Näitä on vaikea arvuutella omasta subjektiivisesta näkökulmasta niin, että sillä olisi relevanttia vaikutusta sijoituspäätökseen kun kyseessä on 11 miljoonan asiakkaan pankki (toki jos meininki aspassa on hälläväliä niin se jotain indikoi mutta painoarvo tälle on harkittava tarkkaan. Itse olen hanskan asiakas, konttori tunnistaa ääneni puhelimesta ja asiat hoituu helposti mutta se ei tee Hanskasta hyvää sijoitusta vielä 
)
Näin Nordea itse kertoo asiakastyytyväisyydestään ja sen kehityksestä:
Tää on totta, ellei muutos yllä asiakaspalvelutasolle, vaan jää markkinoinniksi, se ei kanna pitkälle. Asioinnin pitäisi olla mutkatonta ja helppoa. En itse ole Nordean asiakas…olisin osakesijoittamisen osalta, jos heillä olisi yhtä mutkaton mahdollisuus aloittaa ja käydä kauppaa, kuin Nordnetilla, koska pienet kaupat.
Joskus vedin herneen nenään Privaten puolella, ja olen valitettavan hidas pääsemään niistä herneistä eroon. Silloin olin sopinut Tampereen konttorin kanssa, että hoidan tietyt kuolinpesän siirrot siellä ja sopinut niihin ajan. Varttia ennen soittivat (olin jo matkalla), että ei onnistu joidenkin lupien takia ja että pitää vielä erikseen toimittaa sitä sun tätä paperia, jotta uskaltavat tehdä, mitä pyysin. Ei auttanut, vaikka Lahden konttorin Private-yhteyshenkilömme soitti sinne ja sanoi, että tehkää nyt vaan mitä he pyytää ja hän ottaa vastuun. Kerroin värikkäin kielikuvin siinä räntäsateessa tarpoessani mielipiteeni heidän toiminnastaan tälle ajan perujalle ja että en todellakaan aio siirtää omaa asiointiani heille, jos palvelu on tätä luokkaa. Sitten marssin suoraan peruskonttoriin ja tein ne tilisiirrot ongelmitta siinä tavallisen kassahenkilön kanssa.
Ehkä ovat nyt parantamassa näitä toimintojaan. Toivottavasti.
Nordea 6.66€. Pitäisikö olla huolissaan?
Joo, pitää. Pörssiromahdus on alkanut. Näin Masse-setä päätti. Pitäkäähän lapuistanne kiinni, nyt mennään… Toki ostoverrarit koko ajan jalassa:
Masse-setä, FA, tarkka hajuaisti edelleen
PS. Verphu korjaa nopeasti, jos setä yllä väärässä?
Verphu ilmaisi saman aamarissa otsikolla “Putoavien puukkojen talo”! On se fiksu. Mutta siis: nyt myyntimalttia joka iikalle. Vasta pohjilta ostot. On se helppoa tämä sijoittaminen:
Masse, ei kai nyt sentään ihan aina oikeassa? vaiko sittenkin?
Tähän samaan asiaan olen itsekin muutaman kerran viitannut Nordean yhteydessä
”Perinteisten pankkien ongelmat kumpuavat kolmesta lähteestä. Teknologia, liiketoimintamalli ja johtamiskulttuuri asettavat kaikki omat esteensä myönteiselle kehitykselle”, Ghose summaa.
Pankkien kannattavuuspaineet kasvavat jatkossakin, kun jopa tuhannet pienet fintech-toimijat nakertavat niiden tuottoja.
Ulkomaalaisen palkkaamista arastellaan yhä, vaikka tarjolla olisi huippuosaajia
Lisäksi finanssialan nettipohjaiset pankit ja lainaajat operoivat ilman konttoreita, joten ne pystyvät painamaan kulut alemmas kuin perinteiset pankit. Pankkialallakin valta on siirtynyt kuluttajille, kun rajat ylittävät nettipankit etenevät.
Ghose muistuttaa, että perinteisten pankkien raskaat tietojärjestelmät ovat rakentuneet mustavalkoisen television ajoista lähtien. Tänään pelkät it-investoinnit eivät vahvista pankkien kannattavuutta, vaan heikentävät sitä.
