiin.
Eli käytännössä shortin avaus = hetken lasku. Shortin sulku: kurssi ylöspäin ?
Tänään olikin heti perään toisen hyvän verrokin eli Continentalin (tai heidän rengas-divisioona on se hyvä verrokki, ei niinkään koko firma) tulosjulkistus. Siellä rengasdivisioonan tilanne/näkymät:
Markkinakasvua odotetaan tälle vuodelle 0-3 % jälkiasennusmarkkinoille (joka siis Nokian Renkaille oleellinen)
Contin renkaat teki 2023 noin 13,5 % oik. liikevoittomarginaalin (hitusen ylös 13,1 %:sta vuonna 2022). Tälle vuodelle ohjeistetaan 13-14 % eli samaa tasoa. Conti erittelee volyymikasvun ja positiivisen myyntimixin muutoksen tukevan myynnin kasvua ja marginaalin parantumista, mutta palkkainflaation vaikuttavan negatiivisesti. Tämä eroaa hieman Pirellistä siinä, että Pirelli uskoi omien tehokkuustoimien ja fokuksen kalliimpiin renkaisiin kompensoivan kuluinflaation.
Nokian Renkaiden kannalta mielestäni viesti on sama: Markkina on kääntymässä pieneen kasvuun ja tärkeimpien verrokkien kannattavuus on vakaa ja hyvällä tasolla. On siis lähinnä firman omasta tekemisestä kiinni mille tasolle kannattavuus lähivuosina nousee, kun kapasiteettia saadaan lisää.
Niin. Tuskinpa tuo enää vuonna 2028 ihan hirveästi harmittaa, jos nyt tuli ostettua 8 eurolla yritystä, joka on maksanut 3 euroa osinkoja ja jonka hintalappu on yli 24 euroa.
Mark my words - ja palaa kernaasti asiaan, jos tuli liioiteltua. I can handle my own shit.
Edit. Viimeinen ei ollut tarkoitettu kirjoittajalle, vaan kenelle tahansa, joka ei caseen usko,
Olen itsekin liittoon kuuluva työntekijä, mutta liittoni ei osallistu nyt meneillään oleviin lakkoihin. Yritys, jossa olen töissä, kärsii lakoista pahasti. Ymmärrän työntekijäpuolen ja AY-liikkeen tyytymättömyyttä hallituksen toimiin, mutta seurauksena on, että minun ja usean työkaverini työpaikka ja toimeentulo vaarantuu tällaisen toiminnan seurauksena.
Jos yritys joutuu irtisanomaan väkeä ja pienentämään toimintaansa tai jopa sulkemaan ovensa, onko syy hallituksen vai lakossa olevien AY-liikkeiden? Nokian Renkailla henkilöstö on ottanut asiaan eräällä tavalla kantaa.
Ammattiliitto Pro:n puheenjohtaja Jorma Malinen vahvistaa, että tukilakko peruttiin Nokian Renkaiden henkilöstön toiveesta.
Tämä ketju ei ole lakkokeskustelulle tarkoitettu, joten en tästä enempää täällä höpise. Toivon vain näin yleisesti, että hallituksen ja AY-liikkeiden on hyvä muistaa se, että kestävä sopimus saadaan silloin, kun kumpikin on siihen tyytymätön. Jos toinen osapuoli jyrätään 100-0, se luo katkeruutta ja edessä on varmasti uusintaottelu, jonka seurauksena kaikki on vielä huonommin.
Tässä asiassa logiikka on sellainen, että kun hallitus säätää lakeja, työmarkkinajärjestöt voivat toki lobata mitä haluavat, mutta ne eivät ole neuvottelu- tai sopijaosapuolia.
Ne ovat neuvotteluosapuolia keskenään, mutta eivät hallituksen kanssa.
