Nokian Renkaat Oyj

NRE on tippunut aika reippaasti, mutta mietin tuota Inderesin uusinta (3.8.) “aika hypätä kyytiin” -analyysiä.

Miten todennäköistä on, että tulostasoon tulee vain tilapäinen notkahdus? Itse näen keskeisenä riskinä ainakin seuraavat asiat:

  • Uuden tehtaan ramp up ei välttämättä ole ihan muutaman kuukauden juttu. Tehtaan hankinta, koneistoinvestoinnit, henkilöstö ym ym. vie vääjäämättä runsaasti aikaa
  • Alihankkijoiden löytyminen / hinnoittelu. Mitä maksaa tuotannon siirto ulkopuolelle? Jos tämä onnistuu, niin katteet ohenevat varmasti selvästi.
  • Kustannustaso jatkossa? Mitä renkaiden tuotanto jatkossa tulee maksamaan uudessa lokaatiossa? Raaka-aineiden hintojen ja inflaation vaikutus ?

Pelkäänpä että ihan heti ei päästä takaisin lähellekään samaa tulostasoa.

2 tykkäystä

Terve,
Enpä osaa nimiä mainita, eikä rengasvalmistajien kapasiteettitilanteesta julkista tietoa olekaan, mutta onhan maailmalla renkaiden valmistajia runsaasti ja sopimusvalmistajia voi olla useitakin. Nämä kumppanit eivät oletettavasti olisi Renkaiden suoria kilpailijoita korkeassa hintaluokassa vaan halvempien/heikompien brändien valmistajia.

Nokian Renkaillehan jää kaksi tehdasta omaa kapasiteettia vaikka Venäjän tehdas lähteekin. Suurusluokkana omien tehtaiden tuotanto on 10m rengasta kun USAn tehdas saadaan ajettua ylös 4m tasoon (Nokia siis 6m) ja alihankintana pitäisi saada noin 5m jos halutaan korvata aiemmin Venäjältä Keski-Eurooppan viety volyymi (osin sitä korvataan myös Nokialta). Venäjälle myydyt volyymit tietysti katoaa lopullisesti. Katteen suhteen olen ajatellut että oma tuotanto tekee noin 15% EBIT marginaalia (ennen USAn tehtaan rakentamista tämä oli noin 30% kun tuotanto oli lähinnä Venäjällä eli ei toki kannattavuudessa päästä lähellekään sitä tasoa näillä nykyisillä tai uudellakaan tehtaalla) ja alihankinnasta 5%. Tuosta jäisi mielestäni varsin kelpo siivu voittoa myös sopimusvalmistajalle, joka varmasti kelpaa jos kapasiteettia on käyttämättä.

Uuden tehtaan rakentamiseen ja ylösajoon menee 3-5 vuotta joten aikaa tässä menee ja ongelmia toki varmasti tulee matkan varrella, mutta 10 euron tasolla riski/tuottosuhde tuntui jo houkuttelevalta. 2023 pitäisi kuitenkin olla tuloksen suhteen pohjavuosi.

EDIT: Kannattaa sopimusvalmistukseen liittyen kuunnella eilisen puhelun 43-45min kohdalta CEO Moision vastaus. Hänen sanavalinnat kuulostaa siltä, että kapasiteettia kyllä löytyy, kun hinnasta vaan sovitaan

15 tykkäystä

Taisin näihin edellisessä pääosin vastata. Ei tosiaan päästä lähellekään aiempaa tulostasoa, eikä sellaista kukaan kai odotakaan, sehän oli 2017-18 yli 350 MEUR liikevoittotasolla ja nyt puhun 200 MEUR tasosta kun uusi tehdas aikanaan on käytössä ja tulevina vuosina 150 MEUR tasosta. Tietysti kurssikin on 10 euroa eikä yli 30 euroa…

11 tykkäystä

Aiemmin vastaan tullut tehdaslistaus vuodelta 2018:

Sen pohjalta toimijoita näyttää olevan riittävästi ja siten listan pohjalta CEO:n kerronta pitänee paikkansa, mutta neuvottelut on käytävä ja monta asiaa sovittava. Mahdollisesti monen toimijan kanssa yhtä aikaakin. Vie aikaa. Kiinnostavaa nähdä mihin suuntaan keskustelut lopulta vievät, se kun voi antaa ajatuksia jatkostakin.