”Sosiaalinen media ja verkkokauppa synnyttävät uusia malleja maksamiseen, mutta lopulta myös säästämiseen ja lainaamiseen. Google , Apple , Facebook , Amazon , Baidu , Alibaba ja Tencent ovat liikkeellä, ja niillä on yhteensä miljardeja käyttäjiä”, Ghose huomauttaa.
Finanssikriisin jälkeen pankit ovat olleet pahassa raossa: sääntely kasvattaa kuluja, ja samalla korkotuotot laskevat nollakorkojen takia.
Investoinnit it-järjestelmiin, kehitystyöhön ja uusiin toimintamalleihin vaativat perinteisiltä pankeilta miljardiluokan panostuksia. Näissä oloissa pankeille tärkeä oman pääoman tuotto kehittyy heikosti.
”Perinteiset pankit toki sijoittavat miljardeja euroja teknologiaan, mutta monet muutokset syntyvät pakon sanelemina sääntelysyistä eivätkä niinkään innovaatiopohjalta”, Ghose arvioi.
Tämä selvä! Setä myy Nordeat pois.
Sammot setä sentään pitää - meni syteen tai saveen …
Masse, FA, vanha, mutta nopea oppimaan :
Elina ei myy.
Asiat artikkelissa ovat sinänsä valideja pankkisektorille. Mutta taas kaikki pankit pannaan samaan laatikkoon. Seuraan fintechiä, josko sieltä löytyisi jotain kiinnostavaa, mutta toistaiseksi mitään ‘pankintappajaa’ ei ole löytynyt.
Talenom tähänkin! näät kaikki jutut Talenomista. voit ne osto ja myyntilaskut hoitaa sieltä kautta. antaa veroneuvontaa? ei tarvii käydä pankin sivuilla, jos on talenomin softat? (Ps. omistan Talenomia, mutta mulla on vanhanaikainen ja vielä halvempi tilitoimisto, kun vähän paperia liikkuu, muutoin ois ehkä Talenom tilitoimistona).
Näähän tulee sinne pankin tontille. toisaalta Inderes yms. Fellow financet myös. Jos haluaa uhkia nähdä.
Oonko laittanut Talenomin jo liian moneen paikkaan? Sori.
Moni sijoittaja todnäk. aliarvioi tuotta yrityskulttuurin merkitystä. Pankit ovat perinteisesti olleet melko hierarkisia ja jähmeitä ja regulaation paine jähmettää toimintaa entisestään Compliancen tunkiessa kaikkialle. Yritä sitten siinä luovia uutta. Monet hottis it-projektit ovat puolustusta pakon edessä.
Tuo Viljon mainitsema Talenom on yksi esimerkki, Inderes toinen, Nordnet kolmas, Fellow Finance neljäs jne. Ei tarvitse olla yksittäistä pankin tappajaa, eikä pankit todnäk. entiteetteinä mihinkään häviäkään. Sijoittajille tulee kuraiset tuotot jos pankkien tuleva ROE:n taso onkin pysyvästi 5-7 %, eikä odotettu 10-12 %. Toki jos pankkien P/B:t painuu vastaavasti 0,5x tienoille niin tuotto-odotus on kohtuullinen siinä vaiheessa. Jos siis noin edes käy. Siitähän sijoittajat ottavat nyt näkemystä ollessaan longina pankeissa ettei tulevaisuus ole niiden osalta noin karu.
sanoisin että yksityiset siirtyvät pankkien ylihintaisista rahastoista ETF puolelle ja toki osakkeisiin.
Yrityksille tulee mahdollisuuksia hankkia lainaa muualta (Talenom FF), tuossa Talenomin tapauksessahan saa rahat heti pinellä korvauksella, niin voi vaikka raksa puolella sitten ottaa varmaan uutta työmaata, kun se käänteinen alv on muten ihan hanurista.
Maksupuolella tosiaan nuo isot toimijat.
Mistä sitten lisätuottoja tai jarrua tuottojen laskuun?
-korot?
