Äkkipäätä arvioiden jotakuinkin noin se voisi mennä. Joskin arvelen Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan olevan sen verran iso silmien avaaja, ettei minun elinaikana suhteet idän ja lännen välillä tule paranemaan vaan pikemminkin edelleenkin huononemaan. Näin arvelen olevan siitä riippumatta, miten kauan Putin ja lähipiirinsä ovat vallassa tai ylipäätään elossa. Toisin sanoen pidän todennäköisenä, että Nokian Renkaat saa Venäjän tehtaasta tasan nolla euroa, vaikka papereissa mitä lukisi.
Jatkon kannattavuudesta taas ihan mutu-tuntumalla heitän, että ei mikään paikka Euroopassa voi päästä samaan kustannustehokkuuteen, mitä oli tehdas Venäjällä, ja tehtaan pystytys harvoin onnistuu kuin Strömsössä. Mutta samassa tilanteessa ne muutkin rengasfirmat ovat. Joten voi olla, että pitkällä sihdillä Nokian Renkaat saattaa ollakin hyvä sijoitus. Mutta miten pitkä sen sihdin pitää sitten olla. En tiedä.
Isolla tappiolla Nokian Renkaani myin. Se tässä vähän harmituttaa, että en pystynyt painamaan myy-nappia siinä kohdassa, kun tappiot olivat vielä pienet. Ei auta psykologian kirjat siinä kohdassa, kun pitäisi oikeasti toimia eikä vaan filosofoida.
Oma näkemykseni ei ole juurikaan muuttunut, pinnan alla voi olla jotakin tekeillä, ovathan isot pelurit lähinnä kasvattaneet positioitaan viime kuukausina, jopa Norjan Pankki(öljyrahasto) tällä hetkellä 4,49%, sitten vakioveivaajat JPMorgan, BlackRock ja Societe Generale jatkaneet veivailuaan 5% molemmin puolin. Sitkeästi pysyy turskapositiollaan mukana Sprucegrove 5,15% omistuksellaan ja unohtaa ei pidä omaa Solidiumiamme joka vähän aika sitten liputti yli 10% osuuden. Eivät suomalaiset eläkeyhtiötkään mihinkään ole paenneet eli kaiken kaikkiaan omistus on tällä hetkellä keskittyneempi kuin vuosikausiin.
Voisit tosiaan korjata tekstiisi tuon osakekohtainen tuloksen splitillä korjattuna @Pika-Sissi , ettei joku lyhyemmän aikaa Rinkuloita seurannut vedä vääriä johtopäätöksiä, @Tompe sen tuossa jo myös kertoi. Vuoden 2004 viimeisen pörssipäivän osakekurssi splittikorjattuna oli muuten 11,18 e. Osakemäärä vuonna 2004 oli 10,85 miljoonaa, mutta vuonna 2021 jo lähes 139 miljoonaa, joten splitin lisäksi niitä on luotu lisää vuosien varrella. Hiukan keinotekoiselta tuntuvat muuten vuosivalintasi, vaikka toki ymmärrän, mitä hait tuolla vertailulla. Vuodella 2021 ei nyt vaan ole enää mitään tekemistä nyky-Rinkuloiden kanssa vaan kestävä tulostaso Romanian tehtaan valmistumiseen saakka on ainakin minulle arvoitus, vaikka @Rauli_Juva sitä ansiokkaasti on hahmotellut eli EPS vuodelle 2023 0,76 e ja vuodelle 2024 0,87 e. Konsensus varsinkin vuodelle 2023 on matalampi, vain 0,68 e
Kun historialinjoille kerran lähdettiin, niin lisätäänpä tänne linkit noihin vuosien 2004 ja 2005 tilinpäätöstiedotteisiin, niin näkyy tuo splittaus. Rinkuloiden sijoittajasivuillahan ne erinomaisesti ovat saatavilla:
Toki perjantain raju kurssireaktio minuakin hieman hämäsi, olisiko sitten optioiden erääntymispäivällä jotakin tekemistä, Rinkulat on aina ollut volatiili osake ja tietenkin sentimentti meni loppuviikosta aika synkäksi, vaikka Vix-indeksissä ei juuri näkynytkään. Ainahan tässä myös pelko on siitä, saadaanko tehtaanmyyntitrahoja kotiutettua Venäjältä ja markkinat olisivat saaneet siitä vihiä. Ainakaan omiin silmiini ei osunut, että joku iso toimija olisi tehnyt perjantaina tavoitehintaleikkauksen.