1 tykkäys

Tilanne Venäjän liiketoimintojen osalta on veilä selkiytymätön, joten näen tässä korkean riskitason. Kun rahavarojen kotiuttaminenkaan ei ole vielä varmaa- tuotantolaitteistoahan sieltä ei saada pois, on vielä luvassa alaskirjauksia. TJ piti tärkeänä, että markkinaosuus ja brändin tunnettuus sitä kautta säilyy, mutta on luonnollista, ettei sitä voi tehdä aivan mihin tahansa hintaan. Uskon, että sopimusvalmistajat tulevat hyödyntämään tilannetta, joten marginaalipaineet ovat kasvussa seuraavat kolme vuotta. Jos investointien osalta joudutaan turvautumaan lainarahoitukseen, syö se nousevien korkojen kautta sijoitusten tuottoa edelleen.

6 tykkäystä

Kiitos lukujesi tarkemmasta avaamisesta. Q3:n jälkeen kertonevat enemmän ulkoistuksen tarkempia tietoja, tässä OVK-puhelussa ei kyllä vakuuttavaa tietoa annettu. Itse veikkaan että 2023 tekee tiukkaa edes 1 miljoonan renkaan sopimusvalmistuksen saavuttaminen. Toivottavasti saavat Suomen ja USA:n tehtailtaan puristettua muutamia miljoonia lisää.

Vastatuulta riittää mutta kai vielä on edes erittäin pieni (Putinista riippuva) mahdollisuus sille että toiminta Venäjällä jatkuisikin?

-Niin, alihankkijat äkkiä vaihtaa päämiestä jos sen normaalin alihankkijan 1%-3% siivun sijasta antaakin tienata 5% tai ylikin katetta. Eli kapaa löytyy kyllä paljon jos pikkuisen maksaa ylimääräistä.

3 tykkäystä

Mitä oletat liikevaihdon laskevan jatkossa (inflaatio putsatuilla euroilla)? Venäjän myynti, 20 % jää pois. Euroopan myynti on pääosin lopetettu, Moisio käytti termiä toimitusongelma, mutta todellisuudessa lienee siitä kyse, että renkaita ei Nokian halua toimittaa Eurooppaan, koska siellä on kate huimasti matalampi kuin Suomessa ja Ruotsissa ja osin Norjassa. Mitään estettä Venäjällä tehtyjen kuljetukselle Euroopaan ennen 11.7. ei ollut Eurooppahan on samaa EU:ta kuin Suomi.

Miten arvelet katteen kehittyvän, kun tuotanto keskittyy Nokialle, jossa tehdas on ikivanha, sokkeloinen ja moni kerroksinen. Työntekijät Kemian liiton jäseniä, palkkataso huimasti korkeampi kuin Venäjällä. Kuinka suuri on tuotantokustannuksen ero Suomen ja Venäjän välillä?

Jos offtake onnistuu, ja onnistuuhan se jos halutaan, mikä on arviosi kate erosta Venäjän tuotantoon nähden?

Kun myynnin volyymi eittämättä tulee voimakkaasti laskemaan, mikä tällä on vaikutus kateprosenttiin?

Venäjän myynti oli kasvanut 63,1 % (pohjoismaat 7.3 %). Mikä tässä on takana? Tämä myynti on laskettu tulokseen, mutta saako näitä rahoja todellisuudessa?

Saatavat nousivat 89 % vuoden alkuun nähden. Onko saatavat Venäjällä myynnistä? Onko niillä arvoa?

Varastot nousivat noin 50 %. Eurooppaan ei riittänyt tavaraa, mutta varastot kasvoi. Onko nämä varastot Venäjällä? Onko niillä arvoa? Vai onko tarkoitus vielä tänä vuonna näyttää tulosta hamsraamalla Venäjällä tehtyjä nastarenkaita Pohjoismaiden markkinoille epänormaali varasto?

Raaka-aine ja logistiikka kustannukset nousivat 58 % vuoden takaiseen. Mikä on tämän vaikutus loppuvuoden tulokseen?