-fuusiot / isompi koko skaalautuvampi kulu
-IT systeemit (jos onnistuu, niin paremmat kuin vahat) mutta saadaanko tällä tuottoa vai jarrutetaanko laskua?
-? liittoudutaan isojen pelureiden kanssa, mutta ne ei pankkeja pitkällä aikavälillä välttämättä sitten enää tarvii, uutta bisnestä Fintecien kanssa? tarviiko ne pankkeja? riittääkö tämä? Riippuu kai miten halvalla saa osaketta?
Kulut Nordeassa tulee kuriin kun sieltä laitetaan näitä miljoona-Liisoja ja Lasseja ulos.
Johto on erittäin kallis ja laaja…
Keski- ja ylimälle johdolle kunnon YT ja kunnon väen vähennys, organisaatiota pitää virtaviivaistaa.
Pankintappajista puhutaan, mutta ne ovat toistaiseksi taruolentoja. Pankkimaailma on länsimaissa varsin tarkkaan säänneltyä. Siitä huolimatta rikolliset pääsevät toisinaan hyödyntämään järjestelmän aukkoja. Itse näen merkkejä siitä, että sääntelyn ankara käsi etsii käsiinsä myös fintech-yrittäjät. Uuden luominen on hienoa, mutta pelisäännöt pitää olla samat kaikille oli kyseessä venäläisen oligarkin koronkiskontafirma tai pohjoismainen pankki. Kun pelisäännöt ovat samat kilpailuasetelmat tasoittuvat kummasti.
Nordeassa kiehuu nyt pinnan alla. Pidin osan lanteistani lapussa, vaikka se valuikin jo punaiselle. Mister M&A, Christer Gardell, on ollut näennäisesti melko lunkisti, mutta Nordean johdon levoton liikehdintä antaa viitettä siitä, että kulissien takana saattaa tapahtua paljon enemmän kuin lehtien sivuilla kerrotaan. Gardell on kova jäbä, uskokaa pois. On se aikaisemminkin ollut katalysaattorina isojen omistajien aktivoinnissa omien tavoitteidensa taakse. Joskus se vie vuoden, joskus viisi, mutta jotakin tapahtuu. Itse uskon, että mergeriä pukkaa tai rakenteita/johtoa saneerataan pikavauhtia.
Juu en kyllä usko mergeriin tai pikaiseen revitykseen.
Magnusson on hinkannut Ifin organisaatiota 15vuotta kuntoon ja työtä siirretty Viroon ja Puolaan , tämäkin kehitys on jo Nordeassa menossa. Ei Nordeaa yhtäkkiä käännetä mihinkään, mutta kääntyvän se kunhan ehtii.
Mutta lisäillä löysillä taskurahoilla nyt kun alta seiskan on tarjolla.
Alhaisen korkotason vaikutuksesta pankkeihin puhutaan paljon, mutta missään ei ole kunnolla selitetty, miten se välittyy pankkien tulokseen ja miten korkotaso välittyy todellisuudessa markkinoille. Osaako joku avata vähän tarkemmin jo aiemmin kysymääni asiaa:
Korkomarginaali, eli anto ja ottolainauskorkojen välinen erotus on pankkien keskeisin tulonlähde, jonka vuoksi ohjauskorkojen muutokset vaikuttavat suoraan pankkien korkomarginaaliin. (Marginaalikorko ja korkomarginaali eivät siis ole sama asia vaikka tällä hetkellä käytännössä ovatkin.)
Esim: Oletetaan että euribor 12kk on 2% ja pankki lupaa talletukselle koron joka on euribor -0.25% eli talletuskorko on 1.75%. Laina asiakkaan marginaalikorko on puolestaan 1% ja kokonaiskorko silloin siis 3%.
Tässä tilanteessa pankin korkomarginaali (korkokate) olisi 1.25%
Toivottavasti avasi yhtään pankkien ansaintalogiikkaa.
Lainojen pituuksien määrääminen esim yli yön ja viikon pituisiksi pohjautuu lähinnä siihen että ovat lainat vakuudellisia vai vakuudettomia. Pankeilla ei käsittääkseni ole mitään velvollisuuksia lainata ja talletaa toisilleen rahaa mutta käytännössä esim tallettaminen on pakollista mm riskien hajauttamisen vuoksi. Pankkien välillä liikkuu kuitenkin päivittäin järkyttäviä summia lainattua ja talletettua rahaa.