Disclaimerina vielä, suhteellisen rauhallisin mielin jatkan isohkon positioni holdaamista(lisäilin vielä perjantaina 9,71 ja 9,61 tasoilta), toki vaatii nyt lähipäivinä hieman enemmän tarkkailua, jotta ei yllättäen löydä turskasäkkiä kuuden euron tasoilta🙂 Kirkkaana suunnitelmissa on kuitenkin jo matka yhtiökokoukseen Tampereelle ensi keväänä.
Lisäksi maanantaina varten voisi @Rauli_Juva :lle osoittaa kysymyksen, oletko edelleen järkähtämättä sitä mieltä, että Rinkulat ei tule maksamaan osinkoa Romanian tehtaan investointivaiheen 2022-24 aikana? Uskot käsittääkseni kuitenkin siihen, että Venäjän tehdasrahat aikanaan kotiutuvat tai se taitaa olla ihan oletusarvonakin analyysissasi!? Toki Rinkulat järjestää todennäköisesti H1/2023 aikana pääomamarkkinapäivän, kunhan tuo tehdaskauppa on saatettu päätökseen. Silloinhan nuo pitkän aikavälin tavoitteet selkiytyvät ja osingonmaksuunkin saadaan ehkä jotakin osviittaa.
Yhdyn näkemykseesi, että Romaniassa voi olla mahdotonta saavuttaa samaa kannattavuutta kuin mitä oli Venäjällä. Lisäksi Romanian kapasiteetti on alkuun vain 6 milj. kpl versus Venäjä 17 milj. kpl. Olen harkinnut ostoja, mutta seurannut toistaiseksi vain sivusta. Aiempaa omistusta minulla ei ollut joten vältyin kokonaan tappioilta tässä casessa. Luulisin, että mukaan ehtii vielä nykyistäkin halvemmalla ja jos ei pääse niin en itke menetettyä tilaisuutta.
Itseni houkutteli mukaan kyytiin lähinnä juuri isojen shoppailu. Avasin tällä viikolla pienen position alle kympillä, viimeksi on tullut oltua Nokian Renkaissa mukana ennen koronaa.
Nokian renkaita olen yleensä vältellyt sen vuoksi, että usein tuntuvat menevän kriisistä toiseen. Mutta osaavathan ne sentään rahaa omistajilleen tehdä. En usko, että rahan tekotaito on kadonnut mihinkään. On helppo luottaa siihen, vaikkei kaikkea tiedetä.
Luen OP-analyyseja ja siellä skenaariot Nokian renkaille oli, että pahin skenaario ilman Venäjän tuotantoa yrityksen arvo on sitä 5€ luokkaa. Skenaarioanalyysi ei ottanut huomioon Venäjän tehtaan myynnistä saatua, Daytonin ja Nokian tuotantojen laajentamisia, hintojen nostoja lopputuotteille, varastojen kapasiteetinostoja, eikä Romanian tehtaan rakentamista. Ei toki ostovoiman heikentymisen vaikutuksiakaan. Tietääkseni kaikkea edellä mainittua on tähän mennessä jo tapahtunut.
Tässä on siis tapahtunut positiivista kehitystä pahimmasta skenaariosta. En silti ihmettelisi, vaikka pääsisin tulevina kuukausina vielä lisäämään positiotani. Teen sitä tässä kohtaa vielä vain alle 10€. Pidemmällä aikavälillä Nokian Renkailla on todella hyvät edellytykset kääntyä vielä kassakoneeksi.
Venäjän tehdas oli tehokas ja kilpailukykyinen. Näkökulmat, joita en ole nähnyt tuotavan esiin pitkän tähtäimen näkökulmaan on
Voi olla täysin mahdollista, että kauppahinta maksetaan käytännössä siten, että yhtiö joutuu käyttämään varat Venäjällä. Tähän hyviä käyttökohteita voi olla Romanian tehtaan rakennusmateriaalit tai raaka-ainehankintoja joskus myöhemmin, kun EU-pakotteet Ukrainan sodasta loppuu. Myyntihinnan pääoma voi olla pitkäänkin hyödyntämättä.