4 tykkäystä

Useampaan kysymyksistäsi löytyy mielestäni vastaus eilisen postauksistani joten katso ne ensin.

Volyymimielessä Venäjä tietysti tippuu pois, mutta meidän ennusteissa Keski-Euroopan volyymi pystytään pääosin korvamaan Nokialta ja alihankinnalla tuotettuna. Volyymilaskun vaikutusta kannattavuuteen en ole suoraan laskenut, toki silläkin on oma vaikutuksensa ja varmasti yleiskuluja pitää sopeuttaa kun ainakin Venäjän volyymit poistuu.

Tässä on ilmeisesti takana etenkin se, että Venäjällä tehtiin hinnankorotuksia kun rupla heikentyi sodan alettua ja nyt kun rupla (keinotekoisesti) onkin vahvempi, euromääräiset kasvuluvut ovat reippaita. Kuten aiemmin kommentoin, rahaa kotiutuu vasta liiketoiminnan myynnin yhteydessä, mutta tietysti Venäjällä kassassa oleva raha pitäisi vaikuttaa myyntihintaan. Sama koskee saatavia, niitä on tietysti niin Venäjällä kuin muillakin markkinoilla.

On tuotu Venäjällä tehtyjä renkaita EU-alueelle, jotta niitä voidaan vielä H2 myydä. Eiköhän Venäjän varastossa ole enää vain Venäjälle myytäviä renkaita. Raaka-aineinflaatio toki myös nostaa varastoarvoa.

Rengasmarkkinoilla hinnoitteluvoima on keskimäärin hyvä ja kun nyt on pikemminkin haasteita saatavuudessa (ainakin Nokian osalta), hinnankorotuksia pystyttäneen tekemään. Voi toki näkyä pienenä negatiivisena lyhyellä aikavälillä, mutta näkisin tämän aika pienenä asiana muut muutokset/haasteet huomioden.

16 tykkäystä

Eikö ole ristiriita, kun varastot kasvoivat voimakkaasti ja saatavuus (varastot) olivat samaan aikaan heikot, mutta 58 % raaka-aine ja logistiikka kustannukset on helppo lyödä hintoihin? Nokialla raaka-aineiden osuus on tietysti keskimääräistä pienempi, mutta kun samaan aikaan toiminta supistuu eikä kululeikkauksista ole mitään mainintaa, voi olla kovempi homma nostaa hintoja tarvittavalla prosentilla, suhteellisten kulujen samaan aikaan rajusti noustessa volyymin tippuessa ennen näkemättömällä tahdilla?

2 tykkäystä

Valmiiden renkaiden osalta siinä, että varastot kasvaa mutta saatavuus on heikko, on tietty ristiriita joka selittynee sillä että tuotanto on keskitetty parempikatteisiin (talvi)renkaisiin, jotka ovat nyt varastossa, eikä kesäkauden renkaita ole haluttu Keski-Eurooppaan toimittaa. Tämä siis oma arvaus.

Kulujen osalta tuossa on nyt kaksi asiaa, 1) raaka-aineiden / logistiikkakulujen nousu ja 2) volyymin laskun tuoma negatiivinen vaikutus. Kuten aiemmin sanoin, kohta 1 on perinteisesti ollut rengasalalla hallittavissa, joka ei tarkoita että se juuri H222 saataisiin täysimääräisesti kompensoitua, mutta kohtuullisesti varmaan kuitenkin. Tämähän koskettaa kaikkia renkaan tuottajia. Ja tässä suhteessa esim. nastarenkaiden (ilmeisesti) rajallinen tarjonta koko markkinalla pitäisi auttaa hinnoittelussa. Kohta 2 taas on Nokian Renkaiden oma ongelma, jota ei pysty hinnankorotuksilla kompensoimaan. Laskevien volyymien aiheuttaman tulosiskun takiahan Nokian Renkaiden H2:sta nimenomaan odotetaan varsin heikkoa.

Kulut leikkaantuu osin “luontaisesti” kun Venäjän toiminnot myydään, mutta varmaan jotain muutakin kiinteiden kulujen leikkausta voisi kuvitella olevan luvassa, kun kokonaisvolyymi/liikevaihto laskee.