Kysymykseni koski lähinnä juuri sitä, miten ohjauskorko muuttaa tätä tilannetta. Eikö korkomarginaali voida teoriassa pitää ihan vastaavana riippumatta korkotasosta? Eikö korkomarginaali ja marginaalikorko olisi teoriassa ole ihan sama, jos markkinoilla ei olisi jäykkyyksiä ja raha liikkuisi aina paremman tuoton perässä?
Oletetaan tilanne: Ohjauskorko on 4% ja se lasketaan 2 prosenttiin. Molemmissa tapauksissa pankki pitäisi lainammiissaan varoissa marginaalikorkoa, joka on 1%. Tällöin asikkaan masama korko olisi ennen 5% ja nyt 3%. Koska pankin oma siivu on siis koko ajan tuota 1% luokkaa, niin minkä takia korkomarginaali olisi huomattavasti parempi korkeammassa korkoympäristössä? Lainan kysyntä pitäisi olla suurempaa matalassa korkoympäristössä, jolloin lainakanta pitäisi kasvaa ja sitä kautta kasvattaa pankin tuloja. Vaikuttaako korkomarginaalin korkemmassa korkoympäristössä huomattavasti se, että rahaa makutetaan matalakorkosilla tileillä ja näiden rahojen omistajat eivät ole tuottohakusia? Vai onko tälle siis muukin selitys?
Tiedän, että tähän vaikuttaa muutkin asiat, mutta jos muut seikat pysyisi muuttumattomana, niin menisiki se noin? Olisiko siis teoriassa mahdollista, että korkomarginaali kasvaisi korkojen laskiessa? Ite en ainakaan mitään teoreettista estettä näe.
Kummat on siis kumpia ja eikö pankki saa lainaa molempia lainoja vakuudettomina ja vakuudellisina? Pitääkö pankin siis maksaa yli yön lainat seuraavana päivänä ja voi kuitenkin heti perää ottaa seuraavaan samanlaisen lainan? Mikä se varsinainen hyöty tästä vai onko kyseessä vaan joku jäänne?
Mutta onko pankin ja keskuspankin välillä tällasia velvotteita. Miksi mikään pankki lainaisi keskuspankille negatiivisella korolla. Keskuspankki määrittää siis talletuskoron, mutta miten se voi välittyä markkinoille, jos se on negatiivinen?
Mikä korko tuo talletuskorko siis käytännössä on? Mites sitten tuo perusrahoitusoperaatioiden kosko ja maksuvalmiusluottojen korko. Miten näissä koron muutos välittyy markkinoille?
Mielenkiintoinen tulkinta nollakorkojen vaikutuksesta “high-deposit” ja “low-deposit” pankkien lainauskäyttäytymiseen.
Vähimmäisvarantovelvoitteiden ylittävälle osuudelle on oikeastaan 3 vaihtoehtoa. Lainata raha toiselle liikepankille, säilyttää raha keskuspankissa tai pitää ne itsellä käteisenä. Käteisrahan säilyttäminen ei sekään ole ilmaista.
Teoriassa korkokate voisi pysyä samana sillä ehdolla että pankkien myöntämät talletuskorot pystyisivät laskemaan negatiiviseksi. Matala korkotaso syö korkokatetta nimenomaan siitä syystä että lainoista joudutaan perimään pienempää korkoa kuin aikaisemmin, mutta talletuskorot eivät jousta alaspäin määräänsä enempää.
Syyt mm yliyön lainauksille ja talletuksille pankkien ja keskuspankkien välillä liittyvät olennaisesti pankeille määrättyihin omavaraisuusasteisiin. Eli hyvin yksinkertaistetusti: pankit tarkistavat päivittäin omavaraisuusasteensa (kassassa pitää olla esim 10% talletuksista, loput voidaan lainata eteenpäin. Tarkkaa lukua en muista), jos homma ei ole kunnossa joudutaan lainaamaan yli yön rahaa jotta tämä suhde saadaan kuntoon.