Mikäli EU-pakotteet Venäjää kohtaan jossain kohtaa hälvenee, siellä on tehdas, joka tekee Nokian Premium-tasoisia renkaita ja tehtaalla on mahdollisuus olla hyvin kilpailukykyinen. Voi hyvin olla, että Nokian Renkaat kohtaa oman tehtaansa tuotteet vielä ennen pitkään kilpailijana ja hintahäirikkönä Euroopan markkinoilla.
Ennen kaikkea tätä Nokian Renkaat on yritys, jolla on kykyä luoda omistaja-arvoa ja viedä yhtiö läpi vaikeista kriiseistä ja markkinatilanteista. Isot ovat joskus myös väärässä, mutta luottavat tässä tapauksessa yrityksen tekemiseen. Institutionaaliset tietävät aina muita sijoittajia enemmän. Liputus muutokset ovat saaneet itseni mukaan. Paljon on tilanteessa vielä epävarmuutta, mutta katsotaan, miten käy.
Norjan öljyrahasto on oma lempi benchmarkkauskohde. Niiden sivuilta voi katsoa heidän viime vuoden tilannettaan. 9338 yrityksestä 39 yrityksessä oli yli 5% omistusosuus. Suomessa näistä ainoana oli Kojamo. Yli 5%:n omistusosuus on siis harvinaista. Listan julkaistua heillä oli 2,13% omistusosuus Nokian Renkaista. Moni seuraa mielellään NBIM:n tekemisiä ja tuo liputus kynnyksen ylitys voi olla enemmän ilmoitus muille sijoittajille ”Olemme ostohousut jalassa.”
Mutta… Katsotaan, miten käy. Ei valehdella toisillemme. Riskejä löytyy. Seuraan mielelläni yrityksen tilanteen kehittymistä.
-Voisi olettaa että rengastehtaan rakentamisessa EU maahan ei ole isompia riskejä. Peruskauraa tänä päivänä ilman rakettitiedettä, ja että Romaniassa ihan hyvällä katteella voidaan tehdä.
Joten isoilla pojilla on jo laskelmat pitkällä 2025 luvuissa ja sen perusteella miettivät onko tämän päivän hinta halpa vaiko ei.
Epävarmuuksia, eli lukuja laskelmassa joita joita ei voi riittävällä tarkkuudella arvioida, ei hirveästi ole.
Iso kysymys sitten on tietysti Venäjän markkinat että avautuuko ne vaiko ei, mutta pitäisin sitä vain positiivisena optiona nykykurssiin. Venäläiset nyt tuskin koskaan osaavat itse renkaitaan tehdä, tehtaan(Ex NR) investointirahat menee pomojen taskuun, koneet rapistuu ja tavaraa varastetaan joka portaassa yms.
Olisi mukava toki nähdä minkälaista epsiä asiantuntija vuodelle 2025 povaavat.
Öljyrahaston sijoitukseen ei liity mitään muuta, rahaston sijoitussuunnitelmassa on laittaa keskisuuriin pohjoismaisiin firmoihin x määrä rahaa ja omistus per firma alle 5%. Reilusti yli tuhannesta miljardista joutuu tunkemaan melkein joka paikkaan jos haluaa hajauttaa. Mutta referenssit on hyvät että osaavat kyllä siellä laskea luvut oikein.
Itse näen Nokian renkaiden tehtaan rakentamisen Romaniaan erittäin positiivisena asiana seuraavista syistä:
Puhtaalta pöydältä voidaan rakentaa teknologisesti uudenaikainen tehdas. Varmasti laajennusvaraa löytyy, vaikka alkutähtäin on 6 miljoonaa rengasta.
Keski- ja Itä-Euroopan markkinat lähellä. Nykyiset tehtaat USA:ssa ja Suomessa. Kuvittelisin, että Nokian renkaissa on ajateltu mm. Ukrainan jälleenrakennusta tulevina vuosina ja siellä tarvittavia rengasmääriä, kun tuhoutuneen infran rakentaminen käynnistyy EU:n tuella. On nähtävissä, että Ukraina on 10v kuluttua kukoistava EU valtio, jonka talous kasvaa kohisten. Voi olla, että koko tehtaan tuotanto ei riitä pelkästään Ukrainan tarpeisiin jatkossa…? Luulen, että Venäläisten renkaiden myynti ei jatku Ukrainassa sodan jälkeen.