7 tykkäystä

Itse itseäni lainaten, tuli mieleen kun Continental raportoi tänään Q2 tuloksen ja Pirelli viime viikolla, että niistähän näkee myös hyvin marginaalitasoa rengasliiketoiminnalle. Molemmilla on tehtaita sekä kalliimmaan että edullisemman kustannuksen maissa ja samoin renkaita sekä matalamarginaaliseen ensiasennusmyyntiin että kalliimpiin brändeihin. Näillä eväillä molemmat pääsevät noin 15% EBIT tasoon tällä hetkellä (Pirelli koko firma, Continentalin rengas-divisioona).

Nokian Renkaiden osalta tuotemix on kalliisiin talvirenkaisiin keskittyvänä alan ehdotonta kärkeä, joka tukee marginaalia, toisaalta Nokian tehdas ei ehkä ole ihan tehokkaimmasta päästä. Mutta verrokkeihin peilaten tuo 15% EBIT-marginaali omasta tuotannosta pitäisi olla hyvinkin tehtävissä, aikanaan tehokkaammalla tuotantorakenteella (kun uusi tehdas on pystyssä) hieman parempikin.

10 tykkäystä

Contintental on 3. suurin valmistaja. Pirelli kuudenneksi suurin. Nokian sijalla 20. Sijoitus vaihtelee lähteestä riippuen. Tuotantosarjojen koolla lienee merkitystä. Nokialla on tietysti erittäin kova hinta Suomessa, Ruotsissa ja osin Norjassa. Mutta markkina on pieni noin 12 miljoonaa rengasta. Muualla Nokialla ei ole mitään hinnoitteluvoimaa muihin nähden. Venäjällä on Nokian kehunut heidän tuotantokustannuksen olevan pienempi kuin Kiinassa, mutta rahtikustannuksista nyt valtava etu. Kun tämä tehokas tuotanto on poissa, eikä tilalle ole saatavissakaan viiden vuoden tähtäyksellä korvaajaa samalla tehokkuustasolla, vaikuttaa tämä katteeseen. Siis onko 15 % Nokian osalta todennäköinen vai toiveajattelua?

On koolla toki joku merkitys, mutta käsitykseni mukaan Nokian Renkaiden tehtaiden kokoluokka 4-6m on jo varsin tehokas siltä kannalta. Mutta kuten sanoin, tuotannon tehokkuudessa ainakin tällä hetkellä ollaan varmasti muita jäljessä joka tapauksessa.

Pohjoismaat lienee Nokian renkaille jotain 3m+ rengasta joten lähivuosien omasta tuotannosta se on noin kolmannes eli ei ihan pieni osuus, vaikka markkina pieni onkin. Kilpailijoihin verrattaessa pitää muistaa, että heillä on merkittävä määrä autotehtaille meneviä ensiasennusrenkaita ja/tai alemman hintaluokan brändejä, joissa kate on huomattavasti heikompi. Vaikka Nokialaiset ei esim. Keski-Euroopassa ole Continental tai Pirelli -brändejä korkeammalla hinnalla, keskimääräinen Nokian Renkaiden tuottama rengas on silti keskihinnaltaan näitä firmoja korkeampi (väittäisin, ei ole tähän hätään lukuja tästä). Nokian Renkaiden tuotteet (talvirenkaat ja kalliimmat kesärenkaat) ovat myös Pohjoismaiden ulkopuolella keskimääräistä kalliimpia. Venäjään vertailu on turhaa, sillä tuotannollahan EBIT-% oli 30%, eikä sellaisesta kukaan (tai ainakaan minä) edes haaveile jatkossa.

Tuo 15% on siis arvioni henkilöautorenkaiden omalle tuotannolle, ei koko firma, eikä edes henkilöautorengasdivisioona lähivuosina, kun oletettu alihankinta tuo kokonaismarginaalia alas.

7 tykkäystä

Handelsbankenin aamukatsauksessa käsitellään Rinkuloita, ovat näköjään lisänneet 3 kuukauden suosituksen pitkän tähtäimen suosituksen rinnalle: https://mb.cision.com/Public/3555/3612198/b19f6c18900fdf18.pdf

4 tykkäystä