Romanialainen työvoima on edullista useimpiin (kaikkiin?) muihin EU maihin nähden. Kyse ei ole silti riistosta, sillä Romanian valtio hyötyy investoinnista ja työpaikkojen luonnista. Luultavasti High-tech rengastehdas on paikallisesti hyvin palkattu ja haluttu työpaikka.
Romania kartalla
On hyvin mahdollista, että tämä tehdas tuottaa 5 vuoden kuluttua suurimman osan liikevaihdosta, mikäli Euroopan myynti alkaa sujumaan. Ukrainan sodan kohtalo tulee vaikuttamaan paljon tulevaisuudennäkymiin.
Järkähtämättä on ehkä kovasti sanottu, mutta toki seison ennusteideni takana, kun ei tässä kummempaa uutta ole tapahtunut niiden julkaisun jälkeen. Tähän liittyen on muutama muuttuja: 1) Venäjän myyntitulojen osalta sekä se milloin ne saadaan kotiutettua että vastaako myyntisumma lähinnä käyttöpääomaa ja käteistä vai saadaanko kiinteästä omaisuudesta (tehtaasta) jotain (joka ei ole meidän ennusteissa) 2) Kuinka paljon käyttöpääomaa alihankintatuotanto tulee vaatimaan (tietysti vähemmän kuin oma tuotanto kun raaka-aineet eikä välttämättä valmiitkaan renkaat ole firman varastossa) ja 3) onko firmalla halua maksaa jotain pientä osinkoa näon vuoksi vai laittaa kylmästi nollaan. Meidän ennusteilla nettovelka/käyttökate on noin 1.5x vuoden 2025 lopussa, ei mahdoton taso, mutta kun vuoden loppu on aina firmalle vahvin hetki, historiallisesti nettovelka on ollut tuolloin lähellä nollaa. Sen takia emme tällä hetkellä osingonmaksuja odota, kun yhtiö ilman niitäkin velkaantuu lähivuodet.
Ekaan kohtaan liittyen firma on sanonut että rahat kotiutetaan Venäjältä eli tällaista ehtoja siellä ei kyllä ole (siitä olisi varmasti pitänyt kertoa kaupan yhteydessä jos olisi).
Toka kohta on itsellekin tullut mieleen ja kapasiteettimielessä asia toki on noin. Tästä tulee kuitenkin mieleen Renkaiden entisen toimarin Kim Granin kommentti: “any idiot with money can build a factory” ja pointti oli se että onnistunut liiketoiminta vaatii sen lisäksi jakelun ja brändin (jota Venäläisillä ei ole). Venäjällä ei myöskään liene vastaavaa tuotekehitysosaamista joten muutamassa vuodessa heidän renkaat on jo ominaisuuksiltaan parhaita länsirenkaita heikompia. Halvemmissa hintakategorioissa he varmaan pystyvät kilpailemaan jos pakotteet aikanaan purkaantuu, mutta siellähän Nokian Renkaat ei juuri ole läsnä.
Muistanko ihan väärin vai huhuttiinko jossakin vaiheessa, että juuri tämä kiinalaisyhtiö olisi ollut kiinnostunut ostamaan Rinkuloiden Venäjän tehtaan!?
Juu, @OldFeki , positiivista toki, kun saatiin alihankinta tiedoksi markkinoille ennen vuodenvaihdetta, epävarmuus vähenee ja markkinathan näyttävät tiedosta tykkäävän, ainakin toistaiseksi
Valmistuksen siirto Venäjältä Kiinaan ei osoita kummoista oppimiskäyrää.
Käsittääkseni vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut ihan mahdottomasti. Yhtiön kannalta päätös lienee hyvä. Valmistus alkaa nopeasti ja Euroopan päämarkkinoilla on ihan sama mistä rengas on tullut.
Näiden nyt ilmoitettujen sopimustuotantodiilien ja omien tehtaiden kapasiteettilisäysten jälkeenkin taitaa olla vielä puolet Pietarin kapasiteetista odottavan korvaajaa? Eli tuotannossa olisi vajausta 40 prosenttia, mikä saadaan kurottua umpeen Romanian tehtaalla 2025 alussa.
Yritin samaa laskeskella, mutta edes huteraan laskutoimitukseen ei itselläni ollut eväitä. Miten muuten päädyit 50%:iin Pietarin tehtaan kapasiteetista?
Olet joka tapauksessa oikeassa siinä, että tuotantovaje on edelleen merkittävä. Yhtiö kertoikin tiedotteessaan, että keskustelut sopimusvalmistuksesta jatkuvat muiden toimijoiden kanssa.
Pietarin tuotanto oli noin 16m rengasta josta karkeasti puolet meni vientiin (näitähän ei tarkasti ole julkaistu). Eli tuo noin 8m jää “vajetta”, kun tehdas myydään/ei saa viedä Eurooppaan. Venäjän paikallinen business menetetään tietysti kokonaan. Tästä sopimusvalmistus korvaa 1-3m, Nokian tehtaan tuotannon nosto 2-3m ja ehkä USAn tehdas hieman. Mutta vajaaksihan tuo jää kyllä siitä relevantista asiasta eli Eurooppaan vietyjen volyymien korvaamisesta.
En itse löytänyt tuota kohtaa, missä puhutaan rahojen kotiuttamisesta. Toki kauppahinta on kerrottu euroissa. Sen sijaan tällainen kohta löytyy tiedotteesta.
Fortum ainakin on tiedotteissaan maininnut Venäjän vastapakotteiden vaikeuttavan merkittävästi varojen siirtoa rajojen yli. Aika tavallista myös, että yritykset pyrkivät käyttämään varansa paikallisessa valuutassa silloin kun se on mahdollista.
Käsittääkseni kauppaan vaaditaan vielä viranomaishyväksyntä. Epävarmuuksia taatusti näihin siis liittyy.
Salkunrakentajan Jorma Erkkilän juttu Nokian Renkaista, pääteemana on yhteistyö kiinalaisyhteisön kanssa ja käsitellään jutussa vähän muutakin. Nokian Renkaita tarkemmin seuranneille tämä juttu ei hirveästi pitäisi tarjoilla uutta.
Sopimusvalmistusrenkaiden tuotanto käynnistyy vuoden 2023 ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja ensimmäiset renkaat tulevat markkinoille vuoden 2023 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Sopimusvalmistajan tuotantolaitos auditoidaan säännöllisesti Nokian Renkaiden laatu-, vastuullisuus- ja turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
En oikein tiennyt, pitäisikö vastata tänne vai kahvihuoneeseen. @Sijoittaja-alokas siirtää kahvihuoneeseen sitten, jos menee liikaa ohi aiheen. En ole ihan varma edes, kysyitkö tosissaan. Täällä on sen verran kovia sijoittajia.
Se on ensimmäinen sääntö, ettei turhanpäiten vaienna varoittavia ääniä. Niitä on aina ja riskit pitää vain tiedostaa ja käydä läpi.
Oikeassa elämässä pitää määrittää riskeille euromääräinen hinta: ± skenaariot, millä tarkkuudella pystyt arvioimaan euromääräisen negatiivisen ja positiivisen toteuman.
Jos eurot ovat yrityksen markkina-arvoon ja liiketoimintaan nähden lillukanvarsia, eivätkä edes aiheuta kolausta brändiin, niihin on turha käyttää sen enempää aikaa kuin vain tiedostaa niiden olemassaolon.
Esimerkiksi kun tuossa nostin esille skenaarion, että varoja ei välttämättä saada ikinä tai ainakaan ihan heti pihalle Venäjältä heidän EU:lle tekemien vastapakotteiden vuoksi. Ne on tullut joissain tulosjulkkareissa vastaan.
En usko, että olen ainut kenelle näitä on osunut silmään. Mutta en näe sillä olevan euromääräisesti turhan paljon negatiivista vaikutusta muutakuin rahan ajallisen arvon kautta, joka ilmenee rahan ostovoiman heikentymisenä. Näillä inflaatio lukemilla voidaan toki puhua jo merkittävistä summista.
Isommissa euromääräisissä riskeissä voi jo hieman miettiä, onko riskin ottaminen järkevää. Nokian Renkaissa isompana euromääräisenä riskinä itse näen Pietarin tehtaan jäämisen markkinoille sillä välin, kun Nokian Renkaat pyrkii rakentamaan lisää tuotantoa. Samaten tuo sopimustoiminnan laajeneminen Kiinan markkinoille on hieman arvelluttavaa. Me kaikki tiedetään, kuinka kovia kiinalaiset on kopioimaan.
Yleensä markkinat hinnoittelevat isommista riskeistä selkeän alennuksen ja se on osakkeen hinnassa nähtävillä. Riskien ollessa selkeästi tiedossa pystyt ottamaan selkeää näkemystä, tuleeko epäselvät asiat selviämään parhain päin. Ei pidä ajatella olevansa markkinoita viisaampi, varsinkaan isojen yritysten kohdalla. Siellä on joukko viisaita ihmisiä pohtimassa tilannetta.
Jos haluat lähteä riskianalyysissa tarkemmalle numeerilliselle puolelle, voit arvioida riskin toteutumiselle todennäköisyyden ja laskea sen kautta riskille markkina-arvo.
Todennäköisyyden arvioiminen perustuu herkästi omaan arvioosi ja on aina objektiivinen. Toki niin on analyytikon DCF-analyysikin ja kaikki muutkin laisunnot tulevaisuudesta.
Todennäköisyyksissä on myös sellainen hauska piirre, että vaikka kruunan ja klaavan heittämisen todennäköisyys on 50%, voit silti aina heittää kruunan kolme kertaa peräkkäin. Kun kertoja kuitenkin tulee enemmän, todennäköisyys sille, että saatkin klaavan kasvaa nopeasti.
0,5 * 0,5 * 0,5 = 1/8 = 0,125 eli 12,5% todennäköisyydellä saat kolme kruunaa peräkkäin. Aika todennäköistä, että sieltä vähintään yksi klaavakin irtoo 87,5%.
On myös ihan mahdollista, että jatkat kruunien heittämistä, koska joka kerta kun heität kolikkoa, on edessäsi sama 50% todennäköisyys. Se ei vain ole erityisen todennäköistä, että heität esimerkiksi 10 kruunaa peräkkäin.
Tällä meinaan, jos riskit joita otat on jatkuvasti merkittäviä tai et ota niitä ollenkaan huomioon, siellä alkaa kertojen karttuessa tasoittumaan todennäköisyyden suhde 50% todennäköisyys. Kannattaa silloin katsoa, että riskit joita otat, on tarpeeksi tuottoisia, niin jäät voitolle. Voit määrittää todennäköisyyksien kautta optiolle vähimmäishinnan. Mitä suurempi riski, sitä enemmän pitää olla upside. Niin riskisijoittaminen/skenaarioanalyysi toimii.
Itse menen näissä hiha-arvioilla. Jos tarvitsee riskisnalyysiin ruutupaperia, joko ei ole marginaalit kohdillaan tai riski ei ole riittävän merkittävä.
Hyvässä ja pahassa
Sitten jos riskit realisoituvat, tiedät jo etukäteen, mitä ne tarkoittavat. On joku suunnitelma. Hyvillä yhtiöillä on hyvä johto, joka on käynyt riskiskenaariot itsekin läpi ja tietävät tasantarkkaan kuinka toimia, jos merkittävien raaka-aineiden hinnat nousevat tai tärkeitä komponentteja kieltäydytään toimittamasta.
Jos et tiedä/tunnista kyseisen yritystoiminnan riskejä tai varoitussignaaleja, melkeinpä pysyy kokonaan erossa.
Niitä meinaan on aina.
Herra Buffettikin oli sitä mieltä, että pysyy siellä, mistä tietää. Oli se oma ympyrä, miten pieni tahansa.
Voisiko valmistus Kiinassa olla myös mahdollisuus? Vuonna 2021 Kiinassa myytiin 26,2 miljoonaa uutta autoa. Varmasti nuo Nokian renkaat suuntautuu vientiin, mutta miksi ei myös paikallisille markkinoille?
Eipä sitä tiedotteissa ollutkaan. Tuo viittaamasi tiedote oli tosin kesän “aloitetaan vetäytyminen” -tiedote, varsinainen myynti tiedotettiin loka-marraskuun vaihteessa. Sen jälkeisessä Q3 puhelussa oli seuraava Q&A:
Mielestäni tuossa aika selkeesti CFO:n (Teemu) toimesta sanotaan että rahat pitää olla pois Venäjältä ennenkuin diili on valmis. Epävarmuuksia siihen toki liittyy ja tosiaan yleisesti ottaen rahaliikenne Venäjältä on rajoitettua. Oiskohan tässä niin että ostajalla on jossain länsivaluutoissa rahaa valmiina tai sitten pitää saada kaupan hyväksynnän yhteydessä joku erikoislupa.